HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA 2004 2006
2 Sisällysluettelo: JOHDANTO...3 EUROOPAN UNIONIN TYÖLLISYYSSTRATEGIA...4 KANSALLINEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMA...4 HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA 2004 2006...5 RAKENNETYÖTTÖMYYDEN PURKAMINEN...5 Nykyiset toimenpiteet...6 Erityiset haasteet...7 Uudet toimenpiteet...7 Tavoiteltu tulos...7 AMMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN...8 Nykyiset toimenpiteet...8 Erityiset haasteet...9 Uudet toimenpiteet...9 Tavoiteltu tulos... 10 TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMISEN EHKÄISY...10 Nykyiset toimenpiteet... 11 Erityiset haasteet... 12 Uudet toimenpiteet... 12 Tavoiteltu tulos... 12 YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN JA UUSIEN TYÖPAIKKOJEN AIKAANSAAMINEN...13 Nykyiset toimenpiteet... 13 Erityiset haasteet... 14 Uudet toimenpiteet... 14 Tavoiteltu tulos... 15 MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN...15 Nykyiset toimenpiteet... 15 Erityiset haasteet... 15 Uudet toimenpiteet... 15 TYÖLLISYYSASIOIDEN TOIMIJOIDEN OSAAMISEN JA MUUTOSVALMIUDEN TUKEMINEN...16 Toimenpiteet... 16 Tavoiteltu tulos... 16 LIITTEET...17 Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot... 17 Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus... 18 Liite 3 Arvio Euroopan työllisyysstrategian painopisteistä paikallisesti... 23 Liite 4 Työllisyysohjelmaan liittyviä paikallisia strategioita... 24
3 Johdanto Työllisyyden ja työttömyyden haasteisiin vastaaminen edellyttää Helsingin toimijoiden yhteistyötä tavoitteiden asettamisessa ja voimavarojen suuntaamisessa. Alueella oleva tieto, osaaminen ja voimavarat on hyödynnettävä tehokkaasti. Työllisyysaste parani Helsingissä voimakkaasti 1990-luvun alun laman jälkeen, mutta kääntyi vuonna 2002 taas laskuun ollen 72,8 prosenttia vuonna 2003. Työllisyyteen vaikuttavat monet toimintaympäristön muutokset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavia ja nopeatahtisia. Rakennetyöttömyys elää sitkeänä, toisaalta työvoimapulan pelätään muodostuvan ongelmaksi tulevaisuudessa. Helsingin kaupunginhallitus asetti vuonna 1996 työllistämistoimikunnan tehostamaan kaupungin sisäistä yhteistyötä ja kaupungin ja työhallinnon yhteisiä tavoitteita työttömyyden alentamiseksi. Helsingin työvoimatoimiston ja kaupungin kesken alettiin sopia yhteisistä toimenpiteistä vuosittain ja toimikunta hyväksyi samana vuonna työllistämisohjelman, jota toteutettiin. Kaupunginhallitus asetti helmikuussa 2003 uutena elimenä työllisyysasioiden neuvottelukunnan, jonka työskentelyyn työllistämistoimikunnan lisäksi osallistuvat Helsingin yrittäjät ry:n, Helsingin kauppakamarin, SAK:n, STTK ry:n ja Akava Uusimaan edustajat (liite 1). Neuvottelukunta toimii valtiovallan, kunnan, yrittäjien ja työntekijäjärjestöjen paikallisena yhteistyöfoorumina. Yhteistyön kautta syntyy uutta osaamista, uusia työkaluja ja valmiutta ennakoida paremmin alueen haasteita ja edistää He lsingin työllisyyttä. Neuvottelukunnan johdolla on valmistettu uusi työllisyysohjelma vuosille 2004 2006. Työllisyysohjelman visiona on, että Helsingin työllisyysaste on paikallisten toimijoiden yhteistyön tuloksena olennaisesti nykyistä korkeampi. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista, arvioinnista ja raportoinnista vastaa Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi perustetaan paikallisten toimijoiden edustajista koostuvat kuusi työryhmää. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Neuvottelukunnan päätöksistä ja toimenpideohjelmasta tiedotetaan neuvottelukunnan Internet-sivuilla. Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille 2004 2006 esitellään aluksi Euroopan Unionin ja kansallisen tason työllisyysohjelmat, joissa määritetään suuntaviivat työllisyyden edistämiselle. Seuraavaksi esitellään Helsingin työllisyysohjelman 2004 2006 kuusi tavoitetta, jotka sisältävät nykytilan kuvauksen, erityiset haasteet, uudet toimenpiteet ja tavoitellun tuloksen. Ohjelman liiteosiossa on syventävää tietoa muun muassa Helsingin toimintaympäristöstä työllisyyden näkökulmasta ja arvio Euroopan Unionin työllisyysstrategian painopisteiden merkityksestä paikallisesti.
