Sallan tiedotuslehti 2 / 2014 www.salla.fi/kotosallalehti Salla-päivänä runsaasti ohjelmaa sivut 4-5 Kunnanjohtaja Kari Väyrynen jäi eläkkeelle sivut 8-9 Johtavan lääkärin haastattelu sivu 8-9 Rakennuslupa sujuvasti netin kautta sivu 10
2 www.salla.fi PÄÄKIRJOITUS Sananlaskujen kasvattamana Kevään aikana olen pohtinut teemaa, miten minusta tuli minä ja mitkä asiat ovat muokanneet käsitystä itsestäni, toisista ja ylipäätään elämästä ja elämisestä? Olen kasvanut ympäristössä, jossa on ollut paljon vanhoja ihmisiä ja nyt, kun muistelen lapsuuttani, sananlaskut nousevat mieleeni ja huomaan vieläkin selittäväni erilaisia tapahtumia niiden kautta ja jopa ennakoin, mihin erilaiset tekemiset johtavat. Esimerkiksi Itku pitkä ilosta tai Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tämä ennakointi on joskus johtanut siihen, että on tullut oltua iloitsematta tai pyrkimättä johonkin, kun on arvellut siitä seuraavan ikävyyksiä tai muuta harmia. Ihmisen lapsella on taipumus selittää tapahtumia jopa taikauskoisuuteen saakka. Sananlaskut ovat siten helpottaneet elämää, mutta myös rajoittaneet, koska monet niistä ovat kielteissävytteisiä, eivätkä ne rohkaise meitä toimimaan. Sananlaskuhan on keskusteluissa käytetty auktoriteetti, johon vetoamalla yksilö voi neuvoa, opettaa, syyttää ja ratkaista ongelmia ilman että häntä ei voi syyttää hankalaksi tai ikäväksi ihmiseksi. Sanalaskuun voi myös kätkeä viestin, jota muuten ei kehtaisi, uskaltaisi tai viitsisi sanoa. Aihetta on tutkinut Liisa Granbom-Herranen, joka toteaa, että sananlaskuissa lapsen elämän ensimmäiset auktoriteetit puhuvat lapselle käyttäen kasvatuskeinona vastaansanomattomia sananlaskuja. Vanhemmilta ja isovanhemmilta omaksutut sananlaskut muistuvat mieleen aikuisenakin. Näin kesällä, kun aikaa on jotenkin enemmän, kokosin erilaisia EI-alkuisia sananlaskuja, joiden kasvattamia tekin, hyvät lukijat, saatatte olla, ja viljelette niitä puheessanne edelleen tiedostaen tai tiedostamatta. Sananlaskuthan ovat muuttaneet muotoaan, mutta edelleen niitä syntyy ohjenuoraksi ja elämän ymmärtämiseksi. Netissä on nykyajan sananlaskuja, mutta kovin ovat vee-sävyisiä, ajan hengen mukaisia. Tässä teille hyvät lukijat sanalaskuja elämän ymmärtämiseksi tai tekojen selittämiseksi. Nocturne Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Eino Leino Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä on illalla. Ei haukku haavaa tee. Eihän Jumala kiellä suuria ajattelemasta. Eihän korppi korpin silmää puhkaise. Ei kaikkea saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei kateen kontti ole koskaan täysi. Ei kukaan itsekseen riitele. Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla. Ei kukaan ole seppä syntyissä. Ei kukko käskien laula. Ei kysyvä tieltä eksy. Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla. Ei köyhän laina kauvaksi kerkiä. Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ei terve ruumis työtä kaipaa. Ei tyhjä lato kattoa kaipaa. Ei työ tekemällä lopu. Ei vahinko tule kello kaulassa. Ei vanha koira istumaan opi. Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään. Ei velka mätäne. Ei vierivä kivi sammaloidu. Ei viidestä viisaasta yhteen ole. Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi. Ei suuret sanat suuta halkaiset. Ei yks akka riitele eikä yks puu pala. Ei lukemalla uimaan opi. Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee. Ellei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehdyksi. Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. Sallan tiedotuslehti 2 / 2014 Päätoimittaja: Hyvää kesää! Marja Myllykangas email. marja.myllykangas@salla.fi Juttuideat ja palautteet: marja.myllykangas@salla.fi Lehden tekijät: Kannen kuva: Kotosalla-logo: Taitto: Paino: Terttu Pohtila, Maria Tennilä, Nina Sipola, Marita Leskinen, Katja Palmqvist, Aulis Hietalahti Aino Pohtila Kauko Kellokumpu Viestinet, Maire Mattila Suomalainen Lehtipaino Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. www.salla.fi/kotosallalehti Onnellista itseä ja toisia ymmärtävää kesää kaikille!
www.salla.fi 3 Kyläillan osallistujia valtuustosalissa. SALLAN KYLIEN ASUKASLUVUT Kylä huhtikuu 2014 2011 Sisältyy myös näiden kylien asukkaat Aholanvaara 52 61 Hautajärvi 278 300 Niemelä, Oulanka, Urriaapa, Leusjärvi Hirvasvaara 65 78 Karhujärvi 13 15 Kelloselkä 334 282 Tuohikylä, Hanhikangas, Aatsinki, Kelloselkä, Palovaadinselkä, Lenkkitien alue Kotala 98 106 Raatikka, Mukkala, Särkelä, Haukkalantie Kursu 220 242 Lätäjärvi, Isohalme Lapajärvi 52 58 Isomaa Naruska-Pulkkaviita 63 78 Onkamo 76 78 Paloperä 29 33 Saija 121 135 Salmivaara 142 149 Lakijänkä, Paikanselkä Vallovaara 194 198 Kutrikko, Vittikko, Varvikko Ahvenselkä 152 150 Pahkakumpu, Mälävaara Kallunki 38 40 Selkälä, Hossoaapa Tunturi 83 87 Tunturi 2010 2090 Sallan kylien kotisivujen uusi ilme Viime vuoden lopulla ilmaissivusto, jolla oli suurin osa kylien sivuista, muuttui maksulliseksi. Sallan kyläpisteet -hanke keräsi sivujen tiedot ja siirsi ne uudelle yhtenäiselle sivustolle. Kotisivut löytyvät nyt kunnan kotisivuilta kylät-linkistä. Kylien tietoja on päivitetty ajantasaisiksi, ja useimpien kylien sivut ovatkin hienossa kunnossa. Niiltä löytyy kunkin kylän toimittamia tapahtumia, nähtävyyksiä ja valokuvia. Viimeisenä yleishyödyllisenä kehittämishankkeena loppuneelle ohjelmakaudelle toimi Marita Leskisen vetämä Sallan kyläpisteet-hanke( päättynyt 15.6.2014), joka oli EU-osarahoitteinen ja rahoitettiin Pohjoisimman Lapin Leaderin kiintiöstä. Marita Leskinen Kyläasiat puhuttavat Sallassa Näkyvyyttä kylille uusilla kotisivuilla Huhtikuussa järjestetyssä Sallan kyläillassa kokoontuivat kylien ja kunnan maaseututoimijat sekä useat maaseudun kehittämisen asiantuntijat. Kiinnostusta kylien palveluiden kehittämiseen ja turvaamiseen kyliltä löytyy. Paikalla oli yli 30 osallistujaa, ja väkeä oli melkein jokaisesta kunnan kylästä. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuva kokoontumistilojen puute ja muun muassa viimeisten neuvoloiden ja kansalaisopiston kohtalo puhuttivat. Myös valtuuston päätös kuntastrategian muutoksesta, jossa poistettiin hajautettu malli, aiheuttaa huolta sivukylien palveluista. Pitkään valmisteltu ja toivottu kyläneuvosto herätti kyläillassa innostuneen vastaanoton. Neuvosto olisi toteutuessaan ollut keskustelukanava kunnan virkamiesten ja kylien edustajien välillä. Kyläneuvoston perustaminen kuitenkin tyssäsi alkumetreillä valtuuston päättäessä toukokuussa, ettei neuvostoa perusteta. Kylien palveluiden turvaaminen ja arkipäivän asioiden hoitaminen huolestuttavat kylien asukkaita. Kyläyhdistysten rooli kylän äänitorvena on korvaamaton. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari esitteli kyläillassa uuden ohjelmakauden strategiaa Peloton Pohjoisin. Strategia ohjaa tulevien vuosien paikallistason hankkeiden rahoitusta. Leader-ryhmät rahoittavat kiintiöstään kehittämisja investointihankkeita ja myöntävät yritystukia. Kehittämistoimintaa suunnataan erityisesti biotalouten (lähiruoka jne.), matkailuun ja elämyksiin sekä luoviin aloihin. Sallassa on nykyisellä ohjelmakaudella toteutettu kymmeniä pienempiä hankkeita, kuten kylätalojen remontteja, reitistöjä, kokoontumistiloja, leikkipaikkoja ja nuorille suunnattuja hankkeita. Myös pieniä yritysten investointeja on tuettu maaseuturahastoista. Myös isompia yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on toteutettu yhteistyössä kunnan kanssa. Vuodesta 2011 tämän kevään alkuun on kartoitettu laajemmin palvelutarpeita kylillä muun muassa kyselyn avulla. 2013 aloitti kokeilunsa Hautajärven palvelupiste, jonka käyttö kyselystä ja tarpeista poiketen oli minimaalista. Palvelupistetoiminnan kehittäminen ja kotiapukuponki jäävät pois myös kuntastrategian muutoksen myötä. Hajautettu malli jää pois koko strategiasta. Keinot kylien palveluiden turvaamiseksi ja mahdollisimman pitkään kotonaasumisen tukemiseen onkin löydettävä muulla tavalla. Lappilaiset kylät ry:n terveiset kylille toi Pirjo Riskilä, joka toivotti kuulijat tervetulleeksi kylätoimintapäiville Suomulle 25-26.10. 2014. Kyläkoordinaattori Juha Kutuniva toi terveiset Lapin liitosta. Lapin liiton Kymmenen virran maa hanke tulee järjestämään paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ensi syksynä myös Itä-Lapissa kaksi maksutonta työpajaa, joissa annetaan kunnille ja kylille välineitä seutumarkkinointiin. Sallan metsä- ja ympäristöhankkeen Jukka Mielosen kertoi hankkeella olevan hyvin työmiehiä erilaisiin ympäristö- sekä pienimuotoisiin metsätöihin ja mm. avuksi polttopuuntekoon. Marita Leskinen Reseptit talteen Märkäjärven Marttojen keittokirjaan Onko sinulla käytössäsi anopin antama erinomainen kakkuohje tai mummon maukkaiden lihapullien resepti, jonka olisit valmis jakamaan muiden kanssa? Tai oletko itse varsinainen jauhopeukalo ja kehitellyt oman reseptin, jonka raskisit paljastaa muidenkin käyttöön? Märkäjärven Martat keräävät sallalaisten keittiöiden kätköistä talteen maukkaimpia reseptejä kesän aikana. Tavoitteena on kerätä niin leivonta kuin ruokaohjeita ja koota niistä kirjanen ensi talven aikana. Reseptit testataan Marttojen toimesta ennen julkaisua ja reseptin luovuttaja on tervetullut koekeittiöön mukaan. Reseptit voivat olla niin perinteisiä sallalaisia herkkuja kuin myös muualta opittuja. Reseptit voi toimittaa Jaana Jäntille sähköpostilla osoitteeseen jaana.j2009@gmail.com tai viedä suoraan Jaanalle kenkäkauppaan. Seija Hänninen työn touhussa. Kuva Märkäjärven Martat.
4 www.salla.fi Tänäkin vuonna Salla-päivillä on tarjolla monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille. Salla-päivän juhlapuhuja Antti Lassila Antti Lassila toimii tällä hetkellä Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelukeskuksen johtajana. Työssään hän johtaa koulupalveluiden päivähoidon, liikuntaja nuoriso sekä kulttuuripalveluiden palvelutuotantoa. Työntekijöitä tällä sektorilla on n. 1600, suoria alaisia ovat eri palveluiden johtajat (koulutuspalveluiden johtaja, päivähoidon johtaja ja vapaa-ajan johtaja) sekä joitakin esikunnan työntekijöitä. Antti Lassila on käynyt koulut lukioon saakka Sallassa, jonka jälkeen hän on opiskellut luokanopettajaksi Hämeenlinnassa (Tampereen yliopisto) ja Lapin yliopistossa. Hän on työskennellyt opettajana Rovaniemellä n. 15 vuotta. Vuodesta 2006 lähtien hän on ollut koulutusasiantuntijana, rehtorina, koulutoimenjohtajana ja nyt sivistyspalvelukeskuksen johtajana. Näin hän itse kertoo: Haluan selkeästi tuoda esille sen, että keskittämiskehityksestä huolimatta kaikkien Lapin kuntien asukkaille on toimialaani liittyen voitava järjestää yhdenvertaiset koulutuksen ja varhaiskasvatuksen peruspalvelut. Vastauksena nykyisiin ongelmiin esim. lukiokoulutukseen liittyen ei ole se, että lukiokoulutuksen järjestämislupa annetaan vain tietyn asukasmäärän omaaville kunnille. Hallinnon yksioikoisella keskittämisellä ei voida tuottavuus- ja kustannusongelmia ratkaista. Ratkaisua pitää hakea yhteistyön lisäämisellä ja tekniikkaa hyödyntämällä siten, että oppilaskohtainen hintaa saadaan laskettua. Koulutuksen osalta ei ole syytä palata ennen sotaa vallinneeseen tilanteeseen. Myös ministeriön olisi huomioitava rahoituksessaan Sallan erityismahdollisuus Venäjä yhteistyössä. Toisekseen haluaisin korostaa Sallan elinkeinorakenteeseen liittyviä mahdollisuuksia (matkailu, kaivannaisteollisuus sekä Venäjän kauppa) sekä imagoa, siis sitä, miten Salla mediassa ja julkisuudessa näkyy. Lisäksi pidän ensiarvoisen tärkeänä hyviä yhteistyösuhteita ja edunvalvontaa Lapin liittoon, ministeriöihin sekä eduskuntaan nähden. Salla on tuottanut erityisesti musiikkiin liittyen paljon osaajia ja näkyy positiivisella tavalla Lapin kulttuuritarjonnassa. Kylistä erityisesti Saija on kunnostautunut. Antti Lassila on vanhaa sallalaista sukua, juuret juontavat Vanhan Sallan Vuorikylään. Sallan koululaitos pikkupirtistä koulukeskukseen 1894-2014 Koulunäyttely Kunnanvirastolla 17.7-15.8.2014 Avoinna ma-pe klo 10-16 Vapaa pääsy!
www.salla.fi 5 Salla-päivät 19.7.2014 Torimyyjät 1,2 Rakunahka Markku Kujala Nahkatuotteita 3 Teuvo Häkkinen Nahkatuotteita 4 Esko Heikkilä käsityöt 5, 6 Lahjatuote Markku Valkama 7 Raija Jussila Koruja 8 Marjo Kallunki Laukut, Energetix Wellnessin magneettikorut 9 Erkki Tiensuu Tuohitöitä, Leivonnaisia 10 Kovdor Käsitöitä 11 Onnenpyörä Juha Mankila Sekalaista 12 Jarkko Jouko Käsitöitä 16 Kenraali Henry Makeisia 17 Pirjo Lieto Lakritsia, rinkeliä 18, 19 Risto Ilomäki Oy Leluja 20 Riitta Törmänen Wellness Magnetix 21 T:mi Kallen Turkis Turkiksia, t-paitoja 22 Ossi Pirttijärvi Käsitöitä 23 Pekka Jolma Karkkia, jäätelöä 24 Juha Koskinen Liimaa ym. 25, 26 Osmo Ryyppö Vaatetekstiilit 27 Leena Kokko Kahvia, makkaraa, ilmapalloja 29 Raakel Väliluoto Lasi- ja kirpputoritavaraa 30 Anne Koivumaa 31 Veikko Huotari Puu- ja luutuotteita 32 Sosiaali- ja terveystoimi Terveysmittauksia, neuvontaa 33 Stick-on Erävaatteita 34 Hautajärven Martat Kahvia, lettuja 35 Eemelin eväät ja Inkerin rinkelit Elintarvikkeita 36 Kivikoru Lukkari Kivikoruja 37 4H yhdistys 38 Antikaamos Tekstiilituotteita 39 Minerva Hänninen Forever Aloevera tuotteet 40 Heleena Airola Käsitöitä 41, 42 Lapin Kiertäjät Käsitöitä 43, 44 Kyläpaakarit Leivonnaiset 45, 46 Karin Kampe Kari Korteniemi Tekstiili, erätarvikkeet 47 Metsäkeskus Lappi 48 Lahjapaja Virvetuli Keramiikka, lasitavaraa 49 Rauni Laitila Käsityöt 50 Raatikan maa- ja kotitalousseura Eini Kenttämaa Leivonnaisia, kahvia 51 Irja Eskelinen Kauneustuotteita 52 Eero Niiranen Mansikoita 53 Irma Kelloniemi Tekstiilituotteita 54 Sallan Eläkeläiset Ry Kahvia yms. 56 SAPS 57 Heli Mäkitalo, Soile Heikkilä Levonnaisia, käsitöitä 58 Vesaiset Arpoja, leivonnaisia, käsitöitä, lettuja 59 Martti Aaltonen 60 Sallan Maaseutuseura Raija Ämmälä Kahvia, leivonnaisia 61 SAK 62 Sallan Reumayhdistys Kahvia, leivonnaisia 63 Sallan Helluntaiseurakunta Ulla Kellokumpu Käsityöt, arvonta, kahvi 66, 67 Lapin PerusNaiset ja Sallan Perussuomalaiset 69 Radio Kajaus 70 Salla-Seura Anna Liisa Seppälä Kuivalihavelli, kahvit ja pulla 71 Eläkeliiton Kahvia ja pullaa, Sallan yhdistys Antero Miettinen eläkeliiton esittelyä 72 Anna-Liisa Paananen Lastenvaatteet 73 Kimmo Tuhkala Saunavastat, elintarvikkeet 74, 75 Samica Textil Lastenvaatteet 76 Merja Tyynismaa Taidetta, kortteja 77 Raija Ämmälä Levymyyntiä, kahvia ja pullaa 78 Eine Selkälä Kirpputoritavaraa 80 Marja-Liisa Kelloniemi Swipe-tuotteet 81, 82, 83 T:mi Ben 84 Helsingin monitoimi Vaatteita 87, 88 Miia Putula Naisten muotivaatteita 89, 90 T:mi Vesa Niskala 91 Tanja Koukkula 92 Lelleaho Oy Jätevesiratkaisut 93 Sallan MHY Vesa Tennilä Esittelyä 94 Onnenpyörä Juha Mankila 95, 96 Ba s Exportimport Muutokset mahdollisia Salla-päivän lukujärjestys 19.7.2014 Juontajat Paula Aspholm ja Asko Viitanen klo 9:45 Päivänavaus kunnanvaltuuston pj. Olli Saariniemi Juhlapuhe sivistyspalvelukeskuksen johtaja Antti Lassila klo 10:15 Musiikin tunti Martti Niskala Yhteislaulua klo 10.45 Eduskunnan terveiset sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Simo Rundgren Ruokatunti klo 11:15 Historian tunti Pikkupirtistä Sallan koulukeskukseen Pekka Lassila klo 11:30 Liikunnan tunti Saarenmaan voimistelijat klo 12:30 Koulutuksen järjestäjän haasteet 2014 klo 13:00 klo 14:00 kansanedustaja Eeva-Maria Maijala Maantiedon tunti Terveisiä Kantalahdesta: Vladimir Kipitsevitsh & Sergei Shisohf Todistustenjako Vuoden sallalaiset urheilijat Sallan kulttuuripalkinto ja Sallan 150-v. juhlamitali sivistyksen edistäjälle Muut huomionosoitukset Kellonajat ovat ohjelman aloitusaikoja välitunnilla musiikkia ja tiedotusta Sallapäivän tapahtumista! 15:00 16:00 (Toritanssit) Konvat 17:00 18:00 Jälki-istunto: Salla-päivä 2015 (suunnittelua) Suuri Ruotsiin muutto, Sallan rajakievari 18:00 19:00 Pianokonsertti: Kalle Peura Sallan kirkko Sallan kunnanvirasto, valtuustosali Näyttely: Sallan koululaitos - pikkupirtistä koulukeskukseen. Avoinna: 16.7 15.8.2014, ma - pe klo 10-16 Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo/ulkonäyttämö ja ulkonäyttelyalue klo 12.00 Musiikillinen nukketeatteriesitys ulkonäyttämöllä klo 10-16 Seppä Pauli Postila työssään, ulkoalue klo 10 16 Voimaa luonnonyrteistä, ulkoalue klo 10 16 Tutustu pakuriteehen Sallan Rajakievari Poniratsastusta ja kotieläimiä Makkaranpaistoa laavulla Kiertonäyttely: Työväenhistoria, museolla Teemanäyttely: Koululuokka, museolla Sallan rajakievari Viimeinen testamentti, Lotta-dvd katsottavissa ajalla 11-14 Jälki-istunto: Salla-päivä 2015 (suunnittelua) Suuri Ruotsiin muutto klo 17 Sallan Noris Avoimet ovet klo 10 16 Sallan kirjasto Naamiotyöpaja lapsille klo 13.00 Poistokirjamyynti klo 9-16 Ent. kansantalon tontti VPK:n Kalustokilpailu naapuripitäjien palokunnille. Kilpailu koostuu sammutus-, pelastus- ja ensiaputehtävistä. Klo 13.30 16:00 Torialueella noin 100 torimyyjää, hevosajelua torialueen ja museon välillä. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
6 www.salla.fi Sallan kansalaisopiston 40-vuotista taivalta juhlittiin Sallan koulukeskuksessa avoimessa opiston kevätjuhlassa. Kansalaisopistojen liiton ansiomerkit vastaanottivat Jari Pohtila, Virve Isojärvi, Hanna Kantola, Marja Myllykangas, Olavi Ågren, Ari Saarto, Taina Hiltunen-Ojala, Pirjo Santala, Tuula Rissanen. Martti Niskalalle myönnettiin Sallan kunnan 150-v. juhlamitali opiston hyväksi tehdystä työstä. Sallan kansalaisopisto juhli 40-vuotista taivaltaan Kansalaisopistotoiminta löi itsensä läpi Sallassa uutisoi Kaleva-lehti näyttävästi vuoden 1971 otsikoissa. Tuolloin Sallan kansalaisopisto toimi vielä Kemijärven kansalaisopiston alaisuudessa, mutta toiminnan ollessa vireää, Sallan kansalaisopisto itsenäistyi vuonna 1974 jolloin se sai itsenäisen päätäntöoikeuden järjestämistään kursseista. Sallan kansalaisopiston 40-vuotista taivalta juhlit- tiin Sallan