Ympäristöpalvelut Helmi Nro Sivu Ympäristöterveyslautakunta 5/2011 125 KOKOUSAIKA Keskiviikko 14.12.2011 klo 13.00-15.45

HAAPAVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA/JULKINEN Ympäristöpalvelut Helmi Nro Sivu Ympäristöterveyslautakunta 5/2011 125 KOKOUSAIKA Keskiviikko 14.12.2011 klo 13.00-15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Haapaveden kaupunki Ympäristöpalvelut Helmi, Rynnäkkötie 1, 3 krs Jokela Raimo, puheenjohtaja Pitkälä Helena, varapuheenjohtaja Konola Matti, jäsen Kurkinen Anna, jäsen Laakko Alpo, jäsen Louet Kaisa, jäsen Tuominen Maija-Liisa, jäsen Näätänen Teuvo, jäsen Jaakola Kaisa varajäsen POISSA Kurkinen Anna jäsen MUUT SAAPUVILLA Vinkki Esko, kaupunginhallituksen edustaja OLLEET Heikkilä Harri, va.ympäristöpalvelupäällikkö, esittelijä/sihteeri POISSA Vahteala Antti-Jussi, vs.perusturvajohtaja Eeva Heiska asiantuntija :t 42-45 LAILLISUUS JA Ympäristöterveyslautakunta totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja PÄÄTÖSVALTAISUUS päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 41-54 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Ympäristöterveyslautakunta valitsi kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Kaisa Louet ja Teuvo Näätänen. PÖYTÄKIRJA ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS TARKASTUSAIKA ALLEKIRJOITUKSET Raimo Jokela Harri Heikkilä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Haapavesi / 2011 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Kaisa Louet Haapavedellä 23.12.2011 Pöytäkirjanpitäjä Teuvo Näätänen Harri Heikkilä

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 126 Asiat: Asia nro Liite nro Asia Sivu 41 Ajankohtaiset asiat 127 42 Pyhäjoen yhteistarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 2010 sekä Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu vuonna 2010 128 43 Siikajoen yhteistarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 2010 sekä Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2010 133 44 Kiviaineksen louhintaa, murskausta, varastointia ja kuljetusta koskeva ympäristölupa, Morenia Oy, Siikalatva 137 45 Haapaveden Ainalin ja Osmangan järvien ympäristöselvitys 148 46 30 Talouden toteutumaraportti 1-9/2011 149 47 31 Talousarvioesitys vuodelle 2012 150 48 32, 33 Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset ja lausunnot 151 49 34 Maksutaksa/Ympäristöpalvelut Helmi 152 50 Valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014, päivitys vuodelle 2012 153 51 35 Levähaitta- ja uimavesiseuranta Ympäristöpalvelut Helmen alueella kesällä 2011 154 52 Eläinlääkäreiden eläinlääkintähuoltolain mukaisten palkkioiden vahvistaminen vuodelle 2012 156 53 Tiedoksi saapuneet kirjeet ja asiakirjat 158 54 Muut esille tulevat asiat 160 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 127 41 AJANKOHTAISET ASIAT Va. ympäristöpalvelupäällikkö kertoo ajankohtaisista eläinlääkintähuollon ja valvonnan asioista. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 128 42 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILUN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2010 SEKÄ HAAPAVEDEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU VUONNA 2010 Valmistelija ympäristösihteeri Eeva Heiska, 1.12.2011. Yhteistarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot: -Pyhäjärven kaupunki -Kärsämäen Vesihuolto Oy -Haapaveden kaupunki -Oulaisten kaupunki -Vihannin Vesi Oy -Merijärven kunta -Pyhäjokisuun Vesi Oy -Vattukylän koulu -Mieluskylän koulu Teollisuuslaitokset: -Valio Oy/Haapavesi -Pyhäsalmi Mine Oy/Pyhäsalmen kaivos -Kanteleen Voima Oy/Haapaveden voimalaitos Turvetuotantoalueet: Ahmaneva/Vapo Oy Ojaneva/Vapo Oy Märsynneva/Vapo Oy Verkaneva/Vapo Oy Palaneva/Tmi Hämäläinen Kuuhkamonneva/Vapo Oy Haaponeva/Vapo Oy Marjaneva/Megturve Oy Jahtavisneva/Megaturve Oy Aittoneva/Jukuturve Oy Puutionneva/Vapo Oy Äijönneva/Vapo Oy Kuljunneva/Vapo Oy Piipsanneva/Vapo Oy Veneneva/Kanteleen Voima Oy Onkineva/Vapo Oy Luomaneva/Vapo Oy Porkanneva/Vapo Oy Lehtoneva/Turveruukki Oy Lehtoneva/Vapo Oy Pihlajaneva/Vapo Oy Siloneva/Vapo Oy Kärsämäenneva/AP-Peat Oy Hankilanneva/Vapo Oy purkuvesistö Pyhäjärvi purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Vihanninjoki purkuvesistö Talusoja purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Haapajärvi purkuvesistö Pyhäjärvi purkuvesistö Haapajärvi purkuvesistö Vihanninjoki purkuvesistö Piipsanjoki purkuvesistö Piipsanjoki purkuvesistö Piipsanjoki purkuvesistö Piipsanjoki purkuvesistö Piipsanjoki purkuvesistö Humaloja purkuvesistö Tähjänjoki purkuvesistö Tähjänjoki purkuvesistö Hiito-oja purkuvesistö Mäyränoja purkuvesistö Mäyränoja purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Piipsanoja purkuvesistö Pyhäjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Kärsämäenjoki purkuvesistö Luonuanoja

