29 KAUKAMETSÄN OPISTO Toimintakertomus
Kaukametsän opiston toiminta... 3 Kaukametsän opisto 29... 4 Strategiatyö... 4 Kestävä kehitys... 6 Yhteistyö ja kumppanuudet 29... 7 Hankeyhteistyö ja kansainvälisyys... 7 Organisaatio... 1 Ainealat vuonna 29... 11 Avoin yliopisto... 13 Yleissivistävät aineet... 13 Kirjallisuus, ilmaisutaito ja vuorovaikutus... 14 Tietotekniikka... 15 Kielet... 15 Musiikki... 16 Kuvataiteet... 17 Käsityö-tekstiilityö... 18 Käsityö-tekninen työ... 19 Ravitsemus-, terveyskasvatus ja liikunta... 2 Erityisryhmät... 21 Taiteen perusopetus aikuiset... 22 Taiteen perusopetus aikuisille... 22 Taiteen perusopetus lapset... 22 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus... 23 Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta... 25 Tiedotus... 25 Markkinointi ja ilmoitukset... 25 Ajankohtaiset tiedotteet... 25 Kaukametsän opiston organisaatio ja toimintasuunnitelma 29 214... 27 Henkilöstön kehittäminen... 27 Sivistyslautakunta 29... 29 Kaukametsä Civic Centre... 3 Tulokset... 31 Kaukametsän opiston tuloskortti 26-29... 31 Opiston toimintaa kuvaavia tilastoja vuosilta 1998 29... 32 2
Kaukametsän opiston toiminta Kaukametsän opiston perusstrategia Toiminta-ajatus Kaukametsän opisto toimii niin, että kansalaisopistopalvelut ovat lähipalveluina kaikkien kuntalaisten saatavilla. Kaukametsän opisto pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan niin, että opistoille taataan riittävät resurssit toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kaukametsän opisto viestii aktiivisesti ja avoimesti. Kaukametsän opisto ylläpitää ja luo paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja Kaukametsän opistossa toteutetaan opiston perustehtävää tukevia projekteja. Kaukametsän opistossa työskentelee riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Kaukametsän opisto tukee kaikkien väestö- ja ikäryhmien elinikäistä oppimista sekä edistää sivistyksellistä ja taloudellista hyvinvointia. Arvot Ajattelun, tunteen, tahdon ja toiminnan tukeminen ihmisen kasvussa. Visio Kaukametsän opisto on tunnettu ja arvostettu vapaan sivistystyön toimija ja suunnan näyttäjä. Kaukametsän opiston päätoimista henkilökuntaa. Kuva Raija Närhi 3
Kaukametsän opisto 29 Vuosi 29 oli Kaukametsän opiston 38 toimintavuosi. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä 19 598 tuntia opetusta. Valtionosuustunteja toteutettiin 15 294 tuntia, joka on 296 tuntia yli valtionosuustuntimäärän (tavoite15 819). Kurssilaisten määrä oli 6 153 (tavoite 6 5). Myyntipalvelutunteja toimintavuonna oli 434 ja kurssilaisia 272. Myyntipalvelukoulutus oli Kainuun ELY -keskuksen ostamaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Toimintakate oli 1 36 8 euroa, josta leikattiin 15. Leikattu toimintakate oli 1 2 58. Toteuma oli 1 44 97, jossa ylitystä 2,4 % (24 39 euroa) leikkauksen jälkeen. Sivistyslautakunnan opistolle asettama tavoite, kurssimaksujen korotus talousarvioleikkauksen kattamiseksi, mittasi sen miten korkeat kurssimaksut vaikuttavat kurssilaisten määrään ja kurssien alkamiseen sekä valtionosuustuntien toteutumiseen. Vaikutus näkyi myös asiakastyytyväisyyskyselyssä. Kurssimaksujen nousun vastapainoksi opisto pystyi tarjoamaan Opetushallituksen myöntämän opintoseteliavustuksen 23 euroa. Kohderyhminä olivat työttömät, eläkeläiset, seniorit, maahanmuuttajat ja alhaisen koulutuspohjan omaavat. Opetuksessa korostui Kajaanin strategioista luovuus, osaaminen ja vaivaton arki, joka näkyi ikä- ja väestöryhmät kattavan opetussuunnitelman toteuttamisena kuntalaisten tarpeista lähtien. Opisto osallistui kansalaisopistojen laatupalkintokilpailuun. Opetusministeriön organisoima ulkoinen laatuarviointi oli opistolla 23.1.29. Opisto sijoittui kuuden parhaan opiston joukkoon. Arviointiin osallistui yhdeksän Suomen 24 kansalaisopistosta. Kaukametsän opistoa on kehitetty Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) mukaisella itsearvioinnilla vuodesta 27 lähtien. Opetustilojen käyttöastetta lisättiin siirtämällä taiteen perusopetuksen kuvataidekoulut Kaukametsän taideopetustiloihin ja käsityökoulut Vienankadun kankaankudonta- ja puutyötilojen yhteyteen. Molempien tilojen saneeraustyö aloitettiin. Yhteistyö Kajaanin ja Kainuun aikuisoppilaitosten välillä jatkui tiiviinä. Aikuiskoulutuksen ohjauspalvelut hankeen, OpinRaitin, suunnittelukokoukset ja koulutukset aloitettiin. Asiakastyytyväisyyskysely antoi Kaukametsän toiminnasta hyvän ja kannustavan arvion. Opisto on kiitettävästi näkyvä, aktiivinen, joustava, luotettava, arvostettu, monipuolinen, nykyaikainen ja tunnettu. Myös opiston toiminta sai kiitettävän yleisarvosanan. Eila Parviainen, rehtori Strategiatyö Kaukametsän opiston tehtävänä on järjestää opetusta, joka ylläpitää ja edistää kajaanilaisten kykyä selviytyä muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetuksessa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet, joilla tuetaan monipuolista yksilöllistä kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää tasa-arvoa ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Opiston 4
toimintaa ohjaavat arvot, joita ovat ajattelun, tunteen, tahdon ja toiminnan tukeminen ihmisen kasvussa. Opiston toimintaan kohdistuvat ulkoiset normit ja ohjausjärjestelmät ovat vähäiset. Tämä asettaa opiston arvojen toteutumiselle ja toiminnan sisällöille suuren merkityksen. Opisto pyrkii jatkuvaan toimintansa arviointiin ja kehittämiseen tavoitteena asiakas- ja opiskelijalähtöinen laadun parantaminen. Opiston ydintoimintoja ovat opetus, opetuksen sisältöjen tuottaminen ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu ja toteutus, asiakaspalvelu sekä henkilökunnan osaamisen kehittäminen Strategiset tavoitteet 1. Väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen 2. Syrjäytymisen ehkäisy 3. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4. Johtamisen kehittäminen 5. Tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen 6. Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen 7. Kestävä kehityksen edistäminen 8. Moniarvoisuuden edistäminen Kehittämistyön lähtökohtana ovat Kajaanin kaupungin arvot, joita ovat luovuus, osaaminen ja vaivaton arki. Lähtökohtana ovat arvoista johdetut kaupungin yhteisstrategiat, joiden mukaisesti opisto pyrkii löytämään uusia, asiakkaita paremmin palvelevia toimintamuotoja sekä kehittämään palvelujaan entistä joustavammaksi ja kysyntää vastaavaksi. Opiston strategioissa tämä korostuu erityisesti hyvinvointi ja palvelut. Opisto on lähellä kuntalaisia Lähipalvelutavoitteen mukaan opisto tarjoaa kajaanilaisille opiskelumahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia, taajamassa ja kylissä. Erityisesti Otanmäen, Vuolijoen kirkonkylän ja Vuolijoen kylien aktiivisuus ja yhteistyö on merkityksellistä opiston palvelujen käyttäjinä. Opisto on pyrkinyt tiivistämään yhteistyötä kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kurssimaksut ja opintosetelit Opisto vastaa strategiansa mukaisesti väestön ikääntymisen haasteisiin ja pyrkii toiminnallaan ehkäisemään syrjäytymistä. Opetushallituksen opintosetelit mahdollistavat euromääräiset alennukset eläkeläisten, seniorien, työttömien ja maahanmuuttajien kurssimaksuihin. Kajaanin kaupunki tukee työttömien opiskelua 17 euron opintosetelillä lukukausittain. Näillä toimenpiteillä opisto voi kohtuullistaa korkeita kurssimaksuja. Opiston järjestää myös maksuttomia yleisluentoja ja seminaareja. 5
Kestävä kehitys Opisto pyrkii toiminnassaan siihen, että kestävän kehityksen näkökulmat toteutuvat kaikilla ainealueilla, eri tavoin painottuen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys yksilön ja yhteisön Ekologinen kestävyys Ekologinen kestävyys edellyttää, että kehitys on elämänhallinnan parantamisesta. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa, ja ottaa palveluja jouduttaisiin supistamaan, ei tuloksena saa olla heitteillejättöyhteiskunta, vaan entistä vahvemmilla elämänhallintatiedoilla ja taidoilla varustettu kansalaisyhteiskunta. Maailmanlaajuisesti huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden. Luonto, ihminen ja yhteiskunta ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Luonto on ylinnä ja siksi kaiken perusta onkin ekologinen kestävyys. sosiaalinen kestävyys on tulevalle kehitykselle merkittävä asia. Taloudellinen kestävyys Taloudellisen kestävyyden edellytyksenä on Kulttuurinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys edellyttää, että kehitys on sopusoinnussa ihmisten kulttuurin ja arvojen kanssa. Kulttuurisesti kestävän kehityksen on rakennuttava kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle, jotta sillä olisi edellytyksiä jatkua ja kehittyä. Kansakunta, jolta puuttuu tieto kulttuuriperinnöstään ja yhteinen kulttuurivisio, ei selviä kansainvälisessä maailmassa kehityksen taloudellinen pohja. Kestävä kehitys edellyttää sekä voimakkaita toimenpiteitä aineellisen kasvun hillitsemiseksi että teknologian kehittämistä. Taloudellinen kestävyys edellyttää pehmeän arvokeskustelun ja kovan osaamisen liittoa. Teknologiaa kehittämällä pyritään tuottamaan enemmän vähemmillä luonnonvaroilla. Energian ja materiaalin tehokas käyttö ja kierrätys ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden markkinoinnissa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat syvästi sisältyviä opiston arvoihin. Opiston arvoissa korostuu humanistinen ihmiskäsitys ja ihmisen olemukseen perustuva oppimiskäsitys. Sekä yksilö-, että ryhmäopetuksessa koettiin voimaantumista, joka on ihmisläheisyyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä itsetunnon rakentamista opiskelijan ehdoilla. Nämä asiat tulivat ilmi opiskelijoiden kurssipalautteissa sekä asiakastyytyväisyys- että henkilöstön työtyytyväisyyskyselyissä. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys otettiin huomioon opetuksessa. Käsityö- ja taideaineiden työmateriaalien hankinnassa otettiin huomioon taloudelliset hankintatavat, uusiokäyttö sekä materiaalien koostumus. Taidegrafiikassa käytettiin ainoastaan myrkyttömiä ja luontoa kuormittamattomia materiaaleja. Kotitaloudessa hankittiin raaka-aineet läheltä ja kaikki materiaali käytettiin tarkkaan ja taloudellisesti. Materiaalien lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Paperin, pahvin ja ongelmajätteen lajitteluun opastettiin asianmukaisilla julisteilla ja ohjeilla sekä tarkoitusta varten nimetyllä keräysastioilla. Hallinnossa siirryttiin yhä enemmän käyttämään sähköisiä tiedotuskanavia; sähköpostia, sähköistä kalenteria ja Moodle-ympäristöä tiedotus- ja oppimateriaalikanavana opettajille ja opiskelijoille. Ilmoittautumislomakkeista luovuttiin lähes kokonaan internet- ja puhelinilmoittautumiseen siirtymällä. 6
Yhteistyö ja kumppanuudet 29 Hankeyhteistyö ja kansainvälisyys Kaukametsän opisto on mukana OpinRaitti hankkeessa 29-211, jossa suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan aikuiskoulutuksen ohjauspalveluja Kainuussa. Tavoitteena on luoda aktiivinen, alueellinen ja poikkihallinnollinen toimirajat ylittävä asiakaslähtöinen aikuisopiskelijan tiedotus-, neuvonta ja ohjauspalvelumalli. Vahvistaa aikuiskoulutuksen ohjausosaamista ja toimivia käytäntöjä osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Liittää palvelu-mallin toiminta osaksi Oulun läänin ja valtakunnallisen hankkeen mallia. Hankkeen koordinaatorina on Kainuun Ammattiopisto. Hankkeen muina toimijoina ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun maakuntakuntayhtymän koulutustoimiala, Kainuun kansalaisopistot, Osaaminkeskus Kainuun Aalto, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun ELY-toimistot, Arffman Consulting oy, Kainuun Etu oy, Kainuun Yrittäjät ry ja muut tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluja tarjoavat tahot. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Opinovi ohjelmaa ja on ESR-rahoitteinen. Opiston rehtori kuuluu verkostostrategiatyöryhmään. Kaukametsän opisto on toimijana Sosiaalinen media ja ikäihmiset 2 jatkohankkeessa (Somedi) 29-21. Hankkeen koordinaattorina on Helsingin työväenopisto ja muina toimijoina Sastamalan opisto, Van- 7
