marrakuu Na p i p i kk e d e V S NR. 4/2007 t u j on 44.VSK PAINOS 700 KPL 8. ut 8 1. a 0 o t 2. t aa i n m n e u t t n a i d d h a Qu npu id h en 7 1. oa Pa i hk 0 1. 07
SISSIKONTAKTIT www.tadiniit.fi Siikerhon puheenjohtaja Jouppi Juha puheenjohtaja 040-501 8189 juha.jouppi@iki.fi Tahto Kyky Taito Siioaton puheenjohtaja Ingve Nil puheenjohtaja 040-952 5377 ingveni@luukku.com HRUP:n Siikerho ry (tai RES:n Helingin piirin Siioato ry) PL 47 00251 Helinki SISSIKALENTERI Sain ajatuken tämänkertaieen pääkirjoitukeen käytyäni ja kuultuani mielenkiintoiia kekuteluja eri Siiveljien kana maanpuolutuken (ja maanpuolutajien) nykytilata. Otikon kaikkiin anoihin voidaan liittää etuliite Maanpuolutu. Helingin Reervin Sanomien numeron 8/2007 pääkirjoitukea käiteltiin kyeitä teemaa oana Reerviläiliiton tulevaa toimintauunnitelmaa ja trategiaa tuleville vuoille aina vuoteen 2015 ati. Strategiat ikeen, mitä nämä anat merkitevät Sinulle, Sii? Marrakuu Joulukuu Tammikuu Maato/johtaminen Ammunta Sali Muu Tiedotu Eik-J 08, aloitutilaiuu, MPKL:n auditorio, ma 7.1. Luolavuorot, kt. erillinen ilmoitu Salivuorot kt. erillinen ilmoitu Siiparlamentti + Jouluauna 30.11. KaartJR:n killan maja Jouluaaton kunniavartio, 24.12., Hietaniemen haut.maa HRS 9/07 D.L.5.11. HRS 10/07 D.L.3.12. SS 1/08 D.L 14.1. ilmvko 6 HRS 1/08 D.L. Maanpuolututahto Maanpuolututiedotuken Suunnittelukunnan 28.11.2006 päivätyä tutkimukea Suomalaiten mielipiteitä ulko- ja turvalliuupolitiikata todetaan mm. euraavaa: Kyymykeen Jo Suomeen hyökätään, niin uomalaiten on puolutauduttava aeellieti, vaikka tulo näyttäii epävarmalta, vatai myönteieti 77 % kaikita kyelyyn oallituneita. Huoletuttavalta vaikuttaa en ijaan e, että ikäluokaa 15-24 vuotiaat myönteien vatauken antoi vain 62 % vatanneita. Tähän ikäryhmään kuuluu käittääkeni aevelvolliuuttaan uorittavat/aevelvolliuuden juuri uorittaneet kyelyyn oallituneet henkilöt. Mitähän moinen johtuu? Peruolettamukeni kuitenkin on, että Sinun maanpuolututahtoi on kunnoa, ethän muuten kuuluii kerhoyhtymäämme. Kuten otilavalaa/-vakuutukea todetaan: Tahdon palvella maatani rehellieti ekä parhaan kykyni mukaan etiä ja editää en hyötyä ja parata. Minä tahdon kaikkialla ja kaikia tilanteia, rauhan ja odan aikana puolutaa iänmaani kokemattomuutta ja niin edelleen. Muitathan edelleen antamai valan/vakuutuken? Helmikuu Maalikuu Eik-J 08, 1.LOJ 9.-10.2.2008 Eik-J 08, 2.LOJ 1.-2.3. ja oveltava harjoitu 7.-9.3.2008 HRS 2/08 D.L. SS 2/08 D.L 10.3. ilmvko 14 HRS 3/08 D.L. Kato tarkempaa tietoa tapahtumita toiaalla tää lehdeä ekä Siiivuilta netiä (www.tadiniit.fi) ekä Siiportaalita. Siien palta löytyy myö Helingin Reervinanomat-lehdetä! SISSISANOMAT on Siikerho r.y:n ja Siioato r.y:n jäen- ja tiedotulehti. Päätoimittaja Antti Rautiainen (antti@rautiainen.cc / gm 050 556 1825) Ulkoau: Ilmari Kokimie (ilmari.kokimie@kekupuito.net, gm 0400 216742) Kannen kuva: muokkau Jukka Talari, kuvat Jouluaaton kunniavartio -05 (U.Ilmonen) ja Pahki-07 (A.Rautiainen) Painolaito: Painokurki Oy, Helinki Siianomat julkaiee itoumuketta Stadin Siien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettäviä oleva tila huomioiden. Toimitu pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tektejä iältöä oleellieti muuttamatta. Siianomat ja iinä julkaitut artikkelit, kuvat ja piirroket kuuluvat tekijäinoikeulain piiriin. Kirjoittajien eittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä eduta Siiparlamentin päätökiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOMlTUS: Sähköpotilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel-liitetiedotoina ooitteeeen antti@rautiainen.cc. Mahdollien kuva-aineiton toimitutavata ovittava erikeen päätoimittajan ja taittajan kana. Maanpuolutukyky Tahtopuoli ii on kunnoa, mutta onko kykyä ja? Kykenetkö kiipeämään rappuia neljänteen kerrokeen tikahtumatta? Kykenetkö kävelemään Santahaminan varukunnan portilta aunareppui kana Jouluaunalle turvautumatta ajoneuvokyytiin? Kykenetkö yöpymään ateiea metää ja valmitamaan ateriai aivan ite mukanai kuljettamiei varuteiden turvin? Kykenetkö huolehtimaan hygieniatai ja äilyttämään toimintakykyi ede tyydyttäväti, ilman että joku ohjaa toimintaai? Kykenetkö tiukan paikan tullen käyttämään ampuma-aetta ja oumaankin illä haluttuun maaliin? Ja, ennen kaikkea, kykeniitkö huolehtimaan vatuullei annetuta joukota oli e itten taitelijapari, ryhmä, joukkue tai komppania? Valta tuo AINA mukanaan myö vatuuta. Taa pätkä otilavalata /-vakuutuketa: Jo minut aetetaan eimieaemaan, tahdon olla alaiiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnitaan, hankkia tietoja heidän toiveitaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan ekä omata puoletani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannutavana eimerkkinä. Jokainen meitä on varmaankin huomannut joain elämäntilanteea, että kun fyiikka jotain yytä (ruumiillinen raitu, unen puute, nälkä, netehukka ) joutuu koville, pyykkinenkin puoli on tiukoilla. Näytä iinä eimerkkiä, jo oma fyyinen kunto on retuperällä. Siipä lenkille(ja alille) mar! Maanpuolututaito Nykyiillä kertauharjoitumäärillä Puolutuvoimien mahdolliuu tarjota täydentävää koulututa odan ajan tehtäviin on rajallinen. Sikipä Sinun kannattaii oallitua nykyitäkin aktiiviemmin Siien toimintaan. Kun pidät perutaitoi kunnoa, voit tiukan paikan tullen kekittyä olennaieen. Kriiitilanteea ei ole enää aikaa harjoitella majoittumita tai muita vataavia jokaielle reerviläielle kuuluvia perutaitoja. Pidä yllä ja täydennä taitojai, me järjetämme Sinulle iihen mahdolliuuden. OSALLISTU! OSOITTEENMUUTOKSET: kaikki iit: Tommi Saikkonen (gm 050-5544736, tommi.t.aikkonen@gmail.com) RUL:n jäenet: www-lomakkeella - www.rul.fi/jäeneki -potilla - jaenaiat@rul.fi puhelimella - 09-40562011 (MPY / Soili Laako) RES:n jäenet: -potilla - jaenaiat@reervilailiitto.fi puhelimella - 09-40562010 (MPY / Joanna Hellfor) Kaikille Sieille rauhallita Joulun odotuta. Nil Ingve Siioaton puheenjohtaja PS. Talviodan alkamieta tulee kuluneeki 68 -vuotta perjantaina 30. 11. 2007. Tule viettämään merkkipäivää Siien Jouluaunaan Santahaminaan. 2 iitili: Aktia 405 556 1429 ISSN 1239-879 3
DAG STENBERG IN MEMORIAM Elokuun lopulla aapui uruvieti. Siiveli Dag Stenberg on yllättäen iirtynyt tätä ajata tuon puoleieen. Vata juhannukena tapaimme Kaivopuiton rannaa. Dag touhuii veneenä kimpua iloiena ja energienä kuin joku kolmekymmentä vuotta itten, kun hänet enimmäien kerran tapain Stadin Siien kuvioia. Siikerhoa muitamme Dag Stenbergin alimiehenä, mutta ehti hän aktiivikautenaan 1970 80 lukujen vaihteea mukaan Pahkikillekin. Dag oli monipuolinen lahjakkuu. Urheilu oli hänen harratukena aina. Nuorena Dag oli lahjaka yleiurheilija. Matkapujehdu noui etualalle, kun Siikerhon aktiviteetit jäivät. Siinäkin lajia Dagin voitti purieuraltaan tunnutupalkintoja. Viime vuoien intohimo Dagille oli kilpatani, jonka enioriluokia hän vaimona kana kilpaili aktiivieti vielä viime keväänä. Jorma Skippari KOMMENTTI Liittojen yhdityminen uhka vai mahdolliuu? Voiinpa anoa, että vihdoinkin koko reerviläiurani ajan perään huutamani (enkä varmati ole ollut ainoa) aia on otettu käittelyyn kunnolla ja pääemme kekutelemaan reerviläikentän järkeitämietä toivon mukaan rakentavati. HRUP:n puheenjohtaja Ville Maijanen toi aian eille aikaiemmin tänä vuonna omaa kirjoitukeaan Helingin Reervin Sanomia ja nyt MPKL:n puheenjohtaja