4 Euroopan Unionin työllisyysstrategia Euroopan Unionin komission vuonna 2003 hyväksymät suositukset työllisyyden edistämiseksi ovat voimassa vuoteen 2006. Suosituksien läpikäyvät tavoitteet ovat vuoteen 2010 mennessä seuraavat: täystyöllisyyden saavuttaminen työn laadun ja tehokkuuden parantaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen Unionin työllisyysstrategian väliarvioinnissa todetaan, että strategian toimeenpano edellyttää hallinnoinnin ja koordinaation parantamista. Valtioita kehotetaan tukemaan paikallisia ja seudullisia toimijoita suositusten kehittämisessä ja täytäntöönpanossa paikallisten kumppanuuksien, tiedottamisen ja konsultoinnin kautta. Unioni pyrkii vaikuttamaan tavoitteidensa toteutumiseen mm. rahoittamalla rakennerahastojen kautta uusia käytäntöjä luovia projekteja. Unionin työllisyysstrategian toteutusta ohjaa kymmenen painopistettä. Painopisteiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa myös paikallisin keinoin. Painopisteiden paikallista merkitystä on arvioitu liitteessä 3. Kansallinen työllisyyden politiikkaohjelma Suomi tukee EU:n yhteisiä työllisyystavoitteita, jotka ovat 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä, korkea työelämän laatu ja työn tuottavuus sekä sosiaalinen osallisuus. Hallituksen 25.9.2003 hyväksymän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Hallituksen ohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka sisältävät useita konkreettisia toimenpiteitä. Uudenmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Helsingin työvoimatoimiston työvoimapolitiikan alueelliset linjaukset lähivuosille keskittyvät seuraaville painopistealueille: - Avoimille markkinoille suuntautuvan palvelun tehostaminen - Aktivointiasteen kohottaminen tarjoamalla aktiivitoimenpiteitä niille asiakkaille, joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä - Rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa
5 Helsingin työllisyysohjelma 2004 2006 Työllisyysasioiden neuvottelukunta on määrittänyt kuusi tavoitetta työllisyyden edistämiseksi Helsingissä: rakennetyöttömyyden purkaminen ammatillisen työvoiman saannin turvaaminen työttömyyden pitkittymisen ehkäisy yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Rakennetyöttömyyden purkaminen Rakenteellisen työttömyyden kannalta Helsingin haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden suuri osuus kokonaistyöttömyydestä, korkeasti koulutettujen työttömien suuri määrä ja se, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan ominaisuudet eivät vastaa toisiaan. Helsingissä on nähtävissä ilmiöitä ns. suurkaupunkityöttömyydestä. On vaarana, että köyhyys, työttömyys sekä päihde-, mielenterveys- ja asumisongelmat kasautuvat ylisukupolviseksi ellei syrjäytymiskierrettä katkaista. Vuoden 2003 joulukuussa Helsingissä oli yli 8 500 yli vuoden työttömänä ollutta, mikä oli vajaan prosentin edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaistyöttömyydestä on viime vuosina pysytellyt 30 prosentin tuntumassa huolimatta lisääntyneestä panostuksesta työllistämistoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia oli työttömänä yli 2 vuotta. Ikääntyneiden osuus on korkea. Helsinkiläisistä pitkäaikaistyöttömistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja runsas neljännes kuuluu ikäryhmään 55 59-vuotiaat. Pitkäaikaistyöttömillä on usein alhainen koulutustaso, mutta myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt. Pitkäaikainen työttömyys ja työstä syrjäytyminen johtavat usein vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Elokuussa 2003 sai yli 20 000 helsinkiläistä kotitaloutta toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneista asiakkaista oli vuonna 2002 työttömänä 53 prosenttia. Työttömyysturvaa saavien osuus toimeentulotuen saajista nousi viime vuosikymmenen alkupuolella nopeasti ja on vakiintunut noin 40 prosenttiin. Helsingille on tyypillistä, että suuri osa työttömistä ei saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Helsingissä elää pelkän toimeentulotuen varassa lähes 4 000 työtöntä. Toimeentulotuen tarpeen kesto on jatkuvasti pidentynyt. Keskimääräinen toimeentulotuen kesto on nyt 6,4 kuukautta. Tulottomien toimeentulotuen
6 saajien osuus on noussut noin 10 prosentista (1994) lähes 30 prosenttiin (2002). Nykyiset toimenpiteet Kansallisesti rakenteellisen työttömyyden purkamista edistetään aktiivisella työvoima- ja sosiaalipolitiikalla. Keskeinen väline on laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka tuli voimaan 1.9.2001. Se on suunnattu pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen saajille sekä/tai työttömyyden perustella pitkään toimeentulotukea saaville työttömille, joille laaditaan yhteistyössä aktivointisuunnitelma. Laissa kiinnitetään erityistä huomiota alle 25-vuotiaisiin, joille aktivointihaastattelu tulee laatia jo lyhyen työttömyyden jälkeen. Alle 25- vuotiaille aktivointisuunnitelmaan kirjattu kuntouttava työtoiminta on pakollista, mutta yli 25-vuotiaille vapaaehtoista. Helsingissä kuntouttavan työtoimintalain piiriin arvioidaan kuuluvan noin 11 000 työtöntä (poikkileikkaustieto 11.4.2003). Aktivointisuunnitelmia on laadittu noin 6 000, joista osa on uusintasuunnitelmia. Viimesijaiseksi toimenpiteeksi tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan oli vuoden 2003 loppuun mennessä aloittanut noin 400 henkilöä. Lain mukainen kuntouttava ja muu työtoiminta on järjestetty sosiaaliviraston työtoimistossa ja Uusix-verstailla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty tietyille erityisryhmille, muun muassa mielenterveyskuntoutujille, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Haastateltujen työttömien joukossa on paljon työttömiä, joiden ammatillinen osaaminen ja/tai työ- ja toimintakunto ei vastaa työelämän vaatimuksia. Myös nuorilla työttömillä esiintyy työ- ja toimintakyvyn vajausta, joka vaatii monipuolisia kuntoutus- ja työllistämistoimenpiteitä. Helsingin työvoimatoimisto ja Helsingin kaupunki panostavat yhteistyössä huumekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien integroimiseen takaisin normaaliin työelämään. Motivoituneita, kuntoutukseen sitoutuneita henkilöitä on työllistetty tukitoimin Helsingin kaupungille. Tukityöllistämiseen on liitetty tarvittaessa yksilön voimavaroja lisääviä ns. elämänhallintakursseja, ammatillisia lyhytkursseja ja maahanmuuttajataustaisille suomen kielen opetusta. Kaupunki on toteuttanut vuosina 2001 2003 Työllistyvä Helsinki - hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty tehokkaita toimintatapoja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Alueellisesti kasautuvaan työttömyyteen puututaan myös Urban II -yhteisöaloiteohjelman alueellisilla hankkeilla. Näissä hankkeissa asiakkaiden työllistymisen esteitä puretaan muun muassa sosiaalityön keinoin. Sosiaalitoimessa on panostettu työttömien toimeentulotukiasiakkaiden aktivoimiseen ja sosiaalityön keskeisenä tavoitteena on asiakkaan työllistymisedellytysten parantaminen. Hankekokonaisuuden toimintatapoja ja verkostoja hyödynnetään sosiaalityössä. Maahanmuuttajia on ollut mukana kaikissa hankkeissa, mutta
7 myös maahanmuuttajien erityisongelmia tunnistavia työllistämishankkeita on toteutettu. Eläkeselvitysprojekti käynnistyi vuonna 2001. Vuoden 2003 loppuun mennessä eläkeselvitykseen oli ohjattu 1 524 ilmeisen työkyvytöntä asiakasta, joista 417 ohjattiin työvoimatoimistosta. Yli 70 prosenttia eläkepäätöksistä on ollut myönteisiä. Eläkeselvitysprojektin toiminta on vakiinnutettu omana yksikkönään sosiaaliviraston työtoimistoon. Helsingin työvoimatoimisto on yhteistyössä Helsingin kaupungin ja KELAn kanssa toteuttanut yhteispalvelukokeilun vuosina 2002 2003. Yhteispalvelupisteitä oli Helsingissä yhteensä neljä Hakaniemen, Kaarelan, Tapulin ja Vuosaaren yhteispalvelupiste. Näissä kokeiltiin poikkihallinnollista yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelussa. Erityiset haasteet Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Matalan kynnyksen ja siirtymätyöpaikkojen kehittäminen Työpaikkojen valmiuksien edistäminen vastaanottaa pitkään työttömänä olleita Kokonaisvaltaisen työotteen saaminen pitkään työttömänä olleille: kuntoutus, koulutus, työelämä ja/tai eläkeselvitykseen ohjaaminen Uudet toimenpiteet Helsingissä aloittaa työvoiman palvelukeskus vuoden 2004 alussa. Se on työhallinnon ja kaupungin yhteisesti hallinnoima ja johtama. Palvelukeskuksen työtä ohjaa kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä työote. Sillä on kolme alueellista asiakaspalvelupistettä, jotka palvelevat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömiä sekä erityisesti nuoria, jotka kuuluvat aktivointiehdon piiriin. Palvelukeskus tarjoaa asiakkaille muun muassa työvoimapoliittista koulutusta, tukityöllistämistä, työkokeiluja, terveystarkastuksia, eläkeselvityksiä, kuntouttavaa työtoimintaa, aktivointisuunnitelmia, työvalmennuksia sekä sosiaalityötä. Käynnistetään projekti, jolla tehostetaan nuorten työllistymis- ja koulutuspalveluita sekä toimijoiden yhteistyötä. Panostetaan entistä tehokkaammin tukikeinoin vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen hyödyntäen sosiaalisia yrityksiä. Tavoiteltu tulos Työllistymisedellytykset paranevat Toimeentulotukiriippuvuus vähenee Työttömyysturvalta siirrytään ansiotuloihin
8 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen Uuden työvoiman tarve syntyy työvoiman kysynnän muutoksista sekä työelämästä poistuvan työvoiman korvaamisesta. Ammattirakenteiden muuttuessa Helsingissä korkeakoulutusta edellyttävien työpaikkojen osuus lisääntyy. Toisaalta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tarvitaan uutta ammattitaitoista työvoimaa käytännön ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Kaikille aloille toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ei ole riittävästi hakijoita ja tutkinnon suorittaneita valmistuu liian vähän. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on yritysten näkökulmasta kehittymisen pahimpia esteitä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on haaste Helsingin työmarkkinoille. Lisäksi korkeat elinkustannukset hankaloittavat matalapalkkaalojen työntekijöiden asettumista Helsinkiin. Työvoimatoimistossa on avoimia työpaikkoja eniten palvelu- ja kaupallisilla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialoilla. Vastaavasti taas työnhakijoita on eniten teollisilla, hallinto- ja toimisto- sekä teknisillä aloilla. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii tietoa työelämän tarpeista sekä pitkältä että lyhyeltä aikaväliltä. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja tietokeskus ovat selvittäneet määrällisiä ja laadullisia koulutustarpeita 1995 2010. Selvityksen mukaan koulutustarpeet uudelle työvoimalle jakaantuvat seuraavasti: 45 prosentissa työpaikoista edellytetään ammatillista peruskoulutusta, 30 prosentissa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja 25 prosentissa vaaditaan yliopistotasoista koulutusta. Ammattilohkoittain tarkasteltuna työvoiman kokonaistarpeen ennakoidaan olevan vuoteen 2015 mennessä suurin talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä, palvelu- ja hoitotyössä sekä tuotannon ja liikenteen johtoja asiantuntijatyössä. Sen sijaan toimistotyön ammatit näyttävät menettävän työpaikkaosuuksia. Nykyiset toimenpiteet Helsingissä toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää sekä Helsingin kaupungin opetusvirasto että 18 muuta koulutuksen järjestäjää. Koulutusta annetaan myös oppisopimusmuotoisena. Työhallinto järjestää työssä oleville ja työttömille työvoimapoliittista aikuiskoulutusta (jäljempänä työvoimakoulutus). Työvoimakoulutus on osin tutkintotavoitteista ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutustarjonta painottuu aloille, joilla työvoimapula on suurin. Työvoimakoulutusta suunnataan erityisesti palvelutyöhön, kaupalliseen työhön sekä terveydenhuolto- ja sosiaalityöhön. Tarjontaa on myös muille aloille, joissa on ennakoitavissa ammattitaitoisen työvoiman tarvetta lähivuosina alan työvoiman eläköitymisen myötä. Työvoimaan kohdistuvat kasvavat
9 osaamisvaatimukset on huomioitu koulutushankkeissa. Myös koulutettavien soveltuvuus tulevaan ammattiin on noussut entistä tärkeämmäksi kriteeriksi. Työvoimakoulutuksia järjestetään myös korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi. Esimerkkeinä mainittakoon kesken jääneet insinööriopinnot, matemaattis-luonnontieteelliset ja valtiotieteelliset yliopistoopinnot sekä tradenomi- ja restonomi-opinnot. Osa työvoimakoulutuksesta on räätälöity yhden tai useamman yrityksen työvoimatarpeisiin. Yritys työllistää koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet, soveltuvat henkilöt palvelukseensa. Helsingin työvoimatoimiston ja Helsingin kaupungin yhteishankintana järjestetään koulutusta kaupungin työvoimatarpeeseen. Osa perustutkinnosta suoritetaan työvoimakoulutuksen aikana, jonka jälkeen opiskelu jatkuu aina perustutkintoon saakka oppisopimuksella kaupungin palveluksessa. Helsingin työvoimatoimisto järjestää lisäksi koulutusta toiminta-alueen akuutteihin, nopealla aikavälillä toteutettaviin koulutustarpeisiin pääsääntöisesti yrityskohtaisesti räätälöityinä yhteishankintoina. Maahanmuuttajille tarjotaan suomen kielen koulutusta, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ohjaavaa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja ammatillista koulutusta. Muutoin maahanmuuttajat ovat työvoimatoimiston normaalin palvelutarjonnan piirissä. Työyhteisöjen monimuotoisuuden lisäämiseksi on muun muassa Helsingin kaupungilla koulutus- ja kehittämiskeskus järjestänyt monikulttuurisen työyhteisön johtaminen ja kehittäminen -koulutusta. Kaupunki on ollut mukana Helsingin yliopiston toteuttamassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -projektissa. Työnantajat, jotka luovat monimuotoisuutta tukevan työilmapiirin, jossa ei syrjitä sukupuolen, iän, kulttuurin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautuneisuuden mukaan, pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa osaamista ja saamaan työvoimaa, kun kilpailu työntekijöistä kiristyy. Erityiset haasteet Ammatillisen koulutuksen samoin kuin työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoiman lisääminen Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen joustavammaksi ja työnantajaystävällisemmäksi etenkin pk- ja mikroyrityksien tarpeisiin. Työelämän monimuotoisuuden tukeminen Opetustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventäminen Koulutusorganisaatioiden toiminnan monipuolistaminen Näyttötutkintojen lisääminen Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa avoimille työmarkkinoille suuntautuvia palveluja ja muun muassa kaupungilla ulkoisessa haussa olevat työpaikat siirtyvät sähköisesti reaaliajassa työvoimatoimistoon haettaviksi
10 Yhteishankintakoulutus-mallin kehittäminen ja sen markkinointi mikro- ja pk-yrityksille Valtionhallintoon vaikuttaminen aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäämiseksi ja suuntaamiseksi niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Tavoiteltu tulos Yhteishankintamahdollisuuden käytön tehostaminen sekä yksittäisen yrityksen että useamman yrityksen yhteisiin tarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen suorittaneiden määrän kasvu Maahanmuuttajien lisääntynyt osallistuminen työelämään Työvoiman tarpeen ja koulutuksen vastaavuuden parantaminen Helsingin työllisyysasioiden toimijoilla yhteinen näkemys koulutustarpeista Työttömyyden pitkittymisen ehkäisy Helsingissä eri toimialat ovat hyvin edustettuina ja työpaikkaomavaraisuus on korkea. Työvoima liikkuu työpaikasta toiseen alojen välilläkin. Helsinkiläinen työttömyys onkin osin lyhytkestoista kitkatyöttömyyttä. Lisäksi Helsingin monipuoliset työmarkkinat houkuttavat myös muualta maasta kilpailukykyistä tuorein tiedoin ja taidoin varustettua työvoimaa työnhakuun. Vajaa kolmasosa helsinkiläisistä työttömistä on työttöminä alle kolme kuukautta, runsas kolmannes 3 12 kuukautta ja kolmannes yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia on työttömänä yli kaksi vuotta. Keskimääräinen työttömyysaika Helsingissä venyy muuta maata pidemmäksi. Vuoden 2003 lopussa työttömyysjakso Helsingissä oli keskimäärin 53 viikkoa, kun työttömyysaika koko maassa oli keskimäärin 45 viikkoa. Lamanjälkeisestä voimakkaasta talouskasvusta ja runsaasta työpaikkatarjonnasta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä Helsingissä on selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen lamaa. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuudet ovat parhaimmat työttömyyden alkuvaiheessa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen työllistymisen todennäköisyys laskee ratkaisevasti työttömyyden keston kasvaessa. Yli puoli vuotta työttömänä olleista sijoittuu enemmän henkilöitä työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta kuin avoimille työmarkkinoille. Kun työttömyys on kestänyt kaksi vuotta tai enemmän työttömyys päättyy useimmiten muusta syystä kuin työllistymällä tai osallistumalla aktiivitoimenpiteisiin. Aktiivitoimenpiteitä ovat työvoimakoulutus, työllistämistuki työnantajalle, työllistämistuki työnhakijalle, työharjoittelu tai työelämävalmennus ja vuorotteluvapaa. Muu syy voi olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen.
