Tutkimusyksikkö Metallin toimialakatsaus 1 KEHITYS VUOSINA 9...3 Kehitys Metalliteollisuudessa... Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vuosina 9... 9 Maailmantalouden ja Suomen yleinen kehitys vuonna 1 ja lähiajan näkymät... lukijalle Maailma on toipumassa voimakkaimmasta taantumasta sitten 193-luvun laman. Maailman kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan lähes viisi prosenttia tänä vuonna ja kasvun odotetaan jatkuvan lähes samaa vauhtia ensi vuonna. Toipuminen on kuitenkin edennyt melko epätasaisesti. Kehittyvien maiden tuotannon kasvu on jälleen kiihtynyt eikä koko taantuma vaikuttanut useimpiin niistä kuin hieman kasvuvauhtia hidastaen. Venäjä oli viime vuonna poikkeus, siellä tuotanto supistui voimakkaasti, mutta talouskasvu on tänä vuonna vauhdittunut. USA:ssa kasvu kiihtyi alkuvuodesta, mutta on sen jälkeen hidastunut merkittävästi. USA:n talouden ennakoidaan tänä vuonna kasvavan alle kolme prosenttia. Euroopan unionin maissa kehitys on eriytynyt melko voimakkaasti. Saksa, Ruotsi ja Suomi ovat päässeet melko hyvään kasvuvauhtiin, kun taas joissakin suuresta valtiontalouden alijäämästä kärsivissä euromaissa tuotanto supistuu yhä tänä vuonna. Kokonaisuutena euroalueen ja koko EU:n kasvu jää tänä vuonna reiluun prosenttiin. USA:n talouden hidasta toipumista on pyritty elvyttämään sekä finanssipoliittisilla toimilla että hyvin löysällä rahapolitiikalla. Keskuspankin ohjauskorko on pidetty nollan tuntumassa vuoden lopusta lähtien. Lisäksi keskuspankki on elvyttänyt ostamalla valtion lainapapereita, mikä lisää rahan määrää taloudessa. Toimien tehoa epäillään ja näyttää siltä, että USA:ssa on edessä melko pitkä hitaan kasvun jakso. Tällainen hidas toipuminen on tyypillistä tilanteissa, joissa kotitalouksien voimakas velkaantuminen on ollut yksi keskeinen syy taloustaantumaan. Ensi vuoden kasvu jäänee noin kahden prosentin tuntumaan. Euroopan unionissa on myös harjoitettu elvyttävää finanssi- ja rahapolitiikkaa, joskin hieman vähäisemmässä määrin kuin USA:ssa. Kasvu euroalueella kokonaisuutena on yhä melko hidasta ja Kulkuneuv Sähkötekn Koneiden j Metallin toimialojen tuotannon määrän kehitys, indeksi (=1) 3 5 15 1 3 5 15 1 Työllisten määrä metallin toimialoilla (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä Kulkuneuvojen valmistus 7 7 Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 5 Koneiden ja laitteiden valmistus 5 3 1 Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus 3 1 Metallituo Metallien j 5 1 3 5 7 9 1E 11E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus 5 Koneiden ja laitteiden valmistus 1 3 5 7 9E1E 11E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kulkuneuvojen valmistus metallin toimialakatsaus 1 1
finanssipoliittista elvytystä olisi siksi syytä jatkaa. Elvyttämisen jatkamista rajoittaa kuitenkin kasvavat valtiontalouden alijäämät. Osittain tästä syystä euroalueen kasvunäkymät ensi vuodellekin ovat kohtalaisen heikot. Kasvu uhkaa jäädä alle kahden prosentin tason, vaikka Euroopan keskuspankki on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaa myös ensi vuonna. Maailman talouskasvua uhkaa USA:n ja Kiinan välinen kiista valuuttakursseista. USA syyttää Kiinaa siitä, että se pitää juanin arvon liian alhaisena. USA:ssa on noussut vaatimuksia kauppapoliittista toimista Kiinaa vastaan. On selvää, että jos USA turvautuu tällaisiin toimiin, vastaa Kiina niihin, minkä seurauksena maailma saattaa ajautua uudestaan kriisiin. Tätä mahdollisuutta pidetään kuitenkin melko epätodennäköisenä. Suomen talouden toipuminen on lähtenyt hyvin liikkeelle tänä vuonna, pääosin viennin vetämänä. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan yli kolme prosenttia, tosin tutkimuslaitosten näkemykset kasvun voimakkuudesta vaihtelevat melko suuresti. Kasvun ennakoidaan jatkuvan ensi vuonnakin noin kolmen prosentin vauhtia. Sekään ei vielä nosta Suomen kokonaistuotannon tasoa taantumaa edeltäneelle tasolle, koska pudotus oli viime vuonna niin voimakas. Suomen viennin kasvu on ollut melko nopeaa tänä vuonna, mutta se on painottunut metsäteollisuuden tuotteisiin ja metallien vientiin. Konepajateollisuuden viennin kasvu oli alkuvuoden aikana heikkoa, mutta on elo-syyskuussa se on osoittanut selviä piristymisen merkkejä. Elektroniikkateollisuuden vienti on yhä supistunut ja vieläpä melko voimakkaasti. Näyttää siltä, että metalliteollisuuden tuotanto kokonaisuutena supistuu vielä tänä vuonna hieman. Ensi vuonna tuotanto kasvaa jo kohtalaista vauhtia. Tuotannon supistumisen myötä myös työllisyys heikkenee yhä tänä vuonna. Ensi vuonna työllisyys paranee, mutta vain hyvin vähän. Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Vuosia 9 käsittelevä aineisto perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL:n mukaiseen kansantalouden tilinpidon aineistoon, jossa metalliteollisuus on jaoteltu viiteen toimialaan. Kannattavuutta ja tulevaisuuden näkymiä koskeva osio perustuu Tilastokeskuksen TOL :n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat yhdeksään toimialaan. Uutta toimialaluokitusta ei ole voitu käyttää vuosia 9 koskevassa osiossa, koska Tilastokeskus ei vielä ole päivittänyt kansantalouden tilinpidon aineistoa uudella toimialaluokituksella. Suurin muutos uudessa toimialaluokituksessa teollisuuden osalta on uusi päätoimiala Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. Aikaisemmin korjaus-, huolto- ja asennustoiminta sijoitettiin valmistukseen. Esim. metallisäiliöiden valmistus sekä niiden korjaus, huolto ja asennus kuuluivat toimialalle Metallituotteiden valmistus. Uudessa luokituksessa korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa harjoittavat toimipaikat on erotettu valmistuksesta omalle toimialalleen. Mikäli tuotteen valmistanut toimipaikka kuitenkin suorittaa myös asennuksen, korjauksen ja huollon, toimipaikka sijoittuu valmistustoimialalle. Uudelle toimialalle siirtyneitä metallialan yrityksiä ovat mm. ABB Service, Huurre Finland, Konecranes Service, Maintpartner ja Turun korjaustelakka. Toinen merkittävä muutos on toimialalla Muu valmistus. Metalliliiton sopimusaloista tähän luokkaan kuuluvat mm. kultasepäntuotteet. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuotteista tälle toimialalle kuuluvat myös lääkintä- ja hammaslääkäri-instrumenttien valmistus. Toimialalle Muu valmistus kuuluvat myös mm. soittimien, urheiluvälineiden, pelien ja lelujen sekä turvavarusteiden valmistus. Tälle toimialalle siirtyneitä metallialan yrityksiä ovat mm. Planmeca, Lappset ja GE Healthcare. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen, Tullin ja Balance Consultingin aineistoja. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä 19.11. 1 MetalliLiitto 1
