Vaasan kaupungin teatteri alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 2/2003
Vaasassa 20.8.2003 Elävä lehti Taide on uimavyö elämän virrassa! Piirros yllä: Rembertus Reinhold, Vaasan kaupunginteatterin ikioma teatterikummitus, joka vilahtaa lehdessä siellä täällä. Ent. elämässään lahjakas mutta väärinymmärretty ohjaaja. Piirrokset Liisa Ikonen. Kuuman kesän jälkeen on taas se haikeakin hetki, jolloin kesän illat viilenevät ja me kaikki saamme aavistuksen siitä, mitä säiden suhteen Suomen leveysasteilla on odotettavissa.television sääkartoilla Suomi muuttuu yhä sinisemmäksi. Syksyn tulo koetaan usein sävyltään surullisenakin; pian kuolleet lehdet tippuvat aivan tunnetun laulelman tunnelmissa Teatterin näkökulma on toinen. Pimenevien, kirpeiden iltojen myötä teatterin valonheittimet jälleen syttyvät ja loihtivat eteemme hämmästyttäviä asioita. Onko joku todella elänyt tuollaisen elämän? Miten tuollainen vääryys voidaan sallia? Tai vaikkapa: Mulla on jo maha kipee naurusta! Tätä hetkeä varten teatterin henkilökunta on tehnyt paljon innostunutta ja antaumuksellista työtä. Kun esirippu aukeaa ja valot syttyvät, alkaa teatterin valoisa vuodenaika. Pyrimme loihtimaan yleisön koettavaksi elämyksiä, naurun ja kyynelten aiheita sekä ennen kaikkea herättämään ajatuksia, jotka avaavat uusia polkuja tämän usein vaikeaselkoisen elämänmenon ymmärtämiseksi. Valokiila on Vaasan kaupunginteatterin elävä lehti, joka tippuu postiluukustanne täynnä vehreyttä ja elämää. Toivon, että se innostaa katsojiamme yhteen syksyn suurista iloista käyntiin teatterissa! Terveisin Markus Packalén teatterinjohtaja Kuvat Pauliina Hänninen. 6. vuosikerta Julkaisija Vaasan kaupunginteatteri Päätoimittaja Markus Packalén Toimitussihteeri Kirsi Sand Painosmäärä 42 000 kpl Jakelu Vaasan kaupungin kotitaloudet Taitto Mainostoimisto Bock's Office Oy Painopaikka UPC-Print, Vaasa Kannen kuva: Jyrki Tervo. Kuva näytelmästä Amadeus. Kuvassa Antti Mikkola. alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 2/2003 Elävä lehti 2 Herkkuleivokset, puuteriperuukit ja krinoliinit vievät Amadeuksen aikaan 3 Amadeus- jumalainen ääni 4 Ajatuksia Amadeuksesta. Ohjaaja Mika Lehtinen ja näyttelijä Antti Mikkola 5 Ilkka Aron Salieri 6 Anna Liisa 7 Jääkärin morsian 8 Kipsikiipeli ajankohtainen komediauutuus puree ja naurattaa. 9 Rosvo ja poliisi 2 10 Tiarnia, Yö koputtaa ikkunaan 10 Mozartin loistava Taikahuilu totta ja fantasiaa 11 Uusia kasvoja 12 Teatteripakina 13 Tapahtumia, vierailuja 14-15 Vaasan kaupunginteatterin henkilökunta 2003-2004 17 Vaasan kaupunginteatterin yhteystiedot 19 2 Vaasan kaupungin teatteri Hinnasto 19 Näytäntökalenteri elokuu-joulukuu 2003 20
alokiila Hoviväen upeat puuteriperuukit valmistetaan mm. jakinkarvasta ja pellavasta. Kampaaja Mari Vehkaoja (vas.) ja maskeeraaja Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki ovat ahkeroineet peruukkien valmistamisessa jo keväällä. HERKKULEIVOKSET, PUUTERIPERUUKIT ja KRINOLIINIT vievät Kuvat Jyrki Tervo aikaan Keisarillinen hovi 1700-luvun lopulla Wienissä. Pukuloistoa: silkkiä, samettia, ryöppyävää pitsiä, kultakirjailua, krinoliineja, hännystakkeja, koreita kenkiä. Hovieleganssia: upeat puuteroidut kiharaperuukit. Herkkusuulle hoviväelle loputtomia juhlaillallisia ja suussasulavia leivoksia. Tanssiaisia avarissa peilisaleissa, joissa säihkyvät kulta ja kristallit. Ja kaikkialla soi musiikki, totta kai, onhan keisari Josef II kulttuurin ystävä. Hovisäveltäjä Salieri on keisarin suosiossa, hänen musiikkinsa on miellyttävää, korvia hivelevää, eikä siinä ole liikaa nuotteja Mutta eräänä päivänä hoviin ilmestyy nuori epäsovinnainen ja loistavan lahjakas Mozart, ja kaikki muuttuu. Koittaa Amadeuksen aika. Vaasan kaupunginteatterin syksyn suuri ensi-ilta on englantilaisen Peter Shafferin menestysnäytelmä AMADEUS. Näytelmän ohjaa vierailijana Mika Lehtinen, lavastaa Liisa Ikonenjapuvustaa vierailijana Anne Lasonpalo. Ensi-ilta on kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 6.9.2003. Herkkuleivoksia ja kakkuja koko keisarillisessa runsaudessaan. Miten aidon näköisiä! Tarpeistonvalmistaja Jaana Ala-Lähdesmäki kertoo, että leivonnaiset ovat ikituoreina säilyviä teatterileivoksia, joiden resepti on salaisuus. Joitakin voi kyllä ihan oikeasti syödä. Vanteikot kuuluivat naisten muotiin 1700-luvun lopulla. Anne Lasonpalon suunnittelema puvustus tuo näyttämölle säihkyvää pukuloistoa. Kuvat Jyrki Tervo 3
Vaasan kaupunginteatteri Peter Shaffer AMADEUS Ohjaus Mika Lehtinen (vier.) Lavastus Liisa Ikonen Puvut Anne Lasonpalo (vier.) Äänisuunnittelu Jyrki Saranpää (VÄS) Ensi-ilta 6.9.2003 suuri näyttämö Romeo Antti Mikkola (vas.), Ilkka Aro. Kuvat Jyrki Tervo. jumalainen ääni Tarina musiikin voimasta, intohimosta ja kateudesta Syksyn uutuusnäytelmä AMADEUS on tarina häikäisevän lahjakkaasta säveltäjästä Wolfgang Amadeus Mozartista ja häntä kadehtivasta vaikutusvaltaisesta hovisäveltäjästä Antonio Salierista. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat "säveltäjien kaupunkiin", 1700-luvun Wieniin. Keisari Josef II hovin musiikkielämää hallitsee italialainen hovisäveltäjä Antonio Salieri. Hän menestyy ja nauttii yleisön ihailua, arvonantoa ja herkkuleivoksia kunnes hoviin ilmestyy lapsekas, tirskuva ja lahjakas nuori Mozart. Salieri palaa kateudesta; hän tajuaa oman musiikkinsa kalpenevan valjuksi keskinkertaisuudeksi. Samalla Mozartin jumalainen musiikki soi 4 kaikkialla ärsyttävän täydellisenä. Lopulta Salierilla on vain yksi mahdollisuus: tuhota tuo jumalainen ääni, aloittaa taistelu elämästä ja kuolemasta. Peter Shafferin AMADEUS on ollut Lontoon ensi-illastaan 1979 lähtien maailmanmenestys. Sekä näytelmä että siitä tehty Milos Formanin ohjaama elokuva (1984) ovat saaneet useita arvostettuja tunnustuspalkintoja. Näytelmän keskeisissä rooleissa nähdään Ilkka Aro (Salieri) ja teatteriin syksystä kiinnitetty uusi näyttelijä Antti Mikkola (Amadeus).