Erkko Kajander ottaa oaltaan rohkeati kekuteluun yo. otikon alla MPKL:n jäen- eli Maanpuolutaja-lehdeä. Helingin Reervin Sanomat iteeraa myö Kajanderin haatattelua pääkirjoituivullaan viimeiimmää numeroaan. Kajanderin mukaan aloite yhditymipohdintoihin on tullut RES:lta ja että pallo on nyt heillä. Totieti toivon, että kekutelu aktivoituu jopa tavoitehakuieki. Ite olen ehdottomati Riuanomien loppukaneetin kannalla eli yhden uuren maanpuolutujärjetön näkyvyy olii varmati uurempi kuin nyt kolmen järjetön, varumiehet ja muut halukkaat aataiiin tehokkaammin aktiivien toiminnan piiriin ja ennen kaikkea nykyieä järjetelmää turhaan hallinnollieen työhön uppoava voimavara voitaiiin kohdentaa oikeaan työhön! rakentavati rannikkojääkäri, ii, reerviläinen Antti Rautiainen Siien yykokoukea mielenkiintoinen alutu Venäjä -illallinen Hermannien ykyn eitelmäilta Venäjä tiitaina 30.10. veti alillien eli melkein 100 aiheeta kiinnotunutta YIT:n pääkonttoriin Käpylään. Paikalle oli aapunut myö Stadin Siien kunniapuheenjohtaja Jukka Karila, kuvaa kolma oikealta. Joko olet löytänyt tiei SISSIPORTAALIIN? Jo et, niin tää ohjeet: Syykokouken yleiö oli välillä hiiren hiljaa ja välillä lämpeni kommentoimaan. Stadin Siien yykokoukeen Töölöntorinkadun auditorioon aapui tortaina 18.10. odotettu viera. Ininöörievertiluutnantti, tekniikan tohtori Mika Hyytiäinen piti eityken aiheeta Tahto vataan taito - alueellien taitelun luonne 2020. Hyytiäinen on Pääeikunnan Johtamijärjetelmäoaton pääarkkitehti ja MPKK:n taktiikan doentti. Eitykeään hän käitteli muun muaa iitaktiikkaa ja itä, miten uui tietotekniikka tätä palvelee. Tätä ainutlaatuita tilaiuutta aada uutta tietoa käytti hyväkeen monikymmenpäinen iikana. Aiheeta virii eityken ketäeä vilka kekutelu, liittyy e kekeieti meidän Stadin Siien uuntautumieen ja toimintaan tulevaiuudea. Aiheina olivat Venäjän aevoimat, jota aluti maj Juha Mäkelä (MPKK) ekä venäläiet käytännöt kaupankäynniä, jota aluti vtj Aki Ojanen (Apo Oyj). Aiheet olivat mielenkiintoiia ja YIT:n tarjoama illallinen maittava. Paikalla ieitä myö Jrno Skogman ekä MITEN PÄÄSEN MUKAAN? 1. Jo et jo ole, hae jäeneki Stadin Sieihin, illä portaali on auki vain jäenille. 2. Lähetä ähköpoti Tommi Saikkoelle. Tommi lähettää portaalin ooitteen, käyttäjätunnukei ja alaanai. 3. Kirjaudu iään, täytä omat tietoi ja vaihda alaanai. 4. Ja ei kun kovaa käyttöä! Läänijako muuttuu Valtioneuvoton turvalliuu- ja puolutupoliittinen elonteko vuodelta 2004 antoi peruteet pv:n johtami- ja hallintojärjetelmän kehittämielle. Nykyiet otilaläänit lakkautetaan pv:n rakennemuutokeen liittyen 31.joulukuuta. Etelä-Suomea lakkautetaan UUDSL ekä HELSL ja perutetaan ESSL, Etelä-Suomen Sotilalääni, joka aloittaa toimintana 1.1.2008. Maavoimien eikunta aloittaa amaan aikaan Mikkeliä. Tarkempaa tietoa löytyy HRS 9/07:ta ekä www. mil.fi/elonteontoimeenpano. 4 Petteri Lakkamäki. 5
HALUATKO SAHKOISEN PRAVDAN? Jouluaaton kunniavartiot Siimitalien aajat Siien yykokoukea Siien jouluauna pe 30.11.2007 Siiparlamentti teki päätöken, että Siianomien potitukuluia pyritään äätämään kolmanne. Yki keino on Pravdan jakelu ähköieä muodoa. Oliitko inä valmi ottamaan Pravdan ähköpotilaatikkooi? Lähetä toivomukei, joa on nimi ja ähköpotiooite, antti@rautiainen.cc. euraava Siiparlamentti kokoontuu ennen Siien jouluaunaa KAARTJR:n killan aunalla Santahaminaa perjantaina 30.11. kello 18-19 MPK ry:n Helingin Maanpuolutupiiri on muuttanut 1.6.-07 Santahaminan Radioniemen koulutukekukeen, (09) 1814 4926 Harri Kaijaninkko Uui potiooite: Helingin Maanpuolutupiiri PL 6 00861 HELSINKI Helingin otaveteraanit, kaaderiupeerit, opitoupeerit ja otilaammattihenkilöt, reerviläi- ja rauhanturvaajajärjetöt ekä maanpuolutukillat aettavat jouluaattona kunniavartiot perinteieen tapaan Suomen Maralkka Mannerheimin haudalle ekä Hietaniemen, Helingin ortodokien hautaumaan, Helingin pitäjän, Huopalahden, Kuloaaren, Lauttaaaren, Malmin, Epoon ja Pitäjänmäen ankarihaudoille. Kunniavartioa on Hietaniemeä 8-12 mietä ja muilla ankarihaudoilla 2-4 henkilöä kerrallaan. Kunniavartion vaihdon pituu on noin 30 min. Siviilipukuiilla on tumma päällytakki, turkilakki, tummat käineet ekä uuret kunniamerkit päällytakia. Sotilapukuiilla on erikeen käkettävä varutu. Suomen Maralkka Mannerheimin haudalla on klo 16.00 muitotilaiuu. Stadin Siit oallituvat Hietaniemen kunniavartioon kello 17.10-17.35. Halukkaat ottavat yhteyden perinneupeeriin Tapio Jaakkolaan, 044-2646955 tai tapio. jaakkola@kolumbu.fi. Siianomien eli Pravdan toimitu etii uutta taittajaa haatavaan, mutta antoiaan tehtävään. Hakemuket uoraan päätoimittajalle paatoimittaja@tadiniit.fi www. tadiniit.fi Kuvaa Siimitalien aajat vaemmalta oikealle: Tapio Jaakkola, Harri Kaijaninkko (Siimit k), Jouni Nylén (Siimit) ekä jakajina puheenjohtajat Juha Jouppi ekä Nil Ingve. Siiparlamentti päätti anoa, haki ja luovutti Seppo Siimelehdolle Maanpuolutumitalin kultaiella oljella. Mitali luovutettiin Sepolle Siien yykokoukea. Kuvaa Seppo muiden palkittujen (kt. ed. Siianomat) joukoa kolmantena oikealta. Siien merkkipäiviä vuonna 2007 75 V SK LTN Kärjä Antti 11.6 SK YLIL Kokinen Tapio 22.9. 70 V SK ALIL Arkiomaa Ilkka 20.9. 60 V SK MAJ Jokinen Jouko K 8.1. SO YLIK Antman Heikki 15.1. SO ALIK Paalomaa Jouko T 15.3. SK VÄNR Partanen Seppo 19.4. SK LTN Ollikainen Keijo 28.5. SO KORPR Leinonen Mauri J 29.6. SK VÄNR Södertröm Jan-Peter 02.9. SO ALIK Railo Juha T 20.10. SK MAJ Sillanpää H Juhani 1.11. SK YLIL Kaivola Kari J 9.11. SO ALIK Janon Juhani 21.11. SO ALIK Lehikoinen Raimo 31.12. 50 V SK VÄNR Saarikko Eko 21.1. SK VÄNR Iotalo Ilkka 14.3. SO Jalli M Tuulikki 15.3. SO JÄÄK Koonen Ari E 13.5. SK MAJ Favorin Jyri 8.7. SK LTN Laukkanen Kari 10.9. SO ALIK Tuominen Seppo K 24.9. SK KAPT Kallio Tomi A 20.10. Siikerhon puheenjohtaja Juha Jouppi ja perinneupeeri Tapio Jaakkola luovuttivat Eik-J kurin johtoryhmän kokoukea 11.9. Jyri Favori- 6 nille Siikiven, joka luovutetaan ieille merkkipäivän kunniaki. SK YLIL Vaahtio Hannu 22.12. 7 Joko olet käynyt katomaa? Stadin Siien perinteinen jouluauna vietetään KaartJR:n aunalla pe 30.11.2007 klo17:30 alkaen. Tarjolla opuiaan hintaan purtavaa. Ja ylennetyt ja palkitut vataavat jälleen netehuollota (ettei kroppa kuivu)!! Santahaminan kulunvalvonnata pääet iään vaivattomati, näyttämällä RUL:n/RES:n jäenkortin ja ilmoitat meneväi Stadin Siien jouluaunaan (KaartJR:n aunalle). Naiille oma aunavuoro!!! Uui jäen, rohkeati mukaan!!!! Jatkot Santahaminan kerholla!!!!!! Saunalla myynniä myö Stadin Siien hihamerkki 5,00!!!! Huom! Varaa taaraha tai aat vaihtorahana Stadin Siien hihamerkkejä!!!!! Tiedutelut: Juha Matikainen 050-5977 139 tai juha_matikainen@uomi24.fi
