KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTO, LAINSÄÄDNTÖ, KRITEERIT JA NYKYINEN VERKOSTO



Samankaltaiset tiedostot
MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää , klo 10.

Metsä- ja viherpäivät HELSINKI,

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään. Tilannekatsaus syyskuu 2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Oikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Oikeusvaikutukset Määräykset Hoito- ja kehittämissuunnitelma. Muut vaikutukset, uhat ja hyödyt Verkosto, Kuopio osana sitä Joustomahdollisuudet Jatko

Kansallisen kaupunkipuiston laajennus tukisi myös kaupunkistrategian arvoja.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Merkittävä puistohistoria

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

JA CHALLENGE Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

PERUSTIETOJA KUNNASTA

Ihmisen paras ympäristö Häme

Tää o mee syrän ja keuhkot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Porin seudun kehittämiskeskustelu 2013

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISEDELLYTYKSET MIKKELISSÄ

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE - OSA-ALUEIDEN KUVAUS

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

SEINÄJOEN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA KESKUSTA ALUEEN KAAVOITUS Kaupunkisuunnittelujaosto

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

Toimeksiantaja: Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala Paperi: Kansi: Edixion Offset 250g Sisus: Edixion Offset 140g Joutsenmerkitty painotuote

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HELSINGIN YLEISKAAVA

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Rovaniemen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen ohjausryhmän 2. kokous

JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut Heinolan kuntahaastattelu

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Helsingfors stad Föredragningslista 2/ (24) Stadsfullmäktige Kaj/

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (10) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 Liikuntalautakunta

Helsingin kaupunki Esityslista 40/ (23) Kaupunginhallitus Kaj/

Ryhmätyöaiheet: Yhteismarkkinointi Verkoston toiminta Paikallinen tietoisuuden lisääminen PIENRYHMÄTYÖSKENTELY

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kirkkotien asemakaavamuutos

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Asemanrannan yleinen taidekilpailu Esittelytilaisuus Kaavoitus / Johanna Närhi, arkkitehti

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

KARHULAN TULEVAISUUS KYSELYTULOKSET

Jyväskylä Valon kaupunki

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Helsingfors stad Protokoll 21/ (25) Stadsfullmäktige Kaj/

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Tää o mee syrän ja keuhkot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaava nro Leppäkorpi 4E asemakaava

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ASUKKAIDEN SILMIN

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

5.2 Ylikerava Historia Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila Historia. 5.3.

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

Transkriptio:

KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTO, LAINSÄÄDNTÖ, KRITEERIT JA NYKYINEN VERKOSTO KOKKOLAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON TARVESELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ KAPUNGINTALO 14.10.2015 Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON OSA KESTÄVÄÄ JA EHEYTTÄVÄÄ KAUPUNKISUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA 1994 Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksellä voidaan tunnistaa ne ekologiset ja kulttuuriset elementit sekä sosiaalisuutta lisäävät kaupunkitilat, joiden säilyttäminen eheänä kokonaisuutena on tarpeen muualla tehostuvan yhdyskuntarakenteen vastapainoksi ja sen myötä kasvavan asukasmäärän ja yritysten tarpeisiin. Kuvat: J-P. Flander

HOLISTINEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIIN ON TARPEEN: Suomi muuttuu koko ajan yhä yhdyskuntakeskeisemmäksi yli 80 % suomalaisista on kaupunkilaisia. Miten terveellisiä ja viihtyisiä kaupunkeja suunnittelemme ja rakennamme? Kansallinen kaupunkipuisto on yksi vastaus näihin haasteisiin.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MIKÄ KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON (MRL 132/1999 68-71 ) MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden (lisätty 2009), historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten ja virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Linnanaukko Aurajokisuussa Kuva Samuli Saarinen/Turun kaupunki

II Kansallinen kaupunkipuisto maakäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) MRL 69 Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen KUNTA HAKEE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTTÄÄ MRL 68 Maanomistus: kunta, valtio, julkisyhteisöt, - yksityiset (muutos 2009) Kansallinen kaupunkipuisto perustuu kunnan/maakunnan kaavoihin Kuva: Olli Mattila

II Kansallinen kaupunkipuisto maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) MRL 70 Puistoa koskevat määräykset Määräyksiä voidaan antaa päätöksen yhteydessä tai/sekä hoito- ja käyttösuunnitelmassa Kunta laatii hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö hyväksyy 5.11.2008

KANSALLINENKAUPUNKIPUISTON TEKNISET KRITEERIT (I-IV) I Sisältö: Alueen tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. II Kaupunkikeskeisyys: Puisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Raatihuone ja Raatihuoneenpuisto Porin kansallisessa kaupunkipuistossa Kuva: Porin kaupunki

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTON TEKNISET KRITEERIT (I-IV) III LAAJUUS JA EHEYS: Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viheralueena riittävän laaja- ja häiriötön sekä viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. Mahlianpuisto, Vanajavesi, Varikonnniemi ja linna Hämeenlinnan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuva:J-P. Flander

III KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTON TEKNISET KRITEERIT (I-IV) IV Ekologisuus ja jatkuvuus: Alueella on oltava lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja sen on jatkuttava ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai maaseutuun. Viher- ja sinirakenne muodostavat Hangon kansallisessa kaupunkipuistossa ekologisen käytävän maaekosysteemeistä rantavyöhykkeen kautta meren saaristoon ja meriekosysteemeihin. Kuva: J-P. Flander

Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto ja valmistelutilanne 2015 Lähde: Ympäristöministeriö 10

Hämeenlinnaan perustettiin 10.1.2001 Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto: luonnollisiin fyysisen ympäristön vahvuuksiin perustuva imagon rakentaminen alkoi toden teolla ja konkreettisin toimin!

Kansallinen kaupunkipuiston verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (MRL 70 ) Vahvistettu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja ympäristöministeriössä vuonna 2002 Kaupunkipuiston alueella on tehty mittavia hankkeita hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

IV Kansallisen kaupunkipuiston verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman osa-alueet sekä luonnon monimuotoisuuden avainkohteita Laajennusoptioalue Keltavuokko Aulangon alue Aulangonvuoren aarnialue Karittainmäen vanhametsä Ahvenistonlammen vanhametsä Jalopuuaarnio Pähkinälehto Hämeen kylmänkukka Linna Ympäristöineen Vanhaa kulttuurikasvillisutta Ojoinen Kaupunginpuisto Linnankasarmit Uusiviheryhteys Kulttuurikasvillisuutta, lajeja siemenpankista Asemanseudun ja radanvarren muutosaluetta Koilliskulma Verkatehtaan ja keskustan rantojen muutosaluetta

TEOLLISUUSRANNASTA JA RATAPENKASTA UUSI RANTAYHTEYS AULANGOLTA KESKUSTAAN Yhteys keskustasta Aulangolle ja takaisin on laadukkaasti toteutettu: maiseman kauneutta, luonnon monimuotoisuutta ja virkistäytymispaikkoja.

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Kansallisen kaupunkipuiston peruselementit. Kuvat: Hämeenlinnan kaupunki/j-p. Flander

IV Kansallisen kaupunkipuiston verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Kansallinen kaupunkipuisto/aulangon seutu tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluita niin kaupunkilaisille kuin itse kaupungille. Karittainmäen vanhametsä Aulangonvuoren aarnialuetta Karittainmäen vanhametsä Kärmeskalliot Ahvenistonlammen vanhametsä Aulanko on yhdistelmä hämeenlinnalaista identiteettiä, maiseman kauneutta, luonnon monimuotoisuutta ja ympärivuotista virkistys- ja matkailukäyttöä. Natura 2000 -aluetta Aulangonjärvi Kuva Hämeenlinnan kaupunki/j-p. Flander

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Pikkukuva: näkymä Kärmeskallioilta kaupungin suuntaan. Missä kaupunki? Karhu (Ursus arctos) Hämeen kylmäkukka (Pulsatilla patens) hs.fi sammakkolampi.fi Iso kuva: näkymä Aulangon Heikkilän suunnalta Aulankovuorelle ja Aulangon selänteelle. Kyy (Vibera berus ) Tarhakäärme (Natrix natrix)

KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON LUONTOULOTTUVUUS ON TUONUT HÄMEENLINNALLE MAINETTA - OTE SHANGHAIN MAAILMANNÄYTTELYN ESITTEESTÄ Cities can also protect biodiversity 18

Tänä vuonna Hämeenlinna on julistautunut kansainväliseksi Sibelius pääkaupungiksi - ilman kansallista kaupunkipuistoa säveltäjämestarin nuoruusvuosien kaupunkimaisemaa ei enää voisi kokea.

Sibeliuksen 150-vuotis juhlaristeilyllä kansallisen kaupunkipuiston maisemissa

Heinolan asuntomessualuetta 2004 Ruotsalaisen rantamaisemassa Ketonukki (Androsace septentrionalis) IV Kansallisten kaupunkipuistonen verkosto: HEINOLA 2002 Heinolan kansallista kaupunkipuistoa kaupungin keskustassa. Tähtisilta Perspektiivipuisto Jyränkö Kylpyläpuisto Siltasaari Kymenvirta Harjupuisto

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HEINOLA 2002 Kolmiapilasta Neliapilaksi? Perspektiivipuisto 1700-luvulta on kaupunkipuiston lähtöpiste keskustassa Heinolan kansallisen kaupunkipuiston laajentamista keskustasta Vierumäelle selvitetään rakennesuunnitelman yhteydessä. Lääninkivalteri Aschanin pihassa on perinnekasvimaa.

Kansallisen kaupunkipuiston verkosto HEINOLA 2002 Keskusta Heinolan Salomaa Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) luontoportti.com Metsälehmus metsikkö (LsL) (Tilia cordata) Konniveden saaristo Pikkusinisiipi (Cupido minimus) www.luontoportti.com Tikankontti (Cypripedium calceolus) Sini- ja viherrakenteen vuoropuhelua ja luonnon monimuotoisuutta Heinolan kansallisessa kaupunkipuistossa.

Selkämeren kansallispuisto Preiviikinlahden lietteet, Natura 2000 alue, linnusto Yyterin sannat, Natura 2000-alue, dyynigeologia ja -lajisto Kokemäenjoen suun Natura 2000 alue, linnusto, jokisuukosteikon eliöstö PORIN KANSALLISEN KUPUNKIPUISTON RAJAUS, VIHERRAKENNE JA KYTKEYTYNEISYYS ULKOPUOLISIIN ALUEISIIN Maaseutu alkaa Porin Metsä: METSOkohteita Laajennusalue, mustavarisyhdyskuntia Ristikkäispuistot, viheryhteydet läpi kaupungin Raatihuoneen puisto, mustavarisyhdyskuntia Luodot, Viljelysten ja jokivarren kasvi- ja eläinlajisto, Lentokenttä Kuva: Suomen Ilmakuva Oy

IV kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Porissakin yhdyskuntarakenne tehostuu: muutosalueita ja täydennysrakentamista kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolella.

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Viistoilmakuva Kivi-Porin yli Luotojen suuntaan. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Näkymä Kivi-Poriin Porin sillalta 2011

IV kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Näkymä Kirkkorannasta Pohjoisrannan suuntaan 2011: Porin Silta, Puuvillan fasadi

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Porin Metsä fi.wicipedia.org Mustavaris (Corvus frigilegia) Osa ristikkäispuistojärjestelmää Raatihuoneen puistossa

Kuvat: Suomen Ilmakuva Oy/Porin kaupunki IV kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 Porin Metsän ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuutta

IV kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORI 2002 LUOTOJEN ALUE Kokemäenjoensuiston Natura 2000 aluetta kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolella Juopien LUMOa Luotojen viljelymaisemaa

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HANKO 2008 -rajaus, 6300 ha Ilmakuva itään

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HANKO 2008

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HANKO 2008 Hangon kansallinen kaupunkipuisto on upea yhdistelmä merellistä kulttuuri- ja luonnonperintöä.

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Porvoon historiallinen kaupunkimaisema on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta.

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Porvoo on osa niin sanottua Metropolialuetta ja uudisrakentuu tehokkaasti kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolisille muutosalueille, mutta mieluusti myös metsiin, pelloille, niityille ja rannoille.

Joonaanmäki Ruskis ja Stensbölefjärden Uudisrakentuvaa muutosaluetta Linnanmäki Vanha Porvoo Maare Näsinmäki ja hautausmaa IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Kansallisen kaupunkipuiston rajat keskustassa ja rajautuminen muutosalueisiin. Viistoilmakuva Porvoon kaupunki

IV Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Uudiskortteleita vastapäätä Porvoon vanhaa keskusta-aluetta: rannan uusi köynnöspuisto toteuttaa kansallisenkaupunkipuiston suunnitteluperiaatteita.

NÄSINMÄEN PUISTOMETSÄ, 1800-luvulla SUOMEN HISTORIAN KATSELUPAIKKA Kuvat: Porvoon museo

IV Kansallisen kaupunkipuiston verkosto: PORVOO 2010 Kansallisen kaupunkipuiston luonnonperinnön elementtejä Maaren kedot Natura 2000-alue Kaupungin virkistysalueita ja - metsiä Kaupungin luonnonsuojelualueita Stormossenin keidasräme METSOkäytävä Ruskiksen- Stensbölenin Natura 2000 -alue

Porvoon kansallisen kaupunkipuiston kulttuuri- ja luonnonperintöä

Turun kansallinen kaupunkipuisto 2013 Turun linna 1600-luvun maisemassa Thomas J. Legerin maalaus 1800-luvulta, Gardberg C. J. 1993, 43

TIIVISTÄ VÄLJÄÄ TURKUA AURAJOKISUUSSA Etualalla kuvasta oikealle kansallista kaupunkipuistoa, joka rajautuu Majakkarannan uudisrakentamisalueeseen Majakkarantaa Kuva Samuli Saarinen/Turun kaupunki

Turun kansallisen kaupunkipuiston hoidon ja käytön osa-alueet Ruissalo Ainutlaatuinen yhdistelmä kuninkaallista jahtipuistoa, huvilarakentamisen ja elämän vaiheita, kansanpuistoperinnettä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 5.6.2013 Turun kaupungin laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman (MRL 70 Keskusta Suomen maallisen, henkisen ja kirkollisen elämän sekä kaupunkirakentamisen eri vaiheet ja ihanteet keskiajalta modernismiin on luettavissa kaupunkirakenteesta, rakennuksista, aukioista ja puistoista. Jokilaakson kylät Asuttamisen vanhimpien vaiheiden jäljet näkyvät yhä maisemassa ja kasvillisuudessa Suomen Turun tarina alkaa Hoidon ja käytön osa-aluejako perustuu maisema-arkkitehti Sonja Semerin diplomityöhön, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos 22.3.2010

MAASEUDUN TURKUA Maaseutu kaupungissa: rikastuttava ja yllättävä elementti keskellä Turun tiivistyvää ja tehostuvaa kaupunkirakennetta! Kuvat Samuli Saarinen/Turun kaupunki

KIRKON, HALLINNON JA SIVISTYKSEN TURKU Suurtori - yksi Suomen upeimmista edustustiloista - sykkii tänään 2000-luvun elämää. Turun Akatemia/Åbo Akademi aloitti jo varhain näissä kortteleissa Kuvat : J-P. Flander

Turun yliopiston alue muodostaa Vesilinna mäelle eheän kampusalueen Turun yliopistolla on ollut keskeinen asema yhteiskuntamme sivistyksellisen ja henkisen elämän rakentamisessa. Aarne Ervin kampusratkaisu säilytti peruskompositionsa ja arkkitehtoniset peruselementtinsä, kun uusi kampus rakennettiin viisaasti - sen ulkopuolelle. Kuvat J-P. Flander

TURKU: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden puistosta kansalliseksi kaupunkipuistoksi 2013 Kuva: Samuli Saarinen Aurajoen ulkoista olohuonetta: keskustan rakennetun Ympäristön kirjoa ja erikoisia kalliopuistoja Kuva: J-P. Flander Kuva: Samuli Saarinen

Turun Aurajokivarren kaupunkitilaa ulkoista olohuonetta parhaimmillaan Kuvat: J-P. Flander

TURUN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO SEKÄ LUONNONOPERINTÖÄ Ruissalon saari on yhdistelmä rakennettua ja hoidettua/hoidettavaa kulttuurimaisemaa Kuvat: Samuli Saarinen/Turun kaupunki