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 129 Kivineva/Vapo Oy Iso-Lamminneva/Vapo Oy Nurmesneva/Vapo Oy Puntarisuo/Vapo Oy Vittouvenneva/Vapo Oy purkuvesistö Luonuanoja purkuvesistö Venetoja purkuvesistö Isopeurapuro purkuvesistö Lohvanjoki purkuvesistö Pyhäjärvi Turvesoiden määrä (kpl) sekä kokonaispinta-ala ja tuotannossa oleva pinta-ala (ha) 1992-2010: Vuosi Kpl Kokonaispinta-ala Tuotannossa oleva pinta-ala 1992 14 3 716 1993 3 291 1994 15 3 887 1995 15 4 085 1996 18 4 314 1997 19 4 420 4 108 1998 19 4 423 4 155 1999 20 4 571 4 271 2000 20 4 540 3 792 2001 20 4 392 3 950 2003 18 4 105 3 730 2004 19 3 974 3 655 2005 19 3 810 3 560 2006 19 3 733 3 262 2007 22 3 648 3 202 2008 20 3 808 2 605 2009 23 3 967 2 689 2010 27 4 136 2 577 Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakkoluodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Toinen huomattava joki, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 metriä. Valuma-alueen koko jokisuulla on 3 712 km 2 ja järvisyys 5,2 %. Pyhäjoen veden laatu on parhaimmillaan Pyhäjärvessä, jonka Pyhäselällä ja Kirkkoselällä vesi on melko kirkasta, vähähumuksista ja ravinteiltaan lähinnä karua tai lievästi rehevää. Jo Pyhäjärven Junttiselällä vesi on monin osin edellisiä heikompaa johtuen Junttiselälle laskettavista Pyhäsalmen kaivoksen ja Pyhäjärven kaupungin jätevesistä sekä hajakuormituksesta. Alempana Pyhäjoen pääuomassa veden laatua heikentävät pääasiassa sivujokien heikkolaatuiset vedet. Mm. Kärsämäenjoen, Luonuanjoen, Piipsanojan, Humalojan, Mäyränojan, Vihanninjoen ja Piipsanjoen vedet ovat hyvin tummia johtuen suurista humus- ja rautapitoisuuksista. Lisäksi ne ovat sameita ja hyvin ravinteikkaita. Sivujoista tuleva kuormitus heikentää veden laatua erityisesti Pyhäjoen keski- ja alaosalla.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 130 Haapajärven kohdalla vesi on selvästi tummempaa, humuspitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Pyhäjärven luusuassa. Pääuoman vesi luokitellaan reheväksi ravinteiden ja a-klorofyllin perusteella. Pyhäjokisuulle tultaessa väriluku ja humuspitoisuus lisääntyvät edelleen, mutta ravinnepitoisuuksien lisäys on pienempi kuin yläjuoksulla. Pääuoman vesi on selvästi heikkolaatuisinta hyvin runsassateisina kesinä, kuten esim. vuonna 2008. Vuodesta 1988 vuoteen 2010 Pyhäjoen veden laadussa ei ole ollut havaittavissa selvää kehityssuuntaa kesällä eikä talvella. Veden laadussa ei havaita paranemisen eikä heikkenemisen merkkejä pitkällä aikavälillä, mutta talvinäytteiden väri-, humus- ja ravinnepitoisuudet ovat viime vuosina hieman kohonneet erityisesti pääuoman alajuoksulla. Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksen yhteenveto vv. 2001-2006 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen hajakuormitusselvityksen mukaan (tehty v. 2009) ja vuonna 2010 on seuraava: Kuormittaja Fosfori, kg/vuosi Typpi, kg/vuosi Kiintoaine, kg/vuosi 2001-2006 2010 2001-2010 2010 2006 Haja-asutus 6 300 (14 %) 28 000 (5%) Maatalous 33 700 (73 %) 475 400 (78 %) Metsätalous 3 900 (9 %) 35 600 (6%) Ilmalaskeuma 2 000 (4 %) 70 100 (11 %) Hajakuormitus 45 900 609 100 yhteensä Asumajäte- ja 1 000 (22 %) 1 993 30 700 62 488 38 690 (22 %) hulevedet (32 %) (55 %) Teollisuus- ja 1 800 (40 %) 26 14 100 34 351 26 645 (15 %) kaivostoiminta (15 %) (31 %) Turvetuotanto 1 700 (38 %) 632 50 500 15 772 110 848 (63 %) (53 %) (14 %) Pistekuormitus 4 500 2 650 95 300 112 611 176 183 yhteensä Luonnonhuuhtouma 14 900 430 100

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 131 Pyhäjoen ainevirtaamat yläjuoksulta alajuoksulle 2006-2010 ovat seuraavat: 2006 2007 2008 2009 2010 virtaama m 3 /s Pyhäjärvi 4,8 5,5 8,1 4,7 4,9 Haapakoski 15 18 27 13 16 Tolpankoski 25 34 40,4 21 25 kiintoaine kg/d Pyhäjärvi 2 019 2 140 1 903 1 226 1 783 Haapakoski 16 014 13 783 16 876 12 153 14 797 Tolpankoski 33 218 35 509 30 270 27 451 30 225 fosfori kg/d Pyhäjärvi 11 12 15 9 10 Haapakoski 89 80 121 66 70 Tolpankoski 155 152 185 120 141 typpi kg/d Pyhäjärvi 247 285 422 230 262 Haapakoski 2 141 1 553 2 318 1 051 1 339 Tolpankoski 4 047 3 705 3 870 2 074 2 673 Pyhäjoen ainevirtaama oli vuonna 2010 tavanomaista suurempi johtuen suuremmista vesimääristä ja ajoittain tavanomaista heikommasta veden laadusta. Kalastustarkkailu Pyhäjoen pienten sivujokien, Kärsämäenjoen, Vuohtojoen, Piipsanjoen ja Vihanninjoen, kalastus oli v. 2010 pienimuotoista heittovapa-, onki- ja katiskakalastusta. Saaliit olivat pieniä ja saalis oli lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Pyhäjoen pääuomalla Kärsämäen alueella kalasti lähinnä heittovavoilla noin 60 kalastajaa. Haapajärvellä kalasti v. 2010 noin 70 taloutta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja heittovavoilla. Kokonaissaalis oli 4,9 tonnia, josta haukea, ahventa ja kuhaa oli yhteensä vajaa 80 %. Kalastus Haapajärvellä on vuosien mittaan vähentynyt. Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten alueella kalasti v. 2010 pääasiassa vapapyydyksin noin 290 kalastajaa. Kokonaissaalis on 8,4 tonnia, josta haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä oli 86 %. Lisäksi saatiin merkittävästi pyyntikokoisena istutettua kirjolohta. Pyhäjoen vesistössä kalastusta haittaavat mm. pyydysten limoittuminen ja roskaantuminen, vesistön säännöstely sekä kalojen ajoittaiset makuvirheet. Haapajärvellä ja sen alapuolisella Pyhäjoella jäätilanteen muuttumien turvevoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen on vaikeuttanut talvikalastusta. Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu: Haapavedellä oli viemäröinnin piirissä noin 3 630 asukasta vuonna 2010. Jätevesiviemäriä on 68,45 km. Haapaveden kaupungille ja Valio Oy:lle on valmistunut yhteinen biologiskemiallinen puhdistamo vuonna 1983. Käsitellyn jäteveden määrä oli 1 154 759 m 3 (noin 137 115 m 3 enemmän kuin 2009) eli keskimäärin 3 164 m 3 /vrk. Mitoitusarvo on keskimäärin 3 850 m 3 /vrk ja suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa, 6 599 m 3 /vrk. Orgaanisen aineksen lupaehto (BOD7ATU<15 mg/l, puhd.teho >95 %) saavutettiin kaikilla vuosineljänneksillä. Fosforin osalta lupaehdot (kok.fosfori<1,0 mg/l, puhd.teho >95 %) saavutettiin. Dikromaattina mitatun kemiallisen hapenkulutuksen osalta lupaehdot (CODCr<80 mg/l, puhd.teho >90 %) saavutettiin samoin kuin kiintoaineen lupaehdot

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 132 (kiintoaine <25 mg/l, puhd.teho >90 %). Myös ammoniumtyppipitoisuuden osalta lupaehdot (NH4-N <6 mg/l, puhd.teho >80 %). saavutettiin. Oheismateriaali: -Pyhäjoen yhteistarkkailu v. 2010 Vesistö- ja kalataloustarkkailu, Pöyry Finland Oy 16WWE0046, 15.6.2011, käsittelykansiossa -Pyhäjoen yhteistarkkailu. Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset v. 2010, Pöyry Finland Oy 16WWE0137, 13.4.2011, käsittelykansiossa Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Merk. Eeva Heiska oli kokouksessa läsnä asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn aikana.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 133 43 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILUN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2010 SEKÄ SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Valmistelija ympäristösihteeri Eeva Heiska, 1.12.2011. Yhteistarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot: Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Paavolan Vesi Oy, Ruukki Paavolan Vesi Oy, Siikajoki Teollisuuslaitokset: Profood Oy, Vihannin tehdas purkuvesistö Kärähtämänoja, Siikajoki purkuvesistö Siikajoki purkuvesistö Siikajoki purkuvesistö Ohtuanoja, Vuolunoja, Siikajoki Turvetuotantoalueet, tuotannossa: Huhtineva/Turveruukki Oy Hukanneva/Turveruukki Oy Jousineva/Vapo Oy Järvineva/Turveruukki Oy Kivineva, Pulkkila/Vapo Oy Kureluijanneva/Vapo Oy Parkkisenrimpi/Vapo Oy Piipsanneva/Vapo Oy Paskonneva, Haapavesi/Vapo Oy Saarineva/Vapo Oy Jyletneva/Vapo Oy Hangasneva/Turveruukki Oy Huhanneva/Turveruukki Oy Paloneva/Turveruukki Oy Navettarimpi/Vapo Oy Turvetuotantoalueet, kuntoonpanossa: Kärjenrimpi/Vapo Oy Peuraneva/Turveruukki Oy Saarineva/Vapo Oy (päättyi keväällä 2010) Paskonneva, Haapavesi/Vapo Oy (päättyi keväällä 2010) Siikajoen vesistöalueella oli vuonna 2010 turvetuotannossa olevia soita yhteensä 2 948 hehtaaria ja kunnostusvaiheessa 737 hehtaaria. Tuotannosta poistunutta alaa oli 960 hehtaaria. Turvetuotannon piirissä oli näin ollen 4 645 hehtaaria vuonna 2010 ja vuonna 2009 sitä oli 4 189 hehtaaria.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 134 Turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) vuosina 2003-2010: Vuosi Kuntoonpanossa Tuotannossa Tuotantokunnossa Poistunut tuotannosta 2003 420 3 033 135 731 2004 413 3 077 0 915 2005 323 3 022 0 477 2006 420 2 782 0 559 2007 519 2 434 10 895 2008 361 2 386 64 838 2009 681 2 705 0 803 2010 737 2 948 0 960 Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on 4 318 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 979 km 2. Siikajokeen on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Kortteisessa (7 km 2 ) säännöstely aloitettiin vuonna 1968 ja Uljuassa (28 km 2 ) vuonna 1970. Uljuaan vesi johdetaan Siikajoen pääuomasta Lämsänkosken yläpuolelta ja Uljuasta vesi lasketaan Lamujoen alaosalle. Kortteinen sijaitsee Lamujoen keskiosalla. Tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja veden laatuun. Joen alaosalla on kaksi voimalaitosta. Siikajoen vesi on erittäin rehevää ja humuspitoista. Siikajoen ja Lamujoen pääuomat on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan tyydyttäviksi ja Iso-Lamujärven tila hyväksi. Siikajoen sivu-uomista kaikki luokitellut vesistöt (Mulkuanjoki, Neittävänjoki, Kärsämänjoki, Vuolunoja) on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan välttäviksi. Uljua ja Kortteinen on luokiteltu tyydyttäviksi. Lamujoki luokiteltiin vuoden 2010 tulosten perusteella reheväksi humusvesistöksi, joskin klorofyllipitoisuudet viittasivat lievästi rehevään laatuun. Siikajoen pääuoman vesi on hyvin humus- ja ravinnepitoista ja luokitellaan reheväksi ja erittäin reheväksi. Myös klorofyllipitoisuudet viittaavat rehevään veden laatuun. Väri on suurimmillaan tarkkailupisteillä Rantsilan alapuolella. Veden hygieenistä laatua kuvaavat lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat paikoin koholla ja etenkin alemmalla Siikalatvan keskuspuhdistamon alapuolisella näytepisteellä veden hygieeninen laatu oli huono. Bakteerimäärät osoittivat välttävää veden hygieenistä laatua kaikilla pisteillä, joilta ne määritettiin. Siikajoen vesistöalueen jokivedet ovat hyvin humus- ja rautapitoisia, tummia ja ravinteikkaita.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 135 Siikajoen vesistöalueen kunnallisten ja teollisten jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon kuormituksen yhteenveto vuonna 2010: Kuormittaja BOD7, kg/vuosi Fosfori, kg/vuosi Typpi, kg/vuosi Kiintoaine, kg/vuosi Ruukki, jvp 1 314 (14 %) 95 (7 %) 8 395 (20 %) 949 (< 1 %) Siikajoki, jvp 256 (3 %) 15 (1 %) 2 592 (6 %) 438 (< 1 %) Siikalatvan jvp 3 285 (34 %) 99 (8 %) 12 045 (29 %) 4 015 (4 %) Profood Oy, jvp 2 920 (30 %) 256 (20 %) 949 (2 %) 5 475 (5 %) Profood Oy, lietekenttä 1 862 (19 %) 26 (2 %) 208 (< 1 %) Turvetuotanto 800 (62 %) 18 000 (43 %) 102 000 (90 %) Pistekuormitus yhteensä 9 637 1 291 42 189 112 877 Kalastustarkkailu Iso-Lamujärven muikkukanta on ollut huipussaan vuonna 2007, jonka jälkeen nuottakalastuksen yksikkösaalis on laskenut puoleen. Muikun koko on hieman kasvanut ja kalan laatu parantunut kannan harvettua. Pyhännänjärvellä ja Kortteisen tekoaltaalla kirjanpitokalastus on lähinnä pienimuotoista verkkopyyntiä ja saalislajit ovat hauki, ahven ja lahna. Lamujoella havaittiin vuoden 2010 keväällä rapurutto, joka eteni hitaasti ylävirtaan. Vuoden 2010 ravustuskauden jälkeen kanta oli romahtanut ainakin Pulkkilan taajaman kohdalta. Muutama kilometri ylempää Launolasta rapuja edelleen saatiin. Siikajoen meriedustan vuosittainen vaellussiikasaalis oli runsaat 9 000 kg ja noin 3 000 kg tarkastelujakson 2001-2005 saalista suurempi. Kalastajien mukaan pyydysten likaantuminen vaikeuttaa merikalastusta lähinnä kesällä. Siikajoen pääuomalla yleisin kalastusmuoto on heittokalastus ja saaliit ovat yleensä hauki, istutettu kirjolohi ja ahven. Haittaa kalastukselle aiheuttavat vedenpinnan ja virtauksien vaihtelu ja veden samentuminen. Myös makuhaittoja esiintyi yleisesti. Oheismateriaali: -Siikajoen yhteistarkkailu, Osa I Vesistötarkkailu 2010, LVT Lapin Vesitutkimus Oy, käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu, Osa II Kalataloustarkkailu 2010, LVT Lapin Vesitutkimus Oy, käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu 2010, Osa I: Käyttö- ja päästötarkkailu, LVT Lapin Vesitutkimus Oy, käsittelykansiossa -Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010, Pöyry Finland Oy 16WWWE0319, 13.5.2011, käsittelykansiossa Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 136 Merk. Eeva Heiska oli kokouksessa läsnä asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn aikana.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 137 44 KIVIAINEKSEN LOUHINTAA, MURSKAUSTA, VARASTOINTIA JA KULJETUSTA KOSKEVA YMPÄRISTÖLUPA, MORENIA OY, SIIKALATVA Valmistelija ympäristösihteeri Eeva Heiska, 17.11.2011. Julkipanopäivä 16.12.2011 Antopäivä 19.12.2011 HAKEMUS, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAI-SEN TOIMIVALTA Luvan hakija: Morenia Oy Veteraanikatu 5 90100 OULU Kysymyksessä on kallion louhintaa ja murskausta, kiviainestuotteiden varastointia ja kuljetusta, muualta tuotujen kiviainesten välivarastointia ja murskausta sekä puhtaiden leikkausmaiden tuontia ja välivarastointia koskeva ympäristölupahakemus. Luvan kohde on Sipolan kallioalueella oleva Morenia Oy:n omistaman Neloskallio-tilan louhos Siikalatvan kunnan Sipolan kylällä Valtatie nro 4 varrella Pulkkilasta noin 18 km pohjoiseen päin. Morenia Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Luvan hakemisen peruste: Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin kohtien 7c ja 7e perusteella, joiden mukaan kivenlouhimolla ja kiinteällä tai siirrettävällä murskaamolla on oltava ympäristölupa. Ympäristölupavelvoite on kivenlouhimolla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Lupaviranomaisen toimivalta: Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 7 :n 1 momentin perusteella kun-nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupahakemuksen koskien kivenlouhimoa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä kiinteää tai siirrettävää murskaamoa, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Siikalatvan kunnassa toimivaltainen ympäristönsuojeluviranomainen on Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunta. LUVAT, KAAVOITUSTILANNE JA SIJAINTI Luvan hakijalla on Neloskallio-tilalla Rantsilan kunnan teknisen lautakunnan 30.3.2005 14 antama maa-aineslain mukainen lupa, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 22.3.2015. Lupa on myönnetty 200 000 k-m 3 :n kokonaisottomäärälle. Nykyinen lupa on jatkolupa Tielaitokselle aiemmin myönnetylle ja vuonna 1991 päättyneelle luvalle. Nykyinen ottamisalue sijaitsee vanhan louhoksen yhteydessä. Suunniteltu toiminta sijoittuu Siikalatvan kunnan Sipolan kylälle Valtatie nro 4 varrelle Pulkkilasta noin 18 km pohjoiseen päin tilalle Neloskallio, jonka kiinteistötunnus on 791-435-11-15. Tila on hakijan omistuksessa.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 138 Ottamisalueen pinta-ala on maa-aineslupahakemuksen mukaan 6, 929 hehtaaria. Ottamisalue sijaitsee maa- ja metsätalousalueella ja on kallioista kangasmaata. Lähimpään asuinrakennukseen on ottamisalueelta matkaa noin 500 metriä lounaaseen päin. Alueella ei ole yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueella on merkintä mk-4 (Maaseudun kehittämisen kohdealue, Siikajokilaakso). Alue ei ole pohjavesialueella, mutta sen lähistöllä itäpuolella on Sipolan pohjavesialue ja ottamo, joka toimii nykyisin varaottamona. Etäisyys suunnitelma-alueelta lähimpään vesistöön, Siikajokeen, on noin yksi kilometri lounaaseen päin. Hakemuksen mukaan alueella ei tiedetä sijaitsevan arvokkaita luontokohteita eikä maisema-alueita. Lähin Natura-alue, Heikkilän laitumet, sijaitsee suunnitelma-alueelta 7-8 km:n etäisyydellä luoteeseen päin. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Hakemuksen mukainen toiminta on kallion louhintaa, kivilouheen murskausta, kiviainestuotteiden varastointia ja kuljetusta, muualta tuotujen kiviainesten välivarastointia ja murskausta sekä puhtaiden leikkausmaiden tuontia ja välivarastointia alueella jatkojalostusta ja alueen maisemointia varten. Raaka-aineet, polttoaineet ja muut tuotannossa käytettävät vuotuiset aineet ja määrät, tonnia kiviaines 30 000 60 000 muualta tuotava kiviaines ja puhdas 2 250 7 000 leikkausmaa kevyt polttoöljy 70,2 140,4 moottoriöljyt 0,439 1,317 voiteluaineet ja rasvat 0,088 0,22 räjähdysaineet 14,9 21,9 Toiminta-aika Murskausta ja räjäytyksiä tehdään keskimäärin 1 kk/vuosi. Poraamista ja räjäytyksiä ei tehdä päivittäin ja rikotusta tehdään vain tarvittaessa. Toiminta-ajat ovat seuraavat: -murskaus: maanantai-perjantai klo 7-22, ei juhlapyhinä eikä aattoina -poraaminen: maanantai-perjantai klo 7-21, ei juhlapyhinä eikä aattoina -rikotus: maanantai-perjantai klo 8-18, ei juhlapyhinä eikä aattoina -räjäytykset: maanantai-perjantai klo 8-18, ei juhlapyhinä eikä aattoina -kuljetukset ja kuormaus: maanantai-perjantai klo 6-22, ei juhlapyhinä eikä aattoina; voi olla myös viikonloppuisin Tuotteet, määrät, tuotantoprosessit sekä koneet ja laitteet Kalliomurskeen arvioitu vuosituotanto on keskiarvoltaan 30 000 tonnia ja 60 000 tonnia maksimissaan. Alueella tulee toimimaan poravaunu sekä siirrettäviä murskauslaitoksia, joiden tarkkaa rakennetta ei voida edeltä käsin esittää. Pääsääntöisesti murskauksessa toimii yksi leukamurskain, kaksi väli-/jälkimurskainta, seula sekä 1-2 pyöräkuormaajaa. Kiviainesten kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Murskauslaitos sijoitetaan louhokseen ja louhinnan edetessä sen paikka muuttuu. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla, joka käyttää kevyttä polttoöljyä.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 139 Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointimäärä ja -tapa kevyt polttoöljy, luokitus ja R-lausekkeet: 3 x 3 000 litraa, IBC-pakkaus Xn (haitallinen) ja N (ympäristölle vaarallinen), R40, R65, R66, R51/53 moottoriöljyt 0,2 tn, valuma-altaallinen kontti voiteluaineet ja rasvat 0,2 tn, valuma-altaallinen kontti muualta tuotu kiviaines ja leikkausmaa 5 000 tn, auma Alueella varastoidaan murskeita tuotannon välisinä aikoina vaihtelevia määriä. Varastointiaika on alle yhden vuoden. Tarvittaessa varastokasoja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Varastokasojen sijoittelulla voidaan vähentää melun leviämistä ympäristöön. Veden käyttö Toiminnassa ei käytetä vettä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta Onnettomuusriskiä aiheuttavat poltto- ja voiteluaineiden sekä voiteluainejätteiden väliaikainen varastointi, työkoneiden vuotoriski sekä asemien toimintahäiriöt, mahdolliset tulipalot ja työmaa-alueen liikenne. Myös korkean ottorintauksen sortumisriski on olemassa. Toimet onnettomuuksien estämiseksi: Ottorintauksen sortumariski estetään ottamalla maa-aineksia tarvittaessa välitasoja käyttäen sekä käyttämällä asiantuntevaa maaainesurakoitsijaa. Kaivualueen yläreuna varustetaan suoja-aidalla ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ongelmajätteiden varastoinnin aiheuttamaa ympäristöriskiä pienennetään käyttämällä polttoöljyn varastoinnissa kaksivaippasäiliöitä tai suoja-allasta. Asemien toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään asianmukaisella huollolla ja tarkkailulla. Alueelle varataan vuototilanteiden varalta imeytysaineeksi turvetta. Työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä. Asiattomien oleskelua ja liikkumista ei sallita alueella otto- ja murskaustoiminnan aikana. Morenia Oy:n käyttämät urakoitsijat on ohjeistettu Maa-ainesammattilaisen ympäristöopas ohjekirjalla. Liikenne Toiminta-alueen liikenne tapahtuu valtatieltä nro 4 lähtevän metsäautotien liittymän kautta. Liittymä sijaitsee noin 18 km Pulkkilasta pohjoiseen vt nro 4 oikealla puolella ja alueelle on vt nro 