KEHITYS VUOSINA 9 K a nsain vä l inen ja ko t im a inen y l einen k ehi t ys Tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on sisältänyt sekä nopean kasvun jakson että kaksi taantumaa. Vuosituhannen ensimmäisinä vuosina maailmantalouden kasvu hidastui alle kolmeen prosenttiin vuosina 1 ja ns. IT-kuplan puhjettua vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen maailman kokonaistuotanto kasvoi ripeää vauhtia, parhaimmillaan yli viisi prosenttia vuodessa, vuoteen 7 asti. Vuoden lopussa USA:n asuntomarkkinoilta alkusysäyksen saanut finanssikriisi suisti maailmantalouden voimakkaaseen taantumaan. Taantuma oli poikkeuksellisen voimakas ja levisi laajalle hyvin nopeasti niin, että maailman kokonaistuotanto supistui vuonna 9 noin prosentin. Maailmantalouden taantuma koetteli erityisesti kehittyneitä teollisuusmaita, Latinalaista Amerikkaa ja Keski- ja Itä-Euroopan (mukaan lukien Venäjä) maita. Kaikilla näillä alueilla kokonaistuotanto supistui enemmän tai vähemmän. Sen sijaan Aasian kehittyvissä maissa (Kiina ja Intia suurimpina) taantuma näkyi vain kokonaistuotannon kasvuvauhdin notkahduksena. Suomen talouskehitys on seurannut yleistä maailmantalouden kehitystä melko suoraan johtuen Suomen suuresta vientiriippuvuudesta. Vuosituhannen alun kansainvälinen taantuma hidasti kasvua myös Suomessa, mutta vuodesta lähtien Suomen kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin yli neljä prosenttia vuodessa vuoteen 7 asti. Vuonna kasvu hidastui alle prosenttiin ja kansainvälisen taantuman vaikutus oli poikkeuksellisen voimakas vuonna 9, jolloin Suomen kokonaistuotanto supistui peräti prosenttia. Suomen suuri vientiriippuvuus ja erityisesti investointitavaroihin painottuva vienti on näkynyt sekä hyvässä että pahassa. Suomi hyötyi maailmantalouden vahvassa kasvuvaiheessa globalisaation etenemisestä merkittävästi, kun kehittyvien maiden investointikysyntä lisäsi perinteisen metalliteollisuuden vientiä. Kun taantuma iski ja investoinnit ulkomailla hiipuivat, hiipui myös Suomen vienti ja kokonaistuotanto. IT-kuplan puhkeamisesta alkanut taantuma heikensi myös työllisyyttä Suomessa. Taantuman jälkeisen nopean kasvujakson aikana työllisyys parani ja työttömyys laski noin kymmenestä prosentista vuonna noin,5 prosenttiin vuonna. Vuonna 9 työllisyys heikkeni ja työttömyysaste nousi lähes kaksi prosenttiyksikköä,3 prosenttiin. Työttömyyden kasvu jäi kuitenkin pienemmäksi kuin taantuman voimakkuuden perusteella odotettiin. Osittain se johtui siitä, että taantuma kohdistui erityisesti teollisuuteen, kun taas palvelu- ja julkisella sektorilla sen vaikutus jäi melko pieneksi. Toiseksi teollisuusyritykset turvautuivat taantuman alkuvaiheessa enemmän lomautuksiin kuin irtisanomisiin. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio on vaihdellut melko voimakkaasti -luvun alun aikana. Vuosituhannen alussa inflaatio oli noin kolmen prosentin tasolla, mutta hidastui, prosenttiin vuonna. Sen jälkeen hintojen nousuvauhti taas kiihtyi saavuttaen,1 prosenttia vuonna. Vuonna 9 inflaatio tipahti nollaan. Julkisen talouden tila pysyi vuoteen asti hyvänä. Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoitusylijäämä oli noin 3 prosentin tasolla suhteessa kokonaistuotantoon vuosina. Vuonna 9 julkinen talous painui alijäämäiseksi verotulojen supistuessa ja menojen kasvaessa. Valtiontalouden alijäämä oli,9 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkisen talouden alijäämä,3 prosenttia. Suomen ns. EMU-velka suhteessa BKT:hen nousi lähes kymmenen prosenttiyksikköä prosenttiin. Suomen EMU-velka on yhä kuitenkin yksi EU-maiden alhaisimmista eikä vielä mikään suuri ongelma. Maailman BKT:n kehitys alueittain 1 - % - 1 Maailma Lähde: IMF 3 5 7 EU Kehittyvät taloudet 9 1E USA Suomen taloudellinen kehitys vuosina 9 USA 9 Kehittyvät taloudet Määrän muutos, % Määrän muutos, % Bruttokansantuote,9 -, EU-maat Tehdasteollisuuden tuotanto -,1-19,9 Metalliteollisuuden Maailma tuotanto,1 7,7 Tavaroiden ja palvelusten vienti,3,3 Tavaroiden ja palvelusten tuonti,5-1,1 Kulutusmenot 1,9-1, Investoinnit -, -1,7 Työttömyysaste, %,, Kuluttajahintojen muutos, %,1 metallin toimialakatsaus 1 3
KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Vuonna 9 tuotannon määrä supistui metalli- ja elektroniikkateollisuudessa prosenttia, kun se koko teollisuudessa supistui prosenttia. Kansainvälinen taantuma iski siis voimakkaammin metalliteollisuuteen kuin muihin teollisuuden toimialoihin. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna yhä suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta laski kuitenkin 9 prosenttiin vuonna 9, kun se vuonna oli 57 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista -luvulla. Metallien jalostuksessa ja kulkuneuvoteollisuudessa tuotanto on supistunut jo vuodesta 7 lähtien. Muilla toimialoilla taas tuotanto kasvoi vielä vuonna kohtalaista vauhtia. Vuosi 9 oli kaikille toimialoilla hyvin heikko. Kaikilla toimialoilla tuotanto supistui yli prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa tuotanto supistui peräti 33 prosenttia (kuvio kansilehdellä). Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitys on -luvulla ollut yleiskuvaltaan sellainen, että raskaan metallin toimialojen, metallien jalostuksen, koneiden valmistuksen ja metallituoteteollisuuden, osuudet ovat kasvaneet, kun taas sähköteknisen teollisuuden osuus on vastaavasti pienentynyt. Kulkuneuvoteollisuuden osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vuosi 9 poikkesi - luvun yleislinjasta siten, että metallien jalostuksen osuus supistui huomattavasti. Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 9 noin 3 henkilöä, jossa oli vähennystä edellisvuoteen reilut henkilöä eli kymmenen prosenttia. Tämä oli taantuman vaikutus metalliteollisuuden työllisyyteen. Koko teollisuus työllisti samana vuonna yhteensä noin 39 henkeä, mikä oli noin henkeä eli 1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Palkansaajia metalliteollisuus työllisti vuonna 9 noin 195, mikä oli reilut eli 1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Koko teollisuus työllisti noin 373 palkansaajaa, mikä on noin 3 eli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metalliteollisuuden toimialojen henkilöstörakennetta (työntekijät ja toimihenkilöt) ei enää pysty esittämään, koska Tilastokeskus ei enää erottele Kuvio 1. Metalliteollisuuden ja koko teollisuuden tuotannon määrän kehitys, indeksi (=1) 1 1 1 1 1 Kuvio. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 9, (%) 1 1 3 5 7 9 Kuvio 3. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden palkansaajien suhteellinen työvoimakehitys, indeksi (=1) 11 15 1 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 95 9 5 1 Metalliteollisuus Vuonna 9 195 henkeä 1 3 3 5 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus 5 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Koko teollisuus 7 Koko teollisuus Vuonna 9 373 henkeä 7 9 1 1 1 1 1 Kulkuneuvojen valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitt. valm. Koneiden ja laitteiden valm. Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus 9 Metalliteolli Koko teollis MetalliLiitto 1
