Sähkö- ja Saunalaitos KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 3/2013 Pää kylmänä yläilmoissa 4 Säädöt kohdallaan Sorvistojen perheessä 10 Järkikäyttäjää energialasku ei yllätä 12
Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos 3/2013 8 3 Varmuutta energiahuoltoon lain voimalla Uuden sähkömarkkinalain seurauksena viranomainen säätelee ensimmäisen kerran energiahuollon varmuutta varsin yksityiskohtaisilla vaatimuksilla. 4 Työpaikka korkeuksissa Verkonrakentajat tekevät töitä kymmenien metrien korkeudessa. Silloin ajatusten pitää pysyä kasassa, eikä turvallisuudesta tingitä. Verkonrakentajien tiimissä huumori on hurttia ja yhteishenki tiivis. 8 Työelämässä 68-vuotiaaksi Valto Jaaksi tuli aikanaan töihin Outokummun voimalaitokselle Kokkolaan. Pian Jaaksi jää eläkkeelle 68-vuotiaana Oy Kokkola Power Ab:n palveluksesta. Jaaksi sanoo, että työnteko on oikeus, ei velvollisuus. 10 10 Optimaalista energiankulutusta Marko ja Maria Sorviston perheen esimerkki osoittaa, että lapsiperheessä energiankulutus voidaan pitää kohtuullisena asumismukavuudesta tinkimättä. 12 Energiaviisas valmistautuu talveen Lämpötilan painuessa taas pakkaselle energiaviisas asukas miettii pari kertaa, ennen kuin vääntää nupit kaakkoon. Energiaa järkevästi käyttämällä energialasku ei yllätä talvipakkasten jälkeen. 14 Suoraveloitus jää historiaan Suomalainen suoraveloituspalvelu päättyy viimeistään tammikuun lopussa 2014, ja tilalle tulee e-lasku. Kokkolan Energian laskut voi jatkossa maksaa myös suoramaksuna, koska se on tärkeä maksutapa esimerkiksi monille vanhuksille. Kansikuva: Verkonrakentajilta vaaditaan aivan erityistä luonnetta, sillä työtä tehdään jopa 70 metrin korkeudessa. Vesa Mäkelä oli rakentamassa 110 kilovoltin voimajohtoa KENET Oy:lle. 14 Uutisia lyhyesti 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 3/2013 Julkaisija: Kokkolan Energia Päätoimittaja: Petri Kokko Tuottaja: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Painopaikka: Waasa Graphics Oy Painosmäärä: 23 500 kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Yhteystiedot Kokkolan Energia Varastotie 3 (PL 165) 67100 KOKKOLA www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi 2 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
Sähköverkkoja parannetaan LAIN VOIMALLA Syksyllä voimaan tulleen uuden sähkömarkkinalain perusteella Energiamarkkinavirasto tulee vahvistamaan sähkönjakeluyhtiöille pitkän tähtäimen kehityssuunnitelmat sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi. Ratkaisu on merkittävä toimialan historiassa siinä mielessä, että ensimmäisen kerran viranomainen tulee säätelemään energiahuollon varmuutta jokseenkin yksityiskohtaisten vaatimusten kautta. Tähän saakka sähkönjakelijat ovat huolehtineet yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeästä tehtävästä alan omien ammatillisten käytäntöjen avulla, mitä on viimeisen vuosikymmenen aikana tehostettu sähkönkäyttäjille pitkistä sähkökatkoista maksettavien hyvitysten voimalla. Säätelyn lisäämisen tarve on seurausta yleisellä tasolla koko yhteiskunnan elämän sähköriippuvuuden kasvusta. Yksittäisen alkusysäyksen lainsäädännön kehittämiselle antoivat vuoden 2011 lopun myrskyt, jotka eteläisessä Suomessa aiheuttivat laajaa tuhoa ilmajohtoverkoissa ja ennätysmäisen pitkiä sähkökatkoja. Vaikka osalle sähkökäyttäjistä esimerkiksi joitakin tunteja kestävä katko on siedettävä, on yhteiskunta täynnä toimintoja, jotka eivät voi jatkua hetkeäkään ilman sähköä. Eräs arkielämästä tuttu esimerkki on vähittäiskauppa maksujärjestelmineen. Toisin kuin monesti saatetaan luulla, vain erittäin harva yhteiskunnan toiminto on turvattu varavoimajärjestelmien avulla. Ainoastaan eräät lähinnä turvallisuudesta vastaavat viranomaistoiminnot ja osa terveydenhuollosta ovat varautuneet toimimaan sähkökatkonkin aikana. Puhtaan veden jakelu toiminee jossakin määrin sähkökatkonkin aikana, mutta jätevesien johtaminen ja puhdistus häiriintyvät nopeasti. Suuren yleisön käyttämän tietoliikenteen toimivuus murenee ripeästi laajan sähkökatkon alkamisen jälkeen. Laajan sähkökatkon koittaessa sähkönjakeluyhtiöt eivät luonnollisestikaan kykene auttamaan yksittäisiä sähkönkäyttäjiä, vaan jokaisen on selvittävä sillä valmiudella, joka etukäteen on hankittu. Sähkönjakelun varmuus on tähänkin