4:ltä matkaa noin 700 metriä. Yksityisen metsäautotien kiinteistöllä on tierasite louhostilalle. Liikennemäärä on 0-20 ajoneuvoa vuorokaudessa vaihdellen vuosittain ja vuodenajoittain. Alueelle johtavat tiet ovat sorapäällysteisiä ja alueelle johtavien teiden pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa vesikastelulla ja suolaamalla. Murskaus- ja varastointialueella olevien murskepintaisten kulkuväylien pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa vesikastelulla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Hakemuksen mukaan Morenia Oy vaatii sopimusurakoitsijoiltaan parasta mahdollista kalustoa. Melua vähennetään sijoittamalla murskaamo louhokseen ja varastokasojen sijoittelulla voidaan vähentää melun leviämistä ympäristöön.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 140 Laatujärjestelmä ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Morenia Oy noudattaa ISO 9001-standardin mukaista laatujärjestelmää, jolla on Rakentamisen Laatu RALA Ry:n hyväksyntä. Järjestelmä on myös sertifioitu ISO 14001 - standardin mukaisesti. Morenia Oy:n asfalttikiviaineksille on myönnetty CEmerkintäoikeus vuonna 2006. Morenia Oy:n toiminnan taso varmistetaan säännöllisin auditoinnein. Uusia menetelmiä, tuotteita tai palveluja ei oteta käyttöön ennen niiden ympäristövaikutusten arviointia. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Murskauslaitoksen käyttöenergia on kevyt polttoöljy. Louhinnassa, murskauksessa ja lastauksessa käytetään huollettuja, moderneja laitteita, joilla on hyvä energiatehokkuus kustannussyistä. TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Päästöt ilmaan ja pöly Hakemuksen mukaisesta toiminnasta arvioidut savukaasupäästöt: Päästö Vuosipäästö, t hiukkaset (sis. pöly) 0,131 typen oksidit (NO x ) 1,097 rikkidioksidi (SO 2 ) 0,013 hiilidioksidi (CO 2 ) 73,268 Hakemuksen mukaan pölyä synnyttäviä vaiheita ovat kuljetukset, murskaus ja seulonnat. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan C. Luokituksen mukaisessa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön vähennetään tarvittaessa pölyn sidonnalla tai tuuli- sekä leviämisesteillä. Murskausaseman ja varastoinnin pölypäästöt leviävät noin 300 metrin etäisyydelle (luokka C), minkä sisällä ei hakemuksen mukaan ole häiriintyviä kohteita. Pölyn leviäminen on arvioitu tielaitoksen julkaiseman Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 oppaan mukaan. Murskauksessa käytetään moderneja laitteita, jolloin pölyäminen on vähäistä. Pöly jää pääosin louhos- ja varastoalueelle. Pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelemalla. Pölyäminen ei hakemuksen mukaan muodosta ympäristöhaittaa, koska etäisyys häiriintyviin asuinkohteisiin on riittävän pitkä. Melu ja tärinä Merkittävintä melua tuottavat kallion poraus ja räjäytys, murskaus ja lastaus sekä kuljetukset. Murskauslaitos sijoitetaan louhokseen, mikä vähentää melun kulkeutumista asutukseen päin. Varastokasojen sijoittelulla voidaan vähentää melun leviämistä ympäristöön. Hakemuksen mukaan louhoksen läheisyydessä ei ole kohteita, joille murskauksessa syntyvä melu aiheuttaisi haittaa. Räjäytyksistä aiheutuva meluvaikutus on hetkellinen. Lähimpään taloon ilmoitetaan räjäytysten ajankohdasta ja tärinämittauksista sovitaan asukkaiden kanssa. Tarvittaessa vähennetään räjäytysten tärinävaikutusta mm. käyttämällä riittävän suuria rivihidasteita. Kuljetusten melua etenkin tyhjinä palaavien autojen osalta vähennetään pitämällä tieyhteys mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 141 Päästöt vesiin, pohjaveteen ja maaperään Louhokseen kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan tarvittaessa maastoon, josta ne kulkeutuvat ojaston kautta suunnitelma-alueen eteläpuolella olevan Siikajokeen. Vesien johtamisesta sovitaan maanomistajan kanssa ennen vesien johtamista. Alueelle ei tule vesiä muualta kuin louhosalueelta. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan haitallista vesistö-, pohjavesi- tai maaperävaikutusta. Ottamistoiminnan ei myöskään katsota oleellisesti muuttavan valumaolosuhteita. Polttoaineet säilytetään hyväksytyissä, kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Jätteet ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnasta syntyy vuosittain 1 tonni sekajätettä, jonka urakoitsijat toimittavat asianmukaisen luvan omaavalle jätteenkäsittelylaitokselle. Alueella syntyy ongelmajätteinä jäteöljyä, öljynsuodattimia ja rasvaisia trasseleita noin 0,2 tonnia vuosittain, joka toimitetaan ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on päivätty 15.4.2009. Sen mukaan kaivannaisjätteeksi luokitellaan tuotantoalueen pintamaiden (4 000 k-m 3 ) lisäksi kannot ja hakkuutähteet (300 k-m 3 ), kivipöly/kivituhka (3 000 k-m 3 ) sekä savi ja siltti (3 000 k-m 3 ),. Pintamaa, kannot ja hakkuutähteet, kivipöly/kivituhka sekä savi ja siltti käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. TARKKAILU Käyttötarkkailu Maa-ainesten otosta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat, kuten esimerkiksi onnettomuudet. Kirjanpitoa tekevät sekä Morenia Oy:n laborantit että urakoitsijat. Kirjanpito on ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästötarkkailu- ja vaikutustarkkailu Päästöjä ei hakemuksen mukaan mitata normaalitilanteissa, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin. Tarvittaessa ympäristöön kohdistuvia päästöjä tarkkaillaan melu- tai laskeumamittauksin. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo ja tiedottaminen Hakemus on saapunut Haapaveden kaupungin ympäristöterveyslautakunnalle 22.8.2011 ja sitä on täydennetty 13.10.2011 ja 30.11.2011. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Siikalatvan kunnan Pulkkilan hallintokeskuksen ja Haapaveden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla 17.10.-15.11.2011. Lisäksi naapurikiinteistöjen ja vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille on lähetetty 14.10.2011 kirjeellä tieto hakemuksen nähtävillä olosta. Hakemuksesta ei ole esitetty mielipiteitä eikä muistutuksia. Lausunnot Siikalatvan kunta totesi 7.11.2011 päivätyssä lausunnossaan, että Suunniteltu toiminta voidaan toteuttaa suunnitelmissa esitetyllä tavalla, mutta lähimmässä asuinrakennukses-

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 142 sa olisi hyvä suorittaa katselmus ennen toiminnan aloittamista mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Siikalatvan Vesihuolto Oy ilmoitti puhelimessa 17.11.2011, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Hakijan vastine Hakija on 30.11.2011 toimittanut kirjallisen vastineensa Siikalatvan kunnan lausuntoon ja toteaa, että Sipolankallion louhosalueella on toimittu jo aiemmin ja jokaisen räjäytyskerran yhteydessä lähitaloon on asennettu tärinämittarit. Räjäytyksistä ei ole todettu olleen haittaa rakennuksille. Tärinämittauksia on tarkoitus jatkaa myös tulevan toiminnan aikana. Tästä syystä emme katso tarpeelliseksi järjestää nyt erityistä katselmusta. Tarkastukset Tarkastuskäynti on tehty 25.11.2011. Va. ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: ASIAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristöterveyslautakunta päättää myöntää Morenia Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kallion louhintaan, kivilouheen murskaukseen, kiviainestuotteiden varastointiin ja kuljetuksiin, muualta tuotujen kiviainesten välivarastointiin ja murskaukseen sekä puhtaiden leikkausmaiden tuontiin ja välivarastointiin alueella jatkojalostusta ja alueen maisemointia varten seuraavin lupaehdoin Morenia Oy:n omistamalla kiinteistöllä Neloskallio (kiint.tunnus 791-435-11-15) Siikalatvan Sipolan kylällä. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. 1. Kalliomursketta ja louhetta saa valmistaa enintään 60 000 tonnia vuodessa kuitenkin koko toiminta-ajan kokonaisottomäärän (200 000 tonnia) sallimissa rajoissa. Muualta tuotuja kiviaineksia ja puhtaita pintamaita saa tuoda alueelle enintään 7 000 tonnia vuodessa. 2. Alueelle ei saa tuoda pilaantunutta maata teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan käytetyiltä alueilta. Mikäli leikkausmaiden puhtaudesta ei ole varmuutta, on aineksen käyttökelpoisuus erikseen selvitettävä tai toimitettava se muualle kyseisille materiaaleille hyväksyttyyn paikkaan. 3. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), mikäli jäljempänä lupamääräyksissä ei muuta ilmene. 4. Murskauslaitos ja kalliolouhos saa toimia maanantaista perjantaihin klo 07-22 pois lukien juhlapyhät ja aatot. Pois lukien juhlapyhät ja aatot poraamista saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7-21 sekä rikotusta ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8-18. Kuljetuksia ja kuormausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6-22 ja kysynnän mukaan tarvittaessa viikonloppuisin pois lukien juhlapyhät ja aatot. 5. Toiminnan melu liikenne mukaan luettuna ei saa aiheuttaa asuinalueiksi osoitetuilla alueilla ulkona valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaisen päiväohjearvon LAeq 55 db (klo 7-22) eikä yöohjearvon LAeq 50 db (klo 22-7)

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 143 ylityksiä. Toiminnan melu ei saa aiheuttaa myöskään loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvon 45 db eikä yöohjearvon 40 db ylityksiä. Melutasoja tulee tarvittaessa seurata erillisellä mittausohjelmalla, joka tulee hyväksyttää Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Räjäytysten ajankohdasta tulee ilmoittaa etukäteen lähimpään asuinrakennukseen ja tärinämittauksista tulee sopia asukkaiden kanssa. 6. Meluntorjunta tulee ottaa huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa sekä melulähteiden sijoittelussa. Melua on lisäksi torjuttava koteloinnein, melua aiheuttavien laitteiden ja koneiden värähteleviä pintoja vaimentamalla taikka käyttämällä muutoin meluntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. Toiminta tulee toteuttaa siten, että pölyä leviää mahdollisimman vähän ympäristöön. Pölyämistä tulee ensisijaisesti ehkäistä rakenteellisin keinoin. Pölyämistä tulee torjua tarvittaessa myös kastelemalla käsiteltävää kiviainesta, kulkuväyliä ja teitä vedellä. Mikäli pölyämisestä aiheutuu haittoja lähiasutukselle, tulee toiminnanharjoittajan selvittää pölypäästöt ja ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin pölyämisen haittojen poistamiseksi. 8. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella, varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa, pölyämistä tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa tulee noudattaa Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi ja muut jätteet loppusijoitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen tai paikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ko. jätettä. 9. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet tulee säännöllisesti toimittaa toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Ongelmajätteiden varastointi tulee järjestää niin, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin on estetty ja että mahdollisessa vuototilanteessa ongelmajätteet eivät pääse maaperään. 10. Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida siten, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavedelle. Polttoainesäiliöiden tulee olla rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Siirreltävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Säiliöiden tulee olla suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 11. Louhokseen kertyvät vedet sekä ottamistoiminnan pinta-, hule- ja sulamisvedet tulee johtaa ottamissuunnitelman mukaisesti maastoon, josta ne kulkeutuvat ojaston kautta suunnitelma-alueen ete-läpuolella olevan Siikajokeen. Ojaston vettä tulee tarkkailla silmämääräisesti säännöllisesti. Mikäli ojaston vedessä havaitaan jotakin poikkeuksellista, kuten öljyä tms., tulee vedestä ottaa välittömästi tarkkailunäyte. Tarkkailunäyte tulee toimittaa analysoitavaksi ulkopuoliseen, hyväksyttyyn laboratorioon ja analyysitulokset tulee toimittaa Ympäristöpalvelut Helmeen. 12. Luvan saajan tulee tarkkailla vähintään silmämääräisesti poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöön. Veden poisjohtamisella ei saa aiheuttaa toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukä-

Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2011 144 teen sopia maanomistajan kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. 13. Luvan saajan tulee toimittaa Ympäristöpalvelut Helmelle aina seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: -louhinnan ja murskausaseman toiminta ja tuotantomäärät -alueelle tuodun kiviaineksen ja leikkausmaan määrä -käytetyt polttoaineet ja niiden määrät -tehdyt tarkkailut -arvio syntyneistä päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön -olennaiset häiriöt -syntyneiden jätteiden määrät sekä tieto jätteiden käsittelystä ja edelleen toimittamisesta 14. Toiminnasta tulee pitää päiväkohtaista käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ympäristön kannalta olennaiset asiat, kuten tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista, tiedot ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, havainnot päästöistä, tehdyt mahdolliset mittaukset ja niiden tulokset sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät huoltotoimenpiteet. Käyttöpäiväkirja tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. 15. Toiminnassa on noudatettava ympäristölupahakemuksen liitteenä olevaa kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa, joka on tarkistettava 5 vuoden välein. Tarkistettu jätehuoltosuunnitelma on toimitettava 30.4.2014 mennessä Ympäristöpalvelut Helmelle. 16. Vahinko- ja onnettomuustilanteista, joista on aiheutunut tai voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle, tulee välittömästi ilmoittaa palo- ja pelastuslaitokselle sekä Ympäristöpalvelut Helmelle. 17. Luvan saajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava käyttöönottamaan soveltuva ympäristön kannalta paras käytännön periaate. 18. Luvan saajan tulee nimetä luvan mukaisen murskauslaitoksen ja louhinnan ympäristöasioiden hoidosta vastaava henkilö ja ilmoittaa hänen yhteystietonsa Ympäristöpalvelut Helmelle. Myös ympäristöasioiden hoidosta vastaavan henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava. 19. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeytyksestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Ympäristöpalvelut Helmelle. 20. Toiminnan päätyttyä ottoalue tulee saattaa sellaiseen kuntoon, että se toiminnan päättymisenkään jälkeen ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Alueelle ei saa jäädä varastokasoja eikä jätteitä. Toiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa Ympäristöpalvelut Helmelle lopputarkastusta varten. PERUSTELUT Yleiset perustelut: Harjoitettaessa lupahakemuksessa tarkoitettua toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä sen nojalla annetun asetuksen ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimukset. Toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista tai kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöissä. Lupa-