koulukeskuksessa avoimessa opiston kevätjuhlassa, jossa jaettiin mm. ansiomerkkejä kansalaisopiston toiminnassa ansioituneille henkilöille. Kaikki juhlaan osallistuvat saivat myös muistoksi opiston 40-v. juhlapinssin. Kahvitilaisuuden ja musiikillisten esitysten jälkeen juhla jatkui opiston toiminnallisena, jolloin itse kukanenkin entinen, tuleva tai nykyinen opiston opiskelija pääsi tutustumaan ja itsekin kokeilemaan eri kurssien tarjontaa. Heli Kujala Kuolajärven lapinpuvussa paulanauhojen äärellä. Kesätauon jälkeen opiston toiminta jatkuu taas syksyllä tuttujen ja suosittujen kurssien merkeissä. Myös uusia kursseja järjestetään aina toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tervetuloa kursseille! Oppia päähän museon koululuokassa Koulun musiikki Kekkosen aikaan oli laulua harmoonin säestyksellä tai nokkahuilun luritusta. Kuva: Katja Palmqvist Jos jonkin muistelu yhdistää ihmisiä niin koulumuistot ovat ehdottomasti sellaisia, sillä jokainen meistä on käynyt koulua joskus ja jossain. Ja entäpä sitten ne opettajat? Kuka oli aamuäreä, kuka jätti luokalleen tai kuka kehui niin, että sen muistaa vielä keski-ikäisenäkin. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa kouluteemaa tuodaan kesän ja syksyn ajan esille 1950-luvun loppupuolen luokassa. Seinällä roikkuu UKK, mustetahrat koristavat pulpetteja, Koraanikirja avataan päivittäin aamunavausvirttä laulettaessa ja tuoli natistee opettajattaren polkiessa ilmaa harmooniin. Muistatko, kun luokan takaosan myrkkykaapista katosi pala magnesiumia, joka löytyi, kun käsityönopettaja veteli sauhuja ja säikähti sätkän syttyessä kirkkaaseen liekkiin. Tai miten täytetty närhiparka päätyi rehtorin auton keulakoristeeksi, kun biologian opettaja laittoi järjestäjät kuljettamaan lintua takaisin luonnontiedonkaappiin? Vieläkö tarvitset jotain muuta vai joko muistat? Opettajat suosittelevat museokäyntiä Museolla koululuokka avautuu yleisölle perjantaina 11.7.2014 kello 10.30. Silloin kaivetaan naftaliinista rainat ja diat, kirjat ja vihkot, ja uppoudutaan koululaisen maailmaan silloin joskus ennen vuotta 1960. Muisteluita voi jatkaa jälki-istunnolla kahviossa kahvikupin ja nisun kera, ja kaikkien koululuokan avajaispäivänä museossa käyneiden kesken arvotaan entisissä Sallan kouluisssa käytössä ollut kuvataulu! Jos arpaonni ei suosi voi kävijä hankkia museokaupasta seinälleen vanhan kuvataulun, mutta myynnissä on myös sulkakyniä ja mustetta, astioita, koulukirjastojen poistokirjoja, retkiruokailusettejä, lyijykyniä, sinettivahaa ja liituja lakritsin muodossa. Kesätarjouksena Sallan valtuustosalin Pikkupirtistä koulukeskukseen -näyttelyn sulkeutumisen 15.8.2014 saakka on jokaisen äidinkielen opettajan suosittelema Osaakkonä sallaa? -murre-t-paita vain 20 euron hintaan. Samoin Sallan murretta esittelevää Olekkonä utami? -kirjasta saa kymmenellä eurolla, jotta satunnaiselle kulkijallekin selkenisi vaikkapa, että mikä on utami. Opettajien kauhistukseksi Osaakkonä kirkastua sallaksi? -T-paita julkistetaan viikolla ennen Sallapäivää. Ja sitä paitaa ei sitten päälle kannata laittaa ihan joka paikkaan; ainakaan kouluun. Sallan sota- jälleenrakennusajan museo on avoinna heinäkuusta syyskuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10 17 ja lokakuusta lähtien tiistaista lauantaihin kello 10 17. Liput 5 /3. Katja Palmqvist
www.salla.fi 7 Evakot-muistomerkki julkiseksi tunnelmallisessa juhlassa Halsuan kirkkopiha sai uuden sotaan liittyvän muiston. Meitä puhuttelee evakoiden suuri määrä: Sallasta ja Karjalasta tulleita oli Halsualla yli 800. Muistomerkin pystyttäminen kutsuu oppimaan. Siksi kysyn, mitä olemme oppineet evakoiden lähtemisen ja halsualaisen vastaanottamisen välityksellä, kirkkoherra Jouko Heikkinen mainitsi juhlapuheessaan. -Ensiksi raunioiden keskellä arkinen työ jatkui. Muuttaneiden sydämessä oli polttava kaipaus kotiin ja kotiseudulle. Erityisen kantava kokemus liittyi evakoiden ja kantaväestön keskinäiseen sopeutumiseen. Sota-ajan muistomerkki vie meidät kipeiden muistojen äärelle. Evakkohankkeen myötä monet avasivat ensimmäisen kerran oven raskaiden muistojen huoneeseen. Mutta sota-ajan henkilökohtaisten menetysten sanoitus ja kertaaminen tekivät sielulle hyvää, kevensi muistojen huoneen raskasta ilmaa. Heikkinen painotti, kuinka elämässä on tärkeää hahmottaa kokonaisuus. Usein näemme vain pienen sirpaleen. Olemme saaneet kokonaiskuvan, kun moni Sallaiset vieraat toivat muistojuhlaan evakoiden ja Sallan kunnan tervehdyksen. sallalainen ja Karjalasta tullut evakko on kertonut oman tarinansa ja kun halsualaiset toivat muistoihin omat kokemuksensa. Olemme tulleet yhteisistä muistoista viisaiksi. -Muistokivessä itsessään on kuva evakkoajan monista kasvoista. Tekstipuolen toisella puolella on halkeama. Siinä voi nähdä rajan ja muutoksen. Kivi on epätasainen kuvaten elämän yllätyksellisyyttä. Kiven tekstipuoli kertoo pitkän epävarmuuden jälkeisestä hiljaisesta ilosta, selviytymisestä. Muistokivi on omistettu evakkoajan murheelle ja avun saamiselle, ilolle. Ihmisellä on tarve muistaa ja kertoa kuljetusta reitistä. Aina löytyy niitä, jotka haluavat kuunnella. Tarvitsemme merkkejä, jotka auttavat muistamaan. Ilman muistoa ihminen ei tiedä kuka hän on. -Muistomerkin laatassa ovat sanat: Koti kauas heiltä jäi. Sanat eivät kerro vain evakkojen tiestä. Nykyihmisen evakkomatka alkaa usein jo varhain. Moni muuttaa pois kotiseudultaan ja etsii omaa paikkaansa. Ikääntyneet ihmiset jättävät oman asuinpaikkansa ja etsiytyvät lähipalveluiden luokse. Lopulta luovumme kaikesta: koti kauas meiltä jäi. Isämaan virsi saattelee meitä silloin eteenpäin, taivaan kotia kohti. Evakot ja sallan kunta Ihmisellä on tarve muistaa ja kertoa kuljetusta reitistä. toivat oman tervehdyksensä juhlaan. Evakon puheenvuorossa Matti Salmijärvi totesi rivien harvenneen. Olemme saaneet muistoja menneisyydestä. Halsua jää positiivisena kuvana meidän jälkipolville. Tieto ja muistot ovat tallessa. Sallan kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Erkki Heikkilä. Evakon iltatähden soidessa monet kuivattelivat silmäkulmiaan. Aapo Hietalahden riimittelyn tulkitsivat Simo Venetjoki, Ilkka Kauppinen ja Risto Hotakainen. Hellen Hietalahti herkisti mieliä lausumalla sallalaisten Eeva Heikkilän ja Nestori Kellokummun tekstejä. Aulis Hietalahti HALSUA Onnittelemme! Ylioppilaat Salla 2014 Takarivi vas. Korhonen Taneli, Lassila Antti, Väisänen Teemu, Soppela Aleksi, Ollila Essi, Saari Netta, Kivelä Maija, Turunen Tiina. Eturivi: Hautaniemi Velituomas, Paldanius Sami, Aho Lauri-Pekka, Tuutijärvi Joonas, Pohtila Eva. Lasten ja lapsenmielisten kesä Sallan kulttuurikesä tarjoaa runsaasti ohjelmaa ja menemistä lapsille ja lapsenmielisille. Salla-päivät 19.7. rakentuu kouluteemalla, mutta jo ennen sitä on luvassa monta mukavaa tapahtumaa. Teatteriesitys Koko kaupungin V testaa museon ulkonäyttämön tiistaina 8. heinäkuuta kello 18.00. Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski ilahduttaa kiertueellaan myös Sallassa. Sen toteuttajana on Teatteri Nahkiaisen esiintyjäkaarti, joka muodostuu Metropolian esittävän taiteen ja pop/ jazzmusiikin koulutusohjelman opiskelijoista. Apteekkari C antaa pyynnöstä Henkilö V:lle näkymättömyyspulveria ja pian koko kaupungin asukkaat saavat tuntea näkymättömyyden valtavan voiman. Miten käy Lutikkalinnan laiskojen äijien? Kuka kummittelee neiti Naranterin kahvikesteillä? Ja kenet henkilö V pelastaa kellotapulista? Koko perheen teatteriesitys Koko kaupungin V. museon näyttämöllä. Sateen sattuessa esitys Vapaa-aikatalo Sallansuussa. Liput 5 eur. Teatteri Pensaan Ahmattinäytelmä valtaa puolestaan esiintymislavan maanantaina 14.7. kello 13.00. Ahmatti on tarina kahdesta lapsesta ja tyhjentyneestä Kaipuun kaupungista. Kun päiväkotikin katoaa lapset huomaavat hirvittävän pelikoneen: Ahmatin. Siihen rakastunut Ketki-mummo kertoo, että lapsien on pelattava konetta vastaan saadakseen päiväkotinsa takaisin. Lastennäytelmä Sallan museon ulkonäyttämöllä, sateen sattuessa Vapaa-aikatalo Sallansuussa. Liput 5 eur. Salla-päiväna 19.7. riemua ja iloa tuo Taidevankkurit, jotka esiintyvät museon ulkonäyttämöllä klo 12. Tämä musiikkivoittoisen nukketeatteriesityksen kesto on n. 30 min. Esityksen jälkeen lapset ovat tervetulleita osallistumaan naamio-työpajaan kirjastolle, jossa valmistetaan hääteemaan sopivat naamiot ja opitaan tanssimaan niiden kanssa. Työpajan kesto on 1 tunti.
8 www.salla.fi Kari Väyryselle myönnettiin Sallan kunnan kultainen ansiomitali työstä kunnan hyväksi. Vs. kunnanjohtaja Kirsi Kangas ja valtuuston pj. Olli Saariniemi luovuttivat Kari Väyryselle Sallan kunnan kultaisen ansiomitalin työstä Sallan kunnan hyväksi. Kari Väyrynen puhui usein koko Itä-Lapin puolesta. Naapurikuntien väki kävi tervehtimässä läksiäisissä. Huutavan ääni erämaassa Itä-Lapin puolestapuhuja jäi eläkkeelle Eläkkeelle jäänyt Väyrynen tunnetaan laajalti Sallan ulkopuolella syrjäseutujen puolestapuhujana. - Paljon on voitettu sillä, että on pidetty ääntä, kuten puhelinlinjan saaminen myös Savukosken kautta ja poliisin säilyminen Sallassa. Sallan kunnanjohtajan kommentit ovat olleet monesti otsikoissa. Väyrysellä on laaja verkosto, joka on tuonut sanoille painoarvoa. Sallan kunnan itsenäi- syys ja sen myötä palvelujen säilyminen lähellä on ollut hänelle aina tärkeää. Salla on Väyrysen mukaan selviytynyt hyvin myös vaikeista ajoista. - Toivon, että täällä jatkuu ennakkoluuloton tulevaisuuden rakentaminen ja toisten kunnioittaminen. Vain itse rakentaen ja myönteisesti työskennellen saadaan hyvä tulevaisuus. Huonojakin asioita on, mutta niitä tuijottamalla ei päästä eteenpäin, vaan pitää toimia. - Pitää yrittää keskittyä siihen, mikä on hyvää. Jos ei jaksa ponnistella hyvän puolesta, asiat eivät muutu. Surullisinta Väyrysen mukaan on väen väheneminen. Kun hän toimi Sallassa elinkeinoasiamiehenä vuonna 1980, kunnassa oli noin 8000 asukasta. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli 5000 ja nyt on noin 3800. - Silti näin pienen väkimäärän kunnaksi meillä on niin paljon kaikkea, että sitä on vaikea uskoa. Rajaasema, laskettelukeskus, kylpylä ja hyvät palvelut. Olen ylpeä ja kiitollinen työskentelyajastani täällä. -Sallan kunnasta on ulkopuolisilla paljon parempi kuva kuin mitä me täällä ymmärrämme, Väyrynen totesi. Kunnanjohtajan uralla on ollut monia työläitä paikkoja. - Kovimmat väännöt käytiin hissiyhtiön kaupoissa ja Soklin radan linjauksista Natura-alueen läpi. Matkailu, rajaliikenteen kehitys ja kuntakeskuksen siisteys ovat olleet Väyryselle läheisiä asioita. - Kaikki matkailukeskukset Suomessa ovat kuntavetoisia. Matkailu on tärkeä ala, mutta jos kunta ei ole etunenässä kehittämässä sitä, se hiipuu. Valtuuston puheenjohtaja Olli Saariniemi muistutti puheessaan, että ilman Väyrysen määrätietoista työtä Sallassa ei olisi kylpylää. Väyrynen kiittää kunnan työntekijöitä siitä, että häntä on kohdeltu Sallassa hyvin. Sairauslomilta tulija on otettu hyvin vastaan, eikä selkäänpuukottamista ole ollut. - Uran raskaimmat vaiheet ilmapiirin kannalta osuivat Kemijärvellä työskentelyn aikaan. Lääkärillä on monta Johtava lääkäri Paula Kakkurivaara on tyytyväinen hyvään lääkäritilanteeseen ja terveyskeskuksen uusittuihin tiloihin. Suomen lääkäritilanne oli varsin toisenlainen nykyiseen verrattuna, kun Sallan johtava lääkäri Paula Kaakkurivaara aloitti työnsä vuonna 1992. Virkaa haki tuolloin 32 henkilöä. Kaakkurivaara halusi Sallaan, koska hän on kotoisin Kemijärveltä, ja perheen mieli veti pohjoiseen. Noiden aikojen jälkeen Sallassa ja muuallakin Suomessa on vallinnut pula terveyskeskuslääkäreistä suurimman osan ajasta. On ollut aikoja, jolloin Kaakkurivaara ja Kirsi Markula ovat hoitaneet lääkärien työt kahdestaan, vaikka työmäärää olisi ollut neljälle. - Nyt tilanne on hyvä, sillä kaikki neljä lääkärinvirkaa ovat olleet täynnä viime vuodesta asti, Kaakkurivaara kertoo. Hänen lisäkseen lääkäreinä työskentelevät Kirsi Markula, Eliisa Hantula ja Tiina Hiltunen, joka on parhaillaan virkavapaalla. Hänen tilallaan on sijaisina lääkäreitä suorilla sopimuksilla ja keikkafirmojen kautta. - Myös erikoishoitajia, kuten laboratorio- ja röntgenhoitajia, on saatu rekrytoitua, mutta sairaanhoitajista on edelleen pulaa. Lääketiede ja sairaanhoito ovat kehittynet paljon reilussa kahdessa kymmenessä vuodessa, jonka Kaakkurivaara on Sallassa työskennellyt. Hoito on parantunut. 1990-luvun alussa esimerkiksi sydämen ohitusleikkaukseen eivät päässeet läheskään kaikki sitä tarvitsevat, ja moni kävi leikkauksessa yksityisellä puolella tai kärsi jonossa. Nyt
www.salla.fi 9 Kunnanjohtaja Kari Väyrynen saateltiin eläkkeelle 27. toukokuuta. - Työstä on voittopuolisesti hyviä muistoja, hän totesi läksiäisissään. Väyrynen toivoo kunnan panostavan ensimmäisen kauppakeskuksen saamiseen Sallaan, jotta venäläisten rahavirtoihin päästäisiin kiinni. Hänen mukaansa Lapin ja Kuolan alueen viranomaisten yhteistyö toimii erittäin hyvin, ja paikallishallinnon ei pidä antaa poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden heiluttaa sitä. Sallan lukion yhteistyötä venäläisten kanssa Väyrynen pitää erinomaisena esimerkkinä eteenpäin katsovasta ajattelusta. Lukion vahvuus säilyy, kun nuoria tulee myös rajan takaa. Sallassa opiskelleita venäläisiä on nyt opiskelemassa ja pian työelämässä eri tehtävissä Suomessa ja Venäjällä. - Yksi Sallan lukiossa opiskellut venäläisnuori opiskelee parhaillaan Moskovassa pääministeri Medvedevin pojan kanssa samoilla kursseilla, Väyrynen mainitsee. Väyrynen toivoo, että kuntalaiset ja luottamushenkilöt tukisivat kunnan virkamiesten työtä. Virheiden etsimisen ilmapiiristä on ollut merkkejä viime aikoina. - Niin kuin kannustamme omia jääkiekossa, kannustus on tärkeää myös työnteossa ja auttaa hyviin suorituksiin. Yhteiset eläkepäivät alkavat. Sirpa ja Kari Väyrynen muuttivat Sallasta Karin kotipaikalle Kemijärvelle. Lastentarhanopettaja Vuokko Vartiainen toi läksiäisiin päiväkodin väen tervehdyksen. - Olet aina puolustanut kunnan työntekijöitä. Sinulle on ollut tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasaarvoisina ja reilusti, totesi hallinto- ja kehittämispäällikkö Pekka Huhtala. Väyrynen on vastustanut lomautuksia, koska ne hermostuttavat työilmapiirin, eikä niillä ratkaista kunnan taloutta. Väyrynen on muuttanut Sallasta kotipaikalleen Kemijärvelle. Kotitalonsa ikkunasta hän toivoo näkevänsä vielä Soklin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli-Erkki Heikkilä nosti Kari Väyrysen kuvan muiden Sallan kunnanjohtajien kuvien viereen. malmijunien kulun. - Sodankylä ja Kittilä muuttuivat virkeiksi kaivoksen myötä, hän muistuttaa. Eläkkeellä päivät täyttyvät kotitalon puuhasteluis- ta, lukemisesta ja kahden lapsenlapsen vierailuista. Hän on kiinnostunut jatkamaan työntekoa esimerkiksi konsulttitehtävissä Itä-Lapin kehittämiseksi, mutta kunnallispolitiikkaan hän varmuudella ei aio lähteä. Väyrynen jäi virallisesti eläkkeelle heinäkuun alussa 63-vuotiaana. Hän tuli Sallan kunnanjohtajaksi toukokuussa 2000. työpistettä leikkaukseen lähetetään nopeasti, jos tarvetta on. - Tuohon aikaan yli 65-vuotiaiden aivoverenkierron häiriöitä ei tutkittu. Nykyisin tuntuu oudolta ajatella, että tällainen käytäntö oli. Nykyään tutkitaan ja hoidetaan kaikki ikään katsomatta. Hyvä hoito myös maksaa. Yleisesti kuntien menoista reilusti yli puolet on sotemenoja, Sallassa noin 60 prosenttia. - Säästöjä on etsitty täikammalla ja mietitty, voitaisiinko asioita tehdä toisin. Kovin paljon mahdollisuuksia ei ole, sillä toiminta on jo tehokasta, ja palvelut ovat lakisääteisiä. Potilaskontaktissa säästöjä ei ajatella, Kaakkurivaara vakuuttaa. Valtionhallinnossa on suunniteltu sote-uudistusta jo pitkään. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan maahan tulisi viisi erityisvastuualuetta, ja koko Pohjois- Suomen palvelujen järjestämisen pääpaikkana olisi Oulu. Yksityiskohdista ei ole vielä mitään tietoa. - Tulipa mikä malli tahansa, lähipalvelut on säilytettävä, Kaakkurivaara painottaa. Lääkärien työ on hyvin monipuolista, ja päivien aikataulu ja kunkin lääkärin työt on suunniteltu tarkkaan etukäteen yli kuukauden ajalle. Lääkärit työskentelevät ajanvaraus- ja virka-ajan päivystysvastaanottojen lisäksi neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, diabetespoliklinikalla, vanhustenhuollossa ja vuodeosastolla. Lisäksi Sallasta käy lääkäri kerran viikossa Kemijärvellä hoitamassa sairaala Lapponian virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen. Monet näkevät lääkärin työstä vain ajanvaraus- tai päivystystyön. - Joskus voi herätä kysymys, miksi lääkäriä pitää odottaa, vaikka asiakkaita istuu aulassa vain yksi tai kaksi. Hänellä on kuitenkin potilaita myös muualla. Esimerkiksi tarkkailuhuoneissa lääkärihuoneita vastapäätä on tilaa viidelle potilaalle, tai lääkäri saattaa olla vuodeosastolla tai hoitamassa ambulanssin juuri tuomaa potilasta. Kaakkurivaaran mukaan näyttöpäätetyö on lisääntynyt vuosien mittaan huimasti, ja muutos jatkuu. Tietokoneen ääressä esimerkiksi kirjoitetaan e-reseptejä ja lääkärintodistuksia sekä tutkitaan laboratoriokokeiden tuloksia. Lääketiede ja sairaanhoito ovat kehittynet paljon reilussa kahdessa kymmenessä vuodessa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi Kemijärvelle vuonna 2005. Johtavan lääkärin mukaan yhteistyö Lapponian kanssa on toiminut hyvin. Tämän vuoden alusta ensihoidon järjestäminen siirtyi uuden lain myötä kunnilta sairaanhoitopiireille.
10 www.salla.fi Mielekästä sisältöä elämään päihteiden tilalle Pirkko Hyvärinen tuli Sallaan päihdetyöntekijäksi Pudasjärveltä maaliskuussa. Työ on asiakaslähtöistä, ja siihen kuuluu asiakastapaamisia, yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Myös ryhmätoimintaa on suunnitteilla. Työnkuva on vasta selkiytymässä. Päihdetyöntekijän määräaikainen tehtävä perustettiin Sallaan, koska paikkakunnalla on sellaiselle tarvetta. Päihdeongelmaisia on usein katkaisuhoidossa terveyskeskuksessa, ja tämä kuormittaa vuodeosastoa. Tavoite on tukea asiakasta katkaisuhoidon jälkeen siten, että tarvetta uudelle katkaisuhoidolle ei tulisi tai ainakin hoitojen väli pidentyisi. Tavoitteena on asiakkaan auttaminen irti päihteistä ja hänen ja myös hänen läheistensä elämänlaadun parantaminen. Myös perhettä tuetaan. Työ on asiakkaalle vapaaehtoista, raitistuminen ei onnistu pakolla. - Tyyli ei ole saarnaava ja syyllistävä. Kaikki tietävät jotain päihteiden haitoista, niiden kertominen ei yksin auta. Asiakkaan kanssa pyritään etsimään voimavaroja ja hyviä asioita, joita elämässä on, ja niitä koetetaan vahvistaa. Päivään pyritään saamaan sisältöä niin, että päihteiden viemä tila täyttyisi jollakin muulla. - Asiakkailla on halu päästä irti päihteistä. Prosessille on annettava aikaa, Pirkko sanoo. Asiakkaiden ikäjakauma on laaja. Osa ottaa yhteyttä päihdetyöntekijään itse ja osa tulee sosiaalitoimiston, terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston kautta. Myös läheiset voivat ottaa yhteyttä. Päätös yhteistyön aloittamisesta on aina asiakkaan. Alkoholiriippuvuuden lisäksi päihdetyöntekijä työskentelee huumausaine-, peli- ja muiden riippuvuuksien kanssa. - Sellaista kolkkaa ei Suomessa ole, jossa ei olisi huumeita, Pirkko toteaa. Hänellä on myös koulutus korva-akupunktioon, jota käytetään myös riippuvuuksien hoidossa. Päihdetyön tavoitteena on asiakkaan auttaminen irti päihteistä ja myös hänen läheistensä elämänlaadun parantaminen. Pirkko kertoo olevansa vaikuttunut Sallassa kokemastaan yhteishengestä. - Olen ollut useassa kunnassa töissä, mutta missään minua ei ole otettu niin hyvin vastaan kuin täällä, hän sanoo. - Yhteistyö on saatu toimivaksi, ja apua saa aina tarvittaessa. Henkilökunta tekee töitä yhdessä ajattelematta, että en tee, koska tämä ei kuulu minulle. Tämä on tehokasta, ja pienellä väkimäärällä saadaan paljon tehtyä, Pirkko toteaa. - Työ on haastavaa ja raskasta, mutta pidän siitä. Hän antaa kiitosta kaikille yhteistyökumppaneilleen. Vapaa-ajalla Pirkko harrastaa monenlaista liikuntaa, raviurheilua, kalastusta ja metsästystä. Monella päihteet ovat tulleet kuvioihin siksi, koska elämässä ei ole ollut muuta sisältöä, sanoo Pirkko Hyvärinen. Netti nopeuttaa rakennuslupa-asiointia Asiakkaat ovat ottaneet vuoden alusta asti toimineen sähköisen rakennuslupa-asioinnin hyvin vastaan. Noin puolet hakemuksista on tullut sen kautta, kertoo Sallan kunnan rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Palvelu on kätevä, sillä siinä kaikki lupahakemuksen käsittelyvaiheet tehdään samalla sähköisellä työpöydällä: hakemus, suunnitelmat, niiden täsmentäminen, lausuntojen pyytäminen ja antaminen ja naapurien kuuleminen. Myös päätös annetaan ja siitä tiedotetaan työpöydällä. Osapuolet saavat tiedon hakemuksensa etenemisestä sähköpostiinsa. Hakija, hänen asiantuntijansa ja muut osapuolet rekisteröityvät ensimmäisellä käyntikerralla Lupapisteeseen pankkitunnuksillaan, ja he lisäävät rakennushankkeen tiedot ja suunnitelmat sinne tiedostoina. Esimerkiksi naapurien kuuleminen tapahtuu siten, että hakija lähettää Lupapisteestä naapureille sähköpostiin linkin, josta hän voi käydä katsomassa hakemuksen tiedot. Sähköisessä palvelussa asian voi saada kuntoon jopa parissa päivässä. Lisäksi etuna on se, että naapurit voivat perehtyä hankkeeseen entistä paremmin, kun sen voi tehdä kotikoneella. Jos naapuri ei käytä nettiä, asia voidaan hoitaa perinteisesti paperilla, ja hakija voi skannata paperin järjestelmään. Asiakas voi myös kysyä lupapisteen kautta ennakkotiedusteluja rakennusvalvonnasta. - Vastaamme niihin nopealla aikataululla, Yrjänheikki kertoo. Lupapisteellä kuukausien takaisetkaan viestit eivät huku viestien virtaan. Lupapisteessä voi seurata hakemuksen etenemistä ja nähdä muiden osapuolten kommentit reaaliaikaisesti. Yrjänheikki muistuttaa, että palvelu on tarkoitettu Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakennuslupa-asiointia alusta hankkeen valmistumiseen saakka. Se myös vapauttaa virastoaikatauluista, Sallan kunnan rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki kertoo. kaikille rakennushankkeen osapuolille, rakentajan lisäksi myös suunnittelijoille, viranomaisille ja työnjohtajille. Palvelu kattaa nyt rakennus- ja toimenpidelupien, toimenpideilmoitusten sekä poikkeamispäätösten hakemisen. Tulevaisuudessa tavoite on, että asiointi siirtyisi yhä enemmän lupapisteelle. Mahdollisuus asioida edelleen paperilla ja tavata kasvokkain ei kuitenkaan poistu. Neuvontaa sähköiseen asiointiin on aina saatavilla Sallan kunnasta. Järjestelmänä Lupapiste on kokonaan uudenlainen palvelu. - Asiakkaan kannalta se voi jo nyt helpottaa huomattavasti asiointia, mutta viranomaisille helpotus tulee huomattavasti myöhemmin, Yrjänheikki sanoo. - Käytännön asiakaspalvelussa on ensin opeteltava kokonaan uudenlaiset työskentelytavat ja uudet toiminnot ja vasta sitten, kun ne osataan, voimme palvella paremmin asiakkaita. - Kun lapsena kävin Saijan kansakoulua, opetettiin, että alku aina hankalaa, ahkera voiton saa. Noin vuoden kuluttua olemme uuden järjestelmän opettelussa niskan päällä. Lupapisteasioinnin kehittämistä koordinoi valtiovarainministeriö. Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö. Lapista hankkeen pilottikuntia ovat Salla ja Enontekiö. - Järjestelmä on nyt koekäytössä. Jos käyttäjä huomaa parannettavaa tai keksii paremman ratkaisun johonkin toimintoon, ehdotuksia voi lähettää Lupapisteen sivuilla olevien linkkien kautta sohjelman tekijöille, ja myös meillä otetaan uusia ideoita vastaan, Yrjänheikki sanoo. Vuosittain Sallassa haetaan vajaat pari sataa rakennus- tai toimenpidelupaa ja muuta hyväksyntää.
www.salla.fi 11 Yritysesittelyssä T:mi Sallan Silmälasi Juha Hietanen tuo optikkopalvelut Sallaan Sallassa on hyvä valikoima erikoisliikkeitä, ja tarjontaa täydentää kerran viikossa avoinna oleva silmälasiliike. Sallan Silmälasin yrittäjä, optikko Juha Hietanen tulee Sallaan keskiviikkoisin Kemijärveltä, jossa hän toimii Koillis-Optiikan yrittäjänä. Ratkaisu on hyvä, sillä se mahdollistaa optikkopalvelut pienellekin paikkakunnalle. - Varsinkin ikäihmisille lähtö optikolle ja silmälasiostoksille Kemijärvelle ja kauemmas voisi olla vaikeaa, Hietanen arvioi. Keskiviikon aukiolo on toiminut hyvin. Silmälasien hankkiminen on harvoin päivän päälle kiireinen asia, ja jos tulee jokin kiireellinen tapaus, esimerkiksi lasien korjaaminen, silmälasit kulkevat Matkahuollon kautta nopeasti Kemijärveltä Sallaan. Sallan Silmälasi aloitti toimintansa marraskuussa 2005, puolisen vuotta Holckin liikkeen lopettamisen jälkeen. - Jo kesällä sallalaiset alkoivat kysellä minulta, voisinko toimia myös Sal- lassa. Mietin pari kuukautta ja innostuin, kun hyvä liiketila tuli tarjolle. Hietasen mukaan sallalaiset käyttävät kiitettävästi oman paikkakunnan palveluja silmälasiasioissa. Valikoimaa riittää: liikkeessä on yhteensä 400-500 sangat naisten, miesten ja lasten mallistoissa. Liikkeessä on kerran kuussa silmälääkäri Esko Vatjuksen vastaanotto. - Optikolla olisi hyvä käydä parin vuoden välein, ja tarvittaessa silmälääkärillä. Optikko hoitaa terveitä silmiä, silmälääkäri sairaita, Hietanen tiivistää. Hänellä on pitkä kokemus silmälasialalta. Ala tuli tutuksi jo lapsena, sillä hänen äitinsä perusti Koillis- Optiikan vuonna 1958. Hietanen opiskeli poliisiksi ja työskenteli Helsingissä kaksi vuotta, kunnes sukupolvenvaihdos tuli yllättäen ajankohtaiseksi vuonna 1992 ja ammatti vaihtui optikoksi. Ala on muuttunut paljon kymmenien vuosien aikana. Silmien tutkimuslaitteet ovat kehittyneet, samoin kuin linssit. Ne pystytään räätälöimään sen mukaan, millaiseen käyttöön asiakas laseja eniten tarvitsee. Moniteholinssejä on nykyisin monenlaisia, erilaiset pinnoitteet ja käsittelyt tekevät laseista kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Myös piilolinssit ovat muuttuneet, ja niiden käyttömukavuus on parantunut. Enää ei tarvitse näperrellä proteiininpoiston kanssa, ja on olemassa jopa yöksi silmiin jätettäviä piilolinssejä. Hietasen mukaan kilpailu on nykyisin kovaa, sillä liikkeitä ja ketjuja on paljon. Maahantuojien mallistot myös vaihtuvat nopeasti, jopa neljä kertaa vuodessa. - Etelä-Suomessa ihmiset vaihtavat silmälasit parin vuoden välein, täällä vaihtoväli on noin 3-4 vuotta. Nyt muodissa ovat metallikehysten lisäksi myös 1980-luvulta tutut muovikehykset eri väreissä. Tuotteistamalla tuloksiin Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Sallassa alkoi tammikuussa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus. Koulutukseen osallistuu sallalaisia yrittäjiä, Matkalle Sallaan ry:n jäseniä ja kunnan kulttuuritoimen työntekijöitä. Koulutus kestää n. puolitoista vuotta ja sinä aikana porukka saa koulutusta Verutum Oy:n asiantuntevilta kouluttajilta. Työ tekijäänsä opettaa, mutta kyllä siinä tietoakin tarvitaan ja sitä on nyt todellakin saatavilla innostavilta kouluttajilta. Ensimmäinen jakso on nyt takana ja tehtävät tehtynä, arvioitunakin, työntäyteinen jaksohan se oli. Paljon uusia ideoita nousi kevään aikana ja niitä on lähdetty työstämään ja aikanaan ne tulevat päivänvaloon ja kaikkien saataville. En- Tuotteistamalla tuloksiin koulutusta käydään tunnelmallisessa Sallan rajakievarissa. simmäiset ideoidut tapahtumat ovat jo tänä kesänä. Me koulukkaat olemme kokoontuneet saamaan uutta oppia Rajakievarin viihtyisässä pirtissä ja pitkien opintopäivien aikana yhteinen tekeminen on innostanut meitä janoamaan lisää. Olemme analysoineet oman yrityksemme nykytilaa ja kehitettäviä tarpeita, kehitelleet uusia hankkeita palvelujen parantamiseksi ja tietysti tunnettavuuden lisäämiseksi. Käymme koulutuksen aikana läpi paljon palvelukehittämiseen kuuluvaa tarpeellista asiaa ja näin taitomme tuote- / tapahtumakehittelyn alueella toivottavasti paranee ja saamme uusia, entistä mielenkiintoisempia tapahtumia Sallan tuotetarjontaan. Maria Tennilä
12 www.salla.fi Talviaamu kesäkuussa Sallassa tapahtuu 1.7. 30.9. Kiertonäyttely: Yhteistyöllä, yhteisvoimin Lapin työväen vuosisata. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo 8.7. klo 18 Teatteri: Koko kaupungin V., Museon ulkonäyttämö 10.7. klo 19 Kesäinen lauluilta, Rajakievari 11.7. klo 10.30 Koululuokka avatuu yleisölle, museo 11. 13.7. Äinpäinpäivät: Yölliset Keskustan kuhinat, kanoottiretket ja yöpyöräily jne. 11.7. klo 18 Vanhan Sallan muistelot, Sallan rajakievari 11.7. klo 19 Peräkonttikirppis, Sallan ent. kansantalon tontti 12.7. Salla Midnight Trail Maraton 12.7. klo 14 Isojärven ympärijuoksu Paloperällä 13.7. klo 12 Paloperän kyläpäivä, Kinttaan pirtti 13.7. klo 15 Vittikko-Varvikon kyläjuhla, Pömilä, Ahvenselän lava 14.7. klo 13 Teatteri Pensas: Ahmatti, Museon ulkonäyttämö 15.7. klo 9 Hautajärven kyläpäivä ja Niittytalkoot 15.7. klo 19 Kesäinen lauluilta, Kotalan ent. koulu 16.7. klo 15 Näyttelyn avajaiset: Sallan koululaitos 120 v. pikkupirtistä koulukeskukseen 16.7. klo 19 Kesäinen lauluilta Salmivaaran ent. koululla 17.7. 15.8. Näyttely: Sallan koululaitos 120 v. pikkupirtistä koulukeskukseen 17.7., 18.7., 24.7. klo 12 17 Isäntä Matin museon perinnepäivä. klo 14 Vanhat valokuvat kertovat, kattausnäyttely Kansakoulun keittola Arabian astioilla 17.7. klo 19 Kesäinen lauluilta Kallungissa, Sarkapirtillä 18.7. Perinteinen Jumalanpalvelusmatka Vanhaan Sallaan. Ilm. päättynyt. 19.7. Salla-päivä, ohjelmassa mm. klo 12 Musiikkiteatteria lapsille, museon ulkonäyttämö klo 10 16 Seppä Pauli Postila työssään pajalla, ulkonäyttelyalue klo 10 16 Villiyrttien kansanperinteinen käyttö ennen ja nyt, ulkonäyttelyalue klo 10 16 Tutustu pakuriteehen, rajakievari klo 11 14 Viimeinen testamentti, Lotta-dvd klo 13 Naamiotyöpaja lapsille, Sallan kirjasto klo 17 18 Jälki-istunto: Salla-päivä 2015 teemana suuri Ruotsiin muutto, suunnittelua rajakievarissa klo 18 Pianokonsertti, Kalle Peura, Sallan kirkko klo 21 Salla-päivän tanssit, Hautajärven Seutula 31.7. Erämaan tähtöset -kisa 5. 13.9. Rykimäviikko 9.9. klo 13 Haitarinsoittoa ja musisointia: Juhani Korhonen, Hopeaharju 7.10. klo 18 Pianokonsertti: Anne Kauppi, Sallan kirkko 8.10. klo 17 Tanssiteatteri Rimpparemmi: Hurmureita ja huviveroa, Sallan koulukeskus 12.10 klo 15 Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi: Lapin punaiset hanget Lisätietoja www.salla.fi ~tapahtumat Oikeudet muutoksiin pidätetään! Muumipeikon juhannusruno Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään. Tove Jansson PARAS PERHEILLE Matkailijat valitsivat Sallan hiihtokeskuksen Suomen parhaaksi hiihtokeskukseksi perheille lumipallo.fi -sivuston äänestyksessä. Lisäksi hiihtokeskus valittiin maan toiseksi parhaaksi experteille. Sallan kunta onnittelee! Sallassa satoi useita senttimetrejä lunta 17.kesäkuuta. Lämpötila ei kuitenkaan monin paikoin käynyt pakkasen puolella, joten toiveet marjasadosta säilyivät. Sallassa muistetaan, että edellisen kerran lunta satoi kesäkuussa reilusti vuonna 1982.