taan aikuisopisto ja Sofia opisto Espanjan Fuengirolasta. Hankketta arvioi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke on Opetushallituksen vapaan sivistystyön Tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edistävä hanke, jota Opetushallitus rahoittaa. Hanke alkoi syksyllä 29 ja hanketapaamiset ja koulutukset toteutettiin sähköisesti, Skype, Second Life ja Adibe Connect pro olivat käytössä. Kontaktitapaaminen oli Sofia opistolla marraskuussa 29 opintomatkan yhyeydessä. Opiston rehtori osallistui opintomatkaan ja Somedi-hankkeen kokoukseen. Kajaanin maahanmuuttajatoimijat työstivät syksyn 29 aikana Kainuun maahanmuuttotyön toimitasuunnitelmaa yhteisissä työpajoissa ja Tietoa ja vinkkejä työnantajille maahanmuuttajista Suomessa ja Kainuussa opas. Hankkeen koordinaattorina oli Kainuun Ely keskuksen Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi hankkeen Kainuun aluekoordinaattori Anita Salonen. Opiston rehtori oli mukana työryhmässä. Opisto on toiminut Itä-Suomen virtuaalikansalaisopisto (ISV) hankkeessa. Tervetuloa Suomeen -Suomen kielen verkkokurssi -hankkeessa on muunnettu ja täydennetty olemassa olevaa oppimateriaalia suomen kielen verkkokurssiksi. Kurssin kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat suomen vieraana kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt, taitotasolla 1-2. Suomi vieraana kielenä kurssien opettajat voivat hyödyntää kurssia opetuksessaan. Hanke päättyi 31.12.29. Hankkeen koordinaattorina toimi kieltenopettaja Eija Makkonen Itä-Suomen virtuaalikansalaisopisto (ISV), Oppimisympäristöjen kehittämishanke, Visuaaliset aineet Kaukametsän opiston hanketyöryhmä: Hankevastaava, kuvataideopettaja Minna Meriläinen sekä käsityön opettaja Heli Karppinen, rehtori Eila Parviainen ja visuaalisten aineiden tuntiopettajat. Hankkeessa mukana olevat opistot: Kuopion kansalaisopisto (koordinoiva oppilaitos), Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Joensuun seudun kansalaisopisto, Kaukametsän opisto, Kajaani, Linnalan opisto, Savonlinna, Mikkelin kansalaisopisto, Mäntyharjun kansalaisopisto, RaJuPuSu opisto, Sisä-Savon kansalaisopisto, Pieksämäen alueopisto. Hanke on jatkoa Itä-Suomen virtuaalikansalaisopistohankkeelle (ISV), joka on ollut käynnissä vuosina 23 28. Vuosina 28-21 toteutettavan Oppimisympäristöjen kehittämistyön lähtökohtana oli tarve lisätä Kaukametsän opiston opettajien tieto- ja viestintäteknisiä taitoja kuvataiteen ja käsityön opetuksessa ja opiston sisäisessä viestinnässä sekä tarjota uusia verkkooppimismahdollisuuksia visuaalisten aineiden opiskelijoille. Kevätlukukaudella 29 opistossa järjestettiin Moodle-oppimisalustan käyttöön liittyvä esittely- ja koulutuspäivä, johon kutsuttiin aihealueen asiantuntijana kouluttajaksi tieto- ja viestintätekniikan vastaava opettaja, Moodleon-Demand hankekoordinaattori Olli Ruohomäki. Koulutukseen osallistui kymmenen eri 8
ainealojen opettajaa (kuvataide, käsityö, musiikki, kielet, ravitsemus- ja terveyskasvatus ja maahanmuuttajakoulutus) sekä opiston rehtori ja tiedotussihteeri. Vuoden 29 aikana rakennettiin Moodle-ympäristöön oppimisalustoja kielikurssien ja aikuisten taiteen perusopetuksen käyttöön sekä virtuaalisia opettajainhuoneita kuvataideopettajille, taiteen perusopetuksen opettajille, käsityön opettajille sekä kieltenopettajille. Moodlen käyttöä kokeiltiin myös taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaisissa syventävissä opinnoissa mm. aikuisopiskelijoiden päättötyöprosessia ja päättötyöseminaaria tukevana välineenä. Opiskelijoille järjestettiin myös Moodlen käyttöön perehdyttävää koulutusta. Opiston edustaja osallistui ISV- hankkeen järjestämiiin kehittämisseminaareihin, joita järjestettiin neljä kertaa. Lisäksi ISV opistot toteuttivat yhdessä rakennetun käsityön verkkokurssin keväällä 29. Vuoden aikana myös toteutettiin Moodle-alustalle sisältökokonaisuus Suomea visuaalisten aineiden avulla selkokielimoduuli Moodlessa. Moduuliin koottiin vuosien 24-29 opistolla toteutettujen hankkeiden aikana tuotettua käsityön materiaalia, tehtäviä ja ohjeita hyödynnettäväksi maahanmuuttajien kielikoulutuksissa sekä hankkeiden raportteja ja julkaisu aiheesta. Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hanke Kaukametsän opiston hanketyöryhmä: Hankevastaava käsityön opettaja Heli Karppinen, rehtori Eila Parviainen sekä käsityön tuntiopettajat. Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hanke vuosina 28-29 oli jatkohanke 1.1.28 alkaneelle ja 31.12.28 päättyneelle Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa hankkeelle. Kyseisen hankkeen loppuraportti on jätetty tammikuussa 28. Hanke oli jatkoa myös TAITO-TAIDE-TIETO verkolle ja Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseksi taito- ja taideaineissa hankkeelle Kaukametsän opistossa. Lisäksi hanke pohjautuu Kaukametsän opistolla kesäkuussa 26 päättyneelle Maahanmuuttajien verkkoopetuksen kehittämishankkeelle Kaukametsän opistolla vuosina (24 26) sekä Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa(26 27). Kaikkien hankkeiden yhtenä lähtökohtana oli tutkia käsityön merkitystä kielen oppimisen apuvälineenä ja luoda käytänteitä opetukseen. Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille - hankkeeseen kuului yhtenä tavoitteena myös hankevastaavien, osallistuvien tuntiopettajien ja muun henkilöstön sekä Kaukametsän opistolla toimivien maahanmuuttajaopettajien ja yhteistyökumppaneiden koulutus. Tavoitteena oli myös kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, suunnitella ja toteuttaa kulttuurialan koulutus sekä siihen liittyen opetussuunnitelma käsityön osalta. Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille koulutus yhteistyössä Monikan hallinnoiman Juuret ja Siivet hankkeen kanssa, yhteistyötä tehtiin myös työvoimahallinnon ja Kierrä- 9
tyskeskus Entringin kanssa. Koulutus toteutettiin 14.4. 19.6.29. Opetussuunnitelman käsityön osalta laati hankevastaava Heli Karppinen. Hankevastaavat suunnittelivat yhteisesti arviointilomakkeen opiskelijoille ja samoin arvioivat yhteisen toiminnan onnistumista. Opettajien, yhteistyökumppaneiden ja henkilökunnan koulutusta toteutettiin pääsääntöisesti joulukuussa 28. Samaan aikaan hankkeessa toteutettiin käsityön opetusta opiston kielikursseilla ja saatu opetusmateriaalia koottiin kaikkien käsityötä opettavien käyttöön. Materiaali ja aiemmat hankeraportit ja 26 tuotettu julkaisu vietiin Moodle oppimisalustalle joulukuussa 29. Organisaatio Kaukametsän opisto kuuluu alayksikkönä Kaukametsän tulosalueeseen ja sitä kautta Kajaanin kaupungin sivistystoimialaan 1
1 2 24 19 25 24 13 2 5 11 7 1 69 54 188 29 317 365 48 395 333 375 465 439 7 31 248 242 141 9 12 64 52 53 74 14 8 17 4 588 557 518 362 844 861 1 83 1 221 1 427 1 474 1 178 1 8 36 34 433 338 353 422 24 225 88 4 369 336 117 32 989 92 1 937 1 871 1 95 1 481 1 7 967 2 19 2 345 2 23 2 25 4 245 4 258 Ainealat vuonna 29 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen oppitunnit ainealoittain vuosina 28-29 5 4 3 2 1 28 29 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaiset ainealoittain vuonna 28-29 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 28 29 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaisten määrä ainealoittain miehet vuosina 28-29 5 4 3 2 1 28 29 11
