1 06.10.2014 Katsaus talouteen
Julkisesta taloudesta 2 06.10.2014
13 Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2012 mrd. Lähde: Tilastokeskus 12 Kunnat ja kuntayhtymät 11 10 Sosiaaliturvarahastot Valtio 9 8 7 6 5 Julkiset kulutusmenot yhteensä 48,3 mrd. siitä: -kunnat ja kuntayhtymät 31,5 mrd. (65,3 %) 82 % 79 % 83 % 4 3 2 1 0 Yleinen järj. ja turvall. Puolustus Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Koulutus Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kultt. uskonto 5.6.2014 Timo Kietäväinen
Julkiseen talouteen on syntynyt tulojen ja menojen epätasapaino 4 5.6.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki
EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Latvia Liettua Puola Slovakia Ruotsi Irlanti Viro Kreikka Romania Iso-Britannia Tsekki Unkari Espanja Bulgaria Saksa Tanska Itävalta Belgia Portugali Ranska Slovenia Alankomaat Italia Suomi Kypros Kroatia 0 1 2 3 4 5 5.6.2014 Timo Kietäväinen %
Timo Kietäväinen 5.6.2014 6
Timo Kietäväinen 5.6.2014 7
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2014 Palkat 36 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 48 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 45 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 19 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 26 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 3 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 46,5 mrd. ja ulkoiset menot noin 46,4 mrd. 5.6.2014Timo Kietäväinen Lähde: PPO/Kuntaliitto
Verotettavat tulot 1) vuonna 2012, /asukas Suurimmat ja pienimmät arvot Manner-Suomen kunnissa 1. Kauniainen 2. Espoo 3. Helsinki 4. Kirkkonummi 5. Tuusula 23 944 21 091 21 001 20 046 34 455 MANNER-SUOMI 16 381 316. Kinnula 317. Rääkkylä 318. Merijärvi 319. Soini 320. Kivijärvi 9 576 9 397 9 381 9 341 9 215 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Timo Kietäväinen Lähde: Verohallinto
Kuntien tuloveroprosentti vuonna 2014 Pienimmät ja suurimmat arvot Manner-Suomen kunnissa Kauniainen Eurajoki Espoo Naantali Helsinki Manner-Suomi 16,50 18,00 18,00 18,50 18,50 19,75 Veteli Urjala Teuva Siikajoki Savonlinna Reisjärvi Raasepori Paltamo Mänttä-Vilppula Kauhajoki Jalasjärvi Isojoki Outokumpu Kitee 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,25 22,50 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 % Lähde: Verohallinto Timo Kietäväinen
60 Kuntien lukumäärät vuoden 2014 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 320 kuntaa) 58 50 51 40 30 26 26 30 27 20 10 0 21 14 12 12 8 9 7 5 3 3 3 1 1 1 1 1 16,50 16,75 17,00 17,25 17,50 18,00 18,50 19,00 19,25 19,50 19,75 20,00 20,25 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 22,00 22,25 22,50 19.11.2013
% 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0 17,5 79 81 101 125 114 101 105 87 77 87 83 108 93 136 140 119 106 67 91 119 140 120 100 80 17,0 16,5 38 56 41 54 49 60 40 16,0 15,5 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Keskimääräinen tuloveroprosentti 9 5 10 19.11.2013 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 20 0
13 06.10. 2014
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2012, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus 13.11.2013/hp
15 06.10.2014
Kuntien tehtävistä ja kustannuksista 16 06.10.2014
Kehysriihen vaikutuksia kuntatalouteen 1/2 Menot Tulot Indeksikorotus, valtionosuudet 47,0 Opetus- ja kulttuuriministeriön indeksikorotus, valtionosuudet 6,4 Verokompensaatiossa 2013 kehyspäätökseen tapahtuneet muutokset, valtionosuudet -93,5 2014 uusien veroperustemuutosten vaikutus -12,0 Laajenevat tehtävät (vanhuspalvelulaki, opiskelu- ja oppilashuoltolaki, lastensuojelulaki, muut sosiaalihuollon tehtävät -99,0 52,0 Väestön määrän muutos, valtionosuudet 80,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen, valtionosuudet -4,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen, asiakasmaksujen korotuksen vuoksi, valtionosuudet -40,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottaminen 40,0 Kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajojen korottaminen 54,0 Valtionosuuksien leikkaaminen kiinteistöveprosenttien rajojen muutoksen vuoksi -54,0 Yleissivistävän koulutuksen valtionosuudet -60,0 Ammatillisen koulutuksen valtionosuudet -2,6 Oppilaitosten perustamiskustannukset, valtionosuudet -12,1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat, valtionosuudet 5,2 Yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuu -150,0 Aikuisten hammashuollon säästötoimet -1,0 Reseptien voimassaolon pidentäminen 3,0-1,0 Subjektiivisen päivähoidon rajaaminen, valtionosuudet 23,7-7,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, 2015-8,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, 2016-8,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, 2017-100,5 Muiden uskontojen opetuksen minimiryhmäkokojen tarkistaminen 1,0-0,4 Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen -90,0 21 06.10.2014