Metalliteollisuus Kuvio. Palkansaajat metallin toimialoilla neljännesvuosittain vuosina 5 1, viimeinen havainto. nelj. 1 1 13 1 11 1 9 7 Työntekijät Toimihenkilöt Kuvio 5. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto 1/1 Työntekijät Toimihenkilöt yhteensä 15 1 5 Lomautetut Muut päivärahan saajat* Lom Muu 1 3 1 3 1 3 5 7 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 1 3 1 3 9 1 3 1 7 9 1 * kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai päivää tekevät henkilöt yms Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa Kuvio. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 9 henkilöä 1 1 3 5 7 9 Länsi-Eurooppa Keski- ja Itä-Eurooppa Lähde: Teknologiateollisuus ry Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia (ml. Oseania) Lähi-Itä ja Afrikka henkilöstöryhmiä teollisuustilastossa. Ainoa lähde, josta henkilöstöryhmittäin eroteltuja tietoja saa, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelu. Sieltä saa vain koko metalliteollisuutta koskevia tietoja. Kuviosta käy ilmi, että vuoden 9 taantuma kohdistui erityisesti työntekijöihin metalliteollisuudessa. Työttömyyspäivärahaa saavien määrä kasvoi vuodesta 1 vuoteen Lähi-Itä ja 3 Afrikka asti. Vuodesta 3 eteenpäin määrä oli selvässä laskussa vuoden loppupuolelle asti. Vuoden Latinalainen Amerikka syksystä lähtien työttömyyspäivärahaa saavien määrä nousi Keski- voimakkaasti ja Itä-Eurooppa vuoden 9 loppuun asti. Painopiste työvoiman sopeuttamisessa oli vuoden 9 aikana pääasiassa Aasia (ml. lomauttamisessa Oseania) (kuvio 5). Vuonna 1 työttömyyspäivärahaa saavien määrä on vähentynyt selvästi. Vähentyminen Pohjois-Amerikka on johtunut lähes yksinomaan lomautettujen määrän vähenemisestä. Sen sijaan kokonaan työttömien määrä Länsi-Eurooppa kasvoi vielä alkuvuodesta ja on sen jälkeen supistunut vain hieman. Suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistyminen näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Työllisyyden kasvu on kohdistunut yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuosi 9 oli poikkeus kehityksessä. Viime vuonna ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa olevien määrä väheni noin 1 hengellä henkeen (kuvio ). Henkilöstö väheni erityisesti Länsi-Euroopassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Aasiassa henkilöstömäärän kasvu sen sijaan jatkui. metallin toimialakatsaus 1 5
Vienti Metalliteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin miljardia euroa, mikä oli 37 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä oli viime vuonna noin 53 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus oli 1, koneiden ja Muut maat laitteiden 15, metallien jalostuksen 9, kulkuneuvojen Muu 7 Aasia ja metallituotteiden osuus prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Metallin viennistä noin 5 prosenttia suuntautui Lähi- Eurooppaan. Osuus supistui hieman viime vuonna johtuen EU:n ulko- ja Keski-Itä puoliseen Eurooppaan suuntautuneen viennin osuuden Pohjois-Amerikka laskusta. Aasiaan suuntautuvan viennin osuus on viime vuosina kasvanut hieman. Muu Eurooppa Metallin toimialojen vientialueet poikkeavat melko Euroalue selvästi toisistaan. Metallien jalostukselle ja metallituoteteollisuudelle Eurooppa on selvästi tärkeämpi alue kuin muille toimialoille. Koneiden valmistukselle sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudelle taas muu Aasia ja ryhmä muut maat (Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka sekä Oseania) ovat selvästi tärkeämmät kuin muille toimialoille. Kulkuneuvoteollisuudelle Pohjois-Amerikan merkitys on huomattavasti suurempi kuin muille toimialoille. Muut maat Tuottavuus Muu Aasia Metalliteollisuuden työn tuottavuuskehitys on -luvulla ollut selvästi nopeampaa kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Lähi- ja Keski-Itä Viime vuonna tuottavuus kuitenkin laski metalliteollisuudessa Pohjois-Amerikka 17 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin koko teollisuudessa, jossa laskua oli reilut prosenttia. Tuottavuus laski kaikilla metallin toimialoilla, erityisen voimakkaasti tuottavuus heik- Muu Eurooppa keni elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, reilut 5 Euroalue prosenttia. Koko -lukua tarkastellen elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut omaa luokkaansa. Metallien jalostuksessa tuottavuus laski viime vuonna reilut prosenttia, metallituotteiden valmistuksessa reilut 9 prosenttia, koneiden valmistuksessa reilut 15 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistuksessa reilut 11 prosenttia. Kuvio 7. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 3 9 (%) 1 3 5 Lähde: Tullihallitus Kuvio Metallien. jalostus Metallituotteet Koneet ja Elektroniikka laitteet ja Kulkuneuvot sähkö Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 9, (%) 1 Kulkuneuvot Metallien Metallituotteet jalostus Lähde: Tullihallitus 7 Koneet ja Elektron. laitteet ja sähkö 9 Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue Kuvio 9. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (=1) Koko teollisuus Metalliteollisuus 1 1 1 1 1 1 3 5 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7 9 Koko teollisuus Koko metalli Kuvio 1. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuuden toimialoilla, indeksi (=1) 1 1 1 1 1 1 3 Metallin jalostus Metallituotteiden valmistus Kulkuneuvoteollisuus 5 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7 9 Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähköteollisuus MetalliLiitto 1
Kuvio 11. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 9, indeksi (=1), laskettu. ja. neljännesten keskiarvosta 1 1 13 Nimellispalkat 13 Kuvio 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellipalkkakehitys vuosina 1, kunkin vuoden. neljännes 15 Reaalipalkat 155 Nimellispalkat KOKO TE Elektron 1 11 Reaalipalkat 1 11 15 135 15 Kone- ja Metallitu Metallie 1 1 115 9 1 3 Lähde: EK, Tilastokeskus 5 7 9 9 15 1 3 5 7 9 9 1 KOKO TEOLLISUUS Kone- ja kulkuneuvoteoll. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Lähde: EK Palkat Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti,1 prosenttia ja reaalisesti yhtä paljon, koska inflaatio oli nolla viime vuonna (kuviot 11 ja 1). Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta. Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimipaikka hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuolisilta yrityksiltä. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta laski -luvun alun taantuman aikana, mutta on taas vuodesta lähtien kasvanut lähes kaikilla metalliteollisuuden toimialoilla (kuvio 13). Kuvio 13. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuuden toimialoilla (%) 5 75 7 5 55 1 3 Metallin jalostus Metallituotteiden valm. Kulkuneuvoteollisuus 5 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7 9 Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähköteollisuus METALLITEOLLISUUS metallin toimialakatsaus 1 7
Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen laski -luvun alkupuolelta vuoteen 7 asti, poikkeuksena vuosi. Vuonna investointien osuus kääntyi nousuun ja nousu jatkui vuonna 9. Viime vuoden nousu johtui kuitenkin arvonlisäyksen voimakkaasta supistumisesta eikä investointien kasvusta. Metallien jalostuksessa ja koneiden valmistuksessa investoinnit kyllä kasvoivat, mutta muilla toimialoilla ne supistuivat niin voimakkaasti, että kokonaisuutena metalliteollisuuden investoinnit supistuivat noin kahdeksan prosenttia viime vuonna. Metalliteollisuuden investointiaste on -luvulla ollut huolestuttavan alhaisella tasolla. Investoinneilla uuteen teknologiaan voidaan varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä, voidaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta samalla tuhotaan menestymisen edellytykset pitkällä aikavälillä. Kuviot 1 19 Investointiasteet vuosina 9 (%) METALLITEOLLISUUS, investointiaste (%) Koneiden ja laitteiden valmistus, investointiaste (%) 5 aste 5 aste 3 3 1 9, 9, 9, 7,3,1,5 5,9 5,,5 9,3 1, 5,, 7, 3,, 5,1,7 5,5 7,7 1 3 5 7 9 1 3 5 7 9 Metallien jalostus, investointiaste (%) Elektroniikka- ja sähköteollisuus, investointiaste (%) 5,3 aste 5 aste 35,9 39, 3 3 1, 1, 1,7 1 9,,, 13, 1, 9,,7,,5 5,, 3, 3,3 3,5 1 3 5 7 9 1 3 5 7 9 Metallituotteiden valmistus, investointiaste (%) Kulkuneuvojen valmistus, investointiaste (%) 5 aste 5 aste 3 3 1 1, 11,7 11,1 1,, 9,9 9,3 1, 11,3 1, 1 1, 1,3,5 5,,,9 1,1 9,5 9,1 9, 1 3 5 7 9 1 3 5 7 9 Lähde: Tilastokeskus MetalliLiitto 1
Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vuosina 9 Metalliteollisuuden yritysten yhteenlaskettu kannattavuus parani merkittävästi vuosina 7. Nettotulos nousi molempina vuosina jopa yli 1 prosenttiin eli erittäin hyvälle tasolle. Vuonna nettotulos lähes puolittui edellisvuodesta huonosti menneen loppuvuoden vuoksi. Sekin oli toki yhä hyvä taso. Viime vuonna metalliyritysten yhteenlaskettu nettotulos putosi nollaan eli kannattavuus meni heikoksi. Omavaraisuusaste on -luvulla ollut hyvällä tasolla, mutta kehityssuunta oli aleneva vuoteen asti. Viime vuonna omavaraisuusaste kääntyi nousuun, vaikka vuosi oli muuten vaikea metalliyrityksille. Kuviossa esitetyt koko metalliteollisuutta kuvaavat luvut perustuvat Tilastokeskuksen yhteenlaskettuun metalliteollisuuden aineistoon. Jäljempänä esitettävät toimialakohtaiset luvut perustuvat Balance Consultingin keräämiin yrityskohtaisiin tietoihin. Käytetty yrityskohtainen aineisto on toimialoittain niin kattava, että se antaa riittävän edustavan kuvan toimialan kehityksestä. Tarkastelun kohteeksi on otettu neljä tunnuslukua, jotka antavat hyvän yleiskuvan toimialojen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden kehityksestä. Tarkasteltavat tunnusluvut ovat nettotulosprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti, omavaraisuusaste ja quick ratio. Nettotulosprosentti on lyhyen aikavälin kannattavuuden tunnusluku. Nettotulosprosentti kertoo yrityksen varsinaisen toiminnan tuloksen rahoituskulujen ja verojen jälkeen. Tunnusluku vaihtelee toimialoittain eli siihen perustuvia vertailuja voidaan tehdä lähinnä saman toimialan sisällä. Kumulatiivisen nettotulosprosentin on oltava nollaa suurempi, jotta yrityksen toiminta olisi kannattavaa. Nettotulosprosenttia voidaan metallin toimialoilla pitää hyvänä, jos se on yli viisi prosenttia ja tyydyttävänä, jos se jää alle viiden prosentin, mutta pysyttelee kuitenkin nollan yläpuolella. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on pitkän aikavälin kannattavuuden tunnusluku. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kertoo kuinka paljon on saatu tuottoa yritykseen sijoitetulle pääomalle. Tähän tunnuslukuun perustuvia vertailuja voidaan tehdä toimialojen sisällä ja välillä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentin tulee olla vähintään yrityksen vieraasta pääomasta maksaman koron suuruinen, jotta yrityksen Kuvio. Metalliteollisuuden kannattavuus ja omavaraisuusaste (%) 5 3 1 Käyttökate-% Nettotulos-% -1 1 3 5 Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden tilinpäätöstilasto Omavaraisuusaste, % 7 9E toiminta olisi kannattavaa. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää hyvänä, jos se on yli kymmenen prosenttia ja vielä tyydyttävänä, jos se pysyy kuuden ja kymmenen prosentin välillä. Omavaraisuusaste on vakavaraisuuden tunnusluku. Omavaraisuusaste kertoo, miten suuren osan oma pääoma muodostaa yrityksen koko pääomasta eli taseesta ja se kuvaa yrityksen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä sitoumuksistaan. Omavaraisuusaste on hyvä, jos se on yli prosenttia. Jos se on välillä prosenttia, sitä voidaan pitää tyydyttävänä. Omavaraisuus on heikko, kun tunnusluku on alle prosenttia. Quick ratio on maksuvalmiuden tunnusluku. Quick ratio kertoo yrityksen kyvystä selviytyä lyhytaikaisista velvoitteistaan ja siihen perustuvia vertailuja voidaan tehdä toimialojen sisällä ja välillä. Quick ration tulisi olla vähintään 1, ollakseen hyvällä tasolla. Tällöin yritys pystyy suoriutumaan lyhytaikaisista veloistaan rahavaroillaan ja lyhytaikaisilla saamisillaan. Tasoa,5 1, voidaan vielä pitää tyydyttävänä. Toimialan tilanteen arvioimisessa on pyritty ottamaan huomioon paitsi mainitut tunnusluvut ja niiden kehitys myös muuta saatavilla ollutta tietoa. Tällaista on esimerkiksi yksittäisiä yrityksiä käsittelevä uutisointi. 5 3 1-1 Nettotu Käyttök metallin toimialakatsaus 1 9
Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kukin tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. osoittaa, että 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 5 prosentilla tätä suurempi. on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. on siis keskiluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, voidaan sitä pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena. Jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. On kuitenkin muistettava, että edellä esitetyssä luokittelussa vertailu tehdään koko toimialan tilanteeseen. On mahdollista, että joku toimialan alakvartiilin tunnusluku voi olla niin hyvällä tasolla, että jopa alakvartiilin yrityksen tilanne on tosiasiallisesti erittäin hyvä. Vastaavasti joku toimialan yläkvartiilin tunnusluku voi olla niin huonolla tasolla, että yläkvartiilin yrityksen tilanne on tosiasiallisesti heikko. Tunnuslukujen kuvauksessa edellä on esitetty niiden hyvyyttä ja huonoutta osoittavia yleisiä viitearvoja. 1 MetalliLiitto 1