saakka ollut varsin hyvä kaupunkikeskustojen alueella pääosin verkoston maakaapeloinnista johtuen. Monet sähkönjakelijat ovat jo pitkään panostaneet normaalin verkoston uusimistyön yhteydessä maakaapeliverkoston laajentamiseen harvemmin asutuille alueille. Näin verkon säävarmuus on ollut jo vähitellen paranemassa monissa osissa maata. Myös Kokkolan jakeluverkkoa kaupungin ydinkeskustan ulkopuolella on viimeisinä vuosina saneerattu kaapeliverkoksi esimerkiksi Isonkylän alueella ja uuden kaksoisraiteen rakennustöiden vaikutusalueella. Sähkönjakelun tilastollista varmuutta on Kokkolassa kyetty parantamaan huomattavasti myös työmenetelmiä ja verkostoautomaatiota kehittämällä. Uuden lain verkonkehittämisvaatimus johtaa siihen, että haja-asutusalueiden verkoston kehittämiselle tulee sitova aikataulu eikä yksittäinen sähkönjakelija voi enää teoriassakaan jättää varmuuden parantamista tekemättä. Varmuus kuitenkin maksaa ja julkisuudessa on kannettu huolta sähkön siirtohintojen voimakkaasta kasvusta. Asiaa on syytä lähestyä maltillisesti. Ensinnäkin parantamisurakalle on varattu aikaa runsaasti. Toiseksi yksikään jakeluyhtiö ei ole vielä jättänyt kehittämissuunnitelmaansa viranomaiselle ja saanut tältä vahvistusta sille. Suunnitelmien jättöaika on vuoden 2014 kesällä ja viranomaispäätökset saadaan sen jälkeen. Vasta tämän jälkeen jakeluyhtiöt voivat esittää luotettavia arvioita kustannusvaikutuksista. On selvää, että monien jakelijoiden vastuualueilla siirtohinnat nousevat sähkön laadun parantuessa samaan aikaan. Näin tapahtuu Kokkolassakin, jossa siirtohinnat ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kokkolan Energian sähköjakeluyhtiö KENET Oy on käynnistänyt kehittämissuunnitelman laatimisen, ja tietoa 2020-luvulle ulottuvasta ohjelmasta saadaan ensi vuonna. Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 3
HUIMAPÄID Turvallisuus on asia, josta korkealla työskentelevät verkonrakentajat eivät tingi missään tilanteissa. 4 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
EN HOMMAA V erkonrakentajien työsuhde-etuihin kuuluvat komeat maisemat ja raitis ilma. Läheskään kaikille ulkoilmaihmisille työ ei kuitenkaan sovi. Tarvitaan myös kylmäpäisyyttä ja kykyä sietää korkealla työskentelyä. Alas on pitkä matka, kun maan pinnalla avautuvia maisemia ihailee jopa 70 metrin korkeudesta. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 5
Voimajohtoasentajat Juha Shemeikka ja Jani Jokela Haapavedeltä, Matti Mäenpää Nivalasta sekä Vesa Mäkelä Porista ovat laskeutuneet hetkeksi korkeuksista kahvitauolle. Ryhmään kuuluu myös kalajokinen Tapani Heikkinen, joka ei haastatteluhetkellä ollut paikalla. TLT-Building Oy:n palveluksessa oleva viisikko kiertää eri puolilla maata rakentamassa ja kunnostamassa 110-400 kilovoltin voimajohtolinjoja. Kun työmaa sijaitsee kymmenien metrien korkeudessa, on selvää, että työn tekijöiltä vaaditaan erityisiä ominaisuuksia. - Riski pitää olla, ja sopivasti hullu. Niillä pärjää pitkälle, miehet nauravat ja tekevät selväksi, että hurtti huumori maustaa sopivasti sekä työtä että yhteistä vapaa-aikaa. Ylhäällä ajatuksen pitää pysyä kasassa Kulloisessakin työkohteessa kaikki tekevät kaikkea, ja jokaisen miehen on mentävä niin korkealle, kuin pylväs sattuu olemaan. Yleisimmät työskentelykorkeudet ovat 20-25 metriä. Esimerkiksi jokien ylityksissä jännevälit ovat pitkiä, ja silloin eteen tulee 50-metrisiä ja jopa 70-metrisiä pylväitä. Kokkolassa verkonrakentajat työskentelivät elo-syyskuun vaihteessa noin kolmen viikon ajan rakentaessaan Kokkolan Energian sähkönjakeluyhtiölle KENET Oy:lle 110 kilovoltin voimajohdon Ykspihlajan sähköaseman ja Kemirantien sähköaseman välille. Työ käsitti muun muassa teräsristikkopylväiden pystytyksen, johtojen vedon, sitomisen ja päätteiden teon. - Täällä pääsimme työskentelemään myös korista, mikä on harvinaista herkkua. Osa töistä tehtiin nytkin lavalta ja johdolta, jolloin istutaan johdon päällä, Jani Jokela kertoo. Juha Shemeikka jatkaa, että työssä vaaditaan hyvää fysiikka eikä korkean paikan kammo saa vaivata. - Tukea et voi ottaa, koska joudut tekemään töitä molemmilla käsillä. Turvallisuus on luonnollisesti asia, josta ei tingitä missään tilanteessa. Esimerkiksi kesällä, jos on ukkosta ilmassa, emme mene ylös. Salaman iskiessä sähköpurkaus saattaa