Kehysriihen vaikutuksia kuntatalouteen 2/2 Menot Tulot Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen, valtionosuudet 5,6 Koulumatkatuen rahoitus 0,9 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta 10,0-3,0 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus -10,0 Maakuntakirjastojen määrän vähentäminen 1,0 Veroperusteisiin ei tehdä 2015 ansiotason nousua vastaavaa tarkistusta Asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan 5 prosenttiyksiköllä 2015-2018 Työmatkavähennysten omavastuuta korotetaan 2015, verotulot 28,0 Kosteus- ja homeongelmien vähentämiseen, valtionosuudet 0,7 Pienituloisille kohdennettu veronkevennykset Ylimmän tuloluokan Työtulovähennyksen korotus, verotulot -76,0 Perusvähennyksen korotus, verotulot -17,0 Kuntien harkinnanvarainen valtionosuus lakkautetaan 2015-10,0 Ensi- ja turvakotitoiminta siirto valtiolle 2015, valtionosuudet -4,0 Kotihoidon tuen jakaminen puoliksi vanhempien kesken 13,0-4,0 Päivähoitomenot kotihoidon tuen jakamisen seurauksena -130,0 39,0 Ammattikorkeakoulun rahoitusuudistus, siirto peruspalvelujen vosista Okm:n pääluokkaan -163,7 163,7 Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto valtion vastuulle 79,0-39,5 Toimeentulotuen ns. alikäytön väheneminen -20,0 Perusopetuksen vähämmistuntimäärän lisäys, valtionosuudet Perusopetuksen vähämmistuntimäärän lisäys, menot YHTEENSÄ -670,5 103,4 22 06.10.2014
% Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2018 1) 2) 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. 23 06.10.2014 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPO 3.4.2014.
06.10.2014 24 Lähde: VM / Peruspalveluohjelma 2015-2018
Valtionosuuksien leikkausten vaikutus Tampereelle 2012-2017 TAMPERE, milj. euroa 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä 2012-2017 Hallitusohjelma -25,1-25,4-25,7-25,9-26,1-26,3-154,5 Kehysriihi 3 / 2012-5,0-10,0-20,2-20,4-20,6-76,2 Kehysriihi 3 / 2013-9,5-7,1-8,8-10,9-36,3 Kehysriihi 3 / 2014-4,2-4,2-4,2-12,6 YHTEENSÄ -25,1-30,4-45,2-57,4-59,5-62,0-279,6 - muutos ed.vuoteen -5,3-14,8-12,2-2,1-2,5 Valtionosuusjärjestelmän uudistus vie Tampereelta vielä vuosittain 8,3 milj. euroa. Kaupungilta jää saamatta nykyisten palvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta ensi vuonna noin 66 milj. euroa, mikä vastaa 1,75 veroprosentin tuottoa. Valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. 25 28.8.2014 Hallinto- ja talousryhmä
2015 talousarvion valmistelu 26 06.10.2014
Kaupungin talouden kehityksestä Kaupungin nettomenot kasvoivat valtuustokaudella 2009-2012 vuosittain noin 5,5 % Vuonna 2013 nettomenot kasvoivat 3,3 %. Vuoden 2014 nettomenojen arvioidaan kasvavan 3,4 %. (Espoo 6,6, Turku 4,7, Vantaa 5,6, Oulu 7,2, Kuopio 5,2, Jyväskylä 1,4) Kaupungin asukasmäärä on kasvanut 2 vuodessa 5278:lla Lasten määrä päiväkodeissa ja perusopetuksessa kasvanut, yli 85-vuotiaiden määrä kasvoi 2 vuodessa noin 400:lla Tipotie, Vuoreksen koulukeskus, Kanta-Sarvis Urjalassa asukkaita 5 106 ja nettomenot Urjalassa 28 milj. euroa Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulosennuste on noin 44 milj. euroa alijäämäinen (noin 32 milj. euroa) Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden 2013 lopussa 2553 euroa, Tampere 1 785 euroa. 4.11.2013
Eräitä kaupungin talouskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Valtionosuusleikkaukset, vaikutus vuonna 2015 noin 57 milj. euroa Valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015, vaikutus vuositasolla noin 8,5 milj. euroa Taajamarakennelisän poistuminen valtionosuuksista vuodesta 2009 lähtien (Tampereen taajamaväestön määrä ylitti 200 000 asukkaan rajan) vaikutus vuositasolla noin 4 milj. euroa Yhteisöveron jako-osuuden lasku Nokian vuoksi, vaikutus vuonna 2014 noin 11milj. euroa Rahoituserien (korkotulot, korkomenot, muut rahoitustulot) kehitys nettona TP 2009 32,3 TP 2013 18,2 TPE 2014 5,4 -> muutos vuoteen 2009-26,9 EM. TEKIJÖIDEN VAIKUTUS TULOIHIN YHTEENSÄ NOIN - 108 M 28 28.8.2014 Hallinto- ja talousryhmä