Metallien jalostus Metallien jalostuksessa nettotulos on vuodesta alkaen parantunut. Vuonna alkoi mediaaniyrityksen ja alakvartiiliyrityksen nettotulos heikkenemään. yrityksen nettotulosprosentti oli viime vuonna noin. yrityksen tulos oli viime vuonna lähes nolla eli vaivoin kannattavaa. Tämä kuvaa selkeästi viime vuonna vallinnutta alan ahdinkoa. Alan alakvartiiliyrityksen tulos putosi viime vuonna negatiiviseksi. Puolet alan yrityksistä on pystynyt toimimaan kannattavasti vuonna 9. Metallin jalostuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli vuodesta alkaen hyvällä tasolla, mutta vuodesta 7 se alkoi selvästi laskea alan mediaani- ja alakvartiiliyrityksessä. Vuonna 7 sijoitetun pääoman tuotto alkoi laskea myös yläkvartiiliyrityksessä. yrityksessä sijoitetun pääoman tuotto oli alle kolme prosenttia, jota voidaan pitää heikkona. Viime vuonna sijoitetun pääoman tuotto oli alakvartiiliyrityksessä negatiivinen eli huono. Alle puolet alan yrityksistä on pystynyt tuottamaan riittävästi tuottoa sijoitetulle pääomalle viime vuonna. Vuoden jälkeen metallin jalostuksen yritysten omavaraisuusaste nousi tasaisesti kaikissa kvartiileissa. Vuodesta 7 se on laskenut yläkvartiiliyrityksessä, ollen viime vuonna noin prosentin tasoa. yrityksen omavaisuusaste on kuitenkin ollut hyvällä tasolla viime vuonna. Omavaraisuusaste on hieman parantunut alan mediaani- ja alakvartiiliyrityksissä. yrityksessä se oli viime vuonna hyvällä tasolla ja alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla. Alan yritysten rahoitusrakennetta voidaan pitää terveenä. Quick ratio eli maksuvalmius on ollut vuosina tyydyttävällä tasolla alakvartiili- ja mediaaniyrityksessä. Vuonna 9 maksuvalmius koheni kaikissa kvartiileissa. yrityksessä maksuvalmius oli tyydyttävällä tasolla viime vuonna. Yli puolessa alan yrityksistä maksuvalmius on ollut viime vuonna hyvällä tasolla. Toimialalla on mennyt vuoteen asti hyvin. Toimialalla näkyi viime vuonna selvästi kansainvälisen taantuman tuomat ongelmat. 15 1 9 3-3 - -9-1 5 3 1-1 7 5 3 1 1 1 1 Nettotulos (%) 3 5 7 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 9 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 3 5 7 9 15 1 9 3-3 - -9-1 5 3 1-1 7 5 3 1, Quick ratio, 1, 1,,5,5, 1 3 5 7 9, metallin toimialakatsaus 1 11
Me ta l l i t uo t t eiden va l mis t us Metallituotteiden valmistuksessa nettotulosprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta hyvältä tasolta vuoteen 3 tyydyttävälle tasolle, jonka jälkeen se on palautunut parissa vuodessa hyvälle tasolle jatkaen nousuaan vuoteen 7, jolloin se on kääntynyt lievään laskuun vuonna säilyen vielä hyvällä tasolla kunnes on romahtanut vuonna 9 tyydyttävälle tasolle. Nettotulosprosentti on pysynyt myös alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla nollan yläpuolella vuodet käsittävän ajanjakson romahtaen vuonna 9 selvästi nollan alapuolelle heikolle tasolle. Suuri enemmistö toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina ja yli puolet yrityksistä on onnistunut toimimaan kannattavasti myös vuonna 9. Metallituotteiden valmistuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen 3, jonka jälkeen se on noussut vuoteen 7 saakka kääntyen tämän jälkeen laskuun säilyen vielä vuonna hyvällä tasolla, mutta pudoten vuonna 9 tyydyttävälle tasolle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on säilynyt myös alakvartiiliyrityksessä pääosin hyvällä tai tyydyttävällä tasolla vuosina käyden kuitenkin vuonna 3 heikolla tasolla ja pudoten vuonna 9 heikolle tasolle selvästi nollan alapuolelle. Suuri enemmistö toimialan yrityksistä on saanut aikaan vähintään hyvää tuottoa siihen sijoitetulle pääomalle vuosina ja vielä vuonna 9 vajaa puolet yrityksistä on kyennyt tähän. Metallituotteiden valmistuksessa omavaraisuusaste on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla ollen jopa nousussa vuosina 7 9. Omavaraisuusaste on pysytellyt alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 9, osoittaen nousua vuosina 7, mutta kääntyen tämän jälkeen laskuun vuonna 9. Noin puolet toimialan yrityksistä on onnistunut pitämään omavaraisuusasteen vuosina 9 hyvällä tasolla. Metallituotteiden valmistuksessa quick ratio on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla ollen muutamana viime vuotena nousussa. Quick ratio on ollut alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 9 ja siinäkin lievässä nousussa muutamana viime vuotena. Yli puolessa toimialan yrityksistä maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla vuosina 9. Tunnusluvuista on nähtävissä kansainvälinen taantuma luvun alkupuolella, tämän jälkeinen nousukausi sekä kasvun taittuminen taantumaksi vuonna. Toimialalla on silti parina viime vuotena selvästi onnistuttu parantamaan omavaraisuusastetta sekä maksuvalmiutta, vaikka samalla lyhyen ja pitkän aikavälin kannattavuus on heikentynyt. Paremmin ja huonommin pärjäävien yritysten välillä on tapahtunut erkaantumista. Toimialan tunnusluvut näyttävät seurailevan varsin selväpiirteisesti talouden suhdanteita. Metallituotteiden valmistuksella on toimialana mennyt kohtuullisesti vuosina ennen tilanteen heikentymistä vuonna 9. 1 1 - - 5 3 1-1 7 5 3 1,5, 1,,5, 1 1 1 1 Nettotulos (%) 3 5 7 9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 3 5 7 9 Quick ratio 3 5 7 9 1 1 - - 5 3 1-1 7 5 3 1,5, 1,,5, 1 MetalliLiitto 1
Muiden Koneiden ja laitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa nettotulosprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen, jonka jälkeen se nousi vuoteen 7 asti ja kääntyi jälleen aluksi loivempaan laskuun vuonna ja sittemmin jyrkempään laskuun vuonna 9 säilyen koko ajan kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Nettotulosprosentti on pysynyt alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla nollassa tai hieman sen yläpuolella vuodet käsittävän ajanjakson, jonka jälkeen se romahti vuonna 9 heikolle tasolle selvästi nollan alapuolelle. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina ja vuonna 9 tähän on pystynyt vielä yli puolet yrityksistä. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen 3, jonka jälkeen se on noussut vuoteen 7 saakka kääntyen tämän jälkeen laskuun säilyen vielä vuonna hyvällä tasolla, mutta pudoten vuonna 9 tyydyttävälle tasolle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on säilynyt myös alakvartiiliyrityksessä yleensä tyydyttävällä tasolla vuosina pudoten kuitenkin välillä vuosina heikolle tasolle ja lopulta vuonna 9 taas heikolle tasolle selvästi nollan alapuolelle. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä on onnistunut saavuttamaan vähintään hyvää tuottoa siihen sijoitetulle pääomalle vuosina ja vielä vuonna 9 tähän on pystynyt vajaa puolet yrityksistä. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa omavaraisuusaste on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvän tason tuntumassa. Omavaraisuusaste on pysytellyt alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 9. Noin puolessa toimialan yrityksistä omavaraisuusaste on pysytellyt vähintään hyvällä tasolla vuosina 9 ja se on yleisesti ollut nousussa parina viime vuotena. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa quick ratio on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla. Quick ratio on ollut alakvartiiliyrityksessä samalla tyydyttävällä tasolla vuosina 9. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä on saanut ylläpidettyä maksuvalmiuden vähintään hyvällä tasolla vuosina 9 ja vuonna 9 näkyy vielä käänne nousuun. Tunnusluvuista on havaittavissa kansainvälinen taantuma luvun alkupuolella, tämän jälkeinen nousukausi sekä kasvun kääntyminen taantumaksi vuodesta 7 lähtien. Lyhyen ja pitkän aikavälin kannattavuus ovat molemmat heikentyneet parina viime vuotena. Samalla kuitenkin omavaraisuusaste on noussut ja maksuvalmius parantunut. Kehitys on samansuuntaista paremmin ja huonommin pärjäävien yritysten kesken. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksella on kokonaisuutena arvioiden mennyt toimialana kohtuullisesti vuosina ennen käännettä heikompaan suuntaan vuonna 9. 1 - - 35 3 5 15 1 5-5 7 5 3 1 3,,5, 1,,5 1 1 1 1 Nettotulos (%) 3 5 7 9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 3 5 7 9 Quick ratio 3 5 7 9 1 - - 35 3 5 15 1 5-5 7 5 3 1 3,,5, 1,,5 metallin toimialakatsaus 1 13