11 Taulukko 1. Virrat työttömyydestä ulos Helsingin työvoimatoimiston alueella aikavälillä 30.6.2002 30.6.2003 (n ja %-osuus ko. työttömyysjaksosta). Päättyneet työttömyysjaksot TYÖTTÖMYYDEN KESTO (kaikki alkaneet työttömyysjaksot 60 200) yhteensä alle 3 kk 3 kk alle 6 kk 6 kk alle 12 kk 12 kk- alle 24 kk 24 kk ja yli 58900 n % n % n % n % n % Aktiivitoimenpiteisiin 4400 13 2000 19 1600 25 1400 34 690 26 Avoimille työmarkkinoille 21600 62 3300 31 1700 24 720 18 190 7 Muista syistä 8800 25 5400 50 3400 51 2000 48 1800 67 34800 100 10700 100 6700 100 4120 100 2680 100 Lähde: Työministeriö Nykyiset toimenpiteet Työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä on tärkeää tarjota työttömälle mahdollisimman pian sopivaa koulutusta, mikäli sopivaa työpaikkaa ei löydy. Helsingin työvoimatoimistossa toteutetaan Koulutuksella työammattiin -projekti 30 45-vuotiaille, vailla ammatillista koulutusta oleville tai ammattia vaihtaville Helsingin työvoimatoimiston asiakkaille. Tavoitteena on rakentaa yksilöllinen koulutuspolku, jonka lopputuloksena työnhakijalla on ammatti ja paremmat mahdollisuudet työllistyä. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi kannustetaan myös ikääntyneitä työnhakijoita hakeutumaan ohjaavan/valmentavan koulutuksen pariin pohtimaan mahdollista uudelleen- tai täydennyskouluttautumista. Näin rakennetaan henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jota voidaan yhdessä työvoimatoimiston kanssa ryhtyä toteuttamaan. Tarvittaessa järjestetään erilaisia kuntoutustoimenpiteitä ja työkokeiluja. Ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymistä edesautetaan muun muassa työvoimatoimiston työllistämistuella. Vajaakuntoisille järjestetään kuntoutusta sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Tarvittaessa myönnetään myös työolosuhteiden järjestelytukia silloin, kun työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työympäristössä muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi/vähentämiseksi. Helsingin kaupunki ja työvoimatoimisto solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Näitä toimenpiteitä ovat tukityöllistäminen kunnallisella työllistämistuella ja uuden työvoiman koulutus kaupungin tarpeisiin oppisopimuksella ja työvoimakoulutuksen yhteishankinnalla. Koulutettavat ovat työttömiä tai työttömyysuhanalaisia. Työnhakuvalmennusta järjestetään kaupungille kunnallisella työllistämistuella työllistetyille. Tavoitteena on auttaa ja rohkaista osallistujia työn tai opiskelupaikan hakuun.
12 Helsingin kaupungin opetusviraston Nuorten työpajat tarjoavat työttömille nuorille työssä oppimalla mahdollisuutta parantaa elämänhallintaansa sekä saada valmiuksia koulutukseen ja työelämään. Nuorista pääosa on ilman toisen asteen koulutusta. Tavoitteena on saada toiminnan piiriin nuoria heti työttömyyden alkuvaiheessa. Helsingin kaupunki järjestää maahanmuuttajille kielikoulutusta, jonka tavoitteena on työllistymisen edistäminen tai opiskelun tukeminen. Kielen lisäksi kursseilla opitaan suomalaisen kulttuurin ja työelämän tuntemusta. Kielikoulusta työelämään -projektissa maahanmuuttajia rohkaistaan käyttämään suomen kieltä työelämässä tai koulutuksessa. Oppisopimuskoulutusta ja yhteishankintakoulutuksia työnantajan tarpeisiin (kaupunki, yritykset, työhallinto) jatketaan ja laajennetaan. Koulutuksen suunnittelun pohjana on entistäkin tarkempi työvoimatarpeiden ennakointi. Erityiset haasteet Työttömyyden pitkittymisen tunnistaminen Ajoissa puuttuminen koulutuksellisten puutteiden ja mahdollisten oppimisvaikeuksien havaitsemiseksi ja parantamiseksi Työnantajayhteyksien tiivistäminen ja edelleen kehittäminen Koulutustarpeiden uudelleen ennakointi välittömästi yt-neuvottelujen yhteydessä Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa ja nopeuttaa palveluja omatoimisesti työtä hakeville Työvoimatoimistossa painopiste siirtyy asiakkuuden alkuvaiheeseen, jolloin asiakkaan työttömyyden pitkittymisen merkit tunnistetaan ajoissa Sosiaalitoimessa panostetaan siihen, että uusien toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotuentarve olisi mahdollisimman lyhytkestoista. Uudet työttömät toimeentulotukiasiakkaat ohjataan aktiivisesti työmarkkinoille ja työvoimatoimiston palvelujen piiriin sekä ehkäistään sosiaalityön keinoin asiakkaan työttömäksi sosiaalistumista. Toteutetaan kehittämishanke, jonka kohderyhmä ovat ei-akateemiset 30 40-vuotiaat, joilla on edellytyksiä sijoittua työelämään koulutuksen ja työssä harjoittelun avulla erityisesti työvoimapula-aloille Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille NYP yrityspalveluissa toteutetaan hanke, jonka tarkoituksena on osuuskuntatoiminnan kautta lisätä yrittäjyyttä ja vähentää erityskoulutettujen joutumista pitkäaikaistyöttömiksi Tavoiteltu tulos Oikea-aikaisilla ja yksilöllisillä toimenpiteillä estetään työttömyyden pitkittyminen
13 Työvoimapula-alat ja työttömät työnhakijat kohtaavat Työttömien maahanmuuttajien tutkinnot ja osaaminen vastaavat paremmin työelämän vaatimuksia Yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen Tarkasteltaessa helsinkiläistä yritystoimintaa voidaan todeta, että suurin osa Helsingissä toimivista yrityksistä ja uusista perustettavista yrityksistä on pk- tai mikroyrityksiä. Yrittäjien keski-ikä on Helsingissä korkeampi kuin muualla maassa ja yhä useamman yrityksen toiminta on vaarassa loppua ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Samalla on huomattava, että yrittäjyyden toimintaympäristö muuttuu kansainvälisen kilpailun ja Euroopan Unionin laajentumisen myötä. Muutosten täsmällistä merkitystä on vaikea arvioida: esimerkiksi arviot Suomesta pois siirtyvistä työpaikoista ja Suomeen Baltian alueelta siirtyvästä työvoimasta vaihtelevat suuresti. Nykyiset toimenpiteet Pääkaupunkiseudulla on tarjolla monipuolisia yrityksille suunnattuja sekä julkisia että yksityisiä neuvonta- ja rahoituspalveluja. Uudenmaan TEkeskuksen yritysosasto antaa rahoitus-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus vastaa TE-keskuksessa yrittäjyyden edistämisestä, alkavien ja nuorten yritysten palveluista ja yrityshautomoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Helsingin työvoimatoimisto järjestää yrittäjyyteen ohjaavia kursseja ja pyrkii starttirahan avulla turvaamaan työttömyydestä yrittäjäksi lähteneen henkilön toimeentulon toiminnan alkuvaiheessa. Urban II -yhteisöaloiteohjelma toteuttaa Itä-Helsingissä laajaa naisyrittäjyysverkostoa, joka tarjoaa koulutusta ja vertaistukea yrittäjyyteen. Uudenmaan liiton hallinnoimassa Womenet-hankkeessa edistettiin naisyrittäjien tietoteknisiä taitoja sähköisen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Osallistuvien mikroyritysten liiketoiminta kehittyi hankkeen tuloksena ja mallin hyödyntämiselle on edelleen kysyntää. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun yksiköt Itä-Helsingin yrityspiste ja NYP yrityspalvelut konsultoivat sekä jo toimintansa aloittaneita että uusia yrittäjiksi aikovia, minkä lisäksi Helsingin uusyrityspalvelut ry. antaa maksutonta neuvontaa yritystoiminnan aloittamista harkitseville. Neuvontatyöstä saadun kokemuksen mukaan tarvetta yritysneuvontaan on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan käynnissä Fokus- ja Osuma-hankkeet, joissa selvitetään yhdessä jo toimivien pienyritysten kanssa liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kauppakamari toteuttaa pk-yrityksille suunnattua Fokustäsmäkoulutushanketta, jonka tavoitteena on parantaa yritysten työntekijöiden
14 ammatillista osaamista ja yrityksen toimintaedellytyksiä koulutuksen avulla sekä opettaa yrityksille henkilöstön kouluttamisen malli. Projektin aikana on havaittu pk-yrityksille suunnattujen konkreettisten ja helposti käyttöön otettavien kehittämispalvelujen tarve. Suomen Yrittäjien Kehittämissäätiö (SYKE) hallinnoi Osuma-hanketta, joka on suunnattu eri toimialojen pk-yrityksille. Helsingin opetusviraston oppisopimuskeskus toteuttaa Osuma-projektia Helsingissä. Projekti on aktivoinut juuri niitä pk- ja mikroyrityksiä, jotka eivät muutoin lähtisi mukaan koulutus- ja kehittämistoimintaan. Näin on parannettu pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä, joka vahvistaa työpaikkojen säilymistä ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Osuma-projektin ohessa on toteutettu myös yrittäjien oppisopimuskoulutusta, joka on lisännyt yrittäjien koulutusmyönteisyyttä. Maahanmuuttajien osuus NYP yrityspalvelujen kursseilla ja hautomoissa on 30 prosenttia. Toiminnassa olevien yritysten kohdalla ilman yritysneuvontaa ja koulutusta on kuitenkin nähtävissä ongelmia, jotka johtuvat tiedon puutteista ja johtavat liiketoiminnan hankaloitumiseen, pahimmillaan lopettamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alussa. Lain tarkoituksena on luoda yrityksiin työpaikkoja vajaakuntoisille ja pitkään työttöminä olleille. Yritys, jonka henkilökunnasta vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä, voi saada valtiolta tukea palkkamenoihin alentuneen tehokkuuden korvaukseksi. Erityiset haasteet Mikroyritysten mahdollisuudet hyödyntää yrityksille suunnattuja palveluita Yritysten toimintaympäristön muutokset mm. teknologiakehitys ja kansainvälinen kilpailu Euroopan Unionin laajentumisen vaikutukset yritystoimintaan, työpaikkojen siirtyminen uusiin jäsenmaihin ja työvoiman saatavuus Uudet toimenpiteet Perustetaan yrityspalvelujen tuottajien yhteistyöfoorumi, joka sovittaa yhteen paikallisia yritysneuvonnan toimenpiteitä ja tiedottaa niistä yrittäjille Helsingin elinkeinopalvelussa tuotetaan Internettiin yrityksille suunnattu neuvonta-, rahoitus- ja innovaatiopalveluja kokoava järjestelmä, jonka puitteissa asiakas voi muun muassa tehdä tietohakuja, lähettää tieto- tai soittopyyntöjä sekä esite- ja materiaalitilauksia Selvitetään käsityöläisyrittäjyyden työvoimatarve ja yritysten jatkuvuuden mahdollisuudet sukupolven vaihdosten yhteydessä Käynnistetään projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä Tuetaan sosiaalisten yritysten syntymistä järjestämällä neuvontaa liiketoiminnassa ja rahoituksessa Käynnistetään projekti osuuskuntayrittäjyyden lisäämiseksi erikoiskoulutetuille työttömille
15 Tavoiteltu tulos Pk- ja mikroyritysten tiedonsaanti ja mahdollisuus hyödyntää saatua tietoa paranevat, mikä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä Syntyy uutta yritystoimintaa Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Syntyy uusia työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen Helsingin runsaasta ja monipuolisesta työpaikkatarjonnasta huolimatta työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on suurempi kuin kantaväestöllä. Työttömien maahanmuuttajien taustat ja edellytykset kotoutumiselle vaihtelevat riippuen muun muassa maahanmuuton syistä. Puutteet suomenkielessä, koulutuksessa, tutkintojen vastaavuudessa, suomalaisen työkulttuurin tavoissa ja vähäiset työelämäverkostot heikentävät työllistymisen mahdollisuuksia. Osalla työttömistä maahanmuuttajista on hyvät mahdollisuudet työllistyä oikein kohdistetun koulutuksen ja valmennuksen avulla. Osalle työttömistä maahanmuuttajista on tarpeen järjestää pitkäkestoista ja suunnitelmallista työelämävalmennusta ja -koulutusta. Moninaisuuden hyödyntämättömyys työmarkkinoilla heikentää maahanmuuttajien rekrytointia. Nykyiset toimenpiteet Maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta, ammatillista koulutusta, projekteja ja neuvontaa sekä TE-keskuksen, työvoimatoimiston, kaupungin, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden toimesta. Tässä Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille 2004 2006 uudet maahanmuuttajille kohdennetut toimenpiteet huomioidaan kunkin painopisteen kohdalla erikseen. Erityiset haasteet Koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi (kieli-, kulttuuri-, tutkintojen muuntokoulutus) Maahanmuuttajien työuralla eteneminen esimerkiksi esimiestehtäviin Työyhteisöjen monimuotoisuuden edistäminen Uudet toimenpiteet Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen toteutetaan horisontaalisesti osana muiden tavoitteiden toteuttamista. Maahanmuuttajanäkökulma huomioidaan seuraavasti: Toteutetaan projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä
16 Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille Järjestetään koulutusta yrityksille, jotta valmius johtaa monikulttuurista ja monimuotoista työyhteisöä kasvaisi Tavoiteltu tulos Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Maahanmuuttajien koulutus ja osaaminen vastaa paremmin työelämän vaatimuksia Työyhteisöjen monikulttuurisuus ja monimuotoisuus hyödynnetään työelämässä Työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Työllisyyden kehitykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työllisyyttä edistetään monilla tahoilla, jotka toimivat toisistaan erillään. On välttämätöntä tehdä yhteistyötä työvoimapolitiikan, kohdennettujen työllistämistoimien, elinkeino-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan leikkauspinnoissa. Kysymys on paikallisesta verkostoitumisesta, kumppanuudesta, yhteisten tavoitteiden luomisesta ja yhteisistä toimenpiteistä. Työllisyyden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen vaatii toimijoilta yhteistä tiedon käsittelyä ja analysointia. Helsingin työllisyysohjelman 2004 2006 arvioinnilla tuetaan ohjelman toimeenpanoa. Sekä toimintaympäristön muutosten seurannassa että työllisyysohjelman arvioinnissa on mukana Helsingin kaupungin tietokeskus. Toimenpiteet Perustetaan kuusi poikkihallinnollista työryhmää toteuttamaan työllisyysohjelman toimenpiteitä Tuotetaan paikallisen työllisyysohjelman toteuttamista edistäviä koulutuksia Arvioidaan työllisyysohjelman toimintaympäristön muutoksia ja työllisyysohjelman toimeenpanoa Parannetaan tiedonsaantia eri toimijoiden kesken Tavoiteltu tulos Voimavarojen lisääntyminen yhteistyön kautta Toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääntyminen
17 Liitteet Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot Työllisyysasioiden neuvottelukunta Työllistämistoimikunnan puheenjohtaja Arno Stam varapuheenjohtaja Pauli Leppä-aho jäsenet: Sirkka-Liisa Vehviläinen Saara Ruokonen Jukka Lindeman Hermann Alatalo Helena Lauttanen Sallamaari Muhonen Helsingin työvoimatoimisto, toimistonjohtaja Rebecka Svedlin Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosaston osastopäällikkö Pekka Hakala Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Helsingin opetustoimi, johtaja Rauno Jarnila Helsingin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja Aulikki Kananoja Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus, johtaja Arto Antman ja Helsingin kaupungin vs. kaupunginsihteeri Leena Mickwitz Helsingin kauppakamari, hallituksen puheenjohtaja Leena Martiskainen ja asiamies Mika Eskola Helsingin Yrittäjät ry., asianajaja Ilpo Moisala STTK toimihenkilöjärjestö, tasa-arvokonsultti Outi Taavela SAK, johtaja Matti Tukiainen Akava Uusimaa- Nyland, yritysneuvoja Timo Mäkilä sihteeri, projektipäällikkö Eila Ahlroth Työllisyysohjelman valmistelutyöryhmä Eila Ahlroth, pj. projektipäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Mika Eskola, projektipäällikkö Helsingin kauppakamari Mustafa Gürler, tuottaja Helsingin kaupunki kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Eija Hanni, kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Marko Karvinen, projektipäällikkö Helsingin kaupungin tietokeskus Juha Kesänen, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Merja Koski, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Ilpo Laitinen, osastopäällikkö Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Minna Maarttola, suunnittelija Helsingin elinkeinopalvelu Tarja Malmivirta, hallintopäällikkö Helsingin kaupungin opetusvirasto Jussi Merikallio, erityispalvelujohtaja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Leena Mickwitz, vs. kaupunginsihteeri Helsingin kaupunki Leena Pellilä, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Minna Salorinne, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Eija Tuutti, työvoimaneuvoja/työvoimasuunnittelija Helsingin työvoimatoimisto
18 Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus Väestö ja työvoiman tarjonta Helsingissä Helsinki ja Helsingin seutu ovat nauttineet väestön ja talouden vilkkaasta kasvusta viime vuosiin saakka. Työikäisten ja työllisten määrä kasvoi Helsingissä viime vuosikymmenellä 12 prosenttia. Vuonna 2003 Helsingin työllisyysaste, eli työllisten osuus 15 64-vuotiaasta väestöstä oli 72,8 prosenttia. Helsinki saa työvoimaa myös kuntarajojen yli. Vuoden 2000 lopulla Helsingissä kävi töissä lähes 150 000 ulkopaikkakuntalaista, mikä oli 40 prosenttia kaupungin koko työpaikkamäärästä. Kuvio 1. Työllisyysaste prosentteina (15 64-vuotiaasta väestöstä) Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa 1997 2003 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Helsinki Helsingin seutu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Väestöennuste vuoteen 2011 Vuonna 2002 väestönkasvu taittui ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen Helsingissä. Helsingin väestön ennustetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2011 mennessä. Trendi väestöennusteessa osoittaa, että alle kouluikäisten lasten sekä peruskouluikäisten määrä vähenee ja nuorten 16-24-vuotiaiden määrä lisääntyy hieman. Työikäisten 25-64-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan runsaalla 18 000 hengellä osuuden koko väestöstä pysytellessä ennallaan. Eläkeikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2011 ennusteen mukaan noin 12 000 hengellä eli 16 prosentilla vuodesta 2002. Maahanmuuttajien määrä kasvaa Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Helsingissä viimeisen 10 vuoden aikana tasaisesti. Vuodenvaiheessa 2002/03 Helsingissä asui vakituisesti lähes 29 000 ulkomaan kansalaista, joista työikäisiä 15-64-vuotiaita oli 77 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisten kansallisuusryhmät ovat venäläiset (19 %), virolaiset (15 %) ja somalilaiset (8%). Ulkomaan kansalaisten lisäksi Helsingissä asuu runsas 12 000 ulkomailla syntynyttä Suomen kansalaista.
