Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteyshenkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen painoalueet läänin-hallitusten myöntämään avustukseen Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kotkan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Nimi Virkanimike Jukka Mattila Terveysjohtaja Osoite Laivurinkatu 4 Puhelin 05 234 5233 Nimi Jukka Mattila Osoite Laivurinkatu 4 Puhelin 05 234 5233 Nimi Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio osaksi perusterveydenhuollon toimintaa Postinumero ja postitoimipaikka 48100 Kotka Fax S-posti 05 2345226 jukka.mattila@kotka.fi Virkanimike Terveysjohtaja Postinumero ja postitoimipaikka 48100 Kotka Fax S-posti 05 2345226 jukka.mattila@kotka.fi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 2004-2006 Sosiaalialan kehittämishanke Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke Hoitoon pääsyn turvaaminen Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustukseen Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtionavustus Hankkeeseen osallistuvat tahot 1268 000 (v. 2005) 634 000 (v. 2005) Kohdassa mainitaan kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat/kuntayhtymät. Lapin lääni: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio-Enontekiö, Posio, Sodankylä, Ranua, Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen kaupunki Oulun lääni: Kainuu Itä-Suomen lääni: Mikkeli, Varkaus Länsi-Suomen lääni: Lempäälä, Tampere, Turku (opiskelijaterveydenhuolto), Valkeakoski Etelä-Suomen lääni: Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Kotka Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus (euroa) Hankekuvaus - Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Hankkeelle on myönnetty valtionavustus v. 2004-2005 (v. 2005 ehdollisena). Haemme nyt rahoitusvarmistusta vuodelle 2005 sekä rahoituksen jatkoa vuodelle 2006. Tutkittu tieto osoittaa, että lääkäreiden tai terveydenhoitajien antama lyhyt neuvonta, mini-interventio, johtaa potilaiden alkoholin käytön vähenemiseen. Vaikka mini-interventio sopii periaatteessa hyvin perusterveydenhuollon toiminnaksi, on sen käyttöön ottaminen ollut hidasta. Tässä valtakunnallisessa hankkeessa pyritään lisäämään mini-intervention käyttöä kouluttamalla, tiedottamalla ja tukemalla käyntiin lähtevää toimintaa. Koulutus ja tuki tapahtuvat vuorovaikutteisena prosessina, joka perustuu osallistujien palautteeseen. Hankkeessa tuotetaan myös mini-intervention toteuttamiseen tarvittava aineisto ja käytännön työvälineet. Lääneittäin toimivat lääkäri-hoitaja parit (aluekoordinaattorit) toteuttavat kouluttamisen ja toiminnan tukemisen. Mini-interventiotyön tekevät osallistuvien kuntien perusterveydenhuollon lääkärit ja hoitajat omana työnsä puitteissa. Näin toimien pyritään varmistamaan hankkeen keskeinen tavoite, että alkoholin käytön kysyminen ja mini-intervention toteuttaminen vakiintuvat osaksi kaikkien lääkäreiden ja hoitajien normaalia päivittäistä työtä, että siitä tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa, jonka sekä henkilöstö että palvelujen käyttäjät hyväksyvät. Hanke myötävaikuttaa myös siihen, että alkoholista tulee lisääntyvästi terveysasia. Hankkeen toteutumista eli terveydenhuollon ammattilaisten mini-intervention tekemisen aktiviteettia mitataan henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. 2
Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset erityisehdot. Täytetään vain, jos valtionavustusta haetaan STM:ltä. Kysymyksessä on ehkäisevän työn hanke, jonka kohderyhmänä ovat alkoholia riskimääriä käyttävät henkilöt ja toimintaympäristönä perusterveydenhuolto. Alkoholi on merkittävä väestön terveyshaitta ja perusterveydenhuolto se terveydenhuollon toimintaympäristö, missä väestö kohdataan parhaiten ja jo silloin, kun haitat ovat ehkäistävissä. Tämä tekee hankkeesta merkittävän ehkäisevän työn hankkeen. Valtakunnalliseksi hankkeen tekee se, että mukana on kuntia kaikista Suomen lääneistä. Hankkeessa kehitettävä materiaali (yhteistyössä Alkoholiohjelman kanssa), hankkeen verkkosivuille koottu aineisto sekä hankkeen tiimoilta kirjoitetut artikkelit ovat laajasti kaikkien Suomen terveydenhuollon ammatti- 3
laisten saatavilla. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Tavoitteet pyydetään numeroimaan 1) Alkoholin käytön arvioinnin menetelmät tulevat tunnetuiksi ja ovat käytännön työvälineinä kaikkien terveydenhuollon koulutuksen saaneiden ammattilaisten ulottuvilla. 2) Terveydenhuollon koulutuksen saaneella henkilöstöllä on perustiedot ja taidot alkoholin riskikäyttäjien lyhytneuvonnasta. 3) Alkoholin käytöstä kysyminen ja riskikäyttäjien lyhytneuvonta lisääntyvät terveyskeskuksissa. 4) Terveyskeskuksilla on toimintasuunnitelma niiden potilaiden varalle, jotka eivät hyödy lyhytneuvonnasta. 5) Perusterveydenhuollossa on yksiköittäin sovittu, kenen tehtävänä on ajantasaistaa ja ylläpitää päihdetietämystä toimipisteissä. 