Keskustaajaman asemakaavan meluselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PARIKKALAN KUNTA / TEKNINEN TOIMI Keskustaajaman asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 2 3 Lähtötiedot... 2 3.1 Maastoaineisto... 2 3.2 Liikennemäärät... 3 3.2.1 Tieliikenne... 3 3.2.2 Raideliikenne... 3 4 Melumallinnusmenetelmä... 5 5 Tulokset... 5 6 Johtopäätökset... 6 Liitteet 1 Melualuekartta päiväaika 2 Melualuekartta yöaika

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Keskustaajaman asemakaavan meluselvitys 1 Taustaa Parikkalan kunnan tavoitteena on päivittää asemakaava keskustaajaman alueelta, jolla sijaitsee lähes kaikki kunnan keskeiset palvelut. Juridisesti kyseessä on pääosin nykyisen asemakaavan muutos sekä reuna-alueilla tarpeen mukaan asemakaavan laajennus. Suunnittelualue muodostuu noin 200 hehtaarin kokoisesta alueesta Parikkalan kunnan keskustaajaman ytimessä. Vesialuetta suunnittelualueesta on n. 20 hehtaaria. Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu keskustaajaman melutilannetta, tarkastelussa on mukana kolme vilkkainta tietä ja aluetta halkova junarata. Asemakaava-alue on esitetty kuvassa 1. KUVA 1. Keskustaajaman asemakaavan sijainti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (6) 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Tässä hankkeessa asuinalueita käsitellään 55 db:n päiväajan ja 50 db:n yöajan ohjearvojen mukaisesti, koska tie on kaavoitettu hankealueelle jo 80-luvulla. Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot. 3 Lähtötiedot 3.1 Maastoaineisto Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista, kaavaa laadittaessa rakentamatonta aluetta, joille luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Alueen ympäristön maastomalli laadittiin käyttäen Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa. 3) 4)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) 3.2 Liikennemäärät 3.2.1 Tieliikenne Liikennemäärinä ja nopeuksina käytettiin hanketta varten laadittua liikenne-ennustetta vuodelle 2035. Malliin syötetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 2. Ennuste laadittiin Tierekisterin nykyliikennemäärien ja Tiehallinnon Tieliikenteen kuntaennuste vuosille 2006 2040 -julkaisun perusteella. Tiehallinnon ennusteessa teiden 4015 ja 4017 liikenne tulisi pienenemään ja vain tien 6 liikenne kasvaisi. Ennuste laadittiin siten, että tien 6 liikenne on ennusteen mukainen ja teiden 4015 sekä 4017 liikenne on nykytilanteen mukainen, eli liikennemääriä ei ole pienennetty. Taulukko 2: Keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät (KVL) 2035. tie tieosa nopeus KVL raskaat yön osuus 4017 Koko tie 40 1707 50 10 % 4015 Tiestä 4017 etelään 40 433 13 10 % 4015 Tie 4017 - sairaalasta 300 pohj. 40 3354 61 10 % 4015 Sairaalasta 300 pohj -> 50 3354 61 10 % 6 Tiestä 4017 etelään 80 3937 563 10 % 6 4017 - Opintie 80 3641 563 10 % 6 Opintiestä pohjoiseen 80 5423 499 10 % 3.2.2 Raideliikenne Raideliikenteen liikennemäärät vuodelle 2035 saatiin VR Oy:ltä. Taulukoissa 3 5 on esitetty raideliikennemäärät Parikkalasta pohjoiseen, etelään sekä Parikkalassa pysähtyvät junat. Junat on eritelty päivä- ja yöajan mukaan. Taulukoissa on myös esitetty junatyypit, junatyypin pituus sekä nopeus suunnittelualueella. Junien kiihdytykset ja jarrutukset on huomioitu junien nopeuksissa melumallissa. Junamäärät ovat keskimääräisen arkivuorokauden liikennemääriä. Taulukko 3: Raideliikenne Parikkalasta pohjoiseen. Tyyppi Selitys Päivä klo. 7-22 Yö klo. 22-7 Pituus [m] Suositeltu nopeus/ nopeusrajoitus [km/h] Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat 5 0 204 80 (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Sm3 Pendolino 1 1 159 80 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista venäläisistä tavaravaunuista 2 0 177 80 4 6 459 70 0 1 338 80