1 3 1 4 7 8 8 9 15 14 13 13 22 3 33 49 46 61 61 69 81 87 95 88 98 113 7 14 8 1 3 87 77 82 63 5 48 63 277 229 228 174 173 563 533 511 486 718 813 713 641 1 11 179 Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kurssilaisten määrä ainealoittain naiset vuosina 28-29 1 2 1 8 6 4 2 28 29 12 Kurssit aineryhmittäin vuosina 28-29 1 8 6 4 2 28 29 Osallistujat ja tunnit koulutustyypeittäin vuonna 29 Koulutustyyppi Koulutusten Osallistujia Tunteja lukumäärä yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 14 238 425 Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus 498 6153 15295 Muut koulutukset 4 34 99 516 6425 19598 12
Avoin yliopisto Opetustunnit 54 Kurssit 2 Kurssilaiset 11 Mäkinen Päivi, KM, Kasvatus, koulutus ja elämänkulku (5 op) TYT Mäkinen Sirpa, KT, kasvatus tieteellisen tutkimuksen kohteena (5op) TYT Takala Sari, KM, Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta (5op) TYT Avointa yliopisto-opetusta toteutettiin Tampereen yliopiston mukaisesti kasvatustieteissä (sisältää sekä aikuiskasvatustieteen että kasvatustieteen) keväällä 29 ja syksyllä 29 kahden eri ryhmän voimin. Käydyt opintojaksot olivat keväällä opetus, ohjaus ja oppiminen (5 op), tutkimusmenetelmät kasvatustieteessä (5op) ja kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet (5op) ja syksyllä 29 uuden ryhmän voimin kehitys, kasvatus ja elämänkulku (5 op) ja kasvatus, koulutus ja yhteiskunta (5op). Opetus oli kummassakin ryhmässä monimuoto-opiskelua, mihin on liittynyt sekä varsinaista opetusta (28h sisältää molemmat ryhmät) ja tutorointia (24h sisältää molemmat ryhmät). Keväällä 29 opiskelijoita oli viisi, jotka yhtä lukuunottamatta olivat Kaukametsän opiston omia tuntiopettajia. Syksyllä 29 vastaavaan uuteen kasvatustieteiden ryhmään ilmoittautui kuusi talon ulkopuolista opiskelijaa. Avoimen yliopiston opettajat Aunesluoma Pirjo, KM, Opetus, ohjaus ja oppiminen (5op), sekä koko kasvatustieteiden 25op kurssin tutorointi ja yhteyshenkilö TYT:een. Aaltonen Rainer, FM, Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet (5 op) TYT Yleissivistävät aineet Opetustunnit 913 Kurssit 44 Kurssilaiset 169 Yleissivistävän ainealueeseen kuuluvat yleisluennot, seminaarit, kirjallisuus, ilmaisutaito ja vuorovaikutus, historia, kulttuurintuntemus, viestintä, kasvatus ja oppiminen. Maksuttomia yleisluentoja, luentosarjoja ja seminaareja oli yhteensä 9. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Yleisluennot, luentosarjat ja seminaarit pidetään keskitetysti Kaukametsän tiloissa, yleisömääräennusteen mukaisesti Kaukametsän salissa, Kouta -salissa tai Kaukametsän opiston auditoriossa. Luentojen aiheet vaihtelevat vuosittain tavoitteena ajankohtaisuus ja yhteiskunnallisuus. Kevätkauden luennoilla aiheet olivat ajankohtaisia paikalliseen luontoon ja henkilöhistoriaan liittyviä: Kalevalan ja Sammon selitys, Kajaaninjoen ympäristöhistoriaa sekä Urho Kekkosen nuoruusvuosia Kajaanissa. Keväällä 29 tuli kuluneeksi 9 vuotta siitä kun UKK kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta. Kevätkaudella ja myös syyskaudella toteutet- 13
tiin metsästäjätutkintoon valmentava luentosarja. Syyskaudella jatkui UKK teema kahdella luennolla, Kekkosen nuoruusvuodet Kajaanissa valokuvin ja UKK:n opit ja kahdenväliset suhteet Venäjään. Kaksi Kajaanin historialle merkittävää tapahtumaa olivat syksyn aiheina, Haminan rauhasta 2 vuotta ja Kun keisari vieraili Kajaanissa 19 vuotta sitten. Karjalan siirtoväen kokemuksista 7 vuotta sitten muisteltiin ja luennoitiin, Karjalan kielen historiaa nykyisyys ja tulevaisuus ja seminaari aiheena Siirtokarjalaisena Kainuussa alustukset Jäähyväiset menetetylle Raja- Karjalalle ja Ortodoksisen siirtoväen vastaanotto ja sopeutuminen. Kursseista suosittuja olivat sukututkimus, sukukirjakurssi, kylähistoriakurssi, kuvataiteentuntemus, musiikintuntemus ja filatelia. MLL:n kanssa yhteistyössä toteutettiin lastenhoitokurssi kevät ja syyskaudella. Muita yhteistyökumppaneita toimintavuonna olivat Kajaanin Elias Lönnrot seura ry, Kainuun UKK -seura, Kajaanin Kalevalaiset Naiset ry, Kajaanin Suojärveläiset ry ja Kajaanin riistanhoitoyhdistys Ainealueen suunnittelu oli rehtorin vastuualuetta. Luennoitsijoina olivat Arkkipiispa Leo, yleisluento Hanka Irmeli, arkkitehti, yleisluento Heikkinen Reijo, dos, yleisluennot Hämynen Tapio, prof, seminaarialustus Kananen Heli, FM, tutkija, seminaarialustus Kosonen Ilmari, metsänhoitaja, yleisluento Mäkäräinen Marjatta, opettaja, seminaarialustus Rytkölä Heikki, FT, yleisluento Seppänen Esa, VTT, yleisluento Sihvo Erkki, valokuvaajamestari, yleisluento Suutari Teuvo, yleisluentosarja Opettajina olivat Eskelinen Aikku, MLL:n kouluttaja Ivanoff Kaisu, MLL:n kouluttaja Korkeala Nina, MLL:n kouluttaja Markkanen Markku, FM, kylähistoria Mäkinen Antti, FM, filatelia Ojala Sirpa, muusikko, musiikin tuntemus Piipponen Katja, MLL:n kouluttaja Pokela Esa, sukututkija, sukututkimus Sarèn Sini, FM, artenomi, kuvataiteen tuntemus Tolonen Yrjö, opettaja, sukukirjakurssi Kirjallisuus, ilmaisutaito ja vuorovaikutus Ainealueeseen kuuluvat kirjoittajakurssit, kirjallisuus, teatteri-ilmaisu ja vauvasanataiteen kurssit sekä lausuntataiteen kurssi. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssitarjontaa kohdennettiin eri ikäryhmille vauvasta vaariin. Vauvaopiskelijoita vanhempineen edustivat sanataiteen kursseilla, joita olivat alle vuoden ikäisten ja alle 2- vuotiaiden sanataidekurssit sekä taaperosanataide alle 4-vuotiaille, teatteri-ilmaisun kurssi oli suunnattu 13-16 vuotiaille nuorille. 14
Opisto teki myös yhteistyötä nuorten ilmaisutaidon Ydin projektin kanssa, jolla oli toimintaa lähes kaikissa Kainuun kunnissa. Ainealueen opettajat Syvävirta Eine, kirjallisuus, kirjoittaminen Tampio Matti, KM, teatteri-ilmaisu Jakoaho Katri, KM, teatteri-ilmaisu Kallinen Aune, Teatteritaiteen maisteri, Ydin -projekti Tietotekniikka Opetustunnit 338 Kurssit 14 Kurssilaiset 141 Tietotekniikan ainealueen opetuksen tavoitteena oli tarjota opiskelumahdollisuuksia päivä- ja iltakursseilla opiston atk luokassa. Kurssit tarjosivat mahdollisuuden oppia uusia asioita tietotekniikassa ja siitä syystä tarjonta oli monipuolista. Erityisen suosittuja olivat eläkeläisten ja seniorien atk-kurssit. Opetushallituksen myöntämän opintoseteliavustuksen ansiosta opisto pystyi antamaan tuntuvan alennuksen kurssimaksuun jopa maksuttomia kursseja myös työttömille ja maahanmuuttajille sekä mielenterveyskuntoutujille. Tietotekniikan kurssit olivat lyhyitä tiettyyn aiheeseen rajattuja kursseja tuntimäärältään keskimäärin 12 tuntia/kurssi. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetus toteutettiin järjestämällä peruskursseja ja erityiskursseja. Kursseja tarjottiin kokeiluluontoisesti runsaammin toteutumaan verrattuna. Ainealueen opettajat Tietotekniikan kurssit suunnittelee rehtori yhteistyössä tuntiopettajien kanssa. Heikkinen Antti, tradenomi, tietotekniikka Palmu Ville, tradenomi, tietotekniikka Tolonen Antti, LuK, tietotekniikka Kielet Opetustunnit 2345 Kurssit 113 Kurssilaiset 1221 Kaukametsän opistossa opetettiin vuonna 29 avoimena kansalaisopisto-opetuksena viittätoista (15) eri kieltä: englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa, suomea, unkaria, arabiaa, viroa, kiinaa, japania, karjalaa sekä viittomakieltä. Pääosa oli yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1-A2 suunnattua opetusta. Englannin, venäjän, saksan ja suomen kielissä järjestettiin myös B1-taitotason kurssit. Opetus toteutettiin pääsääntöisesti ryhmäopetuksena opiston omissa tiloissa (kieliluokka, lyhytkurssiluokka, monitoimiluokka, suggestopedian luokka sekä video- ja musiikkiluokka) sekä Kajaanin Lyseon peruskoulun luokassa 3. Yksi saksan kurssi toteutettiin verkkokurssina, yksi englannin kurssi matkakurssina. Lisäksi järjestettiin 6 opetushallituksen yleistä kielitutkintoa, joista 4 suomen keskitason ja 2 englannin keskitason tutkintoa. Suomen kielen tutkintoihin osallistui yhteensä 5, englannin tutkintoihin yhteensä 18 henkilöä. 15
8 7 Kielitutkinnot 61 68 6 5 41 4 3 3 2 1 Tavoitteet 26 ja niiden 27 toteutuminen 28 29 Opetustunteja oli 223, mikä on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Suosituimpia olivat englannin (676 t), venäjän (338 t) ja espanjan (22 t) kurssit. Ensimmäistä kertaa järjestetty japanin alkeiskurssi yllätti suosiollaan: kahdelle kurssille ilmoittautui yhteensä 28 opiskelijaa. Kieltenopetuksen tavoitteeksi oli asetettu 22 tuntia vuodessa, mikä toteutui hyvin. Suunnitelluista 2566 opetustunnista 87 % toteutui. Ainealueen opettajat Kilpeläinen Eeva, M.A./FK, filologi, suunnittelijaopettaja, venäjä, suomi toisena ja vieraana kielenä, yleisten kielitutkintojen yhteyshenkilö ja valvoja Fahim Abderrahim, arabia ja ranska Heikkinen Leena, viittomakieli Huusko Anna, italia Junttila Elena, FM, karjala Kemppainen Leena, englanti, ranska Kiviniemi Kirsi, FM, saksa, ranska Komulainen Ruey, MBA englanti, kiina Leinonen Suvi, KM, espanja Makkonen Eija, HuK, englanti, saksa, espaja, suomi toisena ja vieraana kielenä, yleisten kielitutkintojen valvoja Meriläinen Anne, viittomakieli Rahikkala Chizu,BA, japani Romppainen Päivikki, HuK viro, ruotsi Salomäki Irene, FM, unkari Valdez Hyvönen Maria, espanja Zajázs Mónika, unkari Musiikki Opetustunnit 4258 Kurssit 87 Kurssilaiset 856 Musiikki Musiikissa opetustunteja vuonna keväällä 29 oli 2185,77 ja syksyllä 29 284,35. Erilaiset lauluryhmät olivat suosittuja opiston opinto-ohjelmassa. Muita ryhmäopetusaineita olivat komppikitara, musiikkitieto ja säveltapailu ja teoria. Lisäksi yksilöopetusaineina oli yksinlaulu, piano ja pianon vapaa säestys, kitara, basso, huilu, klarinetti, saksofoni, viulu, kantele ja harmonikka. 29 keväällä Kajaaniin perustettiin rumpukurssi, tätä ennen rumpuja pystyi opiskelemaan vain Otanmäessä. Sekä ryhmäkurssit että yksilökurssit olivat suosittuja Kaukametsän opetusohjelmassa. Tuntimäärä on kuitenkin ollut laskeva, johtuen yksilöopiskelun hinnoittelusta. Musiikin opetuspisteinä olivat Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto ja Lyseo. Toukokuussa 29 lyseon tiloista luovuttiin. Sekä Kuusanmäen että Kesäheinän palvelukodissa pidettiin erityisryhmiä. Kaukametsän opiston kevätkonsertti pidettiin 6.4. 29 klo 18. Kaukametsän salissa. 16
Ainealueen opettajat Aunesluoma Pirjo, KM, musiikkipedagogi, musiikin päätoiminen opettaja, yksinlaulu, lauluklinikka, säveltapailu ja teoria, avoin yliopisto-opetus Airo-Karttunen Eija-Riitta, FM, yksinlaulu Haataja Kari, KkO, Pirttikuoro Haarala Mika, muusikko, klarinetti, saksofoni sl 29 Haikarainen Heikki, muusikko-opiskelija, kitara Harju Juha, KM, kitara (Otanmäki) Heikkinen Olli, kasv.tiet.ylioppilas, piano, bändikoulu Huhtahaara Samuel, muusikko, Kitaransoiton pedagogiopiskelija, kitara Hämäläinen Jenni, musiikkipedagogi AMK, piano Karppinen Veijo, muusikko, saksofoni, klarinetti ja huilu (sl 29 vain huilu ja klarinetti) Karttunen Kyösti, FL, Ensemble Nais- Girls Kela Pekka, musiikkiterapeutti, Symppisorkesteri Korhonen Samuli, muusikko, sähköbasso, kontrabasso Kovanen Tuula, HUK, Bändikoulu (Otanmäki) Kämäräinen Tomi, muusikko, rummut (Kajaani kl 29) Lehtoranta Matias, muusikko-opiskelija kitara sl 29 Leinonen Suvi, KM, lauluryhmäerityisryhmä, piano kl 29 Lämsä Terho, harmonikka Mikkonen Janne, muusikko-opiskelija kitara sl 29 Mustajärvi Marika, muusikko, piano sl 29 Nekrasova-Rajamäki Olga, musiikkpedagogi, viulu Ojala Sirpa, Muusikko, Klaavi-orkesteri, piano, kevyen musiikin kurssi Rautiainen Arto, Muusikko, kitara ja kitarasäestys Ruotsalainen Emmi, klassinen kitara Salo Mikko-Pekka, musiikkipedagogi AMK, sello Surma-Aho Timo, merkonomi, piano ja vapaa säestys Tapionmäki Paula, erik. Lto, piano (Vuolijoki) Toivola Mari, musiikkipedagogi, kantele sl 29 Tolsa Markku, puuseppä, rummut (Otanmäki) Tuominen Tiina, FM, kantele kl 29 Kuvataiteet Opetustunnit 92 Kurssit 22 Kurssilaiset 248 Vuonna 29 kansalaisopiston perustehtävään sisältyvässä kuvataiteen opetuksessa annettiin koko lukuvuoden jatkuvaa ryhmäopetusta piirustuksessa ja maalauksessa, kuvanveistossa, keramiikassa, lasitöissä ja posliininmaalauksessa. Lisäksi opetustarjontaan sisältyi eri aihealueiden, kuten taidegrafiikan, valokuvauksen, kuvanveiston ja lasitöiden lyhytkursseja sekä vauvoille ja alle 17
kouluikäisille lapsille suunnattua visuaalisten taiteiden valmentavaa opetusta. Kuvataiteen tuntemukseen perehdyttävää luentokeskustelutyyppistä opetusta järjestettiin osana opiston yleissivistäviä aineita. Kuvataiteen opetusta järjestettiin Kaukametsän opiston taideopetustiloissa ja auditoriossa sekä Lyseon ja Vuolijoen toimipisteissä. Eri kurssien oppilastöitä esiteltiin Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä opiston verkkosivuilla Kuvagalleriassa. Ainealueen opettajat Ainealueen vastaavana toimi kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja, TaM, artenomi Minna Meriläinen. Hänen lisäksi tuntiopettajina Kemppainen Leena, lasityöt Kuusisto-Lukkari Kaarina, keraamikko, kuvanveisto Nilosaari Marika, TaM, visuaalisten taiteiden valmentava opetus, piirustus ja maalaus Nissi Anja, keramiikka Rusanen Helga, kuvataiteilija, visuaalisten taiteiden valmentava opetus Sarén Sini, FM, artenomi, kuvataiteen tuntemus Väisänen Aino, käsityönopettaja erivap., posliininmaalaus Käsityö-tekstiilityö Opetustunnit 1871 Kurssit 61 Kurssilaiset 557 Opetustunteja kädentaidoissa avoimella puolella pidettiin vuonna 29 yhteensä 1871. Opetusta annettiin pitkinä kursseina pukeutumisessa ja ompelussa, kudonnassa, erikoiskäsitöissä ja korujen valmistuksessa. Lyhytkursseilla opetettiin huovutusta, pajutöitä, olki- ja tilkkutöitä, lampunvarjostinten tekoa sekä tekstiiliveistoksien valmistusta. Suosituimpia kursseja olivat erikoiskäsityön kurssit. Lisäksi käsityötä opetettiin maahanmuuttajien kielikoulutuksissa noin 6 h. Kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille - hankkeen yhteydessä toteutettuun Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille koulutuksessa pidettiin käsityön tunteja 6 h sekä erilaisissa tilauskoulutuksissa noin 4 h. Tilauskursseja toteutettiin yrityksille, yhteisöille ja eri työpaikkojen henkilöstölle useita Kajaanissa sekä opiston tiloissa että tilaajien tarjoamissa tiloissa. Aiheena tilauskursseissa oli pääsääntöisesti värit ja pukeutuminen. Kurssilaisia avoimella puolella oli 557. Kielikoulutuksissa opiskelijoita osallistui opetukseen noin 1 ja hankekoulutukseen 8 opiskelijaa. Avoimen puolen opetusta annettiin Kajaanissa kolmessa eri toimipisteessä: Kaukametsän opistolla Koskikadulla, Vienankadun tekstiilityön tiloissa sekä Hoikankankaalla. Pääsääntöisesti käytössä olivat käsityön erikoistilat, mutta maahanmuuttajien opetuksessa käytettiin myös kielikoulutusten luokkahuoneita sekä taideopetustiloja. Lisäksi opetusta annettiin Vuolijoella useassa toimipisteessä. Opetusta toteutettiin sekä pitkinä, talven kestävinä kursseina, lyhytkursseina ja tilauskurs- 18
seina. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkät, talven mittaiset kurssit lähtivät hyvin käyntiin, mutta lyhytkursseja jouduttiin peruuttamaan oppilasmäärien vähyyden vuoksi. Avoimen kansalaisopisto-opetuksen puolella tunteja väheni noin 44. Suunniteltu tuntimäärä jäi tavoitteen alle n.1 tuntia. Tilauskurssien määrä lisääntyi noin 4 tuntia. Yliopistokeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä luokan- ja lastentarhaopettajien täydennyskoulutusta opistolla Tekevät Kädet taide ja kulttuuri opetuksessani sekä Taideja kulttuurikasvatus -koulutuksissa. Opettajana ja käsityön osuuden suunnittelijana toimi käsityön päätoiminen opettaja Heli Karppinen. Tuntiopettajista Sirpa Karjalainen järjesti joulukuussa 29 tapaamisen Kuhmon kansalaisopiston opiskelijoiden kesken. Opiston erikoiskäsitöiden ryhmän vierailun tarkoituksena oli tutustua toisen opiston toimintaan ja opetuksen sisältöihin. Lisäksi toteutettiin oppilastöiden kevätnäyttely 29 opiston ala- ja sisääntuloaulassa ja jatkuvia oppilastöiden näyttelyitä vitriineissä. Ainealueen opettajat: Heli Karppinen, KM, KtyO, käsityön päätoiminen opettaja, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, pukeutuminen ja ompelu, täydennyskoulutus, monikulttuurisuushanke, kielikoulutukset, käsityön verkkokurssi Moodlessa Parviainen Eila, KM, KtyO, rehtori, kansallispuvut Karjalainen Sirpa, artenomi, erikoiskäsityöt, koneneulonta Kemppainen Marjut, käsityöalan opettaja (AMK), turkistyö Pasanen Margit, mielenterveyshoitaja, paperimassatyöt, tekstiiliveistokset Rissanen Kati, muotoilija, korutyöt Savolainen Liisa, tekstiilityönopettaja erivap., erikoiskäsityöt, ompelu Sarén Sini, FM, tekstiiliartenomi (AMK), kudonta, Visuaalisten taiteiden koulu, Aikuisten taiteen perusopetus, kielikoulutukset Aino Väisänen, tekstiilityönopettaja erivap., erikoiskäsityöt, ompelu Käsityö-tekninen työ Opetustunnit 1481 Kurssit 33 Kurssilaiset 362 Teknisen työn ainealue jakaantuu pääasiassa puutyön ja entisöinnin kursseihin. Pienempiä osa-alueita olivat verhoilu, koristemaalaus, hopeatyö, korukivityö ja metallityö. Puutyökursseissa oli kaksi tasoa, alkeis- ja jatkokurssit. Alkeiskurssit on suunnattu opiskelijoille joilla ei ollut juurikaan tietoa puutöiden valmistamisesta. Jatkokursseilla valmistettiin vaativia töitä kuten kaappikelloja, koristeveistoa ja kanteleita. Kursseilla valmistettiin myös erikoisemmista puulajeista käyttö- ja koriste esineitä. Kaikilla kursseilla käytettiin myös kierrätysmateriaaleja. 19
Entisöintikursseilla lähdettiin liikkeelle alkeista. Opetettiin pintojen puhdistusta, maalinpoistoa ja kunnostusta. Entisöinnin kursseilla valmistui myös kaatopaikkatavarasta käyttökalustesarjoja. Entisöityjä kalusteita myös verhoiltiin ja koristemaalattiin. Korukivikurssilla opeteltiin eri tapoja työstää koruja mm. kivistä ja hopeasta. Kurssilla saatiin jopa pihakivistä koruja istutettuna itse valmistettuun hopeakoruun. Kurssilaisia teknisissä töissä oli 362, joista miehiä oli 188 ja naisia 174. Opetusta toteutettiin pääsääntöisesti koko lukuvuoden mittaisina kursseina, mutta myös lyhyinä viikonloppukursseina. Kurssipaikkoina oli Vienankadun puutyötila, Vuolijoen entinen kunnantalo ja Kaukametsän taideopetustilat. Opetusta annettiin kaikkiaan 1481 tuntia, joka on vain noin 4 tuntia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Opettajat ja muu henkilökunta Vastuuhenkilönä toimi teknisen työn päätoiminen opettaja Aulis Tegelberg, puutyö Laakkonen Pekka, teknisen työn opettaja, entisöinti, puutyö Myllymäki Antti, teknisen työn opettaja, puutyö Rissanen Kati, muotoilija, korukivi, hopea, ja helmityö Suutari Leila, puuseppä, entisöinti, koristemaalaus, verhoilu ja naisten puutyö Vesterinen Sakari, erityisopettaja, metallityö, puutyö Ravitsemus-, terveyskasvatus ja liikunta Opetustunnit 225. Kurssit 88 Kurssilaiset 1474 Ravitsemuskasvatuksessa eniten kiinnostusta on ollut terveellistä ravintoa kohtaa. Kaikki suunnitellut lyhytkurssit eivät ole toteutuneet. Samoin laihdutuskurssi on jäänyt toteutumatta. Toimintavuonna 29 opetuksessa on painottunut terveellisyyden lisäksi etenkin lähiruoka, kotimaisten tuotteiden käyttö sekä ekologisuus. Viikoittaiset opetustunnit ovat jakautuneet terveellisen ravitsemuksen, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten opetukseen sekä eriaiheisiin ravitsemuksen lyhytkursseihin ja hygieniatesteihin. Hygieniakoulutukseen ei ole ollut riittävää määrää osallistujia. Opetus on toteutettu pääasiassa Kaukametsän kotitalousluokassa. Koko lukuvuoden kestäneitä kursseja on pidetty myös Kainuun keskussairaalan osastoilla 5 ja 13. Liikunta on ollut edelleen hyvin suosittua. Suosituimpia ovat olleet joogakurssit, perinteiset jumpat sekä, seuratanssit. Uusimpina liikuntamuotoina opetusohjelmassa on ollut kuntonyrkkeily sekä itämaiset liikuntalajit mm shindo. Miehille on ollut myös omia liikunta ja joogaryhmiä. Osa senioreille tarkoitetuista liikuntaryhmistä on jäänyt toteutumatta. 2