tulla kilometrien päästä. Siinä vaiheessa kun mies on ylhäällä, ajatuksen pitää olla keskittyneenä olennaiseen. - Ylhäällä ei ole vara miettiä ylimääräisiä. Silloin kun on mietittävää, se pitää tehdä etukäteen, Vesa Mäkelä korostaa. Kyse on myös hyvin jämerästä rakentamisesta. Juha Shemeikka kertoo esimerkin päättyneestä Kokkolan suurteollisuusalueen urakasta. - Suurimman pylvään korkeus on 37,6 metriä ja alimman virtajohdon korkeus kiinnityskohdassaan 18 metriä. Virtajohtojen väli pylväässä on kuusi metriä, ja pylväs painaa 17,5 tonnia. Perustuksessa olevan kiinnityspultin avaimen koko on 60 millimetriä. Luonnon seuraamista aitiopaikalta Verkonrakentaminen kuljettaa ryhmää eri puolille Suomea kaikkina vuodenaikoina, vesisateella, pakkasella ja auringonpaisteessa. Ennen Kokkolaa heiltä kului puolisen vuotta Porissa tuulivoimapuistossa, missä Porin Energialle valmistui 110 kilovoltin voimajohtolinja. Seuraava isompi työmaa sijaitsee itäisessä Suomessa, kun Viinijärven ja Kontiolahden välille nousee 110 kilovoltin linja peräti sadan pylvään varaan. - Teemme töitä urakkana ja siksi päivät ovat pitkiä, kunnes torstai-iltaisin yleensä suuntaamme kotiin. Työt jatkuvat tarvittaessa vaikka iltakymmeneen, ja sen takia hotellikuolemakaan ei uhkaa, koska vapaa-aikaa jää niin vähän. Autoon kertyy kilometrejä, mutta tämä on mukava porukka, johon on vapaalta kiva tulla, asentajat sanovat. Työssä he ovat sananmukaisesti keskellä suomalaista luontoa, ja se on yksi asia, joka ammatissa kiehtoo. - Tässä hommassa näkee korkealta niin ruskan kuin komeat talvimaisemat. Yksi hieno keikka oli Pyhällä. Työt alkoivat talvella ja ne valmistuivat äitienpäiväksi. Koko sen ajan saimme seurata näköalapaikalta kevään etenemistä. Meitä puolestaan seurasi pöllö, joka kulki mukana pylväältä toiselle. Tietenkin verkonrakentaminen on työtä, missä näkee myös kättensä jäljen, ja vieläpä kauas, miehet nauravat. Yksi hieno keikka oli Pyhällä. Työt alkoivat talvella ja ne valmistuivat äitienpäiväksi. Koko sen ajan saimme seurata näköalapaikalta kevään etenemistä. Meitä puolestaan seurasi pöllö, joka kulki mukana pylväältä toiselle. 6 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
Paljon raitista ilmaa ja näköalapaikka suomalaiseen maisemaan. Verkonrakentajat Vesa Mäkelä, Matti Mäenpää, Jani Jokela ja Juha Shemeikka kapuamassa kohti kymmenien metrien korkeudessa sijaitsevaa työpistettä. VOIMAJOHTORAKENTAMISTA pitkällä kokemuksella - Vuonna 2011 perustettu TLT-Building Oy on yhtiönä nuori, mutta meidän työntekijöillämme on pitkä kokemus 110-400 kilovoltin voimajohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, kertoo projektien työmaapäällikkönä toimiva Teemu Parttimaa. Yhtiöllä on asiakkainaan muun muassa kanta- ja alueverkkoyhtiöitä, paikallisia verkkoyhtiöitä sekä teollisuutta ja tuulivoimayhtiöitä. - Tämä on projektiluonteista työtä, eli näkymät ovat kiinni siitä, miten kaup- pa käy. Alan työtilanne on kuitenkin varsin hyvä, koska koko ajan rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Meillä on toimialueena koko Suomi. Työmaita on ollut Ivalosta Karjaalle ja Raumasta Lappeenrantaan. Koska kyse on korkealla työskentelystä, työntekijöiltä vaaditaan Parttimaan mukaan erityisosaamista ja hyvää fyysistä kuntoa. Painavien kappaleiden nostaminen puolestaan edellyttää oman erikoiskalustonsa, jonka yhtiö hankkii sekä omilta sopimusurakoitsijoilta että paikallisilta toimijoilta. - Kilpailukyvyn kannalta tärkeää on se, että pystymme mukautumaan asiakkaiden tiukkoihin aikatauluihin ja räätälöimään toimituskokonaisuudet asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, Parttimaa sanoo. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 7
- Vaikka tietokoneet ovat helpottaneet työntekoa, prosessit on osattava aivan samalla tavalla kuin silloin, kun voimalaitosta ohjattiin käsin säätämällä, Valto Jaaksi sanoo. Täysin palvellut Voimalaitoksen valvoja Valto Jaaksi on työskennellyt Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksella yli 40 vuotta. Tahto pysyä työelämässä on ollut vahva, vaikka syöpäsairaus esti työnteon lähes kahden vuoden ajan. Myöskään huonokuuloisuus ei ole vienyt työhaluja. - Työnteko on oikeus, ei velvollisuus, sanoo 68-vuotiaana eläkkeelle siirtyvä Jaaksi. 8 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