alokiila OHJAAJA MIKA LEHTINEN JA NÄYTTELIJÄ ANTTI MIKKOLA: Ajatuksia Amadeuksesta "Mihin elämänarvoihin pyrin? Miten toteutan kauneutta elämässä? Miten tuhoudun?" Mika Lehtinen Kesäinen iltapäivä teatterilla. Amadeuksen aamuharjoitus on juuri päättynyt. Pöydän ääressä istuu valmisteilla olevaa Amadeus-näytelmää pohtimassa kaksi vaasalaisittain uutta teatterikasvoa: Amadeuksen vieraileva ohjaaja M i k a L e h t i n e n ja teatteriin elokuun alusta kiinnitetty nuori näyttelijä A n t t i M i k k o l a, joka ensimmäisessä Vaasan-roolissaan on astunut Mozartin kenkiin. Antti Mikkola Ohjaaja Mika Lehtinen on kotoisin Lempäälästä. Hän valmistui Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalta v. 1995. Tällä hetkellä hän toimii tamperelaisen Ahaa Teatterin taiteellisena vastaavana. Hän työskentelee myös puolipäiväisenä teatterityön lehtorina Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella (VÄS), jonka opiskelija Jyrki Saranpää tekee Amadeuksessa taiteellisen lopputyönsä. Mika kertoo Amadeusnäytelmän olleen jo useita vuosia toivelistalla. Hän näki jo koulupoikana Tampereen Teatterin version, jossa Salieria esitti Tapani Perttu. Teksti osui käsiin uudelleen viitisen vuotta sitten. Kun tuli vierailukutsu Vaasaan, oli näytelmäehdotus valmiina. Vaasan kaupunginteatteri tarjosi Amadeus-näytelmälle riittävät resurssit ja mikä tärkeintä, teatterista löytyivät Amadeus ja Salieri, näyttelijät Antti Mikkola ja Ilkka Aro. Antti Mikkola (25) on kotoisin Tampereelta. Teatterikorkeakoulusta v. 2002 näyttelijäksi valmistunut Antti on tullut tamperelaisyleisölle tutuksi Työväenteatterin Peter Panina. Hän oli mukana myös television suositussa Hovimäkisarjassa. Vaasaan Antti tuli osana uutta nuorta tekijäjoukkoa, johon kuuluvat myös kihlattu, näyttelijä Miina Maasola, ja ohjaaja Saana Lavaste. ANTTI: Amadeuksen rooli? En tiedä, uskallanko tätä sanoa, mutta tulevat mieleeni kaksi tähän asti suurinta rooliani, Teatterikorkeakoulun lopputyöni hullusta keisari Caligulasta ja Työväenteatterin Peter Pan, ikuinen pikkupoika. Amadeus on jollain tapaa näiden synteesi Tietysti tämä on tavattoman kiitollinen ja hieno rooli, sekä suurenmoisen musiikin takia että itse asetelman vuoksi: nuori lahjakas taiteilija ja vastapuolena suuri Salieri. MIKA: Nuori Mozart on suuri lahjakkuus. Näytelmässä Mozartia tarkastellaan koko ajan Salierin silmien läpi. Salieri pitää Mozartia nerona ja kadehtii häntä katkerasti. Mozartin nerous ilmenee siinä, että hän kykenee näkemään arkipäiväisessäkin asiassa sen pyhyyden ja muuntamaan sen luovuudeksi, taiteelliseksi sävellystyöksi Näytelmä kuvaa, miten kaksi erilaista taiteilijaa kokee taiteentekemisen ja elämän. Mieleeni on tullut näytelmää miettiessäni teosofi Yrjö Kallisen ajatus: "Jumalaan ei kiivetä, Jumalaan pudotaan." Ymmärrän tämän niin, että Jumalaa ei voi tavoitella omin ansioin, vaan armon voi kokea vasta kun antaa periksi eikä enää pakonomaisesti yritä. Vasta silloin voi tavoittaa sen lempeyden, jota jumaluus mielestäni voisi olla. Tässä näytelmässä nerokas Mozart kulkee kohti Jumalaa taiteessaan rennosti, leikitellen, intuitiivisesti. Lahjoiltaan tavanomaisempi Salieri pyrkii ja ponnistelee, uupuu, sortuu kateuteen ja juonitteluihin ja ajautuu umpikujaan. ANTTI: Niin, Salierin ja Mozartin ero on juuri se, että Salieri pohtii, mistä nuori Amadeus saa inspiraationsa ja rukoilee itselleen Mozartin nerouden lahjaa. Amadeus sen sijaan työskentelee enempää pohdiskelematta eikä pelkää luomislähteensä ehtyvän. Miten neroa näytellään? Ei neroa voi näytellä. Pitää ennemminkin näytellä jotakin ihan vastakkaista asiaa, jotain hyvin konkreettista asiaa. Mozartin neroushan on Salierin silmissä, ei nuori Amadeus itse näe mitään pyhää tai kummallista omissa lahjoissaan. Se, mitä voin Mozartin henkilöhahmossa näyttelijänä tavoittaa, on hänessä ilmenevä pohjaton hyväksytyksi tulemisen tarve ja halu elää täysillä ja leiskuen. Mozartin elämä päättyy liian varhaiseen kuolemaan ja kuolemanpelko näytelmän lopussa on mieletön. Vaikka takana olisi kuinka suuria ideoita ja saavutuksia, kuoleman edessä se kaikki tuntuu merkityksettömältä. MIKA: Näytelmä on hyvin ajankohtainen, vaikka se on verhottu menneisyyden kaapuun. Nykyihmisellä on edelleen voimakas tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jos hän ei sitä koe,herää pelko ja epäonnistumisen tunne. Jos meidän maailmastamme on pyhyys tai kuva Jumalasta kuollut, tilalle on saattanut tulla työ ja menestyminen. Kun työ sitten yhtäkkiä viedään ja niin käy arvaamattoman usein Jatkuu s.6 5
Vaasan kaupunginteatteri nykypäivän yhteiskunnassa ihminen tuntee, että hän menettää kaiken: itsekunnioituksen, muiden arvostuksen ja hyväksynnän Silloin meille voi käydä kuin Salierille: kadehdimme menestyjiä, taistelemme elintilasta. Tämä antaa meille pohdittavaa: mihin elämänarvoihin pyrin? Miten näen, saavutan ja toteutan kauneutta elämässä? Miten tuhoudun? ANTTI: Näyttelijänä minulle teatterintekemisessä on tärkeää, että näytelmässä on sanoma asia, jonka kertominen saa minut tekemään parhaani näyttämöllä, kiihtymään ja stimuloitumaan ja parhaassa tapauksessa jopa ylittämään itseni. Teatterityössä on myös hienoa se, että työtä tehdään ryhmässä, työskennellään tunnetasolla ja ollaan vuorovaikutuksessa mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. MIKA: Minulle teatterityössä tärkeintä on juuri sen kollektiivinen luonne. Se, että sitä tekevät ihmiset. Yhdessä. Tärkeintä eivät ole tekniset resurssit tai muut olosuhteet. Työskennellessämme me hahmotamme maailmaa ja kokemuksiamme. Työn tulokset mitataan,kun kollektiivi kohtaa katsojat. Kun esitys valmistuu ensi-iltaan, ohjaajalle on aina vaikeaa luopua esityksestä ja jättää työryhmä kahden yleisön kanssa. Mutta samalla on hienoa nähdä, miten esitys löytää ajan myötä jotakin uutta saadessaan kosketuksen ja vastakaikua yleisöltä. Se on eteenpäinmenemistä, luomisprosessi,joka jatkuu. Teksti Kirsi Sand Kuvat Jyrki Tervo Näyttelijä I l k k a A r o on pohjalaisyleisölle tuttu jo viidentoista vuoden ajalta. Mies, jonka profiilissa on ripaus John Lennonia ja olemuksessa sekoitus Juice Leskistä jonka musiikkia kertoo kovasti diggaavansa ja presidentti Paasikiveä. Näyttelijä, ohjaaja ja yksi Vaasan tunnetuimmista radioäänistä. Taiteilija, jolle komiikan rytmitaju on luontaisesti verissä ja joka nyt ottaa mittaa Amadeus-näytelmän Salierin huikeasta roolista, jossa on suuruutta ja tragiikkaa. Amadeus-näytelmän asetelma, kahden suuren taiteilijan välinen kilpailu ja taistelu menestyksestä, on perusinhimillinen. Eikä ole kyse vain taiteilijoista, kyllä se ikuinen kateus on meissä kaikissa syvällä, sanoo Ilkka. Salierin rooli on vaativa. Henkilössä on syvää ristiriitaisuutta ja tekstissä on 6 ILKKA AROn Salierilla on graniitinluja tahto menestyä suuria monologeja, joihin on paneuduttava. Salieri kadehtii nuorta lahjakasta Amadeusta silmittömasti. Todellisuudessa Salieri oli aikanaan arvostettu säveltäjä, jopa huomatumpi kuin Mozart. Mutta menestys, johon hän kivenkovaan pyrki, mureni aikojen kuluessa. Mozartin musiikki jäi elämään, Salierin teoksia ei suuri yleisö muista. Paineitako? Aivan älyttömät