6) Terveyskeskusten toimintakulttuuri muuttuu siten, että alkoholin käyttöä kysytään ja riskikäyttöön puututaan systemaattisesti normaalipalveluissa ja että riskikäytön ehkäisyyn on olemassa työkalut. 7) Terveydenhuollon ammattihenkilöstö mieltää alkoholin terveysasiana, joka on moninaisten terveysongelmien syynä tai taustatekijänä. Alkoholin käytön kysyminen, riskikäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen tulevat osaksi hyvää terveydenhuoltoa. 8) Terveyskeskusten potilaat pitävät alkoholiasioiden kysymistä ja siihen liittyvää neuvontaa luonnollisena ja tarpeellisena osana terveyskeskusten toimintaa. Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi STM on palkannut hankkeelle valtakunnallisen projektikoordinaattorin. Valtakunnalliseen hankkeeseen esitetään palkattavaksi hoitaja-lääkäri työpareja (aluekoordinaattorit). Valtakunnallinen koordinaattori kouluttaa aluekoordinaattorit, huolehtii aineiston tuottamisesta ja tukee tiedottamisessa sekä toimii aluekoordinaattoreiden konsulttina. Aluekoordinaattorit kouluttavat oman alueensa toimijat ja tukevat heitä toiminnassa sekä vastaavat oman alueensa toiminnan seuraamisesta ja edistymisen mittaamisesta. 1) Projektikoordinaattori on valmistellut käytettävän materiaalin, joka toimitetaan kaikille mukaan lähtijöille 2) Projektikoordinaattori kouluttaa aluekoordinaattorit, jotka puolestaan kouluttavat ja ovat tiiviissä yhteydessä kaikkien mukaan lähtevien terveyskeskusten lääkäreihin ja hoitajiin 3) Johdon sitoutuminen ja aluekoordinaattoreiden tuki sekä keskinäiset palaverit muokkaavat asenneilmapiirin toimintaa suosivaksi 4) Koulutuksissa käydään tarkasti läpi tilanteet, joissa konsultaatio/lähettäminen on indisoitua. Aluekoordinaattorit ovat käytettävissä myös tapauskohtaisissa konsultaatioissa. 5) Aluekoordinaattorit ovat käytettävissä mukaan lähtevien kuntien organisatorisissa ongelmissa; Projektikoordinaattori on aluekoordinaattorien konsultti 6) Koko henkilöstölle tarjotaan ajantasaistettua tietoa sekä käytännön taitoja (konsultaatiot) ja työvälineet 7) Koulutus ja selkeän tietämyksen lisääminen alkoholin terveyshaitoista 8) Tiedotus väestölle, kommunikointitaitojen opetus toimijoille Aluekoordinaattorit seuraavat oman alueensa toiminnan etenemistä pitämällä projektipäiväkirjaa. Toiminnan alussa ja lopussa mitataan kaikkien mukaan lähtevien kuntien lääkäreiden ja terveydenhoitajien mini-intervention tekemisen aktivitetti. Lisätietoa toiminnan vakiintumisesta jokapäiväiseksi käytännöksi saadaan aluekoordinaattoreiden terveyskeskuksissa käymien keskustelujen pohjalta. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Ennen hankkeen aloittamista tehtiin valtakunnallinen kysely perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille koskien heidän mini-interventioaktiviteettiaan. Tämä kysely uusitaan hankkeen päätyttyä (Valtakunnallinen muutos). Hankkeen alkaessa on jokaisessa mukaan lähtevässä kunnassa tehty alkukartoitus sekä hoitajille että lääkäreille liittyen mini-intervention tekemiseen. Tämä kartoitus uusitaan hankkeen loputtua (osallistuvien kuntien aktiviteetin muutos). Hanketta arvioidaan koko sen toteutumisen ajan vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa käytävien keskustelujen perusteella. 4
Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Liitteet 1)Toiminnalla on yhteys niin erikoissairaanhoidon, mielenterveystoimen kuin päihdehuollonkin toimintoihin. Alkoholiasian varhainen esiinnostaminen edellyttää myös vaikeammin ongelmaisten hoidon porrastuksen suunnittelun. 2)Hankkeessa kehitetään toimintamalleja ja luodaan materiaalia, joka jatkossa on kaikkien Suomen perusterveydenhuollon yksiköiden saatavilla. 3) Aluekoordinaattorit eivät tee itse mini-interventiotyötä. Hankkeen ydinajatus on se, että toiminta tässä hankkeessa saatetaan osaksi terveyskeskustyötä niiden toimijoiden työvälineeksi, jotka projektin jälkeenkin toimivat perusterveydenhuollon toimipisteissä. 5) Kysymyksessä on samanaikaisesti usean kunnan alueella laaja-alaisesti ja kattavasti perusterveydenhuollossa toteutettava hanke Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi (selvitys on pakollinen, voimavara-asetus 8 ) ja päätökset kuntien sitoutumisesta hankkeeseen (Liitteenä Kirkkonummen kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös muiden hankkeeseen tällä kaudella liittyvien kuntien päätökset tulevat myöhemmin. Alun perin mukaan lähteneiden kuntien päätökset on toimitettu hankkeen alkaessa v. 2004.) Tarkempi hankesuunnitelma (osallistuvien kuntien osalta alkuperäistä hankesuunnitelmaa v:lta 2004 on päivitetty. Budjetissa on lisäksi huomioitu hankkeen ensimmäisenä vuonna ilmaantuneet seikat kuten mm. koordinaattorihoitajien suurempi työpanos lääkäreihin nähden sekä henkilökohtaisten tapaamisten merkitys verrattuna videoneuvotteluyhteyteen [matkakustannusten osuus suurempi] ja myös työssä tarvittavan materiaalin tarve) Muu liite, mikä ; Selvitys hankkeen tähänastisesta toteutumisesta 5