Kaupunkistrategian ja taloussuunnitelman tavoite vuosille 2014-2017 Tilikausien tulos 2015 2017 on positiivinen Edellyttää huomattavaa toimintamenojen tason madaltamista viime vuosiin verrattuna Tulorahoituksen taso (suhteessa investointeihin) on riittävä Tavoite on huomattavan kireä ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että rakenteellisilla muutoksilla saadaan menoja dramaattisesti hidastetuksi ja jopa vähennetyksi eikä kaupunkilaisille tarjottavia palveluja laajenneta. Lisäksi valtion on aidosti vähennettävä kunnille annettuja velvoitteita eikä kunnille saa kaataa yhtään uutta lisäkustannuksia aiheuttavaa tehtävää. 29 06.10.2014
Kh:n kehyspäätöksessä linjattiin 1. Talousarviovalmistelussa päivitetään ns. kymmenen kohdan rakennemuutosohjelma, jolla tavoitellaan huomattavia säästöjä ja toiminnan painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. 2. Rakennemuutosten tavoitteita on konkretisoitava muun muassa sähköisten palvelujen ja hankintojen kehittämisen osalta. 3. Kaikissa palveluissa täytyy käydä läpi palvelut ja palveluketjut sekä palveluverkko. 4. Tilaajan tehtävänä on määritellä palvelujen muutokset, jotka tarvitaan talousarviokehykseen pääsemiseksi. 5. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyödyntäen. 6. Kaikkien lauta- ja johtokuntien ja toimintayksiköiden on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä vuoden 2015 talousarvioon tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin tuloihin. 7. Kaikkien toimintayksiköiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin pysyvien rakenteellisten säästöjen aikaansaamiseksi. Kaikkien yksiköiden on talousarvioehdotuksissaan tehtävä esityksiä, joilla talousarviokehykseen päästään. => talousarviovalmistelun kannalta on välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki noudattavat kh:n linjauksia
Talousarvion valmistelutilanne Kaupungin yksiköt hyväksyvät vuosisuunnitelmansa 10. - 25.9. Kaupungin yksiköt ovat pääsääntöisesti tekemässä vuosisuunnitelmaehdotuksiaan kaupunginhallituksen kehykseen. Tämä on periaatteessa erinomainen asia, sillä ehdotusten tekeminen kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen vaatii paljon enemmän kuin mitä ehkä arvioidaan -> miljoonien säästöt, puhumattakaan kymmenien miljoonien, eivät tule ilman todella suuria toimenpiteitä. Lauta- ja johtokuntien esitykset on hyvä alku, mutta tarvitaan paljon määrätietoisia ja riittävän laajoja toimenpiteitä. Valmistelutilanne näyttää siis hyvältä paperilla.
Palvelutuotannon kustannuksista 32 06.10.2014
Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2012
Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2012
Tampereen palvelutuotannon kustannuksia 2009 2012 Lähde: Tilastokeskus, THL (toimeentulotuki) 2009 2010 2011 2012 Asukasluku 31.12. 211 507 213 217 215 168 217 421 Nettokäyttökustann. y ht. pl. liiketoiminta, /as. 2) 3) 4 933 4 850 4 947 5 229 Verotulot+käyttötalouden valtionosuudet, /as. 3) 4 418 4 543 4 595 4 698 Yleishallinnon nettokustannukset, /as. 188 182 181 181 Sosiaali- ja terveystoimen nettokust, /as. 3 054 3 142 3 274 3 471 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 369 386 399 423 Vanhusten laitospalveluiden nettokust, /as. 207 178 135 147 Kotipalvelun nettokustannukset, /as. 68 91 87 66 Muut vanh. ja vamm. palv., nettokust, /as. 272 280 316 356 Vanhusten huolto ym. yht., nettokust, /as. 4) 547 549 539 568 Toimeentulotuen menot, /as. 150 153 153 162 Perustervey denhuollon nettokustannukset, /as. 599 601 615 660 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as. 974 1 036 1 125 1 169 Opetus- ja kultt.toimen nettokustannukset, /as. 3) 1 496 1 332 1 351 1 379 Oman perusopetuksen oppilaat, lkm 15 636 15 367 15 203 14 809 Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas 8 135 7 965 8 076 8 389 Oman lukiokoulutuksen oppilaat, lkm 4 585 4 616 3 852 4 123 Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas 5 095 5 026 6 092 5 789 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 5) 347 348 352 360 Kirjaston nettokustannukset, /as. 59 58 59 58 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as. 112 110 112 111 Yhdyskuntapalv elujen nettokustannukset, /as. 6) 323 330 306 328 Liikenneväylien nettokustannukset, /as. 160 164 149 155 Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as. 66 67 69 76 Muiden palv elujen nettokustannukset, /as. 7) 26 30 39 37 Muun toiminnan nettokustannukset, /as. 8) -153-166 -205-167