paineet, se on myönnettävä! Tähän ikään mennessä olen kuitenkin oppinut sen, että kukin roolityö on vain yksi työ muiden joukossa. Nyt syntyy Ilkka Aron näköinen Salieri, ei suurten edeltäjien, Jussi Jurkan tai Tapani Pertun Ja itse näytelmäteksti on loistava, hyvän tekstin kanssa on helppo työskennellä. Tärkeää on myös yhteistyö nuoren vastanäyttelijän, Antti Mikkolan, kanssa se innostaa ja kirittää. Ilkka Aroa on pidetty erityisesti hyvänä koomisten roolien tulkkina. Kai sellainen komiikan rytmitaju on minulla sisäänrakennettu, Luojan antama lahja. Turha sitä vastaan on potkia. Ja olen huumorirooleista tykännytkin, erityisen mieleisiä olivat takavuosien Ulkomaalaisen Charlie ja Särkelä itte -näytelmän nimirooli. Vakavammista rooleista on jäänyt mieleen mm. Niskavuoren Hetan Akusti. Ja nyt on tämä Salieri. Näyttelemisen lisäksi Ilkka on tehnyt ohjauksia mm. Ylioppilasteatteri Ramppiin ja työskennellyt radiossa. Hän on vuosien kuluessa juontanut ja toimittanut Radio Vaasassa omia teatteri- ja musiikkiohjelmia. En osaa kuvitella tekeväni muuta työtä kuin teatterityö. Se intohimo minulla oli jo kouluajoista alkaen. Minusta teatterin tehtävää voisi kuvailla yhdellä sanalla: viihdyttää. Se ei suinkaan tarkoita pelkkää pellelinjaa. Teatterin pitää olla monipuolista. Vakava näytelmä voi viihdyttää katsojaa siinä kuin komediakin, sen keinot ja tyyli ovat vain toisenlaiset. Teksti Kirsi Sand Kuva Jyrki Tervo
alokiila Mikä oli synti, jonka teit, Anna Liisa? Ed. Karoliina Kudjoi ja Juha Lagström. Takana Sakari Tuominen ja Kirsi Asikainen. Kuva Jyrki Tervo. ANNA LIISA Klassikon kiitetty uusi tulkinta koskettaa ja vapauttaa Minna Canth ANNA LIISA Ohjaus ja sovitus Mikko Roiha (vier.) Lavastus Mikko Roiha, Bock-lavastamo Puvut Mikko Roiha, Kati Ala-Hiiro Äänisuunnittelu Ville Hyvönen (vier.) Syksyn ensiesitys Vaasassa 4.10.2003 Suuri näyttämö Romeo ANNA LIISA on moderni, kiihkeä tulkinta Minna Canthin klassikosta. Loistavat arvostelut saaneen näytelmän on sovittanut ja ohjannut vierailijana Mikko Roiha, jonka persoonallisessa otteessa näytelmä on saanut uuden ilmeen. Se on vahvaa tunteen teatteria, yhtaikaa tummasävyistä, herkkää ja kiihkeää, ja puhuttelee niin nuoria kuin vanhempia katsojia. Esityksessä nähdään mm. lavalla yhtaikaa kaksi näyttelijää Anna Liisan roolissa: toinen on yhteisön silmissä moitteeton nuori nainen, isänsä silmäterä, toinen syyllisyyden painama, järkyttävän prosessin läpikäyvä Anna Liisa. Näytelmä nähtiin elokuussa Tampereen Teatterikesässä ja se vierailee myös Espoon kaupunginteatterissa syyskuussa. Anna Liisa on vahva ja tiiviisti kudottu nuoren naisen tarina. Anna Liisa on menossa naimisiin Johanneksen kanssa. Elämässä sykkii rakkaus ja onni. Mutta nuoren morsiamen mieltä painaa syyllisyys menneisyydestä. Neljän vuoden takainen salaisuus pyrkii esiin, kun entinen rakastettu Mikko ja hänen äitinsä Husso saapuvat juhlataloon kutsumattomiksi vieraiksi. Heillä on tiedossa Anna Liisan tekemä raskas rikos eivätkä he häikäile käyttää tietoa hyväkseen ja kiristää tyttöä takaisin. Anna Liisa käy läpi menneisyytensä uudelleen. Rikos vaatii sovituksen. Lopulta edessä on vain yksi tie: ehdoton rehellisyys ja tunnustus, vaikka onni särkyisi. Vain se johtaa kirkkaaseen vapautukseen ja uudistumiseen samalla se järkyttää rajusti kaksinaismoralistisen yhteisön asenteita. Näytelmän visuaalinen toteutus on vaikuttava: lavastuksen ja pukujen ankaran puhtaat musta-harmaa-puna-valkosävyt sekä valon ja varjon loputon väreilevä leikki lattialla, seinissä ja katossa. Esityksessä on hurjaa joukkovoimaa, jossa koko ensemble on yhtä se tempaa mukaansa, koskettaa ja puhuttelee. Näytelmän keskeisissä rooleissa nähdään mm. Karoliina Kudjoi ja Miina Maasola kahtena Anna Liisana, Juha Lagström Johanneksen roolissa sekä Johannes Lahtela Mikon ja Marja Myllylä Husson roolissa. 7
Vaasan kaupunginteatteri Rakkautta sodan varjossa, kaukana kotoa Kuva Jyrki Tervo. Vaasan Vaskiluoto helmikuussa 1918. Mitä lähemmäksi laiva saapui, sitä voimakkaampina kaikuivat hurraahuudot kotimaahan saapuville jääkäreille. Morsian Heikki Luukkonen (vas.), Kaisa ElRamly, Juha Lagström, Johannes Lahtela. Näytäntövuoden suursuosikki, Sam Sihvon romanttinen ja jännittävä laulunäytelmä JÄÄKÄRIN MORSIAN palaa syksyn ohjelmistoon. Näytelmä keräsi keväällä 13 000 katsojaa ja suosio jatkuu. Näytelmä juhlistaa jääkäriliikkeen merkkivuotta: tuleehan tänä vuonna kuluneeksi 85 vuotta suomalaisten jääkäreiden paluusta takaisin Suomeen. Jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasan Vaskiluotoon helmikuussa 1918. Arcturus-laiva on saapunut Vaasan edustalle. Jääkärit seisovat laivan kannella ja näkevät maan lähestyvän. Mäkelä: Kattokaa pojat! Vaskiluoto perkele! Hinkula: Jo oli aikakin. Tänne jäätyy. Martti: Tuolla on valtavasti ihmisiä jäällä! Tulevat meitä vastaan! Mikko: Mitä ne Vuasassa tuumoovat savolaesista? Ovakko naesimmeiset kovastikki kaaniita? Martti: Tuolla on meidän isä! Kapla: Mitä ihmettä..? Liisa! Helsingistä asti! Martti: Pian Suomi on vapaa. 8 Jääkärin morsian yhdistää toisiinsa musiikkia, historiallisia elementtejä, viihdettä ja huumoria. Monet näytelmän laulut ovat säilyneet vuosikymmeniä viihdemusiikin helminä, kuten Oi poika Pohjolan tai Oon vuosia monta jo harhaillut sekä Jääkärin kaiho. Näytelmä kertoo Suomen vapaustaisteluun valmistautuvista jääkäreistä, jotka olivat sotilaskoulutuksessa Saksassa vuosina 1915 1918. Nuorista suomalaismiehistä muodostettu Jääkäripataljoona 27 hankki koulutuksensa kovassa komennossa Lockstedtin leirillä ja osallistui myös ensimmäisen maailmansodan rintamataisteluihin Saksan armeijan riveissä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Libaun kaupungin iloiseen kahvila Kultaankkuriin, jota emännöivät viehättävä Sonja-rouva ja kaunis ja tulinen tarjoilija Marusja. Sodan melskeissä syttyy rakkaustarina. Nuori jääkärikorpraali Martti kohtaa kahvilassa varsovalaisen balettitanssijattaren Sabinan, jonka koti on jäänyt sodan jalkoihin. Tytön holhooja paroni Lichtenstein on vaarallinen mies, joka ei kaihda mitään keinoja ajaakseen omaa etuaan. Jännittävä tarina vie juonitteluihin, rikokseen ja petokseen, mutta niidenkin varjossa kukoistaa kuin uhmaten nuori rakkaus. Laulunäytelmän pääosissa nuorina rakastavaisina nähdään Kaisa ElRamly ja Lis Laviola, Johannes Lahtela. Juha Lagström. Keskeisissä tehtävissä esiintyvät myös mm. Karoliina Kudjoi (Sonja), Kirsi Asikainen (Marusja) ja Ilkka Aro (paroni). Näytelmän humoristisimmat roolit piirtävät Allu Tuppurainen kovaonnisena vakoojana ja Johannes Lahtela velmuilevana savolaisjääkärinä. Vauhdikkaassa esityksessä on mukana myös laulava ja tanssiva jääkärikuoro. Esityksen orkesterina soittaa Pohjanmaan Sotilassoittokunta. Sam Sihvo JÄÄKÄRIN MORSIAN Sovitus ja ohjaus Markus Packalén Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Musiikinjohto Hannu Haahkala Koreografia Pirjo Viitanen (vier.) Orkesteri: Pohjanmaan sotilassoittokunta Syksyn ensiesitys 11.9.2003 Suuri näyttämö Romeo