Valto Jaaksi seuraa Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen valvomossa informaatiota, joka välittyy moderneille näyttöruuduille. Valvomon yhdellä seinustalla on vielä jäljellä vihreänsävyisiä ohjauspulpetteja, joista voimalaitoksen toimintaa ohjattiin silloin, kun Jaaksi vuonna 1972 aloitti työt silloisella Outokumpu Oy:n voimalaitoksella. Ensi helmikuussa 68 vuotta täyttävällä Jaaksilla on takanaan pitkä työura, jonka kuluessa hän on nähnyt aitiopaikalta, miten tekninen kehitys ja automatisoituminen muuttavat työntekoa myös hänen työmaallaan. - Tietokoneet ovat helpottaneet työntekoa. Siitä huolimatta mahdollisten häiriötilanteiden selvittäminen edellyttää, että valvomossa työskentelevien on osattava prosessit aivan samalla tavalla kuin silloin, kun voimalaitosta ohjattiin käsin säätämällä, Jaaksi korostaa. Työnkuva muuttunut vuosien saatossa Jaaksin sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla, missä hän vietti lapsuutensa Vähässäkyrössä ja nuoruusvuotensa Mustasaaressa. Jaaksi opiskeli Vaasan ruotsinkielisessä ammattikoulussa vahvavirta-asentajaksi, ja Outokummun palvelukseen hän siirtyi Vaasan Strömbergiltä. - Yksi tuttava kehui Outokummun voimalaitosta hyväksi työpaikaksi, jossa oli hyvä palkka ja eläkkeellekin pääsi niihin aikoihin 52-vuotiaana. Koska kyseessä oli vieläpä vakituinen työpaikka sähköpäivystäjänä, päätin lähteä Kokkolaan. Työtehtäviin kuului muun muassa pitää kirjaa Outokumpu-yhtymän sähkönkulutuksesta. Kokkolasta huolehdittiin sekä kaivosten että tehtaiden sähköntarpeesta ja ostettiin tarvittava sähkö joko Imatran Voimalta, Pohjolan Voimalta tai Länsi-Suomen Voimalta. Sen lisäksi Jaaksin tehtävänä oli suurjännitepuolen vikapäivystys Kokkolan tehtaiden osalta. - Valvomotyön ohella teimme töitä puhelimitse, kun selvitimme osalta laitoksista tunnin välein heidän viimeisintä sähkönkulutustaan. Muutamat laitokset olivat jo tuolloin etäluennassa. - Vuonna 1986 siirryin turbiinin hoitajaksi. Kahta lauhdeturbiinia ja yhtä vastapaineturbiinia ajettiin käsipelillä ohjauspulpeteista, kun niillä tuotettiin kaukolämmön lisäksi tehdasteluhöyryä Outokummun tarpeisiin. Turbiinin hoitaja teki valvomossa työtään yhdessä ensimmäisen lämmittäjän ja alikonemestarin kanssa. Seuraava merkittävä muutosvaihe käynnistyi siinä vaiheessa, kun työtä ryhdyttiin tietokoneistamaan. - Liikkeelle lähdettiin melko alkeellisesti 1980-luvun lopulla, mutta sen jälkeen laitteistot muuttuivat nopeasti entistä kehittyneemmiksi. Nykyään työskentely on enemmänkin seurantaa ja pientä korjailua, jos jokin ohjearvo alittuu tai ylittyy. Tietenkin kierrämme edelleen tarkistamassa koneiden kunnon ja varmistamassa, ettei missään ole esimerkiksi vuotoja. Paranemisesta alkoi toinen elämä Vuosikymmeniään voimalaitoksella Jaaksi kuvaa hyväksi aikakaudeksi, joka on tarjonnut hänelle vakaan työpaikan ja turvatun toimeentulon. - Kun sitten sairastuin syöpään eikä siinä yhteydessä tarjoutunut mahdollisuutta jäädä eläkkeelle, päätin jatkaa ainakin 65-vuotiaaksi, vaikka olisin voinut hellittää 63-vuotiaana. Jossain vaiheessa aloin katsoa, että pian tulee Jossain vaiheessa aloin katsoa, että pian tulee täyteen 40 vuotta voimalaitokselle. Kun sekin raja ylittyi ajattelin, että mennään sitten loppuun saakka. täyteen 40 vuotta voimalaitokselle. Kun sekin raja ylittyi ajattelin, että mennään sitten loppuun saakka. Ja onhan sekin yksi etu pitkästä työurasta, että olen pysynyt tähän saakka työterveyshuollon piirissä, Jaaksi nauraa. - Syövästä toivuttuani olen huolehtinut työkyvystäni kävelemällä ja pyöräilemällä töihin. Paraneminen oli käännekohta, josta minulla alkoi toinen elämä. Halusin jatkaa työntekoa sen sijaan, että olisin jäänyt kotiin sohvalle. Minulla on myös huono kuulo, mutta kuulolaitteen ansiosta olen voinut tehdä koko ajan töitä kuulevien ehdoilla. Eläkkeelle Jaaksi sanoo siirtyvänsä hyvillä mielin, sillä aikaa liikenee siinä vaiheessa monenlaisiin asioihin. - Sukututkimus on ollut jo ennestään lähellä sydäntä, ja jatkossa sille jää enemmän aikaa. Meillä on myös kuivan maan mökki Lestijärven Syrin kylällä. Luulenpa, että aikaa tulee vietettyä paljon lisäksi lastenlasten kanssa omien lasteni huomatessa, että isähän on nyt kotona, Jaaksi hymyilee pilke silmäkulmassaan. Valto Jaaksi halusi jatkaa työntekoa 68-vuotiaaksi, koska työnteko on hänen mukaansa oikeus eikä velvollisuus. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 9
Kohtuukulutusta MUKAVUUDESTA TINKIMÄTTÄ Kotitalouden energiankulutuksen ollessa kokonaisuudessaan järkevällä tasolla, voi hyvillä mielin saunoa vaikka joka päivä. Siihen, että esimerkiksi nelihenkinen lapsiperhe pääsee energiankulutuksessaan kohtuullisiin lukemiin, ei välttämättä tarvita dramaattisia elämäntapamuutoksia. Riittää, että arjessa tehdään yksittäisiä ratkaisuja järkevällä tavalla. Marko ja Maria Sorviston perhe on tästä mainio esimerkki. Kokkolan Energian asiakaslehdessä on seurattu vuoden ajan Sorvistojen perheen arkea energiankulutuksen näkökulmasta. Aktiiviseen ja liikunnalliseen perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi 13-vuotias Sandra ja 11-vuotias Riina. Sorvistot asuvat vuonna 2007 valmistuneessa 138-neliöisessä omakotitalossa, joka lämpiää sähköllä. Talouden sähkönkulutus on vuositasolla noin 20 000 kilowattituntia. Mittausmestari Stefan Finnilä on toiminut energiatohtorina Sorvistoja seuraavassa juttusarjassa. - Tässä kohteessa asiat ovat olleet jo lähtökohtaisesti hyvällä mallilla. Ehkä vielä lämmityksestä voisi hieman nipistää kulutusta pienemmäksi mutta voi kysyä, onko sekään tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa yleiskulutus on näin hyvällä tasolla, Finnilä sanoo mutta muistuttaa, ettei vaikkapa uudenkarhea omakotitalo takaa automaattisesti sitä, että energiankulutus olisi kohtuullisella tasolla. - Nykyään kodeissa on monenlaisia laitteita ja järjestelmiä, joita ei aina osata käyttää. Muutettaessa esimerkiksi uuteen omakotitaloon on tärkeää huolehtia siitä, että muun muassa ilmanvaihtokone on säädetty asianmukaisesti. Samalla on syytä opetella laitteiden käyttö ja huolto. Jatkuvalämmitteinen pois päältä matkan ajaksi Sorvistojen kotitalouden energiankulutusta mitattiin syksyllä 15 päivän ajan, ja mittausjaksoon sisältyi perheen viikon pituinen lomamatka. Kokonaiskulutukseksi tuli 742 kilowattituntia. - Nyt kun kodin energian kulutusta on seurattu tavallista tarkemmin tiedän, että kotityöt, kuten astioiden ja pyykin pesun, voi ajoittaa tasaisemmin pitkin viikkoa ja päivää, Maria Sorvisto sanoo. 10 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
niä joustoja on helpompi tehdä taloudellisuuden siitä kärsimättä. - Nyt tiedän, ettei minun ole välttämätöntä keskittää astianpesukoneen käyttöä myöhäisille tunneille tai pyykinpesua iltatunneille tai sunnuntaille. Se helpottaa kotitöiden ajoittamista tasaisemmin, Maria Sorvisto sanoo. Marko Sorviston mukaan paljon hyvää saavutettiin sillä, että rakennusurakan suunnitteluun käytettiin aikaa, ja apua kysyttiin myös asiantuntijalta. - Asiantuntijalta saimme paljon arvokkaita neuvoja muun muassa valaistuksen suunnitteluun ja yksityiskohtiin, kuten pistorasioiden määrään ja sijoitteluun. Ilmalämpöpumppu ja varaava takka on sijoitettu siten, että avarassa tilassa ne jakavat lämmön mahdollisimman tasaisesti eri puolille huoneistoa. Asumismukavuudesta Sorvistojen ei tarvitse tinkiä, vaikka he aikovat elää jatkossakin mahdollisimman järkevästi energiaa säästääkseen. - Koneet ja laitteet pidetään pääkatkaisimen takana. Lapsia muistutamme siitä, ettei suihkussa tuhlata lämmintä vettä ja että hana laitetaan kiinni saippuoinnin ajaksi. Edelleen kuljemme myös toistemme perässä sammuttamassa turhia valoja, he nauravat. 3 X kohtuullinen energiankulutus Marko Sorvisto huolehtii siitä, että laitteistot on säädetty oikein ja että niitä myös huolletaan säännöllisesti. Marko ja Maria Sorviston vinkit kohtuulliseen energiankulutukseen: - Kun ollaan matkoilla ja kodissa on jatkuvalämmitteinen kiuas kuten Sorvistoilla, kiuas kannattaa laittaa pois päältä jo kahden päivän matkan ajaksi. Jatkuvalämmitteinen kiuas vaatii noin 12 tuntia saavuttaakseen uudelleen peruslämpönsä. Finnilän mukaan myös lämminvesivaraajan kohdalla kannattaa harkita lämpötilan pudotusta matkan ajaksi. Sorvistojen tapauksessa lämminvesivaraajan vuorokausikulutus matkan aikana laski puoleen normaalikäytön aikaisesta kulutuksesta. Se, kuinka vähän ilmanvaihtokone kuluttaa energiaa Sorvistoilla, oli Finnilälle positiivinen yllätys. Ilmanvaihtokoneen kulutus nousee hetkellisesti suihkun ja saunan jälkeen, jolloin Sorvistot laittavat koneen täysille noin puoleksi tunniksi nopeuttaakseen kosteuden poistumista. Silti kokonaiskulutus on maltillista, koska koneen säädöt ja huolto on tehty oikein. Huolellinen etukäteissuunnittelu kannatti Vaikka vuoden kestänyt energiankulutuksen tehotarkkailu osoitti, ettei Sorvistojen perheessä tarvita merkittäviä korjausliikkeitä, tietyt havainnot vaikuttivat perheen arjen toimintoihin. Koska yleiskulutus on hyvin kohtuullista, pie- 1) Mieti rakentamisen suunnitteluvaiheessa lämmityksen kokonaisratkaisu. 2) Säädä huonelämpötila sopivan alhaiseksi, esimerkiksi 21 asteeseen. 3) Varmista, että laitteistot on säädetty oikein ja huolla laitteistot säännöllisesti. Energiatohtorin arvosana vuoden energiankulutuksesta: SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 11
ENERGIAVIISAAN ASUKKAAN MUISTILISTA Tarkista, huolla ja säädä järjestelmät ja laitteet sekä ovien ja ikkunoiden tiivisteet. Muista polttaa vain kuivaa, puhdasta puuta. Sammuta turhat laitteet ja valot. Muista oikeat sisälämpötilat, älä tähtää kotitropiikkiin. Lisää vinkkejä: www.eneuvonta.fi Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta: www.eneuvonta.fi Keski-Pohjanmaan energianeuvonta puh. 040 7722 351 (arkisin 9-15) Sähköposti: energianeuvoja@kset.fi TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy ASU ENERGIAVIISAASTI pakkasellakin! Kun lämpötila painuu pakkasen puolelle ja varpaita alkaa paleltaa, monen käsi siirtyy termostaatille lisäämään lämmitystä. Energiaviisas asukas miettii kuitenkin pari kertaa ennen kuin vääntää nupit kaakkoon. Järkevästi energiaa käyttäen ei energialasku yllätä talvipakkasten jälkeen. 12 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
Paukkupakkasilla tulisijan omistaja saa lisälämpöä puusta. Puut kannattaa tuoda sisätiloihin pari päivää ennen, jotta ne ovat varmasti kuivia ja palavat puhtaasti. Tulisijassa saa polttaa ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta. Ei märkää, maalattua tai kyllästettyä puuta tai roskia. Heidi Ontronen nauttii pimeinä iltoina takkatulen lämmöstä ja tunnelmasta. Energiaviisas asukas valmistautuu talven tuloon. Säännöllinen lämmitys- ja talotekniikkajärjestelmien huolto sekä oikeat säädöt ovat kaiken perusta. Ilmanvaihto kytketään talviasentoon ja tarkistetaan tuloilman asetuslämpötila, puhdistetaan ilmalämpöpumppu ja tarkistutetaan lämmitysjärjestelmät. Myös kerrostaloasukkaan on hyvä katsastaa, onko kaikki kohdallaan: vuotavatko oven tai ik- kunoiden tiivisteet, ovatko ilmanvaihtoventtiilit puhtaat, mikä sisälämpötila on? Lämmintä mutta ei paahdetta Suositeltava sisälämpötila talvellakin on 21 22 astetta oleskelutiloissa, makuuhuoneissa viileämpikin riittää. Lämpötilaa voi laskea lomamatkojen ajaksi ja pysyvästi etenkin niissä tiloissa, joissa ei oleskella. Jos asunto tuntuu vetoisalta, selvitä mistä veto tulee ennen kuin lisäät lämmitystä. Ongelma voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä, hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta. Lämpötiloja kannattaa seurata huonelämpömittarilla. Paukkupakkasilla tulisijan omistaja saa lisälämpöä puusta. Puut kannattaa tuoda sisätiloihin pari päivää ennen, jotta ne ovat varmasti kuivia ja palavat puhtaasti. Ennakointi on hyvä myös lämmityksen aloituksessa: kun seuraavaksi päiväksi on luvattu kunnon pakkasta, lämmitä varaava tulisija jo edellisenä iltana - näin se luovuttaa lämpöä tasaisesti, eikä peruslämmitystä tarvitse tehostaa. Ilmalämpöpumpun käytössä on hyvä huomioida se, että kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumppua ei pitäisi käyttää ollenkaan. Toimi laitetoimittajan ohjeen mukaan ja sammuta ilmalämpöpumppu, kun pakkanen kiristyy noin -15..-20 asteen paikkeille. Uudestaan laitteen saa tällöin käynnistää kun pakkanen on lauhtunut noin -10 asteen vaiheille. Kovalla pakkasella on ikkunatuuletusta hyvä välttää ja muulloinkin riittää nopea tuuletus ristivedolla. Ikkunaa ei kannatta jättää raolleen päiväksi. Valoa mutta ei valosaastetta Talvella Suomessa on pimeää ja valaistusta tarvitaan. Valonlähteiden kannattaakin olla mahdollisimman tehok- kaita, joten hyödynnä kodin valaistuksessa led-valoja. Led-lamppuja saa jo useimpiin käyttökohteisiin, niin kohde- ja korostusvalaistukseen, ulkovalaistukseen kuin yleisvalaistukseenkin. Oikean lampputyypin valinnassa kannattaa käyttää apuna verkon Lampunvalintakonetta (www.lampunvalintakone.fi) tai kääntyä asiantuntevan lamppumyyjän puoleen. Turhat valot on kuitenkin hyvä sammuttaa: jos huoneessa ei oleskella, ei siellä tarvita valoakaan. Ulkovalaistus on tarpeen monessa paikassa turvallisuudenkin tähden. Erilaiset lähestymis- tai hämäräkytkimet vähentävät turhaa valosaastetta, kun valot syttyvät vain kun niitä tarvitaan. Koristevalot on hyvä sammuttaa aina päiväksi ja yöksi - kellokytkin on siinä näppärä apulainen. Viihdettä mutta ei tuhlausta Viihde-elektroniikka on viime vuosina kasvattanut osuuttaan kodin sähkönkäytössä. Vaikka laitteet muuttuvat energiatehokkaammiksi, eivätkä valmiustilatkaan enää kuluta sähköä kuin ennen, nousee kulutus, kun laitteiden määrä talouksissa kasvaa. Televisioita on enemmän kuin yksi, tietokone löytyy yhä useammasta kodista ja kotona voi olla useampiakin pelikonsoleita, soittimia ja muuta ladattavaa elektroniikkaa. Myös käyttö on lisääntynyt: televisiota katsotaan pidempään, televisio on päällä vain taustaviihteenä tai sitä käytetään tietokoneen ja pelikonsolin näyttönä. Laitteet on aina hyvä sammuttaa, kun niitä ei käytetä. Vaikka valmiustila ei paljon kulutakaan, kuluttaa esimerkiksi televisio päällä ollessaan huomattavasti enemmän. Ruutuajan vähentäminen on muutenkin hyväksi: televisiot, tietokoneet, älypuhelimet ja täppärit vievät päivästä huomaamatta arvaamattoman paljon aikaa. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 13
Uutisia lyhyesti Suoraveloitus muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi Suomalaisen suoraveloituspalvelun päättyessä EU-asetuksen mukaisesti viimeistään 2014 tammikuun lopussa, Kokkolan Energian suoraveloituksessa olevat laskut muuttuvat e-laskuksi tai suoramaksuksi joulukuun aikana. - Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden siirtyä myös suoramaksuun, vaikka osa yrityksistä ei tätä palvelua tarjoa. Suoramaksu on tärkeä e- rityisesti niille, joilla ei ole tietokoneyhteyttä tai joilla voi olla esimerkiksi vaikea liikkua asioilla, kertoo Kokkolan Energian laskutusvastaava Tarja Bäckström. Asiakkaalle laskutustavan muutos on helppo. Jos hän hyväksyy suoraveloituksen muuttamisen e-laskuksi tai suoramaksuksi, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Kokkolan Energia saa e-laskua tai suoramaksua varten tarvittavat tiedot asiakkaan pankista. Jos asiakas ei hyväksy laskutustavan muutosta, on hänen oltava yhteydessä joko pankkiinsa tai Kokkolan Energiaan. Miten e-lasku toimii? E-lasku toimitetaan suoraan asiakkaan verkkopankkiin. - Lasku ja siitä muodostettu maksutoimeksianto ovat nähtävissä verk- - Suoraveloituksen poistuttua Kokkolan Energian asiakkaat voivat maksaa laskunsa joko e-laskuna tai suoramaksuna, kertoo laskutusvastaava Tarja Bäckström. kopankissa. Halutessaan asiakas voi muuttaa verkkopankissa e-laskun maksutiliä tai summaa tai aikaistaa eräpäivää. E-laskusta ei tule ilmoitusta postitse kotiin. Useimmat pankit kuitenkin tarjoavat lisäpalveluna sähköpostitai tekstiviesti-ilmoituksen e-laskun saapumisesta verkkopankkiin. Ilmoituspalvelu voi olla maksullinen, Bäckström selvittää. Kokkolan Energian yritysasiakkaille muunto korvaaviin laskutustapoihin on pääosin tehty viime elokuussa. Lisätietoja laskutustavan muutoksesta saa tarvittaessa pankin lisäksi Kokkolan Energialta puh. (06) 828 9295 tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@ kokkolanenergia.fi. Netissä asiasta kerrotaan muun muassa Finanssialan Keskusliiton verkkosivuilla www.fkl.fi. Kilometrikisa liikutti henkilöstöä Valtakunnallinen työpaikkojen ja muiden yhteisöjen Kilometrikisa sai työntekijät jälleen pyöräilemään ahkerasti. Kokkolan Energian konsernin 130 työntekijästä kisaan osallistui aktiivisesti 36 henkilöä, joka on tähän saakka suurin osanottajamäärä. - 1.5.-22.9. välisenä aikana meidän työntekijät pyöräilivät yhteensä 37 065 kilometriä, eli keskimäärin 1 030 kilometriä henkilöä kohti. Sarjassamme oli 256 joukkuetta, ja meidän sijoitus oli 120., kertoo joukkueen kapteeni Antti Rytioja. Kokkolan Energian työntekijät osallistuivat kisan ohessa SPR:n Ketjureaktio-kampanjaan keräten SPR:n Terveyttä kehitysmaille-työhön 1482,60 euroa. Valtakunnallisesti keräys tuotti ennätykselliset 68 869 euroa. Kokkolan Energian työntekijät ovat osallistuneet Kilometrikisaan vuodesta 2009. Yhteensä kisaan osallistui 26 734 henkilöä, jotka pyöräilivät 27,8 miljoonaa kilometriä. Keskimääräinen tulos oli 1 041 kilometriä henkilöä kohti. 14 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013
Muuta sähkö mukanasi Ajoissa tehty sähkösopimus varmistaa sen, että valot palavat uudessa kodissasi muuttohetkellä. Sähkösopimus on syytä tehdä 14 vuorokautta ennen muuttopäivää. Yhtä tärkeää on irtisanoa vanha sähkösopimus. Uutta sopimusta ei voi tehdä eikä vanhaa päättää takautuvasti. Osoitteenmuutos postiin tai maistraattiin ei myöskään päätä voimassa olevaa sähkösopimusta. Muuton yhteydessä asiakkaan tarvitsee olla yhteydessä ainoastaan sähkönmyyjään. Sähkönmyyjä tekee puolestasi ilmoituksen paikalliselle verkkoyhtiölle. Ilmoittamalla huolellisesti vanhat ja uudet osoitetietosi varmistat, että sähkö toimitetaan varmuudella oikeaan kohteeseen. Sopimuksen voit tehdä puhelimitse, sähköpostilla tai netissä Kokkolan Energian kotisivuilla muuttoilmoituslomakkeella. E-laskusopimus kannattaa tehdä huolellisesti E-laskusopimusta tehtäessä on hyvä muistaa huolellisuus, sillä virheellisillä tiedoilla tehdyt e-laskusopimukset eivät tule voimaan. Asiakas voi tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissaan. Siinä yhteydessä hän tarvitsee tietoja, jotka löytyvät sähkölaskun yläosasta. Järjestelmään kirjoitetaan sekä asiakasnumero että laskutussopimuksen numero. Laskussa on myös muita numerosarjoja, mutta e-laskusopimusta tehtäessä tarvitaan nimenomaan edellä mainitut tiedot. Tärkeää on lisäksi huomata, että asiakkaan tehdessä esimerkiksi kaukolämpö laskua koskevan e-laskusopimuksen, ei sähkölasku muutu automaattisesti e-laskuksi. E-laskusopimus on siten tehtävä erikseen niin sähkölaskulle kuin kaukolämpölaskulle, koska molemmilla on omat laskutussopimusnumeronsa. Kertussa nyt myös laskujen näyttöpalvelu Kokkolan Energian Kerttu-raportointipalvelu on laajentunut uudella toiminnolla. Asiakkailla on jatkossa mahdollisuus nähdä Kerttu-palvelussa myös omat maksetut ja avoimena olevan laskut. Kerttu-raportointipalveluun pääsee kirjautumaan Kokkolan Energian nettisivujen kautta osoitteessa www.kokkolanenergia.fi. Uudet käyttäjät voivat rekisteröityä Kerttuun helposti energialaskun tunnistetietojen avulla. Sen lisäksi, että raportointipalvelun käyttäjät voivat nähdä omat laskunsa, Kertussa on mahdollista muun muassa raportoida omien käyttöpaikkojensa kulutuksia, seurata oman kulutuksen kehittymistä sekä suhteuttaa kulutustaan muiden vastaavien käyttökohteiden kulutukseen. Metsäväki liikkeellä runsaslukuisena Kokkolan Prismassa järjestettiin marraskuun puolivälissä paljon metsäväkeä paikalle kerännyt Metsät kuntoon marketissa-tapahtuma. Oy Kokkola Power Ab:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas (vas.) vaihtaa ajatuksia yhtiön pitkäaikaisen puupolttoaineen toimittajan Pentti Siermalan kanssa. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 3/2013 15
Energiavisan voittajat 2/2013 Kesän asiakaslehden Energiavisaan saapui yhteensä 675 vastausta. Tavarapalkinnot, jotka on toimitettu voittajille, menivät seuraaville vastanneille: Annala Heikki, Kokkola, Annala Kalle, Kokkola, Finne Alfred, Kokkola, Grönberg Elvi, Kauniainen, Hansell Julina, Ahvenanmaa, Hotakainen Markku, Karvonen, Härkönen Minna, Kokkola, Högnabba Kim, Kokkola, Ilmarinen Mikaela, Kokkola, Järvelä Sirkka-Liisa, Kokkola, Kaikkonen Ulla, Kokkola, Kalliomaa Riitta, Kokkola, Kero Kirsi-Maria, Kokkola, Kujala Marja Leena, Kokkola, Mutka Ragny, Kokkola, Pietiläinen Ulla, Kokkola, Wallin Ulla, Kokkola, Wentin Lille-Mor, Kokkola, Westman Sofia, Kokkola, Wikström Marianne, Kokkola. Kiitos kaikille vastanneille runsaasta osanotosta! Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Mikä on suositeltava sisälämpötila kodin oleskelutiloissa talvella? a) 19-20 astetta b) 21-22 astetta c) 23-24 astetta 2) Milloin päättyy laskujen suomalainen suoraveloituspalvelu? a) 31.01.2014 b) 31.05.2014 c) 31.12.2014 Kuinka monen kilovoltin voimajohto KENET Oy:lle valmistui viime syksynä Ykspihlajan sähköaseman ja Kemirantien sähköaseman välille? a) 75 kilovoltin b) 110 kilovoltin c) 140 kilovoltin Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset 13.1.2014 mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS