Kohti resurssiviisautta



Samankaltaiset tiedostot
Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

RESURSSIVIISAUS RAKENTAMISESSA TkT Johanna Kirkinen, Sitra

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto. Tuula Sjöstedt

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kokeillen kohti City On resurssiviisautta Digikuntakokeilu Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jyväskylän kaupunki

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Kokeillen kohti City On resurssiviisautta Hyvän elämän kokeilut, JAMK Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Lähiapu-kokeilu ja asuinalueyhteistyö

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Tervetuloa Resurssiviisas maansiirtotoiminta seminaariin

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Tästä sitoumuksessa on kysymys

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Pohjois-Karjala vähähiilisyyden eturintamassa

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Hiilineutraali kiertotalous

Tulevaisuuden kunta ratkaisut näkökulmana

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Kuntaliiton kanta Kierto Kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

City On the Move. Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Ihmisen paras ympäristö Häme

Energiatehokkaasta hiilineutraaliksi! Hiilineutraalius luo mahdollisuuksia suomalaiselle rakennusteollisuudelle

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Hyvinvoinnin edistäminen

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Kiertotalous teollisuudessa

Kohti kestäviä elämäntapoja ja luonnonvarojen älykästä käyttöä. Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen Säätiö, Hämeenlinna

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Agenda2030. Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Vähemmällä enemmän enemmän yhdessä. City On the Move. Tulevaisuusfoorumi Pirkko Melville, FT, KTM Kehitysjohtaja (vs.) Jyväskylän kaupunki

Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle Anu Arolaakso

Resurssiviisas kaupunki

Transkriptio:

Kohti resurssiviisautta Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä on rakentaa Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia. Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä. Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta samalla lisätä hyvinvointia. Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava Suomen kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa.

RUOAN, REHUN JA KUITUJEN KYSYNTÄ KASVAA 70 % VUOTEEN 2050 MENNESSÄ VUONNA 2050 RESURSSIEN TUOTTAMISEEN TARVITTAVISTA EKOSYSTEEMEISTÄ 60% ON RAPPEUTUNUT RESURSSINIUKKUUS JA HINTOJEN EPÄVAKAUS VAIKUTTAA HAITALLISESTI TALOUTEEN NYKYINEN RESURSSIEN KÄYTÖN TAHTI EDELLYTTÄÄ 2 MAAPALLOA VUONNA 2050 EU:SSA 88% KALAKANNOISTA KALASTETAAN YLI KESTÄVÄN ENIMMÄISTUOTON ILMASTONMUUTOS JA 4-6 ASTEEN LÄMPÖTILANNOUSU Yhteiset globaalit haasteet

Raaka-aineiden globaali kysyntä 1900-2005 Lähde: Krausmann et al., 2009 100 Material extraction Billion tons GDP Trillion (10 12 ) international dollars 50 80 40 Ores and industrial minerals 60 30 Fossil energy carriers 40 20 Construction minerals 20 10 Biomass 0 0 GDP 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Sitra Antti Lippo 4

Resurssitehokkuus & julkinen ohjaus Sitra Antti Lippo 0.0.2014 7

1. Establish post of Chief Resilience Officer 2. Develop a household vulnerability score 3. Engagement, activity mapping & visioning Resilience Plan 4. Innovative, thorough, targeted communications campaign 5. Stimulate $150M investment in tidal & surface water flood mitigation 6. Future-proof $2.7mrd planned infrastructure 7. Resilience experiments, share learning through 2015 programme 8. Projects with specific deprived and vulnerable communities 9. Integrate resilience into green space network 10. Support future-proofing of buildings 11. Integrate resilience into future decisions and ensuring better working between agencies and across region 12. Develop metrics and evaluate progress toward resilience. Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2014 8

BedZed UK Parempaa elämää luonnon kantokyvyn rajoissa Johanna Kirkinen 3.9.2013 Photo: Wikipedia Sitra

RESURSSIVIISAS KAUPUNKI?

RESURSSIVIISAS KAUPUNKI Hyvinvoinnin irtikytkeminen luonnonvarojen kulutuksesta ja päästöistä EI PÄÄSTÖJÄ Fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettava ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JÄTTEETÖN YHDYSKUNTA Uusiutumattomat takaisin kiertoon (metallit, ravinteet ym.) KIERTALOUDEN EDISTÄMINEN YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ Materiaalien kulutus kestävällä tasolla 8000 kg / henkilö / vuosi GLOBAALI OIKEUS HYVINVOINTIIN

HYVINVOINTI KHK-PÄÄSTÖJEN VÄHENTAMINEN ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ UUSIUTUVA ENERGIA VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET BIOKAPASITEETIN SUOJELU PAIKALLINEN LUONNONPÄÄOMA HIILINIELUT VESISTÖJEN TILA & ILMANLAATU JÄTEHIERARKIA KIERTOTALOUS VUOKRAYHTEISKUNTA SULJETUT KIERROT & SYMBIOOSIT TIIVIS YHDYSKUNTARAKENNE MAANKÄYTTÖ MAANOTON VÄHENTÄMINEN IRTIKYTKENTÄ MATERIAALITUOTTAVUUDEN EDISTÄMINEN MATERIAALITEHOKKUUS ARVONLISÄYS RAVINTEIDEN KIERTO KRIITTISET LUONNONVARAT FOSFORI, KUPARI, TINA RESURSSIVIISAUDEN TEEMA-ALUEET

HYVINVOINTI KHK-PÄÄSTÖJEN VÄHENTAMINEN ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ UUSIUTUVA ENERGIA VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET BIOKAPASITEETIN SUOJELU PAIKALLINEN LUONNONPÄÄOMA HIILINIELUT VESISTÖJEN TILA & ILMANLAATU JÄTEHIERARKIA KIERTOTALOUS VUOKRAYHTEISKUNTA SULJETUT KIERROT & SYMBIOOSIT TIIVIS YHDYSKUNTARAKENNE MAANKÄYTTÖ MAANOTON VÄHENTÄMINEN IRTIKYTKENTÄ MATERIAALITUOTTAVUUDEN EDISTÄMINEN MATERIAALITEHOKKUUS ARVONLISÄYS RAVINTEIDEN KIERTO KRIITTISET LUONNONVARAT FOSFORI, KUPARI, TINA RESURSSIVIISAUDEN TEEMA-ALUEET

Esimerkkejä paikallisista resurssiviisaista ja aluetaloutta vahvistavista ratkaisuista Biopolttoaineiden liikennekäyttö 10x vuoteen 2020 mennessä (1 GWh 10 GWh) Vesistöjen tilan parantaminen: 100% järvistä hyvässä kunnossa 2035 (nyt 81%) Joukkoliikenteen osuuden tuplaaminen liikennesuoritteista (5% > 10%) Joukkoliikenteen osuuden tuplaaminen liikennesuoritteista (5% > 10%) Palvelu liikkuu, ei ihminen Resurssiviisauden Ateena: RV osaaminen kaikille oppilaitostasoille Kokonaistaloudellinen tarkastelu julkisissa hankinnoissa Resurssitehokkuus parantunut alueen yrityksissä 15% POSITIIVINEN KÄDENJÄLKI YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISÖIHIN Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2014 15

RESURSSIIVIISAUDEN JOHTAMINEN OSANA ELINKEINOPOLITIIKKAA TAVOITTEISIIN SITOUTUMINEN MUUTOSPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN TYÖNJAKO JA OSALLISTAMINEN EI PÄÄSTÖJÄ EI JÄTETTÄ 1 MAAPALLON JALANJÄLKI TOIMENPITEET TOIMINTATAVAT RESURSSIVIISAUSOHJELMA VASTUUHENKILÖT TYÖJÄRJESTYS YHTEISTYÖ MITTAAMINEN JA RAPORTOINTI YDININDIKAATTORIT VIESTINTÄKANAVAT JATKUVA PARANTAMINEN SEURANTA KEHITYS KOKEILUT

KANSALLINEN TUKIVERKOSTO KOORDI- NAATTORI KANSALLINEN OSAAMINEN, TUKI JA RAHOITUS IRTIKYTKENNÄN TUKEMISEKSI SYSTEMAATTINEN TAPA JOHTAA RESURSSIVIISAUTTA OSANA ELINKEINOPOLITIIKKA RESURSSIVIISAS KAUPUNKI MUUTOS- PROSESSI MANUAALI JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄ POSITIIVINEN KÄDENJÄLKI YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISÖIHIN

Onko talouskasvun ja luonnovarojen kulutuksen irtikytkentä mahdollista? Suomi Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja BKT Index 1975 = 100 Lähde: Tilastokeskus/Ympäristötilinpidon avainluvut Indeksoitu bruttokansantuote (viitev. 2000 hinnoin) Indeksoitu luonnonvarojen kokonaiskäyttö Saksa 10 Raaka-aineiden kulutus ja talouskasvu Index 1995 = 100, 2012 = preliminary results Lähde: Statistisches Bundesamt, Wiesbaden 2013 Gross domestic product, price-adjusted Raw material extraction and imports 18

Talouspotentiaali resurssiviisaudessa 40 miljoonaa euroa 7 miljoonaa euroa 3x työpaikkoja 164 600 euroa/vuosi 170-240 miljoonaa euroa 2 033 000 ateriaa Vähennys 1,3 miljoonasta eurosta jopa puoleen 19

KOKEILUISTA KOKEILU- KULTTUURIIN +25 000 jyväskyläläistä osallistunut kokeiluihin Ideoiden kerääminen tarjoaa kaupungille ennakointitietoa Positiivinen vaikutus kunnan imagoon Kokeilukulttuurin myötä kaupungista tulee yhdessä oppimisen ja vuorovaikutuksen mahdollistaja ja yhteisen kielen rakentaja Asukkaille kokeilut ja pilotit ovat konkreettista vaikuttamista äänestämisen rinnalla Asukkaista kuudes kenttäpelaaja 20

Seuraavat askeleet Toimintamallin kehittäminen ja rikastaminen sidosryhmien kanssa (Paikallisesti - kansallisesti kansainvälisesti) Piloteista, selvityksistä ja muista hankkeista syntyvien työkalujen integroiminen osaksi toimintamallia Kansallisen yhteistyö- ja rahoitusinfrastruktuurin rakentaminen Edelläkävijäkaupunkien sitouttaminen mallin käyttöönottajiksi vuoden 2015 alusta Sitra Antti Lippo 14.4..2014 21

Sitran visio: Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä Pohjoismainen malli: erinomainen lähtökohta Pohjoismaisen mallin ensimmäinen suuri uudistustarve: Maapallon kantokyvyn rajat Pohjoismaisen mallin toinen suuri uudistustarve: Hyvinvoinnin ja vastuun uudistuva ymmärrys Muutoksen toteutumiseen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan, julkisen sektorin sekä liike-elämän yhteistyötä ja uusia toimintamalleja Yksityinen sektori Hyvinvointi Kansalaisyhteiskunta Julkinen sektori Maapallon kantokyky 22

2000 2050 SITOUMUS EI PÄÄSTÖJÄ EI JÄTETTÄ YKSI MAAPALLO

sitra.fi/resurssiviisaus Facebook.com/resurssiviisaus Twitter #resurssivisaus