19 Työikäisen väestön koulutustaso Työikäisen väestön koulutustaso on Helsingissä muuta maata korkeampi, toisaalta vain perusasteen suorittaneita on myös runsaasti. Vuonna 2000 työllisistä korkea-asteen koulutettuja oli 42 prosenttia ja vain perusasteen suorittaneita 21 prosenttia. Työttömien kohdalla tilanne oli päinvastainen. Kilpailu koulutuspaikoista on Helsingissä kovaa. Monipuolisista koulutusmahdollisuuksista huolimatta helsinkiläisnuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa muuta maata useammin ja aloittavat opintonsa keskimäärin pari vuotta myöhemmin. Työvoiman kysyntä Työpaikkamäärän kasvu taittunut Vuonna 1994 alkanut työpaikkamäärän kasvu jatkui 1990-luvun lopun voimakkaana ja vuosituhannen vaihteessa yllettiin ennätyskorkeaan työpaikkamäärän tasoon. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan oli Helsingissä ennakkotietojen mukaan vuoden 2001 lopulla 376 700 työpaikkaa, mikä oli lähes 9000 enemmän kuin ennen lamaa vuonna 1990. Helsingissä tarvittiin seitsemän kasvun vuotta kolmen lamavuoden aikana menetettyjen työpaikkojen uudelleen luomiseen. Kuvio 2. Työpaikkamäärän muutos prosenteissa edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 1994 2000 ja ennakkotieto 2001 9 8 7 Helsinki Espoo Vantaa 6 5 4 3 2 1 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuuden (työpaikkamäärän suhde alueella asuvan työllisen työvoiman määrään) lasku Helsingissä pysähtyi vuoteen 1998. Tällöin luku oli 132,5. Vuonna 1990 luku oli 137,7. Nopeasta työpaikkamäärän kasvusta huolimatta työpaikkaomavaraisuus ei ole juuri muuttunut johtuen siitä, että työllisten määrä on viime vuodet kasvanut samaa vauhtia työpaikkamäärän kasvun kanssa. Vuoden 2001 lopulla työpaikkaomavaraisuusaste oli 133.
20 Työttömyyden rakenne Helsingissä Helsingin työttömyyden aleneminen saavutti koko maan kanssa suhteellisesti saman tason vasta vuonna 2000, vaikka työpaikkojen määrä on kehittynyt huomattavasti muuta maata nopeammin viime vuosikymmenen loppupuolella. Vuonna 2003 Helsingin työttömyysaste oli työministeriön mukaan 9,0 prosenttia ja työttömien työnhakijoiden määrä oli keskimäärin 27 859 henkeä kuukaudessa. Työttömien määrä kääntyi uudelleen nousuun vuoden 2001 lopussa. Kuvio 3. Työttömien lukumäärä Helsingissä 2001/I-2003/II 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 2001/ I 2001/ II 2001/ 2001/ 2002 III IV / I 2002 / II 2002 / III 2002 / IV 2003 / I 2003 / II Lähde:työministeriö työnvälitystilasto Helsingin työttömyyden haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien, heikosti koulutettujen, ikääntyneiden sekä ulkomaalaisten suuri osuus kokonaistyöttömyydestä. Taulukko. Osuus % kaikista työttömistä vuoden 2003 alussa Helsinki Muu Suomi Pitkäaikaistyöttömät 30,9 24,1 Alle 25-vuotiaat 8,5 12,7 Yli 50-vuotiaat 31,5 34,5 Vain perusasteen suorittaneet 41,6 37,8 Ulkomaalaiset 11,7 3,5 Lähde: Tilastokeskus ja työministeriön työnvälitystilasto Verrattaessa vuoden 2003 tilannetta edellisen vuoden keskiarvoihin ammattiryhmittäin työttömien määrä on lisääntynyt erityisesti teknisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskunnallisella alalla sekä kaupallisissa ja hallintosekä toimistotöissä. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalityössä työttömien määrä kasvoi. Ulkomaalaisten työttömyys on Helsingissä yleisempää kuin muualla Suomessa, kuten myös heidän osuutensa väestöstä. Vuonna 2003 Helsingissä oli kuukausittain keskimäärin 3 300 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa, mikä oli vajaat 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhä useampi Suomeen asumaan tuleva ulkomaalainen tulee kuitenkin suoraan työhön.