alokiila ajankohtainen komediauutuus puree ja naurattaa. Simo Hämäläinen KIPSIKIIPELI Ohjaus Timo Ojala (vier.) Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Lavastusassistentti Eero Tiittula (TaiK) Kantaesitys 15.11.2003 Suuri näyttämö Romeo Piirros Liisa Ikonen. Rehtori Arvi Riuskaa pelottaa tulevaisuus. Mitä jos joutuu äkkiä kokonaan toisten armoille? Eräänä päivänä Arvin päässä naksahtaa. Nyt ollaan liian pitkällä! Hän päättää toimia ja panna peliin kaiken omaisuutensa ja kansanopiston rehtorina hankkimansa osaamisen. Arvin kuningasidea on elämyspedagogiikka! Arvi värvää tarkoitusta varten tehokkaan apujoukon.vankilasta vapautuu juuri sopivasti Arvin entinen oppilas, petosmies Raimo Kuipponen,huoltoaseman baarista löytyy peräkylän mafian kingi Lefti Nuutio ja hänen vasen kätensä Raitti Raikas. Entinen voimanostaja Tunkki Tuunainen on myös haistanut keikan. Ei aikaakaan kun kolme valtakunnan keskeistä mielipidevaikuttajaa huomaa olevansa jossakin tuntemattomassa paikassa, tuntemattomasta syystä jatukevasti KIPSISSÄ. Mihin katosi lomareissullaan valtakunnan pankin Petteri Pomokaira? Mihin katosi teeveetähti ja kaikkien ihmissuhdeseminaarien suosikki Manu Mäkikivi? Missä on suuren it-alan yrityksen merkittävä toimija Anssi Hivakanoja? Toimittaja Mikki Munter pääsee jutun jäljille. Mikillä on käsissään elämänsä juttu. KIPSI ROISKUU KUN RAPATAAN! Kirjailija Simo Hämäläinen ja ohjaaja Timo Ojala loihtivat näyttämölle hurjaa menoa, jossa kipsit karisevat ja hulvaton sanailu ryydittää kyytiä! Näytelmän lavastaa ja puvustaa Liisa Ikonen. Näytelmän kantaesitys on 15.11.2003 teatterin suurella näyttämöllä. Ohjaaja Timo Ojala tutkii, miten lintukodossa riittäisi tilaa kaikille, niin ettevät toiset tallautuisi. Ohjaaja Timo Ojala kertoo olevansa innostunut Kipsikiipelistä: Näytelmä on tavallaan jatkoa sille työlle, mitä tein dramatisoidessani ja ohjatessani Saara Finnin Suruvaipan. Silloin tarkasteltiin vanhustenhoitoa vanhainkodin sairasosastolla, mutta nyt ovat mukana laajemmat ympyrät. Nyt tiedetään ja myönnetään, että kysymys on paljon laajemmasta asiasta meidän kaikkien asenteista. Eduskuntavaalien alla puolueet innostuivat hintalaputtamaan vaalilupauksiansa. Jos muistatte, eräs merkittävä poliitikkomme sairastui äkillisesti kesken kampanjan ja joutui sairaalaan. Päästyään sairaalasta hän kertoi televisiossa miten siinä tilanteessa kyllä muut hintalaput menettivät merkityksensä. HUH! Siinä liipattiin läheltä Kipsikiipelin tematiikkaa! 9
10 Vaasan kaupunginteatteri Lastenteatteria syksyllä Vaarallinen kakunheittäjä on liikkeellä. Ja presidentti on tulossa! Rosvo ja poliisi 2 Etsivä Kuikka presidentin turvamiehenä! ROSVO JA POLIISI 2 Käsikirjoitus ja ohjaus Markus Packalén Ensi-ilta 6.11.2003 Pieni näyttämö Julia Suuren menestyksen saanut Rosvo ja poliisi-näytelmäsarja jatkuu. Oma itsenäinen tarina kertoo siitä, mitä merkillistä ehtiikään tapahtua, kun presidentti Tarja Halonen vierailee Vaasassa. Vierailu huipentuu Vaasan kaupunginteatterissa pidettävän oopperan ensi-iltaan, jota presidentin on tarkoitus kunnioittaa läsnäolollaan. Ennen ensi-iltaa hän kuitenkin vierailee Ristinummen päiväkodissa, jossa tapahtuu onnettomuus. Presidentin tärkein turvamies kompastuu Pilttipurkkiin ja joutuu Vaasan keskussairaalaan tarkkailtavaksi. Vaasan rikospoliisin touhukas etsivä Kyösti Kuikka saa erikoistehtävän Tästä alkaa vauhdikas tapahtumien vyöry, kun teatteriin pesiytyneet merkilliset mielikuvitus- ja satuolennot haluavat osallistua ensi-illan juhlallisuuksiin. Rosvon ja poliisin käsikirjoittaa ja ohjaa Markus Packalén. Etsivä Kuikkaa näyttelee Risto Saarela. Näytelmän ensi-ilta on 6.11.2003 pienellä näyttämöllä. Kuva Jyrki Tervo. TIARNIA Kuva Matti Anttila. Pentti Saarikosken runoista koostuva monologi Dramatisointi ja ohjaus Johannes Lahtela Esittää Johannes Lahtela Pieni näyttämö Julia Ti 25.11. klo 19.00 Ti 2.12. klo 19.00 Liput 5 i Näyttelijä Johannes Lahtela voitti keväällä Lahden runoviikolla järjestetyn valtakunnallisen monologikilpailun esityksellään Tiarnia. Lahtelan esitys koostuu Pentti Saarikosken runoista, jotka on poimittu kokoelmista Tähänastiset ru- Ohjaus Markus Packalén ja Martti Tiainen Esittää Lis laviola Musiikki Veikko Siponkoski kitara Julian lämpiö La 13.9. klo 19.00 Pe 19.9. klo 19.00 La 20.9. klo 19.00 Liput 5 not (Otava 1978) ja Tiarniasarja (Otava 1996). Mielenkiintoinen, Saarikosken runoja uudella tavalla tulkitseva, intensiivinen, rock-henkinen ja shamanistinen esitys nähdään marras-joulukuussa Vaasan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Monologi on kunnianosoitus suurelle suomalaiselle shamaanille, runoilijalle, jonka kuolemasta on tänä vuonna kulunut 20 vuotta. Esityksen kesto on n.1/2 tuntia. Yö koputtaa ikkunaan Lis Laviola, Veikko Siponkoski. Federico Garcia Lorcan runoja Kuva Pauliina Hänninen. Näyttelijä Lis Laviola ja kitaristi Veikko Siponkoski loihtivat akustisesti ainutlaatuiseen Julia-näyttämön lämpiöön intensiivisen runo- ja musiikkielämyksen. Kynttilöiden valo ja kitaran sävykäs sointi johtavat katsojan sykähdyttävään tuokioon. Sana ja sävel yhtyvät Federico Garcia Lorcan runojen punahehkuisissa tunnelmissa.
alokiila TULOSSA TAMMIKUUSSA 2004 Mozartin loistava TAIKAHUILU totta ja fantasiaa Jussi Myllys ja Anna-Maria Jurvelin. Kuva Jorma Sarisalmi. W.A. Mozart: TAIKAHUILU. Ooppera. Vaasan Oopperasäätiön, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistuotanto Libretto Emanuel Schikaneder. Kantaesitys 1791 Wienissä. Ohjaus Jussi Tapola Musiikinjohto Hannu Norjanen Lavastus ja pukusuunnittelu Mark Väisänen Esiintyjät: Päärooleissa mm. Anna-Maria Jurvelin, Jussi Myllys/Ville Salonen, Niklas Spångberg, Erkki Mendelin Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan oopperan kuoro Ensi-illat 9. ja 10.1.2004 Vaasan kaupunginteatteri, suuri näyttämö Romeo Uuden vuoden avauksena 2004 valmistuu kaupunginteatterin suurelle näyttämölle W.A. Mozartin ooppera TAIKAHUILU. Teos toteutetaan Vaasan Oopperasäätiön, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyönä. Oopperan ohjaajana vierailee Jussi Tapola. Musiikin johtaa Hannu Norjanen. Lavastuksen ja puvut suunnittelee vierailijana Mark Väisänen. Taikahuilun ensi-illat ovat 9.1.2004 (1. ilta) ja 10.1.2004 (2. ilta). Oopperan esityskieli on suomi ja se tekstitetään ruotsiksi. Taikahuilu on Mozartin suosituimpia oopperoita, loistava fantasia, joka vetoaa niin aikuisiin kuin nuoriinkin katsojiin. Emanuel Schikanederin kirjoittama libretto sisältää mm. aineksia varhaisista kirjallisista lähteistä,saduista ja myyteistä. Taikahuilu on kuvaus valon ja pimeyden taistelusta. Yön kuningatar lähettää prinssi Taminon pelastamaan tytärtään prinsessa Paminaa, joka on vankina Sarastron valtakunnassa. Apunaan Taminolla on taikahuilu Häntä seuraa hassunkurinen linnustaja Papageno. Taminolle selviää pian, että Sarastro onkin hyvä ja viisas ja Yön kuningatar puolestaan vaarallinen velho. Tamino ja Pamina käyvät läpi kokeet, joiden jälkeen heidät otetaan Sarastron veljeskunnan jäseniksi. Auringon loiste kukistaa Yön kuningattaren ja synkkä yö väistyy. Oopperan teemoina korostuvat ihmisyys ja rakkaus. Läpi teoksen soi Mozartin musiikki, monimuotoisena ja rikkaana kuvastaen näyttämön vaihtelevia tunnelmia hartaasta burleskiin ja