Yleinen aevelvolliuu? Taitaa olla jo aika luopua puhumata yleietä aevelvolliuudeta. Naiillehan e on vapaaehtoita ja kun iirrytään enivuoikymmenellä 250 000 reerviin, niin enintään 70 % ikäluokan miehitä uorittaa aevelvolliuuden. Ja en on vähän. Surullita on, ettemme voi ottaa enempää. Ja jo vain 2/3 enää kykenee uoriutumaan varumiepalveluketa, miä kaikkialla muualla yhteikunnaa e näkyykään. Kohonneia terveydenhuollon kutannukiako? Hankinnat Kun upituten peruteena käytetään entitä kalliimpaa otamateriaalia, niin hankintoihin olii todella panotettava. Mutta onko niin tehty? Hankinnat eivät oikein näytä menevän putkeen. Ilmatyynyalulaivueeta luovuttiin ja taitaa Tuuli olla vieläkin myymättä. 155K98 ei ole aatu a-tarviketta, joka vataii aiottua pitkää kantamaa. Rakaiiin raketinheittimiin ei ole kuorma-ammukia, joten niiden teho ei taida olla e, millä ne aejärjetelmävertailua voittivat tutkimuken. Hornetteihin halutaan ilmata maahan ohjukia, jotka jenkit ovat hylänneet, kun ne eivät täytättäneet vaatimukia. Helikopterihankinnat ovat katatrofi, jäljellä olevat pari vanhaa MI-8 eivät enää pyy ilmaa ja NH-90itä ei ole 155K98 (kuva: www.mil.fi) Nakkipipo Selvä on, että tarvitemme ajanmukaien, tehtävän edellyttämän ja riittävän varutuken. Eniijaieti olii kuitenkin panotettava Suomea tarvittavaan kalutoon, jo varaa on niin itten kanainväliiin tehtäviin. Ja jo äätetään, äätetään ieltä kanainvälieltä puolelta vaikka ne tehtävät antavatkin hyvää kokemuta. Aevelvolliarmeijan teho on uoraan verrannollinen en koulutukeen. Ei riitä, että muutama käy treenaamaa ulkomaanleirillä. Siitoiminta, katoava luonnonvara? Nakkipipo on aanut perukoulutukena panariprikaatia eikä ille kuulunut iitoiminta. Silti myö panarimiehet aivat ainakin vielä 1980-luvulla perutiedot ja tai- dot myö iitoimintaan. Näin ei taida olla enää. Mikähän e meidän pelotteemme laita nyt on? Parhaiten varutetut kolme valmiuprikaatia ja kaki mekanioitua taiteluoatoa eivät taida olla tarpeeki. Helikopteripataljoona on vain paperilla ja viimeietä panariprikaatita luovutaan tuota pikaa. Jo alueelliilla joukoilla ei ole enää kykyä iitoimintaan, voimmeko olettaa meillä olevan riittävä pelotevaikututa? Stadin Sieillä on nyt kyyntää. Meidän tulee ilmeieti lyödä rumpua ja notaa iitoimintaa takaiin iihen arvoon, joka ille kuuluu. Räjähtävä tyhjyy on pelottava tekijä. Irak tarjoaa viimeien eimerkin. Jenkit ovat vaikeukia, vaikka maan piti olla vallattu. Mene tyhjyyteen, ike heikkoukiin, ivuuta hänen puolutukena, ike iellä, miä hän ei odota inua. (Sun Tzu: Sodankäynnin taito) NH-90 (kuva: www.mil.fi) SAMA KAIKU ON ASKELTEN Veljeyhdityten Siikerho (RUL) ja Siioato (RES) yhteinen vuoikokou on pidetty. Henkilö- ja tehtävävalinnat ujuivat täydellien ykimieliyyden vallitea. Ja mikei olii ujunut, onhan takanamme kerhoyhtymämme lähe 50 yhteitä toimintavuotta. Tänään meidät ehkä parhaiten tunnetaan Stadin Sieinä. Toiminnallemme on aina ollut tarkoitu käytännönläheinen reerviläitoiminta jolla ylläpidämme jäenitömme maanpuolutukelliia peruvalmiukia omaehtoiella koulutukella. Näitä ovat mm. johtami- ja maatotoiminta niin metää kuin taajamia, ampuma- ja aekäittelytaidot, tilapäivietilaitteiden hallinta ja kehittäminen ekä henkilökohtaien itepuolututaidon (jiu-jitu) kouluttaminen. Tavoitteena ei ole kouluttaa ramboja, vaan johtamien perukuviot hallitevia eri tehtäviin pytyviä reervinjohtajia, ryhmänjohtajata pataljoonan komentajaan. Väitän, etteivät yhditykemme olii ykin toimieaan kokaan aavuttaneet itä arvotuta, mitä nyt nautimme. Se on onnitunut aumattomalla yhteitoiminnalla ja yhteieti hyväkytyllä arvomaailmalla. Puolutuvoimat ja en idoorganiaatiot ovat arvotaneet oaamitamme. Meitä on käytetty ja käytetään edelleenkin vaativiin kouluttaja- ja muihin tehtäviin. Joku niin runaati, että jopa omat yhditytaon tehtävämme iitä jonkin verran kärivät. Näin meillä. Mutta miten ovat aiat kattojärjetötaoillamme (RUL ja RES)? Eivätkö liitojemme johtoportaat kykene enää järkevään yhteitoimintaan? Tämä tuli mieleeni kun tututuin Reerviläiliiton RES 2015 kehittämiuunnitelmaan tektin joihinkin oioihin. Liittojemme yhteitoiminnan kulmakivet muodotuvat mm. yhteietä jäenrekiteritä, Reerviläinenlehdetä ja yhteiitä toimi- ekä harratetiloita Urlu-äätiön omitamaa taloa Döbelninkadulla. RES 2015 toimenpidekenaarioa varaudutaan mm. iirtämään oa em. kekeiimmitä toiminnan oa-alueita MPY Oy:ltä Reerviläiliiton itenä hoidettaviki. Tämä tarkoittaii 1-2 henkilön palkkaamita Reerviläiliittoon. En millään ymmärrä peruteita iirtää Döbelninkadulta RES:n kekutoimito jonnekin muualle, muka tilanpuutteen takia. Näiden toimenpiteiden euraukena jouduttaiiin kekutoimitoon palkkaamaan myö liää henkilökuntaa? En mielelläni tohtii ekaantua veljekerhomme katto-organiaation uunnitelmiin, mutta kun tiedän veljekerhomme Siioaton vatutavan näitä uunnitelmia, katon velvolliuudekeni notaa kia pöydälle jo tää vaiheea. Mikäli uunnitelma toteutuii, e ei käitykeni mukaan toii mitään liäarvoa nykyieen yhdity- ja piiritaon läheieen yhteitoimintaan ainakaan täällä pääkaupunkieudulla. Jukka Karila majuri re Siikerhon kunniapuheenjohtaja...yhditykemme olii ykin toimieaan kokaan aavuttaneet itä arvotuta, mitä nyt nautimme. Se on onnitunut aumattomalla yhteitoiminnalla ja yhteieti hyväkytyllä arvomaailmalla... (Jukka Karila, kunniapuheenjohtaja.) Tätä ooitukena Pahkita oli euraamaa myö arvovaltainen joukko. Seurueeeen kuuluivat Puolutuvoimita Helingin otilaläänin komentaja kenraalimajuri Jaakko Okanen, KarPr:n komentaja prikaatinkenraali Jukka Pennanen ja vapaaehtoien maanpuolutuken tarkataja everti Heikki Bergqvit Pääeikunnata. Reerviä edutivat MPK ry:n puheenjohtaja Harri Kainu- 8 tietoakaan. lainen ja Hermanneita Caj Lövegren 9
Pahki 2007 alkaa vaihtelevia ykyiä merkeiä, alkuviikko oli atanut, mutta perinteinen perjantain perutamipäivä Vekaranjärvellä Karjalan Prikaatin tiloia tapahtuu kuitenkin kuivaa äää. Tuttuja naamoja ilmetyy yhä enemmän paikalle, vaihdetaan lyhyet kuulumiet ja aloitetaan toimintaa. Iltaan menneä paikalla on 106 oanottajaa valmiina harjoitukeen. Valmitautuminen Vekaranjärvellä vietitekniikkaa ekä annettiin oatojen omaa koulututa. Tiedutelutoiminta Oaton tehtävä oli tiedutella Supon johtamana aluetta luottamukellieti ja erittäin matalalla profiililla. Oaton oli varauduttava yhteenottoihin, illä kohde on aadun tiedon mukaan väkivaltainen ja ennalta arvaamaton. Lauantaiaamuyötä alkoi tulla tietoa kohteen liikkeitä ja oatot aloittivat jäljittämien. Kohteella oli GPS-paikannin, joka lähetti tiedon liikkeitä uoraan oaton johtopaikalla olevaan matkapuhelimen näyttöön ja näin OJoPa pytyi euraamaan kohdetta hyvinkin tarkkaan. Näin teoriaa, mutta Mr. Murphy oli päättänyt toiin ja eurattavat kohteet menivät kirjaimellieti ritiin ratiin. Lopulta kuitenkin elvii, että kohde oli vihollien ieppaama agentti, jota oltiin kuljettamaa jonnekin. Oatot aavat käkyn iepata vangin ja toien oaton otakoira Nipa uorittikin tehtävänä armottoman tehokkaati. Vangeilta aadut tiedot ja muut vihjeet, jotka ovat Oato Keltaien alainen ae toimi varinkin Myyräpartion kiin niaamiea. aatuja, auttoivat oatoja haarukoimaan mahdollien tukikohdan ijainnin. Lauantain iltapäivä olikin kohdetiedutelua ja valmitautumita ikuun. Tää yhteydeä oatojen ikuoatot ampuivat KvKK-ammunnat toimiakeen tulitukioatona. Partioiden hankkimien tietojen avulla oatot valmitelivat hyökkäyuunnitelman ollakeen valmiita ikemään heti valoian tultua tukikohtaan ja pelatamaan iepatun agentin. Huolimatta jatkuvata tiedutelukoketuketa ja aaduita tiedutelutiedoita oatot kokivat yllätyken kohdateaan vahvan ja tulivoimaien vihollien tukikohdaa. Agentti pelatettiin, mutta tappiotkin olivat uuret ja oatojen irtautumita vauhditti tieto vihollien vahvituten aapumieta. Perutaminen ja huolto Pahkiken huoltoa alettiin uunnitella hyviä ajoin. Keväällä kerättiin kaikki huoltoon liittyvät tarpeet ja toiveet. Niitä tehtiin io Excel-lita, jota täydennettiin myö MPKRY:n Kymen piiriin ekä Karjalan Prikaatiin. Huolloa tukeuduttiin pitkälti Karjalan prikaatiin, jota aatiinkin merkittävää materiaalita tukea. Suurin ero aiempiin vuoiin oli käyttöön aatujen Puolutuvoimien ajoneuvojen määrä, nyt 14 kpl. MPKRY:n Kymen piirin edutajan Matti Mikkoen kana työkenteleminen oli erittäin mukavaa ja tehokata. Tapaimme ennen Pahkita kolme kertaa. Huoltopäällikkö kävi keällä etukäteen tututumaa myö KarPr:n alueeeen ja varatoihin. KarPr:n yhteyupeerin ylil Lakelan kana oli elkeää ja helppoa aioida. Pahkiken perutaminen oli kian alkaea ykinkertaita, koka kaikki henkilöhallintoaiat tehtiin etukäteen MPKRY:n portaalin kautta. Kahta viikkoa ennen kiaa vain alle puolet kaikita kiaan tulevita henkilöitä oli ilmoittautunut MPKRY:n portaalin kautta ja makanut Pahkimakun. Tilanne parani nopeati, kun porukkaa aktivoitiin ähköpotien ja tektivietien avulla. Nimien tarkitu tapahtui KarPr:n portilla ekä aeiden kuittauken yhteydeä. Siianiomitalilla palkittu Jouni Nylen kohditamaa aettaan Pah kiken ammunnoia. Kilpailun aikana huolto toimi uunnitelmien mukaan. Vettä ja polttopuita täydennettiin varukunnata, miehiä ja tavaroita kuljeteltiin ympäri metiä, ruokaa valmitettiin ja jaettiin nälkäiille miehille. Purkuvaihe meni jouhevati ja kaikki tavarat löytyivät, oa pienen etimien jälkeen, kuten tavallita. Paikat iivottiin ja kyltit kerättiin poi. Kaikki kuljetu- ja huoltoryhmän jäenet ooittivat kiitettävää omaaloitteiuutta ja huolelliuutta; toiminta oli tehokata ja joutavaa tunnelman pyyeä hyvänä koko ajan. Huollon haateena on oata valmitautua kaikkeen ja varautua kaiken muuttumieen. Hetken aikaa yritetään korjata kuria ja äilyttää projekti uunnitelluia uomia, mutta uein joudutaan toteamaan tilanteen muuttuneen jo niin paljon, että pitää toimia jälleen uuden abluunan mukaan. Siinä itä tarvitaan taa joutavuutta, tehokkuutta ja toimivaa vietiliikennettä. Ammunta Töihin lähdettäeä työkalut on oltava kunnoa, joten perutamien jälkeen jaetut rynnäkkökiväärit kohditettiin pimeän jo tultua hyvin valaitulla ampumaradalla. Ampumaupeeri Kari Savolaien johdolla aeiden kohditu ujui ripeäti ja joukot olivat ennen puoltayötä valmiita iirtymään toiminta-alueelle. Pahki 07 oallitujat alkupuhuttelua Vekarajärven varukunnaa. Joukon takana näkyy oa kuljetukapaiteetita. Ennen harjoituta oli pidetty kolme erillitä koulututilaiuutta. Toukokuua koulutettiin oatojen johtopaikan henkilöille tiedutelutoimintaa ja kootun ikun hienoukia. Samaa kuua oli myö oatoille räätälöity Vietitäplä 2-koulutu. Elokuua vuoroa oli koko oatolle tar- 10 koitettu tilaiuu, joa koulutettiin mm. peräiin kätköitä ja radiotiedutelun avulla neljään kertaan. Välillä oltiin yhteydeä 11
Vietitoimintaa Pahkiken vietikonepti alkaa olla jo pitkälti vakioitu. Hyvä puoli tää on e, että kia kuin kia voidaan polkaita pytyyn ilman en ihmeempiä äätämiiä. Toimiva kaluto on varatoa ja uunnitelmat päivitetään tilanteen mukaiiki. Huono puoli on e, että homma alkaa maitua puulta, jo mukaan ei aada jotain (pientä) uutta. Viime aikoina tällaita uutta on ollut erilaiten matojen ja antennien kokeilu, PMR-446 -radioiden käyttö ja Siien oma anomalaite. Sii-Pakettiradio on Nokia Communicator 9210:n ja en käyttöjärjetelmän päälle kehitetty anomalaite. Puhelimea ei ole SIM-korttia, vaan e on kytketty datakaapelilla modeemiin (TNC). TNC lähettää datan purkeina tavallien VHF-radiopuhelimen mikrofoniliittimeen, ja vataanottaa kuulokeliittimen kautta. Käyttö on hyvin amalaita kuin tektivietien lähettäminen ja anomat pyyvät tallea ja järjetykeä. Syteemi toimii yhdellä pienellä auton akulla viikonlopun ajan. Idea on yntynyt ko. ohjelmitojen kana työkennelleiden vietitoimikuntalaiten kekuudea. Tavoitteena on ollut kehittää dataradio, joka on riippumaton matkapuhelinverkoita ja joka käyttää yleieti aatavilla olevia komponentteja. Matkapuhelinverkot ovat haavoittuvaiia ja ruuhkaiia kriiiaikana. Erimalliia kommunikaattoreita on varin paljon aatavilla. Ohjelmointi- ja kehitytyön on tehnyt pääoin Mikko Kokenniemi. Tänä vuonna Pahkiken valmitelut ujuivat normaaliin tapaan. Vietiuunitelmat ja -käkyt valmiteltiin yhdeä oatojen vietipäälliköiden Eki Monnin ja Ville Kyytöen kana. Vietipäälliköt aivat kerhon vietitoimikunnalta koulutuken, jonka jälkeen he kouluttivat omat vietimiehenä. Kian aikana kilpailevat oatot muodotivat omat radioverkkona ja pitivät yhteyttä partioihina puheella ja OpEK:iin uudella Sii-Pakettiradiolla. Varalla oli puhepeitteitöt, mutta niihin ei tarvinnut turvautua. Siianla toimi lähe ongelmitta heti aluta alkaen ja oatot aivat ne ite toimintakuntoon Mikon koulutuken peruteella. Laitteito oli ullottu koteloon, joka tarjoi hieman ääuojaa, mutta ei ole ehdolla mihinkään muotoilukilpailuun. Vaikka kyeeä oli vata verio 1.0 eli prototyyppi, järjetäjät ja kilpailijat olivat poitiivieti yllättyneitä Sii-Pakettiradion käyttökelpoiuudeta. Ehkäpä näemme ja koemme eni vuonna entitä ehomman verion Pahkikella. Kuljetutoiminta Tämän vuoden Pahkikella päätiin kuljetuten oalta harjoittelemaan niin anotuti kovilla eli käytöä oli ennätykellinen määrä Puolutuvoimain kalutoa. Ajoneuvoja oli kaiken kaikkiaan 13 kappaletta: Yki VW 4x4 pikkubui, 3 Syncro pakettiautoa ja peräti 8 Defenderiä ekä yki Toyota Land Cruier. Ajoneuvoja aatiin ekä Kaartin Jääkärirykmentiltä että Karjalan prikaatilta. Huoltopäällikkö Heikki Karjalaien karjalaiella upliikilla järjetämät autot luovutettiin käyttöömme jo oin tortai-iltana ja loput perjantaiaamupäivän aikana. Pahki 07 OPEK ja en vietikeku. Pöydällä myö Stadin Siien kehittämä SiPaRa eli Sii- Kuljetuoaton tehtävänä oli harjoitella runaan kaluton käyttöä, ekä yhteitoimintaa paikallijoukkojen, Puolutuvoimien kana. Viiden hengen kuljettajaryhmä perutettiin Kymen vapaaehtoiita reerviläiitä. Heidän aktiiviuutena ja oma-aloitteiuutena oli merkillepantavaa amoin kuin heidän paikallituntemukena että Karjalan prikaatin toimintatapojen tunteminen. Nämä kaikki olivat kullanarvoiia ominaiuukia joukkoja perutettaea. Kuljeturyhmälle aatiin käyttöön oma majoituteltta ja pieni ajotoimito Huoltokekuken yhteydetä. Ryhmä uoritti kaiken kaikkiaan noin 60 eri ajouoritetta perjantain ja unnuntain välienä aikana. Käytännöä öiden muutamia tunteja lukuun ottamatta liikkeellä oli koko ajan pari autoa uorittamaa mitä moninaiempia kuljetutehtäviä. Autojen kyyditä aivat nauttia niin perutaitelijat kuin korkeaarvoiet vierailijaupeerit, joille järjetettiin niin anottu VIP- kuljetu lauantaipäivän aikana. Autoja oli myö alitettu eri tehtäviin kilpailuorganiaatiolle, autoja käytti mm. Kilpailun johtaja, Operatiivinenkeku, Ampuvavataava, ratihenkilötö. Kaikkiaan autoilla ajettiin yhteenä huikeat 4 400 kilometriä iältäen iirtoajoja Helingitä Vekaralle ja takaiin. Kuljetupäällikölle tämä harjoitu oli niin anotuti mannaa olihan kerrankin käytöä runaati kunnon maatokelpoita kalutoa ekä oma kuljeturyhmä. Kilpailun johto antoi myö hyvin vapaat kädet uunnitella ja toteuttaa kuljetuket. Yhteydenpito ja kommunikointi kilpailun Pahkiken loppupuhuttelua luovutettiin Teemu Matilaielle Siiparlamentin myöntämä Kultainen Siilevyke. niin kilpailun uunnitteluvaiheea kuin ite kilpailunkin aikana. Kaluton käytön uunnittelu, ajojen priorioiminen ja kuljettajien johtaminen olivat välillä tiukkaakin työtä, illä runaata kalutomäärätä huolimatta kapaiteetti meinai loppua perjantain joukkoiirroia ekä unnuntaiaamun purkuvaiheea. Kaiketa huolimatta iviilikalutoon jouduttiin turvautumaan ainoataan muutaman kerran. Ratin takana tuli pohdikeltua muun muaa itä miki Pahkielle tulijat muutamaa kymmentä henkeä lukuun ottamatta eivät käyttäneet ilmaita järjetettyä buikuljetuta Stadita Vekaralle ja takaiin? Myö oatojen uuremmat iirrot olii ollut nopeampi hoitaa Mai-kalutolla. Pahki 07 oli erittäin onnitunut harjoitu kuljetuken kannalta ja jo Puolutuvoimien tuki en jatkoa uinkin allii vähintään vataavankokoien kuljetuorganiaation luominen euraavalle Pahkielle on uoiteltavaa. Liikkuva OpEk Kaikkien tuntema Pahkiken Kike tai Tike on jokin aika itten muuttanut nimeään paremmin kuvaavaki Operaatioeikunnaki; lyhenne on ii OpEk. Ne Tätä ei Defender nouut ilman apua... iellä työkennellen tai kootun hyökkäyken oanottajina tietävät valtavan tavaramäärän, jonka roudaaminen tien varreta ja aentaminen on vaatinut paljon tekeviä käiä ja vaivaa. Tänä vuonna haluimme kokeilla liikkuvaa OpEk:aa. Vuokraimme oato Keltaien jäenten omitaman matkailuautoki konvertoidun SA-linja-auton ja OpEk aettui iihen. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja onnitunut. Mannerheimin nimen tunnitava ajoneuvo oli lämmin ja valoia ja iihen mahtui työkentelemään päällikkö, varapäällikkö, päävalvoja, oatojen tiedutelu-upeerit, ekä 2-3 vietittäjää, Ajoneuvoa oli kaminalämmity. Sähkö tuli maatoon ijoitetuta hiljaieta generaattorita. Antennit olivat ulkona matoia, ja iirtymien aikana magneeteilla katolla. Periaatteea ajoneuvoa voi jopa nukkua yöpäivytyken tauoilla. Perutamien vaatimaa aikaa voidaan tuntuvati edelleen lyhentää tarkoitukenmukaiilla eivalmiteluilla, joita voi hyvinkin olla hyötyä myö varinaiea matkailukäytöä. Mm. pimennyverhot, hieman paremmat pöydät, ja (kenttä) ähköverkota yötettävä iävalaitu ovat jo uunnitteilla. Pyörillä kun ollaan, niin iirtyminen voii olla nopeaakin mikäli itä olii valmiteltu 12 en pakettiradio johdon kana oli erittäin hyvää ja nopeata jotka ovat käyneet näiä eikunnia joko huolella. Nyt logitiet ratkaiut viivätyt- 13
Tänä vuonna haluimme kokeilla liikkuvaa OpEk:aa. Vuokraimme oato Keltaien jäenten omitaman matkailuautoki konvertoidun SA-linja-auton ja OpEk aettui iihen. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja onnitunut. Mannerheimin nimen tunnitava ajoneuvo oli lämmin ja valoia ja iihen mahtui työkentelemään päällikkö, varapäällikkö, päävalvoja, oatojen tiedutelu-upeerit, ekä 2-3 vietittäjää, Ajoneuvoa oli kaminalämmity. Sähkö tuli maatoon ijoitetuta hiljaieta generaattorita. Antennit olivat ulkona matoia, ja iirtymien aikana magneeteilla katolla. Periaatteea ajoneuvoa voi jopa nukkua yöpäivytyken tauoilla. Perutamien vaatimaa aikaa voidaan tuntuvati edelleen lyhentää tarkoitukenmukaiilla eivalmiteluilla, joita voi hyvinkin olla hyötyä myö varinaiea matkailukäytöä. Mm. pimennyverhot, hieman paremmat pöydät, ja (kenttä) ähköverkota yötettävä iävalaitu ovat jo uunnitteilla Kiitoket vielä kerran harjoituken oanottajille, kilpailijoille ja järjetelijöille, ekä Karjalan Prikaatille ja Kymenlaakon Maanpuolutupiirin piiripäällikölle Matti Mikkoelle erinomaieta tueta harjoituken toteutukea. Ja eni vuonna uudet kujeet Tektin on koonnut kilpailun johtaja Rauno Hammarberg euraavien aelajivataavien muitiinpanoita: Huoltopäällikkö Heikki Karjalainen Kuljetupäällikkö Kimmo Lohman OpEkin päällikkö Urho Ilmonen Yhteyupeeri Juha Jouppi Vietipäällikkö Jyri Putkonen Pimeäammuntaa nimenä mukaieti. Tuloket olivat hyviä. tivät, mutta kaiketa huolimatta OpEk oli toiminnaa iirron jälkeen 45 minuutin kuluttua lähtökäkytä, lukuunottamatta varinaita ajoaikaa. Tätä ei voida ede unelmoida perinteien OpEk:n logitiilla telttaratkaiuilla. Tietenkään tällainen johtokeku ei ole varinaieti maatokelpoinen, mutta tukeva oratie käy hyvin, ja ellaiiahan Pahkimaatoia riittää. Tämän ajoneuvon kuljettamieen muuten riittää C-kortti ja roima anno iteluottamuta. Äänet ja ulkonäkö ovat todella miehekkäät! Vierailijat Tämän vuoden Pahki Vekaralla oli kiinnotava harjoitu ja en järjetänyt Stadin Siit kiinnotava yhteityökumppani. Tämän toditi e arvovaltainen eurue, joka vaivautui paikalle tututumaan niihin lauantaipäivänä ja matkojenkin takaa. Etujoukkona kekeiet kohteet tarkati Karjalan Prikaatita Antti Ulja. Hänen kanaan käytiin niin Operaatioeikunnaa kuin Keltaien oaton johtopaikalla ati. Tilanne iellä oli hyvinkin tuttu - olihan 14 mie toiminut hyvin amankaltaiia har- vatata ueiiin kyymykiin alan ammat- kaikki iännöintiin oallituneet. 15 joitukia itekin lukuiia kertoja. Käytännön kokemukia vaihdettiin, ja Siejä tehtiin tutuki etulinjan kouluttajaporukalle. Vieraiden pääjoukko noudettiin iltapäivällä Tuohikotin ABC:n pihata. Sen verran pääi aapuminen hajoamaan, että kaikkia ei vietykään kuljetupäällikkö Lohmanin käyttöömme antamien KarPr:n Defenderien kyydiä, vaan kenraalit iirtyivät maatoon mukavati mutalla virkavolvollaan. Seurueeeen kuuluivat Puolutuvoimita Helingin otilaläänin komentaja kenraalimajuri Jaakko Okanen, KarPr:n komentaja prikaatinkenraali Jukka Pennanen ja vapaaehtoien maanpuolutuken tarkataja everti Heikki Bergqvit Pääeikunnata. Reerviä edutivat MPK ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen ja Hermanneita Caj Lövegren. Enimmäienä vieraat johdatettiin vihollitukikohtaan, joa käytiin läpi ekä harjoituken kulkua että en hetkitä tilannetta. Harjoituken juonen käänteitä kuvaili harjoituken johtaja Rauno Hammarberg, ja Pahki-hitoriaa ja peruaioita taa valotti yhteyupeeri Juha Jouppi. Saimme tilaiten näkökulmata. Sopivati paikalla oli punaiten liäki myö kovaonninen vihreiden tiedutelija, joka oli aatu kiinni verekeltään. Tämän jälkeen iirryttiin harjoituken huoltokekukeen, joa keittiöryhmä helli meitä porokeitolla ja mainioilla leivillä. Tää vaiheea tarinaa riitti laajati niin otila- kuin muiltakin elämän alueilta. Kiintoiimman kohteen äätimme viimeieki. Harjoituken liikkuvaa Operaatioeikunnaa Urho Ilmonen ja Jyri Putkonen kollegoineen eittelivät, miten Pahkiken hermokeku toimii. Poikkeihan tuo keikkabui tavalliita konteita tai Paeita, joita kaiken nähneet upeerimme olivat tottuneet katelemaan - paljolti varmaan edukeen, peräoaan aunaa myöten. Vietitoimikunnan harjoitukeen rakentamat Siipakettiradiot aivat oakeen anaittua arvotuta. Noin kahden ja puolen tunnin vierailun päätteeki käytiin vielä jälkipelit ulkona ja viriteltiin euraavia akelia yhteityölle eri alueilla. Kierro oli miellyttävä ja informatiivinen kaikille. Kiitoket ovat menneet vierailijoille, ja kiitokena aakoot myö Voittajan on helppo hymyillä! Oato Keltaien oatonjohtaja Annina Laurema. KOKONAISPISTEET Keltainen Vihreä Max Eivalmitelut 163 162 200 Maato-ouu: Perutaminen 38 37 50 Purku 45 45 50 Tiedutelu 125 120 200 Vieti 128 128 160 Ojopan toiminta 99 94 110 Tehtävät 93 27 120 Johtaminen pe-la 141 141 210 Ammunta 20 10 20 Koottu hyökkäy 210 180 250 Jahtiputki - - 130 MIINUSPISTEET - - KOKONAISKILPAILUN TULOS 1 062 944 1 500 KUNNIAMAININNAT Keltainen Siille eimerkillinen toiminta Tomi Autio Tehoka vietitoiminta Jouni Ojala Poikkeukellien hyvä johtamiuoritu Heleniu Lauri Para partio Tero Liiri Marko Poui Ville Leinonen Nipa Vihreä Heikki Suomalainen Aarne Björklund Jarno Hattula Marko Rouhiainen Jari Häglund Jani Iivonen KISAN PARHAAT AMPUJAT RK Kari Korhonen / 89 Joona Hakkila / 86 Oato Keltaien johtajan Annina Laureman voinee anoa kulkeneen hyvin Pahkiken uraputkea pitkin. Tuloket puhuvat menetelmän puoleta!
