Lapin yliopiston ylioppilaskunta Kunnallispoliittinen ohjelma 2004 Kuva: Jaakko Ranta
Sisällysluettelo Lukijalle 3 1. Taustaa 1.1. Yleistä 4 1.2. Korkeakouluopiskelijat Rovaniemen kaupungissa 4 2. Toimenpide-ehdotukset 2.1. Rovaniemi opiskelijakaupunkina 5 2.2. Työllistyminen 6 2.3. Liikkuminen 2.3.1. Joukkoliikenne 7 2.3.2. Kevyt liikenne 7 2.4. Terveys- ja sosiaalipalvelut 2.4.1. Terveydenhuolto 7 2.4.2. Toimeentulo 8 2.5. Asuminen 8 2.6. Kulttuuri 9 2.7. Liikunta 10 2.8. Ympäristö 10 Liitteet 1. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan yhteystiedot 11 2. Aloite kaupunginhallitukselle 19.4.2004 11 3. Opiskelijoiden työllistymisseminaari 11.3.2004, ohjelma 12 4. Haastepalsta, Lapin Kansa 18.3.2004 13 5. Kamoon kaamos -kulttuuriviikon idea 13 6. Rahoitussuunnitelma, Kamoon kaamos -kulttuuriviikko 2004 14 2
Hyvä Lukija, Tässä, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) kunnallispoliittisessa ohjelmassa yhdistyy kaksi asiaa. Yhtäältä ohjelma tarjoaa yleiskuvan kaupungin toiminnassa huomioitavasta opiskelijaelämän kentästä. Toisaalta siinä nostetaan esille tällä hetkellä toimenpiteitä vaativia kysymyksiä. Joka kappaleessa on ensin pohjustusta asioiden nykytilasta ja toimenpide-ehdotusten perustelut. Kappaleiden lopussa on kursiivilla välittömästi tarpeellinen toimenpide tiivistettynä. Ohjelma on laaja, selvityksenomainen, jotta sen pohjalta kunnallisessa päätöksenteossa voitaisiin tehdä perusteltuja ja hyviä päätöksiä. Samalla se viestii siitä opiskelija-asiain asiantuntemuksesta, joka ylioppilaskunnassa on. Olisi Rovaniemen edun mukaista hyödyntää tätä tietovarantoa. Niin ikään olisi Rovaniemen edun mukaista ottaa opiskelijat paremmin huomioon päätöksenteossaan. Opiskelijat odottavat, että heidät huomioidaan yhdenvertaisina kuntalaisina. Lisäksi opiskelijoissa on kaupungille valtava mahdollisuus kääntää väkilukunsa kasvu-uralle kehittyen menestyväksi ja puoleensavetäväksi Lapin pääkaupungiksi. Kunnallispoliittista ohjelmaa on työstetty työryhmässä, joka tapasi kaupungin virkamiehiä. Yhtäältä näiden tapaamisten tarkoituksena oli nähdä kolikon molemmat puolet. Toisaalta tavoitteena oli avata ovi vuorovaikutteiselle molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle. Yhteydenpidon jatkaminen onkin oltava sekä ylioppilaskunnan että kaupungin tavoitteena. (LYY:n yhteystiedot: Liite 1) Tässä yhteydessä on huomautettava, että monissa kohdin Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhteistyö on suotavaa, jollei välttämätöntä. Tekstin sujuvuuden vuoksi kaupunkia ja maalaiskuntaa ei kuitenkaan eritellä. Rovaniemellä 05.05.04 Jaakko Ranta Hallituksen puheenjohtaja Lapin yliopiston ylioppilaskunta Työryhmä: Jaakko Antila Sanja Mursu Minna Myöhänen Elina Rajaniemi Jaakko Ranta Hanna Setälä 3
1. Taustaa 1.1. Yleistä Työryhmän työn lähtökohtana on ollut etsiä ylioppilaskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhteisiä tavoitteita. Sellaisten löytämiseksi ei tarvitse katsoa Rovaniemen kaupungin strategiaa pidemmälle: Rovaniemi - Lapin pääkaupunki on kansainvälinen ja luonnonläheinen sivistyksen, korkean osaamisen ja elämysten keskus, jossa ihmiset ja yritykset menestyvät ja viihtyvät ja jossa on pohjoista vetovoimaa ja elämisen laatua. Käsite korkea osaaminen voidaan avata näin: korkeakoulut, ja siten opiskelijat, ovat yksi Rovaniemen vahvuuksista. Näiden ihmisten, opiskelijoiden, viihtyminen on kaupungin ja ylioppilaskunnan yhteinen tavoite. Kaupungin kannalta tämä on tärkeää, jotta nämä ihmiset pitäisivät korkean osaamisensa paikkakunnalla mahdollisimman pitkään. Ylioppilaskunnalle puolestaan opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on perustehtävä. Edettäessä syvemmälle konkretiaan nousee esiin kysymys, miten ylioppilaskunnan ja kaupungin palvelut toimivat yhteen? Mihin asioihin kaupungin pitäisi tai kannattaisi panostaa? Ja yleisemmin, miten saavutamme yhteisen tavoitteemme käytännössä? Näihin kysymyksiin tämän ohjelman Toimenpideehdotukset -osio pyrkii vastaamaan. Yleisesti voidaan todeta, että työ, mahdollisuudet vapaa-ajan harrasteisiin ja minun paikkani -tunne ovat keskeisimmät tekijät, jotka määrittävät asuinpaikkaa ja yksilön viihtymistä. 