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) Taulukko 4: Raideliikenne Parikkalasta etelään. Tyyppi Selitys Päivä klo. 7-22 Yö klo. 22-7 Pituus [m] Suositeltu nopeus/ nopeusrajoitus [km/h] Sr1- tai Sr2-veturin vetämät Sr henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai 4 1 204 80 yksikerroksiset IC-vaunut) Sm3 Pendolino 1 1 159 80 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista venäläisistä tavaravaunuista 2 0 177 80 6 4 459 80 1 1 338 80 Taulukko 5: Parikkalassa pysähtyvät junat. Tyyppi Selitys Päivä klo. 7-22 Yö klo. 22-7 Pituus [m] Suositeltu nopeus/ nopeusrajoitus [km/h] Sr1- tai Sr2-veturin vetämät Sr henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai 9 1 204 80 yksikerroksiset IC-vaunut) Sm3 Pendolino 1 1 159 80 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista venäläisistä tavaravaunuista 4 0 177 80 3 2 459 80 0 0 338 80

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) 4 Melumallinnusmenetelmä 5 Tulokset Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 7.1-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia sekä pohjoismaista tie- ja raideliikennemelun laskentamallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon 1 heijastus. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Tuuliolosuhteista johtuvaa sääkorjausta ei tehty. Pysähtyvien junien kiihdytykset ja jarrutukset on otettu huomioon junien jnopeuksissa. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 10 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella päiväajan, eli klo 7-22, ja yöajan, eli klo 22-7, keskiäänitasovyöhykkeet 5 db välein välille 40 70 db. Liitteessä 1 on esitetty liikennemelun päiväajan keskiäänitasot L Aeq klo 7-22. Liitteessä 2 on esitetty liikennemelun yöajan keskiäänitasot L Aeq klo 22-7. Valtatien 6 55 db:n päiväajan melu leviää noin 60 80 m etäisyydelle tiestä ja junaradan 55 db:n päiväajan melu leviää noin 50 m etäisyydelle radasta. Teiden 4015 ja 4017 55 db:n päiväajan melu leviää noin 25 m etäisyydelle. Vastaavasti yöaikaan valtatien 6 50 db:n melu leviää noin 60 80 m etäisyydelle tiestä. Junaradan 50 db:n yöajan melu leviää noin 80 200 m etäisyydelle radasta. Teiden 4015 ja 4017 yöajan 50 db:n melu leviää noin 25 etäisyydelle teistä. Kaavoituksessa edellä mainitut alueet tulee huomioida siten, että ilman meluntorjuntatoimenpiteitä tai uusien rakennusten sijoittelulla siten, että ne toimivat meluesteinä, ei tulisi sijoittaa häiriintyviä kohteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) 6 Johtopäätökset Parikkalan keskustan asemakaava-alueen melutilanne selvitettiin vuoden 2035 ennustetilanteessa. Selvityksessä oli mukana valtatie 6, raideliikenne sekä tiet 4015 ja 4017. Päiväaikaan valtatien 6:n 55 db:n liikennemelu leviää enimmillään noin 80 m etäisyydelle väylästä ja junaliikenteen 55 db:n päiväajan melu noin 50 m etäisyydelle. Vastaavasti yöaikaan valtatien 6:n 50 db:n liikennemelu leviää samoin 60 80 m etäisyydelle ja junaliikenteen yöajan 50 db melu leviää noin 80 200 etäisyydelle radasta. Kaavoituksessa ei suositella häiriintyvien kohteiden sijoittamista ilman meluntorjuntaa edellä mainituille meluvyöhykkeille. Teiden 4015 ja 4017 melua voidaan pitää vähäisenä. Meluntorjunnalle ei ole tarvetta, jos häiriintyviä kohteita ei sijoiteta näiden välittömään teiden läheisyyteen. Hyväksynyt: Tomi Puustinen suunnittelupäällikkö, Ins. AMK Laatinut: Matti Manninen ympäristöasiantuntija, DI