TULIKOMENTOJA!!! Elokuun 26. päivänä kilpailtiin jokavuotinen HEITIN- JA TYKKI- MIESKILPAILU Santahamina Laajaaloalueella. Sää oli aurinkoinen ja tämä elväti harmitti oaa kilpailijoita veiade on ainoa oikea heitinmiekeli! Lauantain koulutupaketin jälkeen oli kilpailupartioilla edeään noin kymmenen kilometrin rata ja repullinen epäuorantulen erikoioaamita mittaavia tehtäviä. Haatavimmaki tehtäväki ooittautui tällä kertaa uuntakehämittau. Pitejakaumata päätellen partiot olivat yllättävän taaväkiiä. Voittajaki kuitenkin erottui ylil Jyri Korhoen johtama partio pitein 656 / 800. Partion muut jäenet olivat alil Mikko Mäenpää ja alik Mikko Ruokonen. Suomen Sotilaan kiertopalkinto löyi ii jälleen uuden kodin ainakin euraavaki vuodeki. Palkintojen jakajana toimi maj Ani Yrjölä Helingin Sotilaläänin eikunnata. Noin 60-henkien tapahtuman oallitujilta kerätyn loppupalautteen peruteella kaki aiaa anaitevat erityimaininnan: harjoituken huolto ja toimitijatoiminta. Näitä enimmäietä vatai alik Juha toieta ker Juha Vehokarin johtama toimitijaoato. Jälleen kerran oli ilo huomata Siien vahva edutu toimitijoia ei ihme, että oaton toiminta oli otilaallita, kellontarkkaa ja eimerkillitä. Eni vuoden kilpailu järjetettäneen aikaiemmata poiketen jo keväällä. Toivottavati kilpailun johdon käytettäviä on totututi ryhdikä ja oaava iiedutu. Laaduka ja määrävahvuinen toimitijaoato on kilpailun järjetämien enimmäinen edellyty kilpailu tarvitee teitä! Sii lämpimäti tervetuloa mukaan jälleen keväällä. Jokohan tuolloin näemme edututa myö kilpailijaoatoa? Eni vuonna tapahtuma hieman uudituu ja e aa myö uuden nimen. Tarkkailkaa vuoden 2008 kurikalenteria. Vea Jääkeläinen Harjjoht, ker re Tämän vuoden kilpailuta mieleen jääneitä lauahdukia: maj Ani Yrjölä: Sydämeni on epäuoraa tulea. kapt evp Tapio Järvi: Miehet, haulikollakin ampuu tarkemmin. kapt re Kalle Nilon: Ei e väärin ole. x 25 kapt evp Tapio Järvi: Se on pantava SRA TUOMARIKURSSI Helingin piirien ampumatoimikunta järjeti lokakuua SRAtuomari kurin, johon Stadin Sieitä oallitui Kari Savolainen. Kuri on tarkoitettu Helingin ekä Uudenmaan piirin jäenille, ja ille oallitumielle vaatimukena on SRA ampuja tatu (muovikortti) ekä omat aeet. Kouluttajina toimivat SRA ylituomarit Mikael Kailaranta ja Kari Tiitinen. Kurin hyvänä haltijana toimii Helingin piirien yhteien ampumatoimikunnan pj Tomi Alajoki. Kuriin kuului muutama teoriapäivä, jotka pidettiin Töölöntorin auditorioa. Käytännön näytöt olivat Santahaminaa aekäittelyradalla (Fragun monttu) Kurilla huomioitiin tuleva ääntömuuto. Liää tietoa löytyy nettiivuilta http://www.lipa.net/ ra/) SALITOIMIKUNTA TIEDOTTAA Ju-Jutun päättyy 12.12.2007 keltaien vyön uorittamieen. Harjoituajat: ma 19.30-21.00, ke 17.30-18.45. Kurin jälkeen harjoittelu jatkuu amoina päivinä 18-19.30. Tiedutelut Marko Lehti p.040-5348 264 tai Antti Keinänen p.044-5322 623, avkeinan@cc.hut. Richard Dimitri aapui Eu roo pan kiertueellaan Suo meen pitämään pääkaupungin poliiin valmiuryhmälle oman eminaarin. Vantaan Reerviläiet päätti käyttää tilaiuutta hyväki ja järjetää neljän tunnin avoimen eminaarin Sipooa unnuntaina 14. lokakuuta. Paikalla oli noin 30 kiinnotunutta, näitä yki oli tullut eminaarin Ruotita ja toinen Sakata. Lähe kaikki raikauket, tappelut, pahoinpitelyt ja ryötöt tapahtuvat luonnollieti lähietäiyydeltä. Lähietäiyy on yki tärkeimmitä ja ilti yki vähiten käitellyitä etäiyykitä itepuolutulajeia. Seminaaria käytiin läpi mm: - Puolutautuminen yleiimpiä katutilanteia tapahtuvia hyökkäykiä vataan. - Potentiaalien väkivaltatilanteen hallinta - Havainnointi ja anoita tekoihin iirtymien huomaaminen. - Ennaltaehkäievän hyökkäyken tehoka toteuttaminen - Yllätytilanteia toimiminen - Senhidon fyyien vataikun 5 periaatetta Senhido Varein Cloe Quarter eminaari 14.10. Sipooa kuvat: Kritian Salo (www.teelduck.com) 16 Dahlman harjoituken vääpelinä ja kova kovaa vataan. ati ja tehokkaati. Tällöin on tär- on kututtu kamppailumaailman 17 keää yllättävä tekniikka lähimpään kohteeeen. Tyyppiliiä teknikoita ovat ormien tunkeminen ilmiin, korvan pureminen irti päätä tai avokämmen ikut henkitorveen. Neljän tunnin eminaaria Richard Dimitri kertoi paljon todellien elämän tapahtumita ja harjoiteltiin opivati. Kaikilla tuli hiki. 38-vuotia Richard Dimitri aloitti kamppailulajien harjoittelun 1975. Hän on toiminut aktiivieti ohjaajana vuodeta 1987. Hänen kokemukena kamppailulajien liäki on tullut mm. henkivartijana ja järjetykenvalvojana toimimieta. Hän on nouut minimaalien mainonnan avulla RBSD (Reality Baed Self Defene) maailman johtaviin nimiin ja häntä pidetään tuon alan innovaattorina ja pioneerina. Hänen kuuluiaa Shredder-koneptia puuttuvaki lenkiki muiden itepuolutukouluttajien toimeta. Tom Lindblom Senhido-koneptiin kuulu e, että vatutajaa pyritään vaikuttamaan oumalla joko ilmiin tai kurkkuun, nämä ovat eniijaiet kohteet, muut kohteet ovat toiijaiia. Liäki pyritään toiminaan lähellä vatutajaa jolloin tälle ei jää tilaa eim. aada voimaa lyönteihinä. Senhidoa ei ole valmiita tekniikoita joita toitettaiiin tuhania kertoja, ideana on harjoitella oppilaan kykyä reagoida tilanteeeen kuin tilanteeeen nope-
maatoa Tutkimuten mukaan Suomen pintavedet eivät ole järin puhtaita: ainakin 41% iältää erilaiia taudinaiheuttajia. Suomen ympäritökeku (www.environment.fi) ja alueelliet ympäritökekuket keräävät ja julkaievat tietoja veien puhtaudeta. Etenkin kaupunkien ja teolliuulaitoten alapuoliten jokien veden laatu on uein vain välttävää. Lapiakin hyvältä näyttävään puroveteen voi olla ekoittunut eläinten jätökiä. Etelä-Suomea majavalampien veiä voi olla paljon bakteereja. Ne voivat aiheuttaa voimakkaan ripulin. Vuodenajat vaikuttavat luonnonveien puhtauteen. Keväiin ja ykyiin jokiin kulkeutuu tulvien mukana epäpuhtaukia, jotka muulloin uodattuvat maakerrokiin. Tätä voi tapahtua myö keällä ja alkutalveta runaiden ateiden vaikutuketa. Luonnonveiä voi olla pieneliöitä, loiia, alkueläimiä, bakteereja ja virukia. Niiden puhditamieen on erilaiia tapoja ja apuvälineitä. Epäpuhtaudet voidaan joko poitaa vedetä tai eliminoida eim. ultraviolettivalon avulla. Yleiimpiä ovat kloori- ja jodiyhditeet ekä hopeaionit. Kloori ei pyty tappamaan kaikkia loiia; jodi on tehokkaampaa. Kaki kolme tippaa apteekita aatavaa jodipriitä tappaa litrata vettä bakteerit ja amebat varttitunnia. Viii tippaa tappaa tunnia vaikeimmatkin alkueläimet. Kloorin maun voi poitaa vedetä mm. aktiivihiilen avulla. Vedenpuhditamieen on myö tabletteja: yki tabletti puhditaa litran vettä, mutta vaikutuaika on