Liikuntaryhmille olisi ollut enemmän kysyntää kuin niitä on voinut järjestää. Järjestämisen esteenä on ollut liikuntatilojen puute. Tiloina on ollut ilta käytössä Lyseon pieni liikuntasali. Päivä aikaan on käytetty Musiikkiopiston Leihu salia. Muina liikuntatiloina ovat olleet Kuurnan nuorisotilat, Kalliokadun ryhmätila sekä Kaukametsän monitoimiluokka ja salien näyttämöt. Kaupungin ulkopuolella liikuntakursseja on ollut Kuluntalahdessa ja Vuolijoella, jossa on ollut taekwon-do kurssi. Ainealueen opettajat: Vastuuhenkilönä toimi Väisänen Liisa, KM, KtaO, ravitsemus- ja terveyskasvatuksen päätoiminen opettaja Holopainen Laina, tarveydenhoitaja, jooga Kappas Manfred, insinööri, äijäjooga ja seniorijooga Kiviniemi Kirsi, FM, jooga ja shindo Koistinen Marko, sairaanhoitaja, miesten jooga Kokko Arja, seuratanssi Kontio Eija, terveydenhoitaja, jumpat Laaksonen Lasse, Huk, kotitalouden lyhytkurssit Mikkonen Veikko,Taekwon-do Piirainen Anu, liikunnanohjaaja, potkunyrkkeily Ronkainen Anne, KM, jooga Räisänen Lasse, liikunnanohjaaja, miesten liikunta Sukmanov-Kärki Elena, tanssipedagogi, itämainen tanssi, aikuisbaletti Tauriainen Leila, fysioterapeutti, liikunta Thil Osmo, perusk. opettaja, senioritanssi Thil Paula, perusk. opettaja, senioritanssi Törhönen Heidi, liikunnanohjaaja, kuntonyrkkeilyt, liikunta Zhang Ming, kiinalainen aamuvoimistelu Erityisryhmät Opisto toteuttaa koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä tarjoamalla opetusta erityisryhmille, joita ovat mielenterveyttään hoitavat aikuiset ja sairaalakoulussa opiskelevat nuoret, kotona asuvat lievästi kehitysvammaiset aikuiset ja nuoret. Opetusaineita oli musiikissa laulu- ja soittoryhmät, liikunnassa terapeuttinen tanssi sekä kotitalouskurssit. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetuspaikkana oli opiston kotitalousluokka, kehitysvammaisten päivä- ja palvelukodit ja palvelukeskukset sekä Kainuun keskussairaalan koulu. Opiskeluun suhtautuminen oli sitoutuvaa ja ryhmäytymistä edistävää sekä yhdessä tekeminen koettiin terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi. Kajaani Elias Rotaryklubi on tukenut mielenterveyskuntoutujien kotitalouskursseja avustamalla osan kurssimaksuista. Opettajat Erityisryhmien koulutusta ja kursseja suunnittelivat eri ainealueiden vastuuopettajat yhdessä tuntiopettajien kanssa. Liisa Väisänen, KM, KtaO, päätoiminen opettaja, kotitalous Leinonen Suvi, FM, laulu ja soitinmusiikki Ojala Sirpa, musiikkipedagogi, orkesterimusiikki 21
Ravelin Teija, THT,Psyk.esh, tanssiterap., terapeuttinen tanssi Taiteen perusopetus aikuiset Opetustunnit 48 Kurssit 13 Kurssilaiset 86 Syksyllä 29 oppimisympäristöjä laajennettiin myös verkkotyöskentelyn avulla. Osana ISV:n ja Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanketta aloitettiin kokeilu, jossa aikuisten taiteen perusopetuksen syventävät opinnot järjestettiin osittain etä- ja monimuoto-opiskeluna Moodle - oppimisympäristössä. Eri vuosikurssien oppilastöitä esiteltiin Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä läpi vuoden Kaukametsän opiston tiloissa ja opiston verkkosivuilla Aikuisten taiteen perusopetuksen kuvagalleriassa. Taiteen perusopetus visuaaliset taiteet Kaukametsän opistossa taiteen perusopetusta järjestettiin vuonna 29 visuaalisissa taiteissa (kuvataide ja käsityö), sanataiteessa ja musiikissa. Taiteen perusopetus aikuisille Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärä Kuvataiteen ja käsityön suuntautumisvaihtoehto. Aikuisten taiteen perusopetusta vuosikursseilla I, II, V, VI ja VII järjestettiin Kaukametsän opiston taideopetustiloissa ja auditoriossa sekä Lyseon toimipisteessä. Opinnoissa tehtiin jatkuvaa sidosryhmäyhteistyötä paikallisten taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Lisäksi ATPO VI ja VII vuosikurssin opiskelijoita osallistui Minna Meriläisen johtamalle nykytaiteen opintomatkalle Tallinnaan 3.-7.12.29, jossa pääasiallisina vierailukohteina oli taidemuseoista Art Museum of Estonia, KUMU sekä Tallinnan Joulutorit. Opettajat Ainealueen vastaavana toimi kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja, TaM, artenomi Minna Meriläinen. Hänen lisäksi tuntiopettajina Hyvönen Jani, graafinen suunnittelija, kuvataiteen ja käsityön yhteiset opinnot Karjalainen Sirpa, artenomi, käsityön syventävät opinnot Kuusisto-Lukkari Kaarina, keraamikko, kuvataiteen suuntautumisopinnot Nilosaari Marika, TaM, kuvataiteen suuntautumisopinnot Sarén Sini, FM, artenomi, kuvataiteen ja käsityön yhteiset opinnot Taiteen perusopetus lapset Visuaalisten taiteiden koulut Opetustunnit 681 Kurssit 21 Kurssilaiset 154 Elisabet Heino, Kuvataidekoulu VII, Monokromaattinen akvarelli. Kuva Minna Meriläinen 22
Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä Vuonna 29 lapsille ja nuorille suunnattua visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta annettiin Visuaalisten taiteiden koulussa, jossa oppilaat voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi kuvataiteen tai käsityön. Opetus eteni Visuaalisten taiteiden koulun opetussuunnitelman mukaisesti vuosikurssilta toiselle etenevänä taiteen alueiden opintoina. Eri vuosikurssien oppilastöitä esiteltiin Kaukametsän kevätnäyttelyssä sekä läpi vuoden Lyseon ja Kaukametsän opiston tiloissa ja opiston verkkosivuilla Lasten taiteen perusopetuksen kuvagalleriassa. Kuvataidekoulussa toimi seitsemän opintoryhmää, joista I-V vuosikurssilaiset suorittavat visuaalisten taiteiden perusopintoja ja VI- VII vuosikurssilaiset syventäviä työpajaopintoja. Kuvataidekoulu toimi kevääseen 29 saakka Lyseon tiloissa, ja kesällä toiminta siirtyi Kaukametsän opiston taideopetustiloihin Koskikadulle. Käsityökoulu muutti Kajaanin Lyseon tiloista kesällä 29 Vienankadulle, johon kunnostettiin kolme opetustilaa käsittävä kokonaisuus. Tiloja hyödynnettiin myös avoimen puolen opetuksissa. Vuonna 29 Kuvataidekoulun oppilasmäärä lisääntyi huomattavasti. Kevätlukukaudella 29 opintoryhmissä oli mukana 44 oppilasta, joista poikia 9. Syyslukukaudella toimintaan tuli mukaan 28 uutta oppilasta I-VI - vuosikursseille. Käsityökoulussa on toiminut kolme opintoryhmää, joista kaksi (II ja III) suorittavat visuaalisten taiteiden perusopintoja ja yksi ryhmä (Työpaja I) syventäviä työpajaopintoja. Käsityökoulu muutti Kajaanin Lyseon tiloista kesällä 29 Vienankadulle, johon kunnostettiin kolme opetustilaa käsittävä kokonaisuus. Tiloja on hyödynnetty myös avoimen puolen opetuksissa. Käsityökoulun osallistujamäärä on laskenut vuoden 29 aikana ja ryhmien määrä on supistunut yhdellä paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Lisäksi syksyllä ei tullut ilmoittautuneita lainkaan aloittavaan ryhmään. Taidekoulun opettajat Lasten taiteen perusopetuksessa ainealueen vastaavina toimivat kuvataiteen ja visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja, TaM, artenomi Minna Meriläinen sekä visuaalisten taiteiden päätoiminen opettaja, KM, KtyO Heli Karppinen. Heidän lisäksi tuntiopettajina Karjalainen Sirpa, artenomi, Käsityökoulu Nilosaari Marika, TaM, Kuvataidekoulu Sarén Sini, FM, artenomi, Käsityökoulu Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Kaukametsän opiston maahanmuuttajien kotoutumis- ja suomen kielen koulutus on Kainuun ELY-keskuksen kilpailuttamaa ja ostamaa.pääasilliset koulutuksen tarjoajat Kainuussa ovat Kaukametsän opiston lisäksi KAO aikuisopisto, Arffman Consulting oy ja Kiantaopisto. Maahanmuuttajakoulutuksella on opistossa pitkä kokemus. Koulutukset alkoivat 9-luvun alussa, jolloin Otanmäkeen perustettiin vastaanottokeskus. Koulutuspolku alkaa kielitaidon alkukartoituksesta, jonka jälkeen opiskelijat lähtevät koulu- 23
tuksiin, joita ovat luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukset 1 ja 2 sekä kielitutkintotavoitteiden mukaiset moduulikoulutukset 1, 2a, 2b ja 3 sekä työelämämoduli ja Sujuvaa Suomea koulutus. Kouluttajat ovat sitoutuneet sopimuksella Kainuun ELY-keskuksen kanssa käyttämään yhteistä kielitestistöä. Monella opiskelijalla on tavoitteena suorittaa yleisten kielitutkintojen Suomen kielen keskitason tutkinto. Kaukametsän opisto järjestää ainoana Kainuussa Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testejä. Kaukametsän opisto järjestää myös yhteistyössä Vastaanottokeskuksen kanssa turvapaikanhakijoiden arjentaitojen ja suomenkielen koulutusta. lijoiden määrä vähentynyt kuluneena toimintavuonna. Toimintavuonna 29 opistossa toteutettiin kaksi alkukartoitusta ja kahdeksan moduulikoulutusta. Turvapaikanhakijoiden määrä ja koulutukset ovat lisääntyneet. Opiskelijat Maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijat edustavat eri kansallisuuksia. Suurin osa opiskelijoita oli venäläisiä naisia, jotka ovat avioliiton kautta tulleet Kainuuseen. Jatkuvaan tai pysyvään oleskelulupaan kuuluvina opiskelijoina on mm. irakilaisia, kurdeja, somaleja, kongolaisia ja thaimaalaisia. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus vuosina 28-29 8 6 4 2 62 Tunnit 425 28 29 3 28 26 24 22 2 283 Kurssilaiset 238 28 29 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta opettaja Sini Sarénin opastuksella Tavoitteet ja niiden toteutuminen Maahanmuuttajakoulutettavien määrä Kajaanissa on vähentynyt edellisestä vuodesta. Tämän kehityksen seurauksena on sekä opiston toteuttamien koulutusten, että opiske- Maahanmuuttajakoulutusten opettajat Maahanmuuttajakoulutuksen vastuuopettaja toimii koulutuksen tiimivastaavana. Jokaisella kurssilla on kurssivastaava opettaja sekä tuntiopettajat. Fahim Abderrahim, tuntiopettaja, suomenkieli 24
Huusko Anna, tuntiopettaja, suomenkieli Hämäläinen Jukka, KK, suunnittelijaopettaja, suomenkieli Junttila Elena, FM, suunnittelijaopettaja, suomenkieli Karppinen Heli, KM, KtyO, päätoiminen opettaja, käsityö Karvonen Marjut, KM, suunnittelijaopettaja, suomenkieli Korhonen Marjo, KM, suunnittelijaopettaja, suomenkieli Sarén Sini, FM, artesaani, tuntiopettaja, kuvataide ja käsityö Hallinto, kehittäminen ja henkilökunta Opiston hallintoa hoitaa Kaukametsän opiston toimisto, joka toimialueeseen kuuluu opiston oppilas- ja kurssihallinto, kurssimaksulaskutus sekä tiedottaminen ja markkinointi. Kaukametsän tulosalueen toimisto- ja vahtimestaripalvelut hoitavat taloussuunnittelua ja seurantaa, henkilöstöhallintoa ja yleislaskutusta. Vahtimestaripalvelut ovat yhteiset Kaukametsän tulosalueella. Tiedotus Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi jaettavaa opinto-opasta. Kevään 29 opintoopas oli 36 sivuinen ja lukuvuoden29-21 opinto-opas oli 88 sivuinen ja painosmäärä oli molemmissa 22. kpl. Oppaiden sisältö tuotettiin opistossa päätoimisten opettajien ja tuntiopettajien voimin sekä toimistohenkilökunnan voimin. Oppaat taittoi ulkopuolinen graafikko. Oppaat jakoi kaikkiin Kajaanin talouksiin Suoramainonta. Lisäksi oppaita toimitettiin kajaanilaisiin yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä sisäisessä postissa Kajaanin ja Maakunta kuntayhtymän eri hallintokuntiin ja oppilaitoksiin. Opinto-oppaita oli myös jaossa opiston toimitiloissa. Ajantasainen opintoopas oli myös opiston internet -sivuilla. Opiston johtoryhmä tarkistaa tiedotussuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Markkinointi ja ilmoitukset Lukukausien alussa tiedotettiin opetuksen alkamisesta Koti-Kajaanissa, Kainuun Sanomissa, kaupungin sisäisessä tiedotteessa sekä paikallisradiossa. Tiedotusvälineille lähetettiin tiedote opiston kurssitarjonnasta. Opiston johtoryhmä tarkistaa markkinointisuunnitelman vuosittain kehittämisseminaarissa. Ajankohtaiset tiedotteet Uusista, alkavista kursseista ilmoiteltiin lukukausien aikana Koti-Kajaanissa ja kaupungin sisäisessä Pikainen -tiedotteessa. Näyttelyistä, konserteista, yleisluennoista ja seminaareista tiedotettiin edellä mainituissa tiedotusvälineissä ja myös Kajaanin ja Kaukametsän tapahtumakalenterissa, joka päivitetään kuukausittain painettuna tiedotteena Kajaanin, Kaukametsän ja opiston internet-sivuilla. Lisäksi yksittäisistä tapahtumista tiedotettiin julisteilla ja flaiereilla