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Yhteensä Henkilöstömenot 1 168 800 1 164 800 1 164 800 3 498 400 Palvelujen ostot yhteensä, josta 95 000 100 000 100 000 295 000 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 35 000 35 000 35 000 105 000 Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut 30 000 40 000 40 000 110 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 30 000 25 000 25 000 80 000 Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 000 4 000 8 000 Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 1 263 800 1 268 800 1 268 800 3 801 400 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 1 263 800 1 268 800 1 268 800 3 801 400 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 634 800 634 800 634 800 1 904 400 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 629 000 634 000 634 000 1 897 000 PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA VIRKA-ASEMA 6
7
Valtionavustushakemuksen täyttöohjeet Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Mikäli hakemus on useiden kuntien/kuntayhtymien yhteinen, se toimitetaan siihen lääninhallitukseen, jonka alueella hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kun tayhtymä sijaitsee. Hakemus on toimitettava 31.12.2004 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten paino alueiden mukaisista kohdista ja 28.2.2005 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoa. Hankkeen painoalueet lääninhallitusten myöntämään avustukseen/hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustuk seen Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan kumman painoaluetta hakijan hanke koskee. Lomakkeeseen tulee tehdä merkintä vain yhden painoalueen kohdalle. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ne kustannukset, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtion avustusta myönnetään hankkeille, joiden kokonaiskustannukset ovat vähintään 50 000 euroa. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää pienemmillekin hankkeille. Erityinen syy, johon hakija vetoaa, on esitettävä hakemuksessa. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeutta vista kustannuksista. Valtionavustus voi olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät sekä muut hankkeeseen osallistuvat tahot. Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Hankekuvaus Tässä kohdassa hakija kuvaa tiivistetysti hankkeen keskeisen sisällön, tarkoituksen, tavoitteet, keinot ja oletetut tulokset. Tämän lisäksi haettaessa valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuvattava, miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaas sa kuvatut painoaluekohtaiset erityisehdot. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona, joka on numeroitu. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja muut välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa/tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustavat ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aika taulu. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Tässä kohdassa mainitaan ja perustellaan ne kohdat, jotka liittyvät hankkeeseen. Voimavara-asetuksen 9 :n kohdat ovat: 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikutta va ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämises sä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. 8
Hankkeen menot ja rahoitus Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voi vat olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yh distysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oi keuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan oma rahoitusosuus Kunnan oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitus osuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai tämä nyt esillä oleva valtionavustus. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustan nuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja virallisesti allekirjoitettu Lääninhallitusten yhteystiedot ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS toimi- Hämeenlinnan paikka PL 150 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 516 121 Fax. 020 516 2068 Helsingin alueellinen PL 110 00521 HELSINKI Puh. 020 516 131 Fax. 020 516 3297 Kouvolan alueellinen PL 301 45101 KOUVOLA Puh. 020 516 141 Fax. 020 516 4120 OULUN LÄÄNINHALLITUS PL 293 90101 OULU Puh. 020 517 181 Fax. 020 517 8224 ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL 50 50101 MIKKELI Puh. 020 516 161 Fax. 020 516 6146 Joensuun alueellinen PL 94 80101 JOENSUU Puh. 020 516 181 Fax. 020 516 8019 Kuopion alueellinen PL 1741 70101 KUOPIO Puh. 020 516 171 Fax. 020 516 7170 LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL 8002 96101 ROVANIEMI Puh. 020 517 171 Fax. 020 517 7750 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL 22 20801 TURKU Puh. 020 517 121 Fax. 020 517 2322 Jyväskylän alueellinen PL 41 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 517 141 Tampereen alueellinen PL 346 33101 TAMPERE Puh. 020 517 131 Vaasan alueellinen PL 200 65101 VAASA Puh. 020 517 161 9
Fax. 020 517 4346 Fax. 020 517 3600 Fax. (06) 317 4817 10