ueita tunteja. Tabletti kannattaa laittaa veipulloon illalla, niin aamulla on juomavettä valmiina. Suodattamalla voidaan vei puhditaa melko hyvin. Pumppuuodattimella vei pakotetaan huokoien materiaalin läpi, jolloin epäpuhtaudet jäävät tiheäeulaieen verkkoon. Bakteerit jäävät uodattimeen, mutta oa virukita pääee iitäkin läpi. Suodattimen turhaa likaamita pitää välttää, illä eim. veden pinnalla kelluvat iitepöly tukkii uodattimen nopeati. Para puhditutulo aadaan yhditämällä kemiallinen ja mekaaninen puhditu. SUOSITELTUJA VEDEN- PUHDISTUSTAPOJA Katadyn Micropur Forte MF 1T tabletti 20 1tabletti/1 litra vettä www.katadyn.com (huom: Micropur MT1 ei ole ollenkaan yhtä tehoka) MSR MiniWork EX keraaminen uodatin+pumppu 126 www. viave.fi www.mrcorp.com/filter/miniwork_ex.ap Jodiprii 2 y liopiton apteekki Polar Pure (jodiliuo) jodi www.polarequipment.com tekti: Mikko Lamminpää / HK www.retkilehti.fi Uuitulla Suojelukuntatalon iä-ampumaradalla alkoivat Siien vuorot..22 vuoro: joka parillinen viikko ma klo 19.00-21.30 viikot: 42,44,46,48,50,52. Iompien aeiden vuoro: joka parillinen viikko u klo 14,30-17.00 viikot: 42,44,46,48,50,52 Ioreikäiillä aeilla on VAIP- PALUOTIEN käyttöpakko. Vältymme näin lyijyn vaikutukelta. Mukaai tarvitet maketun AMPUMAHARRASTE VAKUUTUKSEN, ja omat uojaimet. Radalla tulee käyttää AMPUMATOIMIKUNTA TIEDOTTAA Siien luolavuorot kuulon ja ilmänuojaimia aina. Pyydettäeä on myö aelupa eittävä omille mukanaoleville aeille. Paikalla pääääntöieti on yhdityken aeita käytettäväki ammunnoia. Toki omilla aeilla aa myökin ampua. Mikäli haluat käyttää yhdityken tarjoamia maalitauluja, kerätään niitä omakutanne korvau (kuten myö paikkatarpeita!). Rata on Stadin Sieille makuton. Luonnollieti iivoamme AINA JÄLKEMME ammuntojen päätteeki. Nyrkkiääntönä pidämme, että paikka jää aina iitimmäki, kuin e oli inne tultaea. Paikka: Töölöntorinkadun ja Pohjoi- Heperiankadun riteykeä (MP Shop:in viereä) oleva pommiuojan betoninen käyntiovi. Kun aavutte paikalle, oittakaa ovikelloa, niin ovi tullaan avaamaan. Mikäli aiata kyyttävää: kari. avolainen@danpat.fi. Myö Siiivuilta (www.tadiniit. fi) löytyy liää tietoa! KÄYNTI UUDISTETUSSA LUOLASSA Kävinpä katatamaa uuditettua Suojelukuntatalon iäampumarataa eli Luolaa. Hieno paikka ja herätti kaikenlaiia muitoja. Muitin 70- ja 80-luvun kekiviikkoillat jolloin innokkaat ampujat Markku Alhoranta ja Kari Molii pyörittivät ampumatoimintaa. Silloin ammuttiin 22 kal pitooleilla ja kävijöitä oli niin paljon että ellet ollut ajoia, ait pitkäänkin odottaa vuoroai, ampujia kun riitti täydelle radalle jopa 3 peräkkäieen vuoroon täyiin riveihin. Kerhoyhtymän aeita käytettiin ja ruutia paloi. Tuoku oli kyllä melkein ama, ilma oli illoinkin akeana ruudin kärytä. Rata on nyt kyllä turvallinen myö palveluaeille hienoine tautalevyineen ja kimmokkeita vähentävine maalattu ja valaituta on parannettu. Hyvä iellä on harjoitella. Viime unnuntaina radalla ei kyllä ollut kuin kolme (3!) kävijää, niin että tilaa oli vaikka toiille jakaa. Enemmän ampujia mahtuu. Mielenkiintoinen harjoitu oli kääntyviin tauluihin ammuttava ratapraktikal: veto kotelota, 2 tähdättyä laukauta ja ae takaiin koteloon, taulujen ollea 3 ekuntia eillä ja 7 poia. On muuten ampumien turvalliuu parantunut oikeita vanhoita ajoita. Muitan hyvin iäni kertomuken Ikämieuojelukunnan pitooliammunnoita joia aattoi käydä niin että yhden ampuea muut aattoivat olla TAULUN VIE- RESSÄ katomaa mihin oumat menevät... Siithän eivät näin tee, eli älkää kokeilko tätä kotona. Nähdään radalla. Vuorothan ovat aina parillien viikon unnuntaina klo 1430. Kannattaa olla ajoia, illä jo kävijöitä on kovin vähän, ammutaan vain yki erä ja en jälkeen vetäjät lähtevät kotiin. RSAkortti ja turvallien ampujan muodollinen koulutukaan eivät ole nykyään välttämättömiä edellytykiä Luolaa ampumielle, tarvitaan vain aeenkantolupa ja makettu ampujanvakuutu. Kerhoyhtymän aeetkin ovat käytöä, ja panokia aa otaa radalta, joten kynny mukaan tulolle ei ole kovin uuri. Ueimmat vedeä olevat eliöt kuolevat keitettäeä. Veden on kiehuttava poreillen muutaman minuutin ajan. Tätä varten pitää olla mukana retkikeitin tai keittoatia nuotiolle. Vettä voi puhditaa myö uodat- 18 tamalla tai eri kemikaalien avulla. olukumimattoineen. Rata on myö 19 Urkki
Quad-antenni Nimi Quad on lyhenne neliötä (Quadrate), minkä ykielementtinen Quad-antenni muodotaa. Qubical Quad taaen kertoo, että kyeeä on antenni, joka kootuu kahdeta tai ueammata perättäietä neliötä eli elementitä, jotka yhdeä muodotavat kuution. Kaikita käytetään puhekieleä anaa Quad. Siien kakielementtien Quadantennin varinaiet aktiiviet oat ovat neliönmuotoinen äteilijä ja en takana oleva heijataja. Säteilijän ivut ovat noin ¼-oa aallonpituudeta (¼ λ) eli koko pituu on ii noin yki aallonpituu. VHFpuhelimiamme on kaki perutaajuualuetta 160 MHz ja 170 MHz. Kun käyttämämme taajuu on eim. n.170 MHz, aadaan aallonpituu kaavata: valonnopeu/taajuu eli 300000/170 = 1764 mm eli n. 1,76 m. Sivun pituu on ii neljäoa tätä eli n. 440 mm. Käytännöä e on hieman lyhyempi johtuen käytetyn kaapelin nopeukertoimeta. Säteilijän takana oleva heijatin on myö neliönmuotoinen ja hieman uurempi kuin äteilijä. Antenni äteilijän uunnaa neliöiden kekiviivan läpi ja heijataja heijataa taakepäin äteilevän tehon myö eteenpäin näin vahvitaen eteenpäin uunnattua keilaa. Se vaimentaa ii taakepäin. Antennin molemmilla ivuilla on liäki voimakkaati vaimentava alue kohtiuoraan toimintauuntaan nähden. Ykinkertaitettuna voidaan tällaita antennia verrata vaikkapa takulamppuun, miä valoa äteilevän polttimon takana on heijatava peili. Koka Quad-antenni on uhteellien kapeakaitainen, on mitoitu erilainen kummallekin taajuualueelle. Käyttämämme toinen taajuualue 160 MHz vaatii ii vataavati pidemmän antennin, jonka kokonaipituu on n. 1875 mm ja ivu n. 470 mm. Antennit eivät vedä, mikäli niitä käytetään väärällä perutaajuualueella. Ole ii tarkkana, että aat maatoon mukaai käytettävää perutaajuutta vataavan antennin. Suuntaavan antennin ominaiuukiin kuuluu, että e ekä vahvitaa oman lähetteen että myö toimintauunnaa olevan vataanotettavan ignaalin. Takaa tulevat ignaalit eim. häiriöt vaimenevat vataavati. Jotta tätä ominaiuutta voidaan hyödyntää tehokkaati, on antennin oltava käännettäviä haluttuun toimintauuntaan eim. niin, että maton haruket kiinnitetään laakerin avulla matoon. HUOM! Antennin yöttöpiteen on oltava jommallakummalla ivulla, ei alhaalla eikä ylhäällä. Tällöin antenni on n. pytypolarioitu, joka on ama kuin VHF- puhelimien piika-antenneilla. Antenni ei vedä kunnolla, mikäli tää mokataan. Antennin yöttökaapeli on vedettävä yöttöpiteetä antennin ala radioon. Tällöin e ei häirite antennin uuntakuviota. Viereä pelkitettyjä eimerkkejä eri antennityypeitä ja niiden uuntakuvioita. Täyttövärin pinta-ala antaa (hieman liioitellun) käityken eri antennien tehokkuueroita. Kuvioita ilmenee, että eim. Tumppi, Piika ja Dipoli ovat n. ympäriäteileviä.1-elementtinen Quad vahvitaa molempiin uuntiin ja vaimentaa voimakkaati ivuille. 2-elementtinen Quad vahvitaa eteenpäin ja vaimentaa taake ekä voimakkaati ivuille. Kerhomme käytöä olevat Quadit ovat tahallaan rakennettu mahdolliimman helpoti aatavita oita ja ne ovat en mittaiia, että ne kulkevat mukana repun päällä. Mahdolliea kriiitilanteea antenneja voidaan nopeati valmitaa uuria määriä ilman erikoivälineitä tai oaamita. Antennin oat äilytetään kuljetupuia, jonka kiritynaruun on merkitty mille taajuudelle antenni on tarkoitettu. Myö antennin yöttökaapelia näkyy ama taajuu. QUAD-antenni ja oato Keltaien OJOPA Pahki-07:lla Kuljetupui iältää: Runkoputkeen kiinnitetyn kekiölevyn. Kekiölevyä on 8 holkkia viikiputkia varten. 8 viikiputkea, jotka pitävät antennikaapelit neliönmuotoiina. Kekuputken jatkeeki tarkoitetun laakeriputken, jonka alapäää on laakerin runko-oa. Laakeriputken yläpää kiinnitetään mukana olevalla okalla kekuputkeen. Kelalle käämityn yöttökaapelin (n.10 m. pitkä coaxiaalikaapeli). Kaapelin yläpää on kiinteäti kiinnitetty yöttöpiteen levyyn. Syöttökaapeli viedään yöttöpiteetä kekiölevyn kautta ja matoa pitkin radiopuhelimeen. Kaapeli kiinnitetään kekiölevyyn eim. narulla. Syöttöpiteen levytä lähtee äteilijän kaapeli (vihreä) muodotaen uljetun lenkin. Kuljetukunnoa on äteilijään kiinnitetty hukkumien etämieki narulla heijatajan kaapeli (rukea lenkki). Heijatajaan on vuorotaan kiinnitetty neljä etäiyylenkkiä, jotka käyttökunnoa pitävät heijatajan oikealla etäiyydellä äteilijätä (n.140 mm). Sekä heijataja että etäiyynarut irrotetaan, kun antenni kootaan. Liäki kuljetupuia on muutama ylimääräinen okka. Näitä tarvitaan, mikäli matona käytetään putkea, joa on laakeriputkea vataavat reiät. Laakerilevyyn tai vaihtoehtoieti laakeriholkkiin on kiinnitetty neljä harunarua. Harunarut on käämitty keloille. Laakerilevy tai -holkki pujotetaan laakeriputken päälle ennen kuin putki kiinnitetään okalla kekuputkeen. Maatota haetaan opiva antennimato tai vaihtoehtoieti käytetään putkita valmitettua matoa ja harunarut kiinnitetään opiviin puihin tm. Antenni on pytytettävä mahdolliimman korkealle (mieluimmin yli 5m.) ja niin, että lähellä ei ole puita eikä toimintauunnaa ole maatoeteitä. Antenni on pytytettävä lähelle käyttöpitettä, koka yöttökaapelin pituu on n.10 m. Näillä taajuukilla vaimenee ignaali yöttökaapelia pituuden mukaan niin paljon, että antennin tehokkuuhyöty häviää pitkillä kaapeleilla. Myö jokainen liitin vaimentaa. VÄLTÄ SIIS JATKOKAAPELEITA 20 vahvitaa iihen yötetyn tehon kekipiteen (neutraali alue) kautta 21 Tumppiantenni ¼ λ Piika ½ λ Dipoli 1-elementtinen Quad Bo Luther 2-elementtinen Quad
Etäiyylenkki Syöttökaapelin kiinnitynaru Syöttökaapeli Säteilijän kiinnitylenkki Viikiputket Kekiölevy Kakielementtien Quadantennin oat Kakielementtien Quad -antennin pytytyohje Valite antennin ijoitupaikaki mahdolliimman korkea maatokohta tai ellainen rinne, joka viettää vata-aemaan päin. Aivan lähellä ei aa olla puita eikä toimintauunnaa merkittäviä maatoeteitä. Antenni tulee aada käyttöpiteen välittömän läheiyyteen ja väh. 5 m korkeudelle maata. Syöttökaapelin (coaxiaalikaapelin) pituu on n. 10 m ja e on antennin arin oa. Älä taivuta jyrkäti tai muuten vahingoita itä. Jatkokaapelit ja liittimet vaimentavat. Vältä niiden käyttöä. Syöttöpite Säteilijä Heijataja Runkoputki Sokka Harunarut Syöttökaapeli Kiinnitylenkki Syöttökaapelin kiinnitynaru Laakeriputki Laakeri Mato Etäiyy lenkki Laakeriholkki tai vanerilevy Harunaru Laakeriputken alaoa Syöttökaapeli puhelimeen Laakeriputki Mato 1) Työnnä viikiputket kekiölevyn holkkeihin Kekiölevy holkkeineen Runkoputki 2) Irrota kelalla olevat kaapelit pyörittämällä kelaa ei kiertämällä kaapeleita. Käytä laakeriputkea akelina työntämällä e kelan kekiöreikään. Laakeriholkki harunaruineen Sokat Laakeriputki 3) Irrota äteilijä, heijataja ja etäiyynarut toiitaan. 4) Kiinnitä äteilijä viikiputkiin kiinnitylenkeillä niin, että yöttöpite tulee toielle ivulle. Kiinnitylenkin kekiolmu jää putken iälle. Uloimpaan oaan pujotetaan tarvittaea ormi vetämitä varten. 5) Kiinnitä heijataja. 6) Pujota etäiyylenkit putken päiden yli niin pitkälle, että ne kokettavat äteilijää ja heijatajaa, joiden etäiyy on n. 140 mm. Kun viimeinen lenkki pannaan paikalleen, kirityy antenni muotoona. 7) Vedä yöttökaapeli kekiölevyn kautta ja kiinnitä e iihen eim. narulla. Etäiyylenkki Syöttöpite Rukea heijataja Vihreä äteilijä Kiinnitylenkki 7) Pujota laakeriholkki tai levy laakeriputken päälle ala ati niin, että ileät pinnat ovat vatakkain. Kiinnitä laakeriputki runkoputkeen okalla. 8) Avaa harunarut. Pujota antenni maton päälle ja nota e pytyyn. 9) Kiinnitä harunarut opiviin puihin tm. 10) Kytke yöttökaapeli kiinni puhelimeen ja käännä antenni niin, että äteilijä on toimintauuntaan. Ja eikun kuoilemaan kehottaa Bobi. 22 23
Siit PV:n tiedutelukekukea Eikuntatyökentely-kurin johtoryhmä ai tilaiuuden tututua uuteen karttajärjetelmään ekä uuiin karttoihin PVTK:n Topografikunnaa. Uuden UTM-projektion tai MGRS-vyöhykeruuduton loihin tututumaa Jarno Skogman, Tapio Jaakkola, Antti Holmroo, Kimmo Karila ekä Kalle Nilon. Suomen Sotaveteraaniliitto viettää 50- vuotijuhlaana Suomen itenäiyyden juhlavuonna. Kummankin merkkivuoden vietto korotaa myö itä, että otiemme veteraanit turvaivat itenäiyyden äilymien ja avaivat tien ketävään rauhaan. Suomen Sotaveteraanikuorot kokoontuivat itenäiyyden juhlavuoden kunniaki 3.11. Turun Meu- ja Kongreikekukeen (ent. lentokonehalli) valtakunnallieen ITSENÄISYYS -90 uurkonerttiin, johon pääin itekin oallitumaan Suomen Sotaveteraaniliiton järjetämällä buimatkalla. 1000 veteraanimiehen kuoro konertoi ja oolo-oat lauloi profeori Jorma Hynninen. Tämä arvoka muiikkitapahtuma liittyi näin itenäiyyden juhlavuoden tilaiuukien ketjuun. Edellieä Pravdaa oli Helingiä pidetty 50v juhla, joka aloitti tämän juhlaarjan. Veteraanit ja Lae juhlimaa! Terveiin Lae Seitavuopio Siien perinteinen Wiiaiden laawu eli loppiaitulet perinteieä paikaa perinteieen aikaan. Siianomien toimitu toivottaa Siikanalle rauhallita joulunaluaikaa, antoiaa joulunaikaa ekä mukavaa vuoden vaihdetta!