traagisesta koomiseen. Tarinassa sekoittuvat kiehtovasti toisiinsa satu ja todellisuus. Juuri siinä piilee teoksen viehätys. Ohjaaja Jussi Tapolan toteaa, ettei Taikahuilua pidä lähestyä liian totisesti ja älyllisesti, sillä teoksen herkät kudokset voivat vahingoittua: Parasta on tuoda näyttämölle,mitä tuntee ja aavistaa. Silloin Taikahuilu on yhtä aikaa matka niin kuin vanha satu,tie niin kuin pyhä opetus ja tienristeys niin kuin hyvä draama. Lavastaja Mark Väisäsen suunnittelemassa Taikahuilun lavastuksessa yhdistyy kiintoisalla tavalla suomalaisuus ja keskieurooppalainen empirismi. Miljöössä on aineksia muinaissuomalaisesta maisemasta ja suomalainen teema näkyy myös puvuissa. LIPUT Suluissa ryhmähinta. Huom! Ryhmäalennuksissa ryhmän koko väh. 30 hlöä. 35 i (31 i) 31 i (28 i) 26 i(21 i) Lipunmyynti Vaasan kaupunginteatteri Pitkäkatu 53 65100 VAASA Lipunmyynti (06) 325 3961 Markkinointi (06) 325 3966 Studio Ticket 0700-96525 (1 i/min+pvm) TAIKAHUILUN NÄYTÖKSET TAMMI-HELMIKUUSSA 2004 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI, SUURI NÄYTTÄMÖ pe 9.1.2004 19.00 Ensi-ilta 1. la 10.1.2004 19.00 Ensi-ilta 2. to 15.1. 19.00 pe 16.1. 19.00 la 17.1. 14.00 to 22.1. 19.00 pe 23.1. 19.00 la 24.1. 14.00 to 29.1. 19.00 pe 30.1. 19.00 la 31.1. 19.00 pe 13.2. 19.00 la 14.2. 14.00 Taikahuilun keskeisissä rooleissa laulavat mm. Anna-Maria Jurvelin (Pamina), Jussi Myllys / Ville Salonen (Tamino), Niklas Spångberg (Sarastro) ja Erkki Mendelin (Papageno). Oopperassa esiintyy myös Vaasan Oopperan 40-henkinen kuoro. Taikahuilulla on yhteensä 13 esitystä ajalla 9.1.-14.2. 2004. 11
Vaasan kaupunginteatteri Jyrki Tervo. Jyrki Tervo. Timo Teräväinen. Esa Lintamo. Aki Raiskio Miina Maasola Saana Lavaste Virpi Laakso AKI RAISKIO, näyttelijä Näyttelijä Aki Raiskio tulee Helsingistä, missä hän on työskennellyt viimeiset viisi vuotta free lancer -taiteilijana. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. seitsemän vuotta Teatteri Pienessä Suomessa ja kuusi vuotta Kuopion kaupunginteatterissa. Aki on näyttelemisen ohella tehnyt myös yleisökasvatustyötä hänen viimeisiä projektejaan Helsingissä oli teatterin historiasta kertova yhden miehen esitys, jolla Il Dottore Raiskio kiersi menestyksekkäästi ala- ja yläasteilla ja lukioissa. Vaasalaisille hän esittäytyy ensi kerran Amadeus-näytelmässä kreivi von Strackin roolissa. On mukava pitkästä aikaa taas tehdä työtä kiinteässä ammattiteatterissa. Free lancerina työskentely merkitsee vaihtelua ja tiettyä vapautta, mutta on hienoa taas olla mukana rakentamassa pysyvää ensembleä. Olen innostunut aloittamaan työnvaasassa,haluanpaiskia töitäkunnolla. Tykkään tehdä kaikenlaista teatteria ja erilaisia rooleja. Viimeisiä roolejani olen tehnyt mm. Mika Waltarin farssissa Myöhästynyt hääyö (Amerikan enon rooli) ja Tšehovin Kirsikkapuistossa (Gajevin rooli). Klassikossa, kuten nyt meneillään olevassa Amadeus-näytelmässä on ajatonta yleispätevyyttä. Amadeus kertoo kahden taiteilijan suhteesta toisiinsa ja ammattiinsa sekä menestyksen keinoista. Menestys? No, toiset janoavat suosionosoituksia. Näytelmän Salieri ei minusta kaipaa niinkään yleisön suosiota, vaan hän himoitsee itse säveltämisen, nerouden lahjaa. Menestys kytketään nykyään usein julkisuuteen ja nämä käsitteet jopa sotketaan toisiinsa. Menestys synnyttää mediajulkisuutta,ja julkisuus pitää pinnalla se voi olla kierre. Joskus on vaikea ve-tää rajaa, mikä omassa elämässä on julkista, mikä ei tällaisessakin julkisuuden ammatissa kuin näyttelijän ammatti. MIINA MAASOLA, näyttelijä Nuori näyttelijä Miina Maasola (25) tulee myös Helsingistä. Miina on opiskellut Englannissa Lancasterissa, mistä hän valmistui teatteritaiteen kandidaatiksi v. 2000. Tämän jälkeen hän jatkoi opintojaan Teatterikorkeakoulussa, josta hän valmistui teatteri-ilmaisun opettajaksi tänä keväänä. Vaasan kiinnitys on ensimmäinen kiinnitys kiinteään ammattiteatteriin. Miina saapuivaasaan yhdessä avopuolisonsa, näyttelijä Antti Mikkolan kanssa. Syksy alkaakin heti yhteisellä suurella produktiolla: Miina näyttelee Amadeuksessa Mozartin vaimoa Constancea,Antti itse Mozartia. 12 Näyttelemme ensi kertaa vastakkain se on sujunut yllättävän hyvin. Constancen rooli on oikea toiverooli. Kyse on ikäisestäni nuoresta naisesta, joka elää köyhyydessä keskellä yltäkylläistä ja romanttista aikaa. Se on ihana ja surullinen rakkaustarina.constancen rooli on myös haastava nuoren impulsiivisen säveltäjäneron vaimona hänellä on oltava omaa tahtoa ja tervettä järkeä, hän hoitaa perheen raha-asiat ja muut käytännön seikat. Rakkauden tiellä on ristiriitoja, sillä Mozartin isä ei hyväksy poikansa avioliittoa varattoman tytön kanssa. Toinen suuri rooli Miinalla on näytelmässä Anna Liisa, jossa hän näyttelee Karoliina Kudjoin ohella nimiroolia Kristina Vahvaselän jälkeen, tämän siirryttyä Turkuun. Tulikaste uudessa roolissa olitampereenteatterikesässä heti elokuun alussa. Anna Liisan rooli on hieno ja sen tekeminen on ollut hurja kokemus. Mikko Roihan sovitus ja ohjaus antaa näytelmälle aivan uuden tulkinnan. Rakenne on kuitenkin hyvin selkeä, ja se auttoi omaksumisessa. Aluksi pohdin, yritänkö tehdä kopiota edeltäjäni roolihahmosta, mutta tietenkin roolista tuli minun näköiseni. Vaasaan on ollut helppo tulla, henkilökunta on ottanut hyvin vastaan. Tulevilta vuosilta Vaasassa odotan työtä, on into ja nälkä tehdä työtä, paljon ja erilaisia rooleja, sillä vain työtä tehdessä oppii. SAANA LAVASTE, ohjaaja Saana Lavaste on teatteriin kiinnitetty uusi ohjaaja. Hän on opiskellut työskennellyt Helsingissä vuodesta 1995. Ensin olin kolme vuotta Helsingin taide- ja viestintäoppilaitoksessa ja sitten viisi vuotta Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalla, josta valmistuin tämän vuoden keväällä. Tärkeitä töitäni ovat olleet mm. rasismia ja ennakkoluuloja käsittelevä nuorisotaloilla kiertänyt forumteatteriesitys Riisuminen sekä Ursula LeGuinin romaanin pohjalta tekemäni fantasiasatu Atuan. Aikuisten jutuista tuoreimmat ja tärkeimmät ovat Marquerite Durasin Savannah Bay (-01), Camusin Caligula (-02) ja parhaillaan työn alla oleva Tuomas Timosen Elämänmäki, joka saa ensi-iltansa Helsingissä syyskuussa 2003. Teatterille on ilo saada nuori ohjaaja taloon. Vaasaan Saanaa innostivat tulemaan monet eri seikat. Syitä on monia: Kokemani positiivinen ja innostunut vastaanotto talon työntekijöiden puolelta. Mahdollisuus tulla porukalla Antti Mikkola, Miina Maasola ja minä olemme käyneet Teatterikorkeakoulua yhtä aikaa. Mahdollisuus tehdä töitä ammattimaisessa ja asialleen omistautuneessa ympäristössä saada työrauha,joka Helsingissä ylitarjonnan ja kilpailun vuoksi on monesti hukassa. Kokemus kommunikaation toimivuudesta Markus Packalénin kanssa. Tuloa helpottaa lisäksi se, että Vaasan kaupunginteatteri ei ole minulle täysin outo paikka ennestään. Äitini Aila Lavaste oli täällä dramaturgina 90-luvun alussa. Odotan tulevilta Vaasan-vuosilta ehkä juuri sitä edellä mainittua työrauhaa ja siitä syntyvää työniloa.toivon myös, että tekemäni esitykset olisivat syvästi merkityksellisiä itselleni ja voisivat näin olla sitä myös työtovereille sekä katsojille. Minulle on teatterintekemisessä tärkeintä sukellus itseen ja sitä kautta maailmaan. Löytöjen tekeminen. Näiden löytöjen jakaminen. Ymmärretyksi tuleminen työn kautta tapahtuva yhteen sulamisen hetki. Se on hetki, jolloin yksityinen muuttuu yhteiseksi, yksinäisyyden ja erillisyyden kokemus lakkaa hetkeksi. Se on syvää merkityksellisyyden tunnetta. VIRPI LAAKSO, myynti- ja markkinointisihteeri Teatterin uutena myynti- ja markkinointisihteerinä on elokuun alusta aloittanut Virpi Laakso. Virpi on vaasalaissyntyinen vajaa nelikymppinen kahden lapsen äiti. Koulutukseltaan hän on yo-merkonomi markkinoinnin puolelta, opintoja hän on täydentänyt atk-opinnoilla.työura on vienyt vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän paikalta huvipuistonmarkkinointisihteeriksijasieltä teatteriin. Virpi pitää uutta työtä teatterin markkinoijana kiinnostavana ja haastavana. Teatteri yleensäkin sydäntä lähellä. Käyn itse paljon teatterissa, Vaasassa ja muualla. Työnkuva tuntuu olevan näiden ensi viikkojen jälkeen hyvinkin paljon samankaltainen kuin edellisessä työpaikassa. Markkinoitava tuote teatterissa on vain nopeammin 'vaihtuva': vuoden mittaan esitetään useita erityyppisiä näytelmiä. Mielestäni markkinoinnin osuus teatterin toiminnassa on merkittävä. Markkinoija toimii omalta osaltaan linkkinä teatterin ja yleisön välillä ja luo kontakteja mitä erilaisimpiin katsojaryhmiin. Ensiaskeleet työssäni ovat olleet odotusten kaltaiset. Hyvä ja avoin työympäristö,haasteellinen jamonipuolinen työsekäloistavat työkaverit. Koonnut Kirsi Sand
Teatteripakina MIKSI TEATTERISSA KANNATTAA KÄYDÄ ERITYISESTI SYKSYLLÄ? Kuten jo kuluvan vuoden ensimmäisessä tiedotuslehti Valokiilassa todistin, on teatterissa käynti varsin suositeltava harrastus vuodenajasta riippumatta.tosin kesällä saa arvoisa asiakas vierailustaan irti vastaavan hyödyn ainoastaan, mikäli vierailu suoritetaan johonkin maamme lukuisista kesäteattereista. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että niin sanottujen talviteattereiden henkilökunta on joskus kesäisin lomalla tai yleensä töissä kesäteattereissa. Syksyn sanotaan olevan retkeilyn, sienestyksen ja kuuman politikoinnin kulta-aikaa. Tämä eittämättä totta on. Mielestäni syksy on kuitenkin myös teatterissakäynnin kulta-aikaa perustein, jotka seuraavaksi aion teille esittää. Ehkä merkittävin syy käydä teatterissa syksyllä liittyy teatterin ohjelmistopolitiikkaan. Useimmiten vanha, ja jo siis nähty ohjelmisto on toimitettu käytöstä poistettujen teatterikappaleiden uurnalehtoon ja uutta uljasta ohjelmistoa on ryhdytty niin sanotusti ajamaan suoleen, kuten eräs makkarateollisuudessa päivätyönsä tehnyt teatterinystävä asian kerran osuvasti ilmaisi. Vähäiselle huomiolle ei tule myöskään meteorologisia perusteita jättää. Historialliset vuodenaikatilastot osoittavat jokaista kevättä ja kesää seuranneen syksyn, aivan kuten pörssihistoriaan perehtyneet asiantuntijat ovat osoittaneet jokaista nousua seuranneen laskun. On siis ainoastaan loogista, että tilastollisesti on voitu osoittaa syysään olevan keskivertokansalaiselle epämiellyttävämmän kuin kevät- saatikka kesäsään. Meteorologisten haittavaikutusten minimoinnin voi aloittaa vaikkapa ostamalla teatterilipun Vaasan kaupunginteatteriin ja viettämällä aikaansa lämpimässä, kuivassa ja avarassa teatterirakennuksessa seuraten lajityypistä riippumatta erittäin korkeatasoisia ja laadukkaita esityksiä. Täysin vaille huomiota ei voida jättää myöskään syksyisen teatterilipun oston vaikutusta yksittäisen teatterissakävijän henkilökohtaiseen talouteen. Nyrkkisääntöhän on, että hinnat ovat aina syksyllä alhaisemmat kuin seuraavana keväänä. Murtumaton se luonnonlaki on, joka vuodenvaihteen aikoihin nostaa kaikkinaisten palveluiden hintoja perustellen oikeutuksensa milloin tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla, milloin muuttuvilla kustannuksilla ja milloin vastaansanomattomalla uudelleenarvioinnilla. Kädessänne oleva lehti on Valokiila. Se esittelee teatterimme syksyn ohjelmiston. Ostakaa teatterilippu tai muuten teatterilippu ostaa teidät! Terveisin Hyvä Veli Heiveröinen
Vaasan kaupunginteatteri VIERAILUJA, TAPAHTUMIA Nomadi-tuotanto: LUPAUKSIA. Kuva Ninna Lindström. Kuva Jouko Järvinen. TANSSITEATTERIA!! Tanssiteatteri Mobita/Dansco esittää KOIRATARHAN KARKURIT Koko perheen tanssisatu Ohjaus ja koreografia Mari Rosendahl Lavastus Tuija Väänänen Puvut Elina Vättö Suuri näyttämö Romeo Ke 24.9. klo 10.00 ja 18.00 To 25.9. klo 10.00 Liput 12/11/10 i (ryhmät yli 30 hlöä 8 i) Tamperelaisen tanssiteatteri Mobita/Danscon vierailuesitys Koiratarhan karkurit on vauhdikas koko perheen INTERDANS Pieni näyttämö Julia La 27.9. klo 14.00 ja 19.00 Liput 10 i Interdans on Merenkurkun Neuvoston tanssitaiteellinen yhteistyöhanke. Se on ammattiryhmä, jossa tanssii sekä suomalaisia että ruotsalaisia tanssijoita. Tämän vuoden tanssiteoksen koreografian on suunnitellut Björn Säfsten Ruotsista. POHJANMAA TANSSII tanssisatu, täynnä tuhinaa, tassutusta ja hillitöntä vipsutusta. Kihelmöivän jännittävä karkumatka alkaa, kun kaikenkarvainen turrelauma livistää koiratarhasta vapauden huumasta vingahdellen. Pakomatkan tiimellyksessä haukut kohtaavat monenmoisia seikkailuja, ja hupsut rankkurit saavat pinnistellä pysyäkseen karvakuonojen perässä Esitys sopii 3-12-vuotiaille ja sen kesto on 40 min. Teoksen koreografian on suunnitellut Mari Rosendahl ja siinä tanssivat Suvi Eloranta, Elina Jakowleva, Anniina Kumpuniemi, Hanna Rosendahl, Mari Rosendahl, Samuli Roininen ja Nico Jakowleva. Tanssitapahtumassa esittäytyy myös helsinkiläinen Nomadi-tuotanto kahdella tanssiteoksella, "LU- PAUKSIA" ja "DIGITAL DUENDE". Lupauksia-teos on otteita eräästä suhteesta; kohtaamisista, haaveista ja peloista, vapaudesta ja pakosta. Teoksen koreografi on Alpo Aaltokoski. Lähtökohtana Digital duende -teokselle oli utopia, jossa yhdistyisi ainutkertaisuus (duende) ja järjestelmällisyys (digitalisuus). Koreografina on Jyrki Karttunen. Suuri näyttämö Romeo su 30.11. klo 16.00 Liput 8 i Pohjanmaan tanssitoimikunta järjestää vuosittaisen Pohjanmaa tanssii tapahtuman Vaasan Kaupunginteatterissa 30.11.2003. Tapahtuma tarjoaa Pohjanmaan tanssikoulujen oppilaille mahdollisuuden sekä esiintyä että seurata muiden esiintyvän. Tilaisuudessa vierailee myös ruotsalaisia tanssinharrastajia. Vierailun mahdollistaa Merenkurkun neuvosto. Tapahtumaa ovat perinteisestivärittäneet myöstanssinammattilaiset. Mozart soi Julia-salin teemakonserteissa EINE KLEINE AKADEMIE! Pieni näyttämö Julia, lauantai-iltapäivisin klo 17.00: la 18.10, la 26.10, la 8.11 ja la 29.11. Esitää: Vaasan Kamarimuusikot Liput 10 i Amadeuksen aikaan konsertteja nimitettiin wieniläisittäin akatemioiksi. Syksyn aikana Julia-salissa kohtaavat säveltäjät Mozart ja Salieri sekä heidän teoksensa Vaasan Kamarimuusikoiden teemakonserteissa. Mestareiden puhallin- jousi- ja oopperamusiikkia eri kokoonpanoissa kuullaan kaikkiaan neljästi syyskauden aikana, kahdella eri ohjelmalla. Mukana on sekä klassikkoja että harvoin kuultuja, unohtuneita teoksia. Konsertit ovat lauantaisin juuri sopivasti teatteriesitysten välissä. Kuuntele ja totea, kuinka musiikinhistorian sivut voivat avautua uudessa ja jännittävässä valossa! 14 Jouluinen pienoisooppera Gian Carlo Menotti AMAHL AND THE NIGHT VISITORS Ohjaus Markus Packalén Kapellimestari Martti Tiainen Pieni näyttämö Julia La 13.12. klo 17.00 ke 17.12. klo 19.00 pe 19.12. klo 19.00 Esittää: Kuula-opiston musiikkiteatteriluokka Esityskieli: englanti. Liput 10 i Joulun alla nähdään pienellä näyttämöllä Gian Carlo Menottin säveltämä pienoisooppera Amahl andthe Night Visitors (Amahl ja öiset vieraat). Teoksen aihe liittyy joulun tapahtumiin.senesittääkuula-opistonmusiikkiteatteriluokka. Pienoisoopperan ohjaa Markus Packalén ja kapellimestarina toimii MarttiTainen. Tarina kertoo köyhästä ja rammasta paimenpojasta Amahlista, joka elää äitinsä kanssa puutteen keskellä. Eräänä iltana Amahl näkee taivaalla ihmeellisen kirkkaan tähden.pian heidän ovelleen saapuu kolme muukalaista. He ovat kolme itäisen maan kuningasta, Kaspar, Melchior ja Balthazar, jotka ovat tähteä seuraten matkalla Beetlehemiin etsimään äsken syntynyttä Kristusta. Miehet pyytävät yösijaa. He esittelevät arvokkaita lahjoja, joita ovat viemässä vastasyntyneelle. Amahlin äiti joutuu kiusaukseen. Hän hiipii yön pimeydessä varastamaan muutaman kultaesineen, mutta jää verekseltään kiinni. Amahl puolustaa äitiään kiivaasti. Kun kuninkaat aamun tullen ovat lähdössä jatkamaan matkaansa, Amahl ojentaa heille kainalosauvansa, tärkeimmän esineen, minkä hän omistaa. Se on hänen lahjansa Kristuslapselle. Samassa Amahl saa kokea joulun ihmeen ja hän lähtee kuninkaiden mukana seuraamaan tähteä
alokiila Outi Nyytäjä ROSKAT POIS Näyttämöllä Marja Myllylä Ohjaus Mikko Roiha Ensi-ilta Kulma-näyttämöllä to 13.11. klo 20 Muut esitykset la 15.11. klo 17 ja la 22.11. klo 17. Esityksen kesto n. 50 minuuttia. Liput 10 i. Esitys on Vapaa Teatterin vierailu yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa. Marja Myllylä Teatterin siivoojalla on asiaa. Kun ensi-illan jälkeen juopot on korjattu pois, hän antaa tulla näkemystä maailmasta ja sen menosta. Osansa saavat Berlusconit ja EU-direktiivit,eikä kotimaan politiikkakaan pääse yhtään vähemmällä. Roskat pois on suora, hauska ja inhimillinen esitys. Se on ruohonjuuritason poliittista puhetta maailman menosta ja tulee suusta,jonka harva arvaa aukeavan. KIRJAILIJATAPAAMINEN Ensi-illan yhteydessä torstaina 13.11. klo 18.00 esityksen ohjaaja Mikko Roiha haastattelee kirjailija Outi Nyytäjää. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Vapaa pääsy! JATKAA Kulma-kahvilassa Kulma-kahvilan Pajazzo-sarja jatkaa ohjelmistossa. Lauantai-iltapäivien suositut klo 17 matineat käynnistyvät syyskuussa. Tarkempi ohjelma saatavilla teatterin lippumyymälästä syyskuun alussa.liput 5 i. Toteuta haaveesi. Tule osuuspankkiin. Saat luottoa. Osuuspankista saat turvallisen ja joustavan luoton nopeasti. Tule käymään tai soita Puhelinpalveluumme 0100 0500. Osuuspankin omistajajäsenyydestä on etua myös laina-asioissa. Kerromme mielellämme, mitä. Platina on bonusta pankkiasioissa. 15
Vaasan kaupunginteatteri Olemme siellä missä sinäkin Wärtsilä on maailman johtava laivojen propulsiojärjestelmien toimittaja ja merkittävä hajautettuun energiatuotantoon tarkoitettujen voimaloiden sekä huolto- ja käyttöpalvelujen tarjoaja. Konserniin kuuluu lisäksi pohjoismainen erikoisteräsyhtiö Imatra Steel. Yli 10 000 työntekijää 50 maassa on valmiina palvelemaan asiakkaita ja toimittamaan heille asiantuntevaa palvelua kaikkialle. www.wartsila.com
alokiila Vaasan kaupunginteatterin henkilökunta 2003-2004 TAITEELLINEN HENKILÖKUNTA Näyttelijät Markus Packalén, teatterinjohtaja Harri Hietikko, hallintojohtaja Liisa Ikonen, skenografi Saana Lavaste, ohjaaja Martti Tiainen, kapellimestari Ilkka Aro Kuvat: Studio Paschinsky, Jyrki Tervo ja TeaKin kuva-arkisto HALLINNOLLINEN HENKILÖKUNTA Harri Hietikko, hallintojohtaja Pekka Luoma, tekninen päällikkö Anna-Maija Pöllänen, toimistonhoitaja Kirsi Sand, tiedotus- ja tuotantosihteeri Virpi Laakso, myynti- ja markkinointisihteeri Ritva Koski, lippukassanhoitaja Anna-Lisa Lillback, vahtimestari-toimistoapulainen Katja Lång, toimistovirkailija Kirsi Asikainen Kaisa ElRamly Lasse Hjelt TEKNINEN HENKILÖKUNTA Johannes Lahtela Kati Ala-Hiiro, puvustonhoitaja Jaana Ala-Lähdesmäki, tarpeistonhoitaja-tarpeistonvalmistaja Minna Broman, tarpeistonvalmistaja-lavastemaalari Olli Haakana, näyttämömies Osmo Hyyppä, näyttämömies Kimmo Häyhä, apulaisvalaistus- ja tehostemestari Sirkka Karhu, ompelija Pasi Keho-Valkama, valaistus- ja tehostemestari, työlomalla 31.12.2003 saakka Mia Koski, kuiskaaja-tarpeistonhoitaja Timo Koski, näyttämömestari Kari Kotamäki, apulaisnäyttämömestari Kenneth Lillback, näyttämömies Jarkko Loima, apulaisvalaistus- ja tehostemestari Juho Lukinmaa, näyttämömies Jukka Matkoski, lavastamon esimies Ulla Myllykoski, ompelija Klaus Nikko, lavastamotyöntekijä Anna-Liisa Pahkala, pukija-pukuhuoltaja Raimo Salmi, lavastamotyöntekijä Lauri Varismäki, tehostemestari Mari Vehkaoja, kampaaja Petri Viitanen, järjestäjä-näyttämömies Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki, maskeeraaja Teemu Vähänen, näyttämömies Karoliina Kudjoi Juha Lagström Lis Laviola Hannes Lukinmaa Miina Maasola Antti Mikkola Marja Myllylä Aki Raiskio Risto Saarela vuorotteluvapaalla 30.4.2004 saakka Heikki Siikaluoma Sakari Tuominen Allu Tuppurainen, työlomalla 31.7.2004 saakka Olavi Saaristo, järjestäjä-näytteljä 17
Vaasan kaupunginteatteri YkkösBonus-kortilla TEATTERILOMAT alk. 60 hlö/vrk ilman korttia alk. 64,50 Sisältää majoituksen 2 hengen huoneessa, runsaan aamiaisen, trooppisen allasosaston vapaan käytön sekä teatterilipun. KYLPYLÄN TEATTERILOMA ANTAA ENEMMÄN VARAUKSET 06-283 8000 www.rantasipi.fi KYLPYLÄHOTELLI TROPICLANDIA Lemmenpolku 3, Vaasa 18
VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu 53,65100VAASA Keskus (06) 325 3960 Telefax (06) 325 3969 Lippumyymälä (06) 325 3961 avoinna ma-pe klo 11-18, la klo 12-18 sekä tuntia ennen esitysten alkua Markkinointi (06) 325 3966 Studio Ticket Ylätori, 65100 VAASA 0700-96525 (1 i/min + pvm) avoinna ma-pe klo 10-17 sekä la 10-14 Email: VKT@ vaasa.fi www.vaasa.fi/teatteri TEATTERIN PUKUVUOKRAAMO Sijaitsee teatterirakennuksessa, käynti Rauhankadun puolelta. Avoinna 2.10. alkaen ma ja to klo 15-16. Puh. (06) 325 3960. TEATTERIKAHVILA KULMA Teatterikahvila Kulma sekä toisen kerroksen baari palvelevat Teitä väliajalla. Järjestämme tilauksesta cocktail- ym. tilaisuuksia toiveittenne mukaan. Mahdollisuus tilauksesta myös ruokailuun ennen tai jälkeen teatteriesityksen. Etukäteistilaukset ja tiedustelut kahvila Kulmasta, (06) 312 6325, 050-5720330, esityspäivinä tuntia ennen esitystä sekä tiistaisin klo 13-16.Tarjoilusta huolehtiiteatterinaiset ry. LIPPUJEN HINNAT SYKSYLLÄ 2003 Suluissa ryhmähinta. Huom! Ryhmäalennuksissa ryhmän koko väh. 30 hlöä. PUHENÄYTELMÄT Aikuiset 15 i (12 i) Eläkeläiset 12 i (11 i) Opiskelijat, työttömät, lapset 10 i (8 i) VAASAN TEATTERIKLUBIN SYKSYN 2003 TOIMINTA Vaasan Teatteriklubin syyskauden toiminta alkaa jäsenillalla 19.9. klo 18.00 Kulmassa. Näytelmänä, alkaen klo 19.00, on syksyn uutuusteos AMADEUS. Toinen jäsenilta on 27.11. Ilta alkaa