T ie t okoneiden sek ä elek t ronis t en ja op t is t en tuotteiden valmistus Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa nettotulosprosentti laski mediaaniyrityksessä vuosikymmenen alussa. Nettotulosprosentti nousi vuonna takaisin vuoden tasolle, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Vuonna 9 mediaaniyrityksen nettotulosprosentti putosi alle yhden prosentin. Nettotulosprosentti on jäänyt alakvartiiliyrityksessä heikolle tasolle nollaan tai sen alapuolelle vuosina 9. Yli puolet toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina 9. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti laski mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen, jonka jälkeen se nousi vuoteen 5 saakka. Sen jälkeen toimialan sijoitetun pääoman tuotto on laskusuunnassa, ollen vuonna 9 enää välttävällä alle kuuden prosentin tasolla. yrityksen sijoitetun pääoman tuotto on ollut seurantajaksolla heikkoa ja sen kehitys on ollut laskeva vuodesta 5. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa omavaraisuusaste on pysynyt mediaaniyrityksessä hyvällä tasolla vuosina 9, vaikkakin kehitys kääntyi laskuun vuonna 9. yrityksessä omavaraisuusaste on pysynyt vuosina tyydyttävällä tasolla. Kehitys tosin on ollut heikkenevää vuodesta 3 lähtien, ollen vuonna 9 enää tyydyttävällä tasolla. Toimiala on selvästi jakautunut yrityksiin, joiden omavaraisuusaste on kunnossa ja paranee sekä yrityksiin, joiden omavaraisuusaste on heikko ja huononee. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa quick ratio kääntyi viime vuonna laskuun pitkän stabiilin kauden jälkeen. Quick ratio on ollut alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 9. Quick ratio on talouden taantumasta huolimatta silmiin pistävän korkealla tasolla etenkin toimialan parhaiten menestyvillä yrityksillä. Toimialalla korostuvat muita metallin toimialoja enemmän suuret erot yläkvartiiliyrityksen, mediaaniyrityksen ja alakvartiiliyrityksen suoriutumisen välillä. Toimialan kannattavuus on heikentynyt ja monet sen yritykset ovat suoriutuneet huonosti viime vuosina, samalla kun parhaiten pärjäävät yritykset ovat suoriutuneet hyvin. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen heikkenevä kehitys jatkui vuonna 9. 1 1 - - 35 3 5 15 1 5-5 -1 7 5 3 1 3,,5, 1 1 1 Nettotulos (%) 3 5 7 9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 3 5 7 9 Quick ratio 1 1 - - 35 3 5 15 1 5-5 -1 7 5 3 1 3,,5, 1, 1,,5 1 3 5 7 9,5 1 MetalliLiitto 1
Sähköl a i t t eiden va l mis t us Sähkölaitteiden valmistuksessa nettotulosprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen ollen tyydyttävällä tasolla, jonka jälkeen se on noussut vuoteen 7 saavuttaen hyvän tason, minkä jälkeen se on kääntynyt laskuun säilyttäen silti vielä vuonna 9 tyydyttävän tason. Nettotulosprosentti on pysynyt myös alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla nollan yläpuolella vuodet käsittävän ajanjakson, pudoten kuitenkin vuonna 9 heikolle tasolle nollan alapuolelle. Suuri enemmistö toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina ja selvä enemmistö yrityksistä on pystynyt tähän myös vuonna 9. Sähkölaitteiden valmistuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on laskenut mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen, jonka jälkeen se on lähtenyt tasaiseen vuoteen 7 saakka jatkuneeseen nousuun, pysytellen koko ajan hyvällä tasolla, mutta kääntyen vuodesta alkaen laskuun silti tyydyttävän tason vielä vuonna 9 säilyttäen. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on säilynyt myös alakvartiiliyrityksessä pääosin tyydyttävällä tasolla vuosina, käväisten kuitenkin vuonna heikolla tasolla ja romahtaen vuonna 9 heikolle tasolle nollan alapuolelle. Suuri enemmistö toimialan yrityksistä on kyennyt saamaan aikaan vähintään hyvää tuottoa siihen sijoitetulle pääomalle vuosina ja vielä vuonna 9 tähän on pystynyt vajaa puolet yrityksistä. Sähkölaitteiden valmistuksessa omavaraisuusaste on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla ollen noususuunnassa vuosina 7 9. Omavaraisuusaste on pysytellyt alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 5 osoittaen nousua tämän jälkeen. Yli puolet toimialan yrityksistä on onnistunut pitämään omavaraisuusasteen vuosina 9 hyvällä tasolla nostaen sitä muutamina viime vuosina entisestään. Sähkölaitteiden valmistuksessa quick ratio on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla ollen kolmena viime vuotena nousussa. Quick ratio on ollut alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina 9 ollen koko ajan hiljalleen paranemaan päin. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä on saanut pidettyä maksuvalmiuden vuosina 9 vähintään hyvällä tasolla. Tunnusluvuista käy ilmi kansainvälinen taantuma luvun alkupuolella, sen jälkeinen nousukausi sekä kasvun taittuminen vuonna 7 ja kääntyminen selvään laskuun vuonna 9. Toimialan lyhyen ja pitkän aikavälin kannattavuus on kehittynyt varsin hyvin vuosina 7. Käänne huonompaan suuntaan näkyy sitä aikaisemmin ja selvemmin mitä heikommin suoriutuvasta yrityksestä on kyse. Omavaraisuusasteessa ja maksuvalmiudessa on ollut myönteistä kehitystä muutamina viime vuosina. Sähkölaitteiden valmistuksella on toimialana mennyt hyvin vuosina, minkä jälkeen tilanne on selvästi heikentynyt vuonna 9. Nettotulos (%) 1-1 3 5 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 5 3 1-1 1 3 5 Omavaraisuusaste (%) 7 5 3 1 1 3 5 1 7 9-5 3 1 7 9-1 7 5 3 1 7 9 Quick ratio,, 1, 1,,5,5 1 3 5 7 9 metallin toimialakatsaus 1 15
Moo t t or i a joneu vo jen, per ävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistuksen kannattavuus nettotuloksella mitattuna on vaihdellut 3 prosentin välillä vuosina. Tätä tasoa voidaan pitää tyydyttävänä. Vuonna mediaaniyrityksen nettotulos heikkeni jo alle kolmen prosentin ja viime vuonna romahti lähes yhteen prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lähes puolella alan yrityksistä viime vuoden nettotulos oli negatiivinen tai juuri ja juuri positiivinen yrityksessä se putosi nollaan jo vuonna ja painui pahasti miinukselle viime vuonna. Myös yläkvartiiliyrityksen nettotulos on heikentynyt vuodesta 5 lähtien ja putosi jyrkästi viime vuonna ollen kuitenkin vielä hyvällä 5 prosentin tasolla. Tämän toimialan mediaaniyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi vuosituhannen alussa hyvälle prosentin tasolle. Se pysyi pienestä laskevasti kehityssuunnasta huolimatta hyvällä tasolla aina vuoteen saakka. Viime vuonna taloustaantumasta johtuen se kuitenkin romahti,5 prosenttiin. yrityksen myönteinen kehitys vuonna 7 katkesi heti seuraavana vuonna päätyen viime vuonna noin prosenttia miinukselle. Myös yläkvartiiliyrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti putosi erittäin hyvältä 3 prosentin tasolta 1 prosenttiin. Toisin sanoen kannattavuus putosi koko toimialalla sekä nettotuloksella että sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna. Reilusti yli puolella alan yrityksistä kannattavuus oli viime vuonna huono. Vuoden jälkeen noin puolella moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistuksen toimialan yrityksissä vakavaraisuus on laskenut. yrityksen omavaraisuus on laskenut vuoden hyvältä yli prosentin tasolta tyydyttävälle noin 3 prosentin tasolle. yrityksen omavaraisuusaste putosi jo alle prosentin tason. Eli neljäsosalla alan yrityksistä omavaraisuus on varsin heikolla tasolla. yrityksen omavaraisuusaste on sen sijaan erinomaisella yli 5 prosentin tasolla ja kehityskin oli vielä positiivinen viime vuonna. Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistuksen maksuvalmius on ollut koko vuosituhannen alun alhaisemmalla tasolla kuin muiden metalliteollisuuden toimialojen. Yli puolella toimialan yrityksistä maksuvalmius (quick ratio) on ollut alle yhden. yrityksen quick ratio on ollut hieman alle yhden. Tasoa voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä. Tosin se parini hieman viime vuonna. yrityksessä maksuvalmius on ollut huolestuttavan alhaalla koko tämän vuosikymmenen. Tunnusluvut heijastavat hyvin talouden yleistä kehitystä. Vuonna alkanut taloustaantuma näkyy noin 3 prosentin liikevaihdon pudotuksena ja erityisesti alan heikkona kannattavuuskehityksenä. 7 5 3 1-1 -3 - -5 35 3 5 15 1-5 -1 5 3 1, 1,,5, 5 1 1 1 1 3 3 3 3 Nettotulos (%) 5 5 7 Sijoitetun pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) 5 Quick ratio 5 7 7 7 9 9 9 9 7 5 3 1-1 -3 - -5 35 3 5 15 1 5-5 -1 5 3 1, 1,,5, 1 MetalliLiitto 1
Muu kulkuneuvojen valmistus Toimialan mediaaniyrityksen nettotulos on ollut laskusuuntainen vuosina 9. yrityksessä nettotulosprosentti oli viime vuonna hieman alle neljä eli tyydyttävä. yrityksessä nettotulosprosentti oli -,, jota voidaan luonnehtia heikoksi. yrityksessä nettotulos on ollut hyvin heikko, koska nettotulos oli -9. Toimialalla nettotulos on ollut vuodesta alkaen laskusuunnassa eli kannattavuus on heikentynyt. Noin puolet alan yrityksistä on kuitenkin toiminut kannattavasti vuonna 9. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli hyvällä tasolla mediaaniyrityksessä vuoteen asti. Sen jälkeen se on kuitenkin ollut laskusuuntainen. Alan yläkvartiiliyrityksessä se oli viime vuonna hieman yli 1 eli hyvällä tasolla. yrityksessä sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 1,, eli varsin heikko. yrityksessä sijoitetun pääoman tuottoprosentti jäi negatiiviseksi vuonna 9. yrityksen tulos on ollut negatiivinen kahtena vuonna peräkkäin. Sijoitetun pääoman tuotossa trendi on ollut alaspäin, vaikka yksittäisissä vuosissa on vaihtelua. Omavaraisuusastetta tarkastellessa voidaan havaita, että alan yläkvartiiliyrityksessä se on vaihdellut parhaan vuoden 1 noin 7 prosentin ja heikoimman vuoden hieman alle prosentin välillä. Alan mediaaniyrityksessä se on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä. yrityksessä omavaraisuusaste on vaihdellut tyydyttävän ja heikon välillä vuosien ja 9 välillä. Toimialan heikoimmin menestyvissä yrityksissä toimitaan usein lainarahalla. Quik ratio eli maksuvalmius on alan mediaaniyrityksessä ollut vuosien 9 välillä hyvällä tasolla, mutta alakvartiiliyrityksessä se on ollut tyydyttävä, koska se on ollut kyseisten vuosien välillä alle yksi. yrityksen maksuvalmius on kehittynyt parina viime vuonna merkittävästi. Toimiala on haasteellisemmassa tilanteessa suhteessa metallin muihin toimialoihin. Alan ahdinko näkyy tunnusluvuissa. Nettotulos (%) 1 1 - - - - - - -1 1 3 5 7 9-1 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 5 5 3 3 1 1-1 -1 1 3 5 7 9 7 5 3 1 1 Omavaraisuusaste (%) 7 5 3 1 3 5 7 9 3, Quick ratio 3,,5,5,, 1, 1,,5 1 3 5 7 9,5 metallin toimialakatsaus 1 17
Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa nettotulosprosentti on noussut mediaaniyrityksessä vuodesta tyydyttävältä tasolta vuoteen 1 hyvälle tasolle, minkä jälkeen se on pudonnut vuoteen 3 tyydyttävälle tasolle, jonka jälkeen se on taas noussut saavuttaen vuonna hyvän tason ja pudonnut taas tämän jälkeen tyydyttävälle tasolle vuosina 9. Nettotulosprosentti on pysynyt myös alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla nollan yläpuolella vuodet käsittävän ajanjakson pudoten kuitenkin vuonna 9 heikolle tasolle rajusti nollan alapuolelle. Suuri enemmistö toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina ja vielä vuonna 9 yli puolet yrityksistä on siihen kyennyt. Koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on mediaaniyrityksessä vaihdellut vuosina säilyen koko ajan hyvällä tasolla, pudoten lopulta vuonna 9 tyydyttävälle tasolle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut alakvartiiliyrityksessä laskusuuntainen päätyen vuosien 1 hyvältä tasolta vähitellen tyydyttävälle tasolle vuonna ja viimein heikolle tasolle rajusti nollan alapuolelle vuonna 9. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä on kuitenkin yltänyt vähintään hyvään tuottoon siihen sijoitetulle pääomalle vuosina ja myös vuonna 9 melkein puolet yrityksistä on siihen pystynyt. Koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa omavaraisuusaste on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla ollen vuonna 9 hyvässä nousussa. Omavaraisuusaste on pysytellyt alakvartiiliyrityksessä tyydyttävällä tasolla vuosina osoittaen nousua vuonna 9. Yli puolet toimialan yrityksistä on yltänyt omavaraisuusasteessa hyvään tasoon vuosina 9. Koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa quick ratio on pysytellyt mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvällä tasolla. Quick ratio on ollut alakvartiiliyrityksessä vuosina 9 pitkässä juoksussa melko vakaasti samalla tyydyttävällä tasolla. Selvä enemmistö toimialan yrityksistä omaa vähintään hyvän maksuvalmiuden tason. Tunnusluvuista paljastuu kansainvälinen taantuma luvun alkupuolella sekä tämän jälkeinen nousukausi. Lyhyen ja pitkän aikavälin kannattavuus ovat heikentyneet hieman maltillisemmin kuin konepajatoimialoilla. On kuitenkin havaittavissa selvää erkaantumista paremmin ja huonommin pärjäävien yritysten välillä. Omavaraisuusaste ja maksuvalmius ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina. Toimialalla kasvu on taittunut taantumaksi jo vuonna, mihin on luultavasti vaikuttanut toimialan merkittävän asiakkaan eli puunjalostusteollisuuden rakennemuutos. Toimialalle on myös ilmaantunut tarkasteluajanjaksona uusia yrityksiä teollisuusyritysten ulkoistettua huoltotoimintojaan, millä on voinut olla vaikutusta tunnuslukuihin. Koneiden ja laitteiden korjauksella, huollolla ja asennuksella on toimialana mennyt hyvin vuosina vuoden 9 ollessa tälläkin toimialalla selvästi edellisiä vuosia huonompi. 1 1 - - - 1 5 3 1-1 1 7 5 3 1 1 3,,5, 1,,5 1 Nettotulos (%) 1 1 - - - 3 5 7 9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 5 3 1-1 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 7 5 3 1 3 5 7 9 Quick ratio 3,,5, 1, 3 5 7 9,5 1 MetalliLiitto 1