TURUN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ts.fi Luonnon veistoksellisten muotojen sinfoniaa: Kukkarokivi ja maailman pohjoisimmat tammimetsät Turun Ruissalossa. Erakkokuoriainen (Osmoderma erecta) Vanha tammi Quercus robur) Kuvat Samuli Saarinen/Turun kaupunki

TURUN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO ON YHDISTELMÄ KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖÄ: Kansallinen kaupunkipuistossa vaalitaan kulttuuri- ja luonnonperintöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. On täysin hedelmätöntä erotella, mikä on kulttuuria, mikä luontoa kokonaisuus puhuu puolestaan!! Kuva: J-P. Flander

Turun kansallinen kaupunkipuisto liittyy sinirakenteen kautta Airiston - Seilin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen

TUOREET TULOKKAAT KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO 2014 - VUOSIKYMMENEN MITTAINEN MARSSI

KOTKAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON RAJAUS

KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO: MEREN JA JOEN SODAN JA RAUHAN AJAN - KEHITYSTARINA

KOTKAN KANSALLISESSA KAUPUKIPUISTOSSA ON USEITA PUOLUSTUSTARKOITUKSIIN RAKENNETTUJA LINNOITUKSIA: KUVASSA KYMINLINNA, JOKA YHDESSÄ KYMIJOEN NATURA 2000-ALUEEN KANSSA MUODOSTAA ERIKOISEN KULTTUURI- JA LUONNONPERINNÖN YHDISTELMÄN

KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO: Korkeakosken teollinen maisema on eräänlainen Suomen teollistumiskauden ikonimaisema: voimalaitos toimii yhä ja teollinen toiminta jatkuu. Alue on virkistyskalastajien suosiossa

Alvar Aalto loi pääosan Sunilan asuinalueesta

VII Preparation of a NUP site in Kotka SAPOKKA WATER PARK Earlier polluted, smelling sea bay has been changes into a new parkland with aesthetic cliff formations and water cycling systems instead of the earlier plans to build a recreational harbour or fill the area for to build aparking place Sapokka Water Park Photo City of Kotka Photo City of Kotka

VII Preparation of a NUP site in the harbour and industrial city of Kotka Photo 1 Oil harbour in the southernmost peninsula of Kotka as it used to be earlier. Photo 2 Oil harbour after demolition of old oil tanks.

Photo 3 The reformation of the oil harbour of Kotka into a new seaside green area or a modern park instead of to build a residential area with best marine views in Kotka: In bright weather one can see even russian islands which belonged earlier to Finland.

Ministerivierailu Meripuistossa 2014

KOTKA ON UUDISPUISTOJEN KAUPUNKI Sapokan perillinen Jokipuisto Kymijoen rannalla Karhulassa

UUDET TULOKKAAT FORSSA 30.3.2015

FORSSAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PÄÄELEMENTIT Agraarimaisema, teollisuuden Forssa, Loimijoki ja pitkittäisharjuselänne Forssan Kaupunkipuisto-teemaosayleiskaava

Axel Wilhelm Wahren loi keskelle Forssan leppeää maaseutua, pikkuruisen Loimijoen varteen massiivisen teollisuusyhdyskunnan! Kuva: Forssan kaupunki

Kutomateollisuuden monumentit hallitsevat yhä Forssan keskustan kaupunkitilaa

Teollisuuden tulo agraariyhteiskuntaan näkyy yhä kansallisen kaupunkipuistossa: se onkin Forssan lisäarvo verkostolle

Forssan kansallisen kaupunkipuiston erityiset arvot Keskustan uudispuistoista, eri aikakauden arkkitehtuurin kautta, luonnon monimuotoisuuteen ja asutushistorian vanhimpiin vaiheisiin.

YHTENÄISIÄ TYÖVÄESTÖN ASUINALUEITA Ne ovat syntyneet joko spontaanisti tai arkkitehtien suunnittelemina. Tehtaan koululla 30.3.2015

Ja tähän on tultu: NUP (National Urban Park verkosto palkittiin 2014 EGHN palkinnolla! Vieläkö Kokkola mahtuu verkostoon?!

ROOLI JA ELEMENTIT OVAT, MUTTA MITEN NE KYTKETÄÄN EHEÄKSI KAUPUNKITILAKSI JA MERELLISEKSI MAISEMAKSI- SE RATKAISEE! Kiitos!