1.2. Korkeakouluopiskelijat Rovaniemen kaupungissa Rovaniemellä asuu noin 35 000 ihmistä. Asukkaista kymmenesosa on aktiivisimmassa opiskeluiässä eli 20-24 -vuotiaita. 18-30 -vuotiaita on yli 7 000, viidesosa kaupungin väestöstä. Opiskelijoita rovaniemeläisistä on yli 4000. Opiskelevien ikäluokkien ja opiskelijoiden osuus asukkaista onkin Rovaniemellä maan suurimpia. Viime vuonna Lapin yliopistossa aloitti noin 600 uutta opiskelijaa, joista alle 100 oli muuttanut virallisesti Rovaniemelle vuoden loppuun mennessä. Lapin yliopistossa perustutkinto-opiskelijoita on 3760 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 340. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on noin 3 000 opiskelijaa. Rovaniemellä opiskelee ja asuu tuhansia opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoilla kaupungissa. He eivät yleensä näy missään tilastoissa. Rovaniemi on muuttotappiokunta. Muuttovoitto on suurin 15-24 -vuotiaiden ikäluokassa, sillä opiskelupaikat houkuttelevat ihmisiä. Kuitenkin suurimmat muuttotappiot ovat 25-29 -vuotiaiden ikäluokassa. Tässä näkyy selvästi, että opiskelujen jälkeen kaupungista muutetaan pois, joten kokonaisuutena 15-29 -vuotiaiden nettomuutto on lähellä nollaa. Rovaniemi ei ole onnistunut saamaan opiskelijoita jäämään kaupunkiin opiskeluajan jälkeen. 4
2. Toimenpide-ehdotukset 2.1. Rovaniemi opiskelijakaupunkina Rovaniemellä on paljon opiskelijoita, kuten edellisessä kappaleessa kävi ilmi. Rovaniemi ei kuitenkaan ole todellinen opiskelijakaupunki Rovaniemi ei ole opiskelijoiden kaupunki. Suuri osa täällä opiskelevista on vain käymässä, eikä kaupunki tunnu omalta. Siksi olisikin erinomaisen tärkeää, että kaupunki lähestyisi opiskelijoita. Jotta Rovaniemi voisi uskottavasti profiloitua opiskelijoiden omana kaupunkina, tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta kaupungin ja opiskelijoiden välillä. Jatkuva yhteydenpito antaisi molemmille osapuolille mahdollisuuden pysyä ajan tasalla eri näkökulmista, tarpeista ja toiveista, jolloin ovi pitkäjänteiselle kehittämiselle avautuisi. Opiskelijakaupunki -tavoitteen saavuttaminen vaatii sitoutumista organisaatioiden ylimmillä tasoilla. Tähän tarkoitukseen olisi perustettava Rovaniemi opiskelijakaupunkina -yhteistyöfoorumi, joka kokoontuisi noin kaksi kertaa vuodessa. Mukana olisivat LYY, Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat Camos ry., Domus Arctica -säätiö, Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta, Lapin yliopisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Kyseessä olisi nimenomaan vuorovaikutteinen yhteistyöfoorumi. Kaupungilta tämä ei edellytä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä, koska ylioppilaskunta lähettää kutsun ensimmäiseen kohtaamiseen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös asennemuutosta. Ylioppilaskunta on opiskelija-asiain asiantuntija, jolla on varmasti paljon annettavaa kaupungille. Yhteydenpidolle jokapäiväisessä työssä saatiin hyvä alku tätä ohjelmaa valmisteltaessa. Työryhmä tapasi muutamia virkamiehiä. On kaupungin edun mukaista käyttää hyväkseen se tieto, joka ylioppilaskunnassa on. Siksi opiskelijoita, tai nuoria yleensä, koskevia asioita käsiteltäessä olisi suotavaa kysyä virallisesti tai epävirallisesti opiskelijoiden näkemyksiä. Selkeästi on havaittavissa, että opiskelijat elävät ikään kuin irrallaan Rovaniemen kaupungista. Kaupungin olisi hyvä tuoda itseään tykö. Toimenpiteitä olisivat esimerkiksi tervetuloa Rovaniemelle -kirje koulutukseen hyväksytyille, niin kutsutuille Fuksimessuille osallistuminen ja Rovaniemi passi (Aloite liitteessä 2). Rovaniemi passi on ylioppilaskunnassa ideoitu kaupungin kädenojennus, joka tuo kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenteen lähemmäksi opiskelijoita. Passilla opiskelija saisi rajatun määrän ilmaisia palveluita. Palvelutarjonnan lisäksi mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon on merkittävä tekijä. Jo kunnallisvaalien alhaisen äänestysprosentinkin vuoksi yhdeksi ennakkoäänestyspaikaksi pitäisi vakiinnuttaa Lapin yliopisto. Kun äänestyspaikka on lähellä, kynnys äänestämiseen on matala. Rovaniemellä kirjoilla olevat opiskelijat saavat vuosittain Rovaniemi passilla rajatun määrän ilmaispalveluita. Mukana ovat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne. Lapin yliopistolla järjestetään ainakin kunnallisvaalien ennakkoäänestys. 5
2.2. Työllistyminen Suuret ikäluokat tulevat jäämään eläkkeelle sankoin joukoin ensi vuosikymmenen vaihteessa. Tämän on ennustettu tuovan Suomeen työvoimapulan. Lapin työelämän koulutustarve -tutkimuksen mukaan on laskettu, että vuoteen 2015 mennessä työvoimasta poistuu Lapissa noin 30 000 henkilöä. Kokonaisuutena on arvioitu, että työvoiman tarve tulee olemaan ainakin yhtä suuri kuin poistuma. Lapin TEkeskuksen muuttoliike Lapin läänissä seutukunnittain -tutkimuksen mukaan vuonna 2002 koko läänin alueelta muutti pois 1 442 henkilöä, joista Rovaniemen kaupungista ja maalaiskunnasta oli 269 henkilöä. Työvoimapula yhdistettynä alueen muuttotappioon tulee olemaan suuri haaste sekä Rovaniemelle, että koko Lapin läänille. Lapin yliopiston työelämä- ja rekrytointipalvelujen tutkimuksen mukaan kaikista Lapin yliopistosta valmistuneista ainoastaan 34 % työllistyy alueelle. Yliopisto-opiskelijoiden houkutteleminen jäämään opiskelupaikkakunnalleen voisi kääntää kaupungin asukasluvun kasvuun. Opiskelijoiden työllistymistä pohdittiin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä työllistymisseminaarissa. (Seminaarin ohjelma: Liite 3). Seminaarin johtopäätöksenä on se, että opiskelijoiden tulisi saada kosketuksia paikallisten työmarkkinoiden kanssa jo opiskeluiden aikana. Tämä helpottaisi huomattavasti opiskelijan työllistymistä alueelle valmistumisensa jälkeen. Kaupungin olisi aktiivisesti edistettävä opiskelijoiden sijoittumista kesätöihin sekä työharjoitteluun Rovaniemellä. Lisäksi erilaisten selvitystöiden teettämistä pro gradu -tutkielmina olisi lisättävä, koska opiskelijalle on monesti mielekkäämpää tehdä tutkielma aidosta työelämässä esiin nousevasta ongelmasta. Samalla toimeksiantaja saa käyttöönsä tuoreimmat yliopistossa hankitut tieteellisen tutkimuksen tulokset. Myös työharjoittelupaikkojen tarjoaminen yliopisto-opiskelijoille edistää heidän nivoutumistaan osaksi Rovaniemen työmarkkinoita. Avainasemassa opiskelijoiden tavoittamisessa on yhteistyö Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Monessa yhteydessä on noussut esille, että harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjoamisen ja opinnäytetöiden teettämisen vähäisyydessä on kyse asenteista. Yksinkertaisesti opiskelijoiden tarjoamia mahdollisuuksia ei huomata tai viitsitä käyttää hyväksi. Ylioppilaskunnan aloittama Lapin Kansan Treffi - liitteen Opiskelijaelämää -sivulla pyörivä haaste herätteleekin julkisyhteisöjä ja yrityksiä tarttumaan tilaisuuteen (Liite 4). Kaupunki on suurena työnantajana tässäkin asiassa ratkaisevassa asemassa. Opiskelijoiden integroitumista osaksi Rovaniemeä edesauttaa myös kaupungin kokeminen omakseen. Tätä tavoitetta tukee edellä mainittu Rovaniemi -passi. Myös tarjolla olevien palvelujen merkitystä ei tule vähätellä. Nuorten elinolot Lapin läänissä -tutkimuksen mukaan myös mielikuvilla on suuri merkitys asuinpaikkaa valitessa. Rovaniemen tulisikin profiloitua perheystävällisenä kaupunkina, jossa vastavalmistuneilla nuorilla olisi mahdollisuus sekä töihin, omaan asuntoon että perheen perustamiseen. Kaupunki ryhtyy aktiivisesti tarjoamaan opiskelijoille kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä teettämään opinnäytetöitä. 6
2.3. Liikkuminen 2.3.1. Joukkoliikenne Hinnaltaan edulliset julkiset kulkuvälineet ovat opiskelijoille tärkeitä. Tällä hetkellä opiskelijat saavat 11 euron suuruisen alennuksen 30 vuorokauden taajamalipusta, joka on voimassa Rovaniemen paikallisliikenteessä. Alennuksen käyttöönotto on lisännyt opiskelijoiden halukkuutta käyttää paikallisbusseja liikkumiseensa. Opiskelija-alennus ei kuitenkaan koske seutulippua. Myös Rovaniemen maalaiskunnan alueella asuu Lapin yliopiston opiskelijoita, joille paikallisbussit ovat tärkeä kulkuväline. Opiskelijaalennus olisi siis saatava koskemaan myös seutulippuja. Rovaniemen joukkoliikenteestä on parhaillaan käynnissä selvitystyö. Työn tarkoituksena on selvittää joukkoliikenteen tarvetta ja kustannuksia. Pohdinnassa ovat muun muassa vaihto-oikeus sekä reittiverkosto. Vaihto-oikeus on opiskelijan kannalta välttämätön, sillä on kohtuutonta, että esimerkiksi Korkalovaarassa asuva opiskelija joutuu maksamaan kertalipustaan kaksinkertaisen hinnan kulkiessaan linjaautolla yliopistolle. Lisäksi reittiverkostoa pohdittaessa on otettava huomioon myös opiskelijoiden tarpeet. Sarjalipun opiskelija-alennuksessa on ongelmana kaupungin rajallinen mahdollisuus maksaa lipputukia. Tällä hetkellä valtio ei tue sarjalippuja, jotka ovat voimassa vuoden, sillä katsotaan, ettei kyseessä ole säännöllinen matkustaminen. Sarjalippujen opiskelija-alennus vaatii Lapin lääninhallituksen päätöksen. Kaupungin ja LYY:n tulisi ottaa yhteiseksi tavoitteekseen lääninhallituksen linjan muuttamisen. Sarjalippua pitäisi muuttaa siten, että se olisi voimassa vain kolme kuukautta. Tällöin voitaisiin katsoa kyseessä olevan säännöllinen matkustaminen. Lastenvaunujen kanssa matkustavilta ei tulisi periä maksua lainkaan, mutta ainakin 1,20 euron lisämaksu on poistettava. Lisäksi pysäkkikohtaiset aikataulut helpottaisivat muualta tulleiden opiskelijoiden joukkoliikenteen käyttöä. Rovaniemen paikallisliikenteessä otetaan käyttöön vaihtolippu. Joukkoliikenteen opiskelija-alennus ulotetaan koskemaan myös seutulippua ja sarjalippua. Kaupunki ja ylioppilaskunta toimivat yhteistyössä lääninhallituksen säännöllisen matkustamisen linjauksen muuttamiseksi. 2.3.2. Kevyt liikenne Toimivat kevyen liikenteen väylät ovat opiskelijoille välttämättömiä, sillä opiskelijoiden pääasialliset liikkumistavat ovat pyöräily ja kävely. Rovaniemellä pyörätiet ja jalkakäytävät ovat turvallisia ja varsin hyvin hoidettuja. Kaupungin on huolehdittava siitä, että kevyen liikenteen kunnossapito toimii myös tulevaisuudessa. Pyörätiet on aurattava ja hiekoitettava talvisin huolellisesti. Lisäksi nämä toimet tehtävä tarpeeksi ajoissa aamulla, ettei opiskelijoiden yliopistolle kulkeminen hankaloituisi kohtuuttomasti. 2.4. Terveys- ja sosiaalipalvelut 2.4.1. Terveydenhuolto Kansanterveyslain mukaan opiskelijoiden terveydenhoito kuuluu opiskelukaupungeille. Yliopistoopiskelijoiden terveydenhoitopalvelut on järjestetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta. Säätiötä voidaan siis pitää osana kunnallista terveydenhoitojärjestelmää, vaikka se on hallinnollisesti 7
oma yksikkö. YTHS:n Rovaniemen aseman johtokunnassa Rovaniemen kaupungilla on oma edustajansa. Säätiön rahoituksesta vastaavat pääasiassa Kela 64,7 %:n, opiskelijat 18,3 %:n ja yliopistokaupungit 11,7 %:n osuuksilla. YTHS onkin kaupungeille varsin huokea tapa järjestää opiskelijoiden terveydenhoito. Opiskelijoiden maksuosuuteen on tulossa korotus 1.8.2005 alkaen. Pidemmällä aikavälillä tämä aiheuttaa paineita myös kuntien maksuosuuden korottamiseen. Lapin yliopiston opiskelijat tulee vapauttaa terveyskeskusmaksusta. Yliopisto-opiskelijat osallistuvat YTHS:n kautta kunnalliseen terveydenhoitoon ja maksavat siitä 31,62 euroa lukuvuodessa (35 euroa lukuvuodesta 2005 lähtien). Sen vuoksi ei ole kohtuullista periä yliopisto-opiskelijoilta toista terveyskeskusmaksua. Jos näin tehdään, pitäisi kaupungin rahoituksen kasvaa niin, että YTHS:n Rovaniemen aseman aukioloaikoja voitaisiin pidentää. Terveyskeskusmaksun poistaminen merkitsisi yksittäisille opiskelijoille paljon, mutta kaupungille sen taloudellinen merkitys on vähäinen. Yliopisto-opiskelijan opiskelija-status on lisäksi helppo todeta opiskelijakortista. Kaupunki poistaa yliopisto-opiskelijoilta terveyskeskusmaksun. 