Muu valmistus Muussa valmistuksessa nettotulosprosentti laski mediaaniyrityksessä vuodesta vuoteen 1 säilyen tyydyttävällä tasolla, jonka jälkeen se nousi vuoteen 5 mennessä hyvälle tasolle mutta laski tämän jälkeen tyydyttävälle tasolle. yrityksessä nettotulosprosentti on vaihdellut heikolla tasolla nollan molemmin puolin vuosina 7, pudoten tämän jälkeen selvästi nollan alapuolelle kahtena viime vuotena. Selvästi yli puolet toimialan yrityksistä on kyennyt toimimaan kannattavasti vuosina 9. Muussa valmistuksessa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on heilahdellut mediaaniyrityksessä voimakkaasti vuosina, pysytellen kuinkin hyvällä tasolla. Vuonna 9 se kuitenkin laski tyydyttävälle tasolle alle yhdeksään prosenttiin. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on pysytellyt alakvartiiliyrityksessä heikolla tai tyydyttävällä tasolla vuosina 7. Vuonna alkanut lasku jatkui vuonna 9. Lähes puolet toimialan yrityksistä on päässyt hyvään tuottoon siihen sijoitetulle pääomalle. Muussa valmistuksessa omavaraisuusaste mediaaniyrityksessä kääntyi laskuun vuonna 9, mutta on edelleen hyvällä tasolla. yrityksessä omavaraisuusaste nousi vuonna 9 tyydyttävälle tasolle. Yli puolella toimialan yrityksistä omavaraisuusaste on hyvällä tasolla. Muussa valmistuksessa quick ratio on vaihdellut mediaaniyrityksessä vuosina 9 hyvän tason tuntumassa. yrityksessä quick ratio on ollut tyydyttävällä tasolla vuosina 9, vuonna 9 se jopa hieman parani. Toimialan parhaiten menestyvien ja heikommin menestyvien yritysten väliset erot kasvavat ja käännekohdat osuvat yläkvartiiliyrityksessä ja alakvartiiliyrityksessä välillä eri vuosille, mitä saattaa selittää se, että toimialalla on kirjavaa tuotantoa. Muulla valmistuksella on toimialana mennyt hyvin vuosina. Vuosi 9 oli hieman heikompi. 1 1-3 5 15 1 5 7 5 3 1 1 Nettotulos (%) 3 5 7 9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 3 5 7 9 Omavaraisuusaste (%) 1 1-3 5 15 1 5 7 5 3 1 1 1 3 5 7 9,5 Quick ratio,5,, 1,,5 1,,5, 1 3 5 7 9, metallin toimialakatsaus 1 19
Maailmantalouden ja Suomen yleinen kehitys vuonna 1 ja lähiajan näkymät Maailmantalous on toipumassa voimakkaimmasta taantumasta sitten 193-luvun laman. Pelot uudesta maailmanlaajuisesta taantumasta ovat tämän vuoden aikana vähentyneet, mutta täysin ei uutta taantumaa kuitenkaan voida sulkea pois. Monissa maissa on vielä paljon epävarmuustekijöitä ja toipuminen on hidasta. Maailmantalous kasvaa arvioiden mukaan tänä vuonna lähes viisi prosenttia. Kehittyneissä teollisuusmaissa kasvu jää kuitenkin alle kolmen prosentin, kun taas kehittyvissä talouksissa päästään noin kahdeksan prosentin kasvuvauhtiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun arvioidaan hieman hidastuvan, mutta pysyvän kuitenkin yli neljässä prosentissa. Teollisuusmaissa on erilaisia kasvua jarruttavia tekijöitä. USA:ssa kotitaloudet ovat yhä hyvin velkaisia ja asuntomarkkinoiden heikkona jatkuvan tilan vuoksi nopeaa paranemista ei ole näkyvissä. Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus edellyttää säästämisen lisäämistä. Kun kotitaloudet lisäävät säästämistään, ne vastaavasti hidastavat kulutuksen kasvattamista. Näin ollen kotimainen kysyntä kasvaa USA:ssa hitaasti. Koska kotitalouksien kysyntä muodostaa suurimman kysyntäerän USA:n taloudessa, heijastuu hidas kulutuksen kasvu myös koko talouden kasvuun pitäen sen hitaana. Koska talouskasvu on niin hidasta, ei työllisyys parane ja työttömyys vähene. USA:n työttömyysaste on pysynyt poikkeuksellisen pitkään lähellä kymmenen prosentin tasoa eikä siihen ole mitään nopeaa käännettä odotettavissa, koska kotitalouksien velkaongelman purkaminen etenee hitaasti. USA:ssa taloutta on elvytetty voimakkaasti sekä finanssi- että rahapolitiikalla. Finanssipoliittinen elvytys todennäköisesti vähenee olennaisesti tai jopa loppuu kokonaan, koska republikaanit voittivat ns. välivaaleissa marraskuun alussa. Presidentti Obaman on hyvin vaikea saada edustajainhuoneessa läpi elvytyspoliittisia esityksiään, koska siellä on nyt republikaanien enemmistö. Republikaanit ovat huolissaan valtion kasvavasta roolista taloudessa ja valtiontalouden alijäämän kasvusta, minkä vuoksi he vastustavat elvytystoimia. Rahapoliittinen elvytys kuitenkin jatkuu USA:ssa. Keskuspankki on pitänyt ohjauskoron nollan tuntumassa vuoden lopusta lähtien eikä korkoa todennäköisesti nosteta vielä ensi vuoden aikanakaan. Lisäksi keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaa ostamalla valtion velkapapereita, mikä lisää rahamäärää taloudessa ja pitää pitkät korot alhaisina. Marraskuun alussa keskuspankki ilmoitti, että se jatkaa valtion velkapapereiden ostoa myös ensi vuonna. Rahapoliittisen elvytyksen vaikutukset USA:n talouskasvuun ovat jääneet kohtalaisen heikoiksi. Tämä ei nykyisessä velkaongelmatilanteessa ole yllättävää. Koska kotitaloudet ovat ylivelkaantuneita, ei korkotason alhaalla pitäminen saa kotitalouksia ottamaan lisää velkaa ja lisäämään kuluttamistaan. Yritykset eivät puolestaan ole innokkaita lisäämään investointejaan ja tuotantoaan ja työllistämään lisää ihmisiä, koska tuotteiden kysyntä ei kasva. Yritysten kassatilanne on hyvä ja vaarana on, että runsaat kassat purkautuvat ulkomaille ja johtavat siellä sijoituskupliin. USA:n talous on eräänlaisessa pattitilanteessa eikä siitä ole nopeaa ulospääsyä. Velkaongelmien purkaminen vie vuosia ja on odotettavissa, että USA:n talouskasvu pysyy historiallisesti katsoen heikkona useita vuosia. Talouskasvun ennakoidaan tänä ja ensi vuonna jäävän selvästi alle kolmen prosentin, mikä ei USA:n kasvavan väestön vuoksi riitä työttömyyden vähentämiseen. Uuteen taantumaan ajautumista pidetään kuitenkin tällä hetkellä melko epätodennäköisenä. Maailmantalouden kannalta USA:n hidas talouskasvu on ongelma, koska USA:n vaikutus koko maailmantalouteen on yhä niin suuri. EU-maissa joidenkin maiden kehitystä jarruttavat julkisen talouden ongelmat. EU-maiden talouskehitys onkin eriytynyt melko voimakkaasti. Joissakin maissa kasvu on taantuman jälkeen lähtenyt ripeään vauhtiin, kuten esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja myös Suomessa. Joissakin julkisen sektorin velkaongelmasta kärsivissä maissa taas talous supistuu vielä tänäkin vuonna. Kokonaisuutena EU:n talouskasvu jää tänä vuonna varsin hitaaksi, noin reiluun prosenttiin, eivätkä ensi vuoden kasvunäkymätkään paljon paremmilta näytä eli kasvun ei ennakoida juuri kiihtyvän ensi vuonna. Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvät maat ovat tälle hetkellä maailman talouskasvun moottori. Kiinassa taantuman vaikutus jäi hyvin pieneksi ja kasvu jatkuu noin kymmenen prosentin vauhdilla. Myös Intian, Brasilian, Argentiinan ja Meksikon taloudet ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Myös Venäjän talous on kääntynyt kasvuun viime vuoden voimakkaan pudotuksen jälkeen. Vaikka kehittyvät taloudet kasvavatkin reipasta vauhtia ja niitä voi pitää maailmantalouden kasvun moottoreina, on niiden vaikutus teollisuusmaihin kuitenkin melko rajallinen. Useat kehittyvät taloudet kasvavat viennin varassa ja kotimaisen kysynnän kasvu on maltillisempaa. Siten niiden oma MetalliLiitto 1