Virtavedet vesienhoidossa Virtavesiseminaari 11.9.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö 11.9.2015
Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen tärkeää (kuulemiset) Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000) Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) Asetus vesienhoitoalueista (1303/2004) Tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuonna 2015 Pintavedet: ekologinen ja kemiallinen tila Pohjavedet: kemiallinen ja määrällinen tila Tavoiteaikataulun pidentäminen mahdollista, takaraja vuodessa 2027 Etenee kuuden vuoden jaksoissa (2005-2009, 2010-2015, 2016-2027) Käynnissä toinen vesienhoidon suunnittelukausi Yhteensovitetaan merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelun kanssa www.ymparisto.fi/vesienhoito
Vesienhoitoalueet: Jaettu vesistöalueiden rajojen mukaan, ei hallinnollisten ELY-keskukset vastaa vesienhoidon suunnittelusta omalla alueellaan Vesienhoidon yhteistyöryhmät Vesienhoitosuunnitelmat: Laaditaan jokaiselle vesienhoitoalueelle (8 kpl) Valtioneuvosto hyväksyy Raportoidaan EU:lle Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2010-2015 Sisältävät yhteenvedon alueellisista toimenpideohjelmista
Toimenpideohjelmat: Varsinais-Suomen ELYn alueella 4 pintavesien ja 1 pohjavesien TPO Vesienhoitosuunnitelmien taustaasiakirjoja, paikallinen merkitys Esitetään toimet alueen vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi Suunniteltu yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa (+ kuuleminen) Pintavesien toimenpideohjelmaalueet Lounais-Suomessa Vesienhoito nyt: Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vuosille 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Suunnitelmien päivitys käynnissä Valtioneuvoston käsittely ja hyväksyntä joulukuussa 2015 Toimenpiteiden toteutus 2016
Pintavesien ekologinen tila Saaristomeren valuma-alueella (v. 2013) Joet (km): - Hyvässä tilassa 3 % - 72 % välttävässä tilassa
Pintavesien tilan luokittelu Vesistöt tyypitelty ensin luontaisten ominaisuuksien perusteella jokaiselle tyypille omat luokkarajat (kangasmaiden joet, savimaiden joet ja turvemaiden joet) Ekologisen tilan luokittelussa pääpaino biologisissa tekijöissä, veden fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät tukevat arviota Mikäli biologinen aineisto puutteellista, tehdään asiantuntija-arvio, jossa otetaan huomioon fys.kem. ja hydrologis-morfologiset tekijät + kuormitus ja muu muuttava toiminta Vuonna 2013 päivitetyssä luokittelussa käytetty vuosien 2006-2012 aineistoa Ekologisen tilan määrittäminen jokivesistöissä: Biologiset laatutekijät: piilevät, pohjaeläimet (koskialueet), kalat Kalaston luokittelusta vastaa Luke (ent. RKTL) Lajilukumäärä, herkkien kalalajien osuus, kestävien kalalajien osuus, särkikalaryhmän tiheys, lohen ja taimenen 0+ -ikäisten poikasten tiheys Hydrologis-morfologiset tekijät: padot, perkaukset, säännöstely yms. Fysikaalis-kemialliset tekijät: kokonaisfosfori- ja typpi, ph Kemiallisen tilan määrittäminen jokivesistöissä: EU:n prioriteettiaineet Kalojen (ahven) elohopea-pitoisuus Tyypin mukaan kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (turvemaiden joet: Laajoki, Mynäjoen yläosa)
Virtavesien ekologiseen tilaan vaikuttavat tekijät Saaristomeren valuma-alueella Rehevöityminen Perustuotannon kasvu ja sen seurannaisvaikutukset (esim. sinileväkukinnat) Johtuu fosforin ja typen määrän lisääntymisestä (ulkoinen ravinnekuormitus) kiintoainekuormitus Rakenteelliset muutokset (padot, säännöstely) Tulvat/veden vähyys, virtaamavaihtelut Minna Uusiniitty-Kivimäki
Merkittävät vaellusesteet Saaristomeren valuma-alueella
Voimakkaasti muutetut vedet Edellytykset nimeämiselle: Hydrologinen ja morfologinen muuttuneisuus on vesistörakentamisen ja/tai säännöstelyn vaikutuksesta arvioitu niin suureksi, että vesistön ekologinen tila on sen vuoksi hyvää huonompi Hyvää tilaa ei voida saavuttaa teknisistä tai taloudellisista syistä aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vesistön jollekin tärkeälle käyttömuodolle Tavoitteena hyvä saavutettavissa oleva tila Saaristomeren valuma-alueella: Paiminjoki: padotus, rakennettu putouskorkeus, säännöstely Raisionjoki-Ruskonjoki: padotus, rakennettu putouskorkeus Puttanjoki: voimakkaasti ja kokonaan perattu jokimuodostuma, maankuivatuksen ja tulvasuojelun takia ruopataan jatkossakin
Virtavesikunnostukset vesienhoidon työkaluna Virtavesiin liittyvät toimenpidetyypit vesienhoidossa: Virtavesien elinympäristökunnostus: kiveämiset, kutusoraikot, rantaviivan monimuotoistaminen jne. Kalankulkua helpottava toimenpide: kalatiet, vaellusesteiden poisto jne. Säännöstelykäytännön kehittäminen: tavoitteena parantaa ekologista tilaa (Valuma-alueen veden pidätyskyvyn parantaminen) Vaikuttavat suoraan ja (lähes) välittömästi ekologiseen tilaan (vrt. hajakuormituksen vähentäminen, järvikunnostukset) Virtavesikunnostukset lisäävät paikallisten asukkaiden viihtyvyyttä ja vesistön virkistysarvoa lisää kiinnostusta ja halukkuutta tehdä muitakin toimenpiteitä vesistön hyväksi, aktivoi kylätoimintaa ja parantaa yhteishenkeä
Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelmassa kaudelle 2016-2021 esitetyt virtavesikunnostukset Joen elinympäristökunnostus: Kiskonjoki Uskelanjoki Halikonjoki (pääuomat ja sivu-uomat) Hirvijoki (pääuoma ja sivu-uomat) Mynäjoki (pääuoma ja sivu-uomat) Laajoki (pääuoma- ja sivu-uomat) Puron elinympäristökunnostus: Hitolanjoki (pääuoma ja sivu-uomat) Pienten virtavesien kunnostus: Kiskonjoen valuma-alueella Kirkkojärven yläpuoliset latva- ja sivupurot Perniönjoen sivuhaarat Aurajoen latva- ja sivupurot Kalankulkua helpottava toimenpide: Kiskonjoki: Koskenkosken ja Hålldamin kalatiet Hitolanjoki: Myllykosken kalatie Halikonjoki: Häntälän kalatie Paimionjoki: Karjakosken säännöstelypadon kunnostus luonnonmukaiseksi koskeksi Laajoki: Korvensuunkosken padon kalatie
Vesienhoitosuunnitelman vaikuttavuus Valtioneuvoston hyväksymiä Toimenpiteet suunniteltu yhdessä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa sitoutuneisuus Vaikuttaa toimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon ja ohjaa vesiin liittyvää toimintaa (maankäytön suunnittelu) Voidaan hyödyntää EU:n ja kansallisen rahoituksen ohjaamisessa Tulee ottaa lupakäsittelyssä huomioon ja lupiin tulee kirjata, kuinka vesienhoitosuunnitelma on kyseisessä luvassa otettu huomioon Toimenpiteet perustuvat kuitenkin pitkälti vapaaehtoisuuteen (hajakuormitus)
Kiitos!