syyskokouksella 17.45 ja jatkuu jäsenillalla klo 18.00. Illan esitys on syksyn toinen uutuus KIPSIKIIPELI klo 19.00. Molempiin jäseniltoihin lipun hinta on 10 i. Liput varataan perinteisesti itse. Teatterimatkalle suunnataan 18.10. Tampereen Teatterin CYRANODE BERGERACIN päivänäytökseen. Näytelmä on loistelias esitys syvästä rakkaudesta ja uskollisesta ystävyydestä, rooleissa mm Risto Korhonen, Mikko Nousiainen, Petra Karjalainen ja Heikki Kinnunen. Matkalle lähdetään teatterin takaa klo 10.30, paluu esityksen jälkeen Vaasaan n. klo 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään 15.9. Matkan hinta on 40 i (sisältäen matkan ja lipun). Maksu tulee suorittaa yhdistyksen tilille 567008-243782 välittömästi ilmoittautumisen jälkeen. Kaupunginteatterin muihin esityksiin jäsenhinnat ovat seuraavat: puhenäytelmiin 11 i,jääkärin morsian 22 i jataikahuilu 28 i. Ilmoittautumiset Tarja Autiolle puh. 312 9373 (iltaisin) tai RaijaTepolle puh.050-581 5858.Seuratkaa myös paikallislehtien toimintapalstoja. Hyvää teatterisyksyä! JÄÄKÄRIN MORSIAN Aikuiset 27 i (23 i) Eläkeläiset 23 i (22 i) Opiskelijat, työttömät, lapset 22 i (20 i) TAIKAHUILU-OOPPERA Aikuiset Eläkeläiset Opiskelijat, työttömät, lapset 35 i (31 i) 31 i (28 i) 26 i (21 i) LASTENNÄYTELMÄ Aikuiset 12 i Eläkeläiset 11 i Lapset, opiskelijat, työttömät 10 i (8 i) Arkipäivän matineanäytökset (ma - pe) alennetuin hinnoin; Puhenäytelmät 9 i Jääkärin morsian 20 i Lastennäytelmä 8 i VIP-illat, yritysten sarjaliput ja tilausnäytökset: tiedustelut teatterin markkinoinnista, puh. (06) 325 3966. VARATTUJEN LIPPUJEN LUNASTUS. Ryhmien tulee varmistaa varauksensa viimeistään 3 viikkoa ennen esitystä. Yksittäisten lippujen lunastus viimeistään 2 päivää ennen esitystä. Lunastamatta jääneet liput myydään esitystä edeltävänä päivänä.laskutuslisä 5 i. Hyvät katsojat, saavuttehan esityksiin ajoissa! Esitykset alkavat täsmällisesti. FORCE MAJEURE -tapauksissa, kuten sairastuminen, lakko, tulipalo tms. vaihdamme liput seuraaviin esityksiin tai maksamme rahat takaisin, mutta emme korvaa muita asiakkaille aiheutuvia kuluja. Lippujen vaihto tai takaisinlunastus tulee suorittaa kuukauden kuluessa näytännön peruuntumisesta. Vaasan kaupunginteatterin Vip-ilta Vip-ilta on arvokas ja juhlava tapa tarjota asiakkaille, yhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneille, unohtumaton kulttuurielämys. Vip-iltaan kuuluu: Lasillinen kuohuviiniä ennen esitystä tai väliajalla Teatterilippu esitykseen Väliaikatarjoilu:(kahvi/tee ja leivos) Käsiohjelma Ilmainen vaatesäilytys Vip-illan hinta puhenäytelmiin: 23 i Min.10 hlöä Min.10 hlöä. Vip-liput tulisi lunastaa kolme viikkoa ennen esitystä. Tervetuloa teatteriin! Tiedustelut ja varaukset: Virpi Laakso, puh. 06-325 3966 Vip-illan hinta laulunäytelmään: 35 i
Vaasan kaupunginteatteri JOUKKOKIRJE NÄYTÄNTÖKALENTERI elokuu-joulukuu 2003 SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO PIENI NÄYTTÄMÖ JULIA/KULMA SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO PIENI NÄYTTÄMÖ JULIA/KULMA Elokuu KE 27.8. NÄYTÄNTÖKAUDEN AVAJAISET 19.00 Syyskuu PE 5.9. AMADEUS Enn. 19.00 LA 6.9. AMADEUS Ensi-ilta 19.00 TO 11.9. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 12.9. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 13.9. AMADEUS 14.00 AMADEUS 19.00 Yö koputtaa ikkunaan Ensi-ilta. Julia-lämpiö 19.00 TO 18.9. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 19.9. AMADEUS 19.00 Yö koputtaa ikkunaan, Julia-lämpiö19.00 LA 20.9. AMADEUS 14.00 AMADEUS 19.00 Yö koputtaa ikkunaan, Julia-lämpiö19.00 KE 24.9. KOIRATARHAN KARKURIT Tanssiteatterivierailu 10.00 KOIRATARHAN KARKURIT 18.00 TO 25.9. KOIRATARHAN KARKURIT 10.00 LA 27.9. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 INTERDANS (vier.) 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 INTERDANS (vier.) 19.00 Lokakuu KE 1.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 2.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 12.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 3.10. AMADEUS 19.00 LA 4.10. ANNA LIISA 14.00 ANNA LIISA 19.00 KE 8.10. ANNA LIISA 19.00 TO 9.10. AMADEUS 19.00 PE 10.10. AMADEUS 12.00 AMADEUS 19.00 LA 11.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 KE 15.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 16.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 17.10. ANNA LIISA 19.00 LA 18.10. AMADEUS 14.00 AMADEUS 19.00 MOZART-KONSERTTI 17.00 Eine kleine Akademie KE 22.10. ANNA LIISA 19.00 TO 23.10. AMADEUS 12.00 AMADEUS 19.00 PE 24.10. AMADEUS 19.00 LA 25.10. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 MOZART-KONSERTTI 17.00 Eine kleine Akademie KE 29.10. AMADEUS 19.00 TO 30.10. AMADEUS 19.00 PE 31.10. ANNA LIISA 19.00 Marraskuu KE 5.11. ROSVO JA POLIISI 2 Enn. 10.00 TO 6.11. ROSVO JA POLIISI 2 Ensi-ilta 18.00 PE 7.11. AMADEUS 19.00 LA 8.11. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 MOZART-KONSERTTI 17.00 Eine kleine Akademie TI 11.11. ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 KE 12.11. ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 TO 13.11. ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 Roskat pois! (Vier.) Ensi-ilta, Kulma20.00 PE 14.11. KIPSIKIIPELI Enn. 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 LA 15.11. KIPSIKIIPELI Ensi-ilta 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 14.00 ROSVO JA POLIISI 2 16.00 Roskat pois! Kulma 17.00 KE 19.11. KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 18.00 TO 20.11. ANNA LIISA 19.00 PE 21.11. AMADEUS 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 10.00 LA 22.11. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 Roskat pois! Kulma 17.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TI 25.11. TIARNIA 19.00 KE 26.11. ANNA LIISA Viim.es. 19.00 TO 27.11. KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 18.00 PE 28.11. KIPSIKIIPELI 12.00 ROSVO JA POLIISI 2 10.00 KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 LA 29.11. AMADEUS 14.00 MOZART-KONSERTTI 17.00 AMADEUS 19.00 Eine kleine Akademie SU 30.11. POHJANMAA TANSSII 16.00 Joulukuu MA 1.12. ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 TI 2.12. TIARNIA 19.00 KE 3.12. JÄÄKÄRIN MORSIAN 12.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 4.12. KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 18.00 PE 5.12. KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 18.00 TO 11.12. AMADEUS 19.00 PE 12.12. KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 10.00 ROSVO JA POLIISI 2 12.00 LA 13.12. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRINMORSIAN 19.00 AMAHLANDTHENIGHTVISITORS 17.00 KE 17.12. AMAHL AND 19.00 TO 18.12. JÄÄKÄRIN MORSIAN Viim.es. 19.00 PE 19.12. AMADEUS 19.00 AMAHL AND 19.00 LA 20.12. KIPSIKIIPELI 14.00 ROSVO JA POLIISI 2 14.00 KIPSIKIIPELI 19.00 ROSVO JA POLIISI 2 16.00 Teatterin joululoma 21.12. 2003-4.1.2004.Ei näytöksiä. MUUTOKSET MAHDOLLISIA! TARKISTAKAA ESITYSAJAT YSTÄVÄLLISESTI TEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ TAI PÄIVÄN LEHDISTÄ! Tyrmäävä ohjelmisto! LIPUT Vaasan kaupunginteatteri (06) 325 3961 (06) 325 3966 Studio Ticket 0700-96 525 (1 /min + pvm)