2.4.2. Toimeentulo Opiskelijoilla tulee olla yhtäläinen oikeus saada toimeentulotukea ympärivuotisesti taloudellisessa kriisitilanteessa, kuten muillakin Rovaniemen asukkailla. Tutkimusten mukaan yhä suurempi osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskeluaika on henkisesti antoisaa, mutta taloudellisesti raskasta. Yliopisto-opiskelijan taloudellista tilannetta saattavat heikentää lisäksi vanhemmuus, sairaus sekä muut seikat, jotka vievät resursseja opiskeluilta. Rovaniemellä toimeentulotuen myöntäminen on ollut johdonmukaista ja lakia noudattavaa. Opiskelijoiden kesäajan toimeentulotukea varten on kaupungin sosiaalitoimeen perustettu työryhmä, joka toimii touko-kesäkuun vaihteessa. Tässä työryhmässä hakemukset voidaan käsitellä opiskelijan kannalta mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Tämä on ehdottomasti oikea linja, joka kannattaa säilyttää jatkossakin. Kun opiskelija hakee kesäksi toimeentulotukea, tulisi hänelle ensisijaisesti osoittaa kesätyöpaikka. Opintotukikuukausien loppuminen aiheuttaa opiskelijalle ongelmallisen tilanteen. Jatkossakin tässä tilanteessa oleville opiskelijoille tulee myöntää toimeentulotukea mahdollisimman lyhyellä käsittelyajalla. Tällä toimenpiteellä voidaan mahdollistaa opintojen saattaminen loppuun kohtuullisessa ajassa. Kaupunki osoittaa kesätyöpaikan toimeentulotukea kesäksi hakevalle opiskelijalle. 2.5. Asuminen Merkittävä osa Lapin yliopiston opiskelijoista saa asuntonsa Domus Arctica -säätiön (DAS) kautta. Säätiön tarkoituksena on turvata opiskelijoille turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa he pystyisivät keskittymään tärkeimpään - opiskeluun. Rovaniemen kaupungin opiskelija-asumiseen liittyvät toimet ovat olleet järkeviä ja aikaansa edellä. Monilla muilla yliopistopaikkakunnilla opiskelijoiden asuntotilanne on huomattavasti heikompi. 8
Rovaniemen kaupunki on yksi säätiön perustajajäsenistä ja se nimeää DAS:n hallitukseen puheenjohtajan sekä kaksi jäsentä. Kaupunki on myös tukenut lainoilla, avustuksilla ja takauksilla sekä järkevällä kaavoituspolitiikalla säätiön toimintaa. Tästä syystä vuokrataso on voitu pitää kohtuullisena. Tämä onkin erityisen tärkeätä, sillä keskiverto-opiskelijalle vuokra on yli 60 % opintotuesta. Kohtuullinen vuokrataso parantaa myös oppilaitosten kykyä kilpailla parhaista opiskelijoista. Valtakunnallisen opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma 2003-2013 mukaan varsinaista uustuotantotarvetta Rovaniemellä ei ole. Tarve kohdistuu lähinnä soluasuntojen korjaamiseen pienasunnoiksi. Rovaniemen opiskelija-asumispolitiikassa on kuitenkin varauduttava opiskelijamäärien kasvuun. Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun sisäänottomäärät kasvavat vuosittain. Lisäksi kansainvälisen vaihdon kautta Rovaniemelle opiskelemaan tulevat lisäävät osaltaan kysyntää opiskelijaasuntoja kohtaan. Tärkeää on myös asuinalueiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja esteettömyyden huomioonottaminen. Lähipalvelujen merkitys on opiskelijoille suuri, sillä he liikkuvat pääasiassa pyörällä tai kävelemällä. Taiteiden tiedekunnan siirtyminen Rantavitikan kampukselle lisää alueen merkitystä opiskelijoille ja tämä on otettava huomioon Rovaniemen kaupungin palveluverkkoa kehitettäessä. Kaupunki jatkaa opiskelija-asumisen tukemista Domus Arctica -säätiön kautta. Opiskelijoiden keskittyminen Rantavitikan alueelle otetaan huomioon kaupungin palveluverkkoa kehitettäessä. 2.6. Kulttuuri Rovaniemen kaupungilla on monipuolinen kulttuuritarjonta, jota täydentävät aktiiviset kulttuuriyhdistykset. Lisäksi ylioppilaskunnalla on omaa kulttuuritoimintaa. Kamoon kaamos kulttuuriviikko kokoaa nämä kaikki yhteen. Kamoon kaamos kulttuuriviikko järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Ideoijana ja liikkeellepanevana voimana oli tuolloin ylioppilaskunta. Kamoon kaamos ei kuitenkaan ole vain opiskelijoiden, vaan kaikkien rovaniemeläisten tapahtuma. Mukana vuosittain on ollut lähes viisikymmentä eri tahoa pienistä harrastelijaryhmistä suurempiin kulttuurilaitoksiin. Eri tilaisuuksia on päässyt järjestämään yli viisisataa rovaniemeläistä joka vuosi. Tapahtumia, näytöksiä, konsertteja ja näyttelyitä on viikon aikana seurannut yhteensä arviolta kymmentuhatpäinen yleisö. Kulttuuriviikko on vakiinnuttanut paikkansa marraskuun alussa. Sen sisältö elää, ja pitääkin elää, jotta tapahtuma pysyisi tuoreena. Kulttuuriviikon runko on silti pysynyt samana. Valtakunnallisestikin ainutlaatuinen tulitaidetapahtuma Jokivalkeat, Törmää taiteeseen -päivä, jolloin kulttuuria viedään sille epätavallisiin ympäristöihin, sekä Kamoon Kampus -päivä, missä kulttuuriyhdistykset esittelevät toimintaansa yliopistolla, ovat säilyneet viikon runkona. Kamoon kaamoksen sateenvarjon alle on lisäksi kerätty Rovaniemellä muutenkin pyörivä kulttuuritarjonta sekä runsaasti kulttuuri- ja taideyhdistysten järjestämiä tilaisuuksia. (Kulttuuriviikon idea: Liite 5) Suurimmaksi osaksi tapahtumat syntyvät vapaaehtoisvoimin. Kokonaisuuden onnistumiseksi tarvitaan silti koordinoivaa projektityöntekijää ja näkyvyyden varmistamiseksi varoja tiedottamiseen. Kamoon 9
kaamos on upea, yhteisöllinen, kaikkien rovaniemeläisten tapahtuma, jolla on hyvät eväät muodostua matkailullisestikin merkittäväksi tapahtumasarjaksi. Ylioppilaskunnalla ei ole varaa toteuttaa tapahtumaa, eikä sen tehtäviin julkisyhteisönä kuulu palveluiden tarjoaminen muille kuin opiskelijoille. Siksi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan olisi yhdessä otettava vetovastuu Kamoon kaamoksesta (Rahoitussuunnitelma: Liite 6). Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimisto jakaa avustuksia yhdistyksille. Näitä varoja jaetaan koko vuoden toiminnan turvaamiseksi, joten niitä ei voida osoittaa yhteen tapahtumaviikkoon. Suomen kulttuurirahaston Lapin rahasto avusti Kamoon kaamosta vuonna 2002. Tällaisiakaan tukia ei ole saatavissa vuotuisille tapahtumille. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta osallistuvat Kamoon kaamos -kulttuuriviikon rahoitukseen. Rahat käytetään koordinoivan projektityöntekijän palkkaamiseen sekä tiedotuskuluihin. 2.7. Liikunta Opiskelijoiden liikunnallisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kautta elää toive paremmin voivasta työsukupolvesta tulevaisuudessa. Jo opiskeluaikana liikunnan hyödyllisyys näkyy, sillä terve opiskelija ei juurikaan kuluta terveydenhoitopalveluiden vähäisiä resursseja. Lisäksi opiskeluaikana opitut tavat jatkuvat pitkään opiskeluiden päätyttyäkin. Eurolla liikkumaan -viikon tarkoitus on tarjota opiskelijoille edullinen mahdollisuus tutustua oman opiskelijakaupungin liikuntapaikkoihin ja löytää oma lajinsa. Säännöllinen liikuntaharrastus vaatii harrastusmahdollisuutta lähellä kotia. Tähän on kaupungin kiinnitettävä huomiota. Eurolla liikkumaan -viikon onnistuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Ylioppilaskunnan, Camos ry.:n, Opiskelijoiden liikuntaliiton ja Rovaniemen kaupungin yhteistyö viikon järjestämisessä on sujunut hyvin. Näin tulee olla jatkossakin. Kaupunki tarjoaa edelleen ja enenevässä määrin liikuntapaikkoja opiskelijoiden käyttöön ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. 2.8. Ympäristö Nuorisoikäluokalle ympäristökysymykset ovat hyvin tärkeitä. Viihtyisä ja ympäristöystävällinen kaupunki on kaikkien etu. Rovaniemen kaupungilla on keskeinen rooli alueen ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kehittämisessä. Ekologisen ajattelun kuuluu olla yksi kriteereistä hankinnoissa, kaavoituksessa, koulutuksessa ja kasvatuksessa. Kierrättämisestä ja jätteiden käsittelystä tulee saada tietoa vaivattomasti. Pahvinkeräyksen tulisi järjestää viivytyksettä. Lisäksi keskusta-alueelle tarvittaisiin useampi metallinkeräyspiste. Kaupunki vauhdittaa pahvinkeräyksen järjestämistä. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon kaikessa kaupungin päätöksenteossa. 10
Liite 1 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan yhteystiedot: Lapin yliopiston ylioppilaskunta Hallituskatu 20 B 96100 Rovaniemi puh. (016) 341 2848 fax (016) 341 2849 e-mail: lyy@lyy.fi www.lyy.fi Liite 2 ALOITE 19.4.2004: ROVANIEMELÄISILLE OPISKELIJOILLE "TUTUSTU ROIHIN PASSI" Rovaniemestä opiskelijoiden oma kaupunki Miksi? Rovaniemellä opiskelee tuhansia nuoria. Monille näistä kaupunki jää hyvin vieraaksi. Korkeakouluissa opiskellaan kuitenkin useita vuosia, jolloin on mahdollisuus juurtua paikkakunnalle. Opiskelijoissa piileekin kaupungille kullan arvoinen mahdollisuus saada nuoria koulutettuja veronmaksajia niin opiskeluiden aikana kuin niiden päätyttyä. Tämän tilaisuuden hyödyntämiseksi vaaditaan kuitenkin kaupungin aktiivista toimintaa. Monet kunnat jopa maksavat opiskelijoille siitä, etteivät nämä siirtyisi kirjoille muualle. Silti palveluja, kuten ammattikorkeakouluopiskelijat terveydenhoitopalveluja, käytetään, ja on oikeus käyttää, siinä kunnassa missä oikeasti asuu. Huomionarvoista on myös, että esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäminen on hyvin pitkälle tottumiskysymys. Vuosittain esimerkiksi yliopisto-opinnot aloittaa lähes 700 uutta opiskelijaa. Miksi kaupunki ei houkuttelisi heitä uusiksi kaupunkilaisiksi? Uudet veronmaksajat Opiskelijat ansaitsevat keskimäärin 5000EUR/vuosi. Tästä he maksavat veroja n. 958 EUR/vuosi. Lisäksi kaupunki saa jokaisesta asukkaasta valtionosuuksia n. 570EUR/vuosi. Miten? Tiedottaminen: Uusille opiskelijoille lähtevän "tervetuloa Lapin yliopistoon -kirjeen" mukana lähtee kaupungin esite "Tervetuloa Rovaniemen kaupunkiin". Esitteessä kerrottaisiin Rovaniemestä ja uusille opiskelijoille tarjottavasti "Tervetuliaislahjasta". Lisäksi kaupunki laittaisi syksyn ensimmäiseen ylioppilaslehteen mainoksen (ja varmaan AMK-puolella vastaavaan julkaisuun). Käytännön järjestelyt: Yhteispalvelupiste Alvarista voisi noutaa "Opiskelijapassin" näyttämällä SYL:n tai SAMOK:n opiskelijakorttia. Lisäksi tarkistettaisiin, että passin hakija on Rovaniemellä kirjoilla. Jos ei ole, samalla tiskillä olisi tarjolla kirjojen siirtämiseen tarvittavia lomakkeita. Jätettyään eteenpäin toimitettavaksi täytetyn lomakkeen saisi passin. 11
Passin kanssa palveluihin: Passiin olisi koottu erilaisia palveluita, joita opiskelijalla olisi mahdollisuus käyttää syyslukukauden aikana. Esimerkiksi näin: 8 x bussimatka 1 x kaupunginteatteri 1 x kamariorkesteri 1 x kaupunginmuseo 2 x päiväuinti 2 x aamu-uinti 100 x kirjasto (tämän kaltaisia ilmaispalveluita voisi olla mukana mainosmielessä) jne. Tämä maksaisi kaupungille noin 55EUR/henkilö Rovaniemellä 19.4.2004 Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, Tatja Karvonen Liite 3 Kutsu Rovaniemellä 03.03.04 Olette lämpimästi tervetullut Opiskelijoiden työllistymisseminaariin. Kysymme yhdessä: Miten Lapin yliopiston opiskelijat työllistyisivät Rovaniemen seudulle? Lisäksi Lapin yliopiston ylioppilaskunta haastaa yritykset ja yhteisöt tarjoamaan harjoittelu-, kesätyöja pro gradu -tutkielmantekopaikkoja. Aika: Torstai 11. maaliskuuta klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, Castrén-sali (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi) Ohjelmassa lyhyet alustuspuheenvuorot (á 10 min) ja paneelikeskustelu (30 min), johon yleisö voi osallistua. Alustajina ja paneelisteina: Satu Peteri, kehittämispäällikkö Lapin yliopiston Työelämä ja rekrytointipalvelut Pentti Tolvanen, erityisasiantuntija Lapin TE-keskus Reino Kilpelä, henkilöstösuunnittelija Rovaniemen kaupunki Asko Alanen, toimitusjohtaja Mainostoimisto Jabba Oy, Lapin yrittäjät Elsi Malkki, koordinaattori Elinkeinonkehittäjä Eero 12
Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Järjestäjänä: Lapin yliopiston ylioppilaskunta Yhteyshenkilö: Hpj Jaakko Ranta, jaakko.ranta@lyy.fi / 050 34 84 824 Liite 4 Lapin Kansa / Opiskelijaelämää -sivu 18.3.2004 Etsintäkuulutus Tällä palstalla yritykset ja yhteisöt haastavat toisiaan järjestämään opiskelijoille valintansa mukaan harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä teettämään opinnäytetöitä ja pro gradu-tutkielmia. Lapin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Lapin Lyyli Oy, joka pyörittää kahta kahvilaa ja kioskia yliopistolla, avaa haastekierroksen. Yhtiö tarjoaa yhdelle restonomiopiskelijalle (amk) mahdollisuuden tehdä opinnäytetyönään Kahvila Lovisalle laatu- ja ympäristöohjelman. Työstä maksetaan palkkio. Yhteydenotot: Pirkko Lakkala 016-341 2846 / pirkko.lakkala@lyy.fi. Lapin Lyyli Oy haastaa Lapin liiton. Liite 5 Kamoon kaamos -kulttuuriviikon idea (www.lyy.fi/kamoonkaamos 2002 ) Kamoon kaamos -kulttuuriviikko on Rovaniemen seudun taide- ja kulttuuriyhdistysten yhdessä toteuttama, Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa ideoitu ja koordinoitu poikkikulturelli tapahtumasarja. Kulttuuriviikon sateenvarjon alle on koottu kirjava liuta konsertteja, esityksiä, näyttelyitä ja työpajoja. Kamoon kaamos -kulttuuriviikko rakentuu viiden ajatuksellisen peruskiven varaan. 1) Ensimmäinen tukipilari on kaamoksen valtaaman ja synkistämän kaupungin virkistäminen - elähdyttäminen. Tossun kuluttajat kengännumeroon tai -malliin katsomatta herätetään talviunilta tekemään, näkemään ja kokemaan. 2) Toinen pilari nojaa arkipäiväistämiseen. Kulttuurin pudottaminen ylhäiseltä jalustaltaan ihmisten arkeen rikkoo näennäisen muurin kulttuurin ja kansan välillä. Tämä tapahtuu törmäyttämällä - tuomalla kulttuuritarjonta sille epätavallisiin paikkoihin. 3) Makeaa, suolaista ja karvasta. Jokaisella on mahdollisuus löytää makunsa mukainen tapahtuma, sillä koko kulttuurin ja taiteen kirjo - kaikissa sateenkaaren väreissä - on mukana. 4) Ajatus osallisuudesta on hyvin keskeistä. Paikallisille - myös harrastelijamaisille - taiteilijoille annetaan mahdollisuus tuoda esille teoksiaan. Joka haluaa pääsee mukaan - näkijästä tekijäksi. 5) Näin yhdessä tehdessä, kuunnellessa ja katsellessa kohdataan myös uusia virkistäviä tuttavuuksia - syntyy kumppanuuksia. 13
Kun Kamoon kaamos -kulttuuriviikko järjestettiin ensimmäistä kertaa, marraskuussa 2001, järjestelyissä oli mukana lähes viisikymmentä eri tahoa pienistä harrastelijaryhmistä suuriin kulttuurilaitoksiin. Tuolloin arviolta kymmentuhatpäinen yleisö pääsi kokemaan ja näkemään kaamoskulttuuria. Vähempään ei tyydytä tänäkään vuonna. Kamoon kaamos on organisoitu löyhästi, talkoohenkeen ja yhdessä tekemisen iloon tukeutuen. Organisaatiossa on kuitenkin erotettavissa kolme tasoa. Yleiskokouksiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Yleiskokous toimii järjestäjien kohtauspaikkana, hengen luojana, suurten linjojen osoittajana ja yhteisenä ideariihenä. Työryhmässä on 5-10 jäsentä, jotka kukin edustavat vähintäänkin yhtä yhdistystä. Työryhmä miettii rahoitusta, muovaa kokonaisuutta ja konkretisoi ideoita. Pahnanpohjimmaisena hyörivät ylioppilaskunnan projektisihteerit juoksevien asioiden, kuten tiedotuksen, hoitajina. Tilaisuudet järjestetään eripuolilla Rovaniemeä. Törmäyttämisen idean mukaisesti mahdollisimman usein epätavallisissa paikoissa, kuten taidenäyttely autokoulussa ja puhallinmusiikkikonsertti kauppakeskus Prismassa. Lisäksi eri kulttuurin- ja taiteen lajeja on pyritty luovasti sekoittamaan keskenään. Kamoon kaamos-kulttuuriviikko elävöittää kaupunkia viikolla 45. Liite 6 Kamoon Kaamos kulttuuriviikko 2004, rahoitussuunnitelma (Arviot perustuvat vuoden 2002 kulttuuriviikon toteumaan. Vertailukohtana vuosi 2002, koska järjestelyt ja rahoitus olivat sinä vuonna asianmukaisella mallilla.) Tulot: 9 500 euroa Rovaniemen kaupunki 5000 euroa Rovaniemen maalaiskunta 3000 euroa - Maalaiskunta osallistuu pienemmällä summalla, koska asukkaitakin on vähemmän ja pääosa tapahtumista on kaupungin puolella. Sponsorit 1500 euroa Menot: 9 500 euroa Projektityöntekijän palkkakulut 4000 euroa - Kaupungin kulttuuritoimisto voisi palkata projektityöntekijän - Työaika jakautuisi noin kolmelle kuukaudelle - Tehtävinä olisi erityisesti koordinoida tapahtumien järjestelyt, valmistella käsiohjelma, tiedottaa järjestelyistä toimijoille ja lehdistölle sekä hakea tarvittavat luvat Tiedotus 3400 euroa - Sisältää ilmoitukset lehdissä, käsiohjelman ja julisteet Kulukorvauksia 250 euroa - Esimerkiksi puhelinkulut Yhteisten tapahtuman kulut 1500 euroa - Esimerkiksi tulitaidetapahtuma Sekalaiset menot 350 euroa Huom: Kukin mukana oleva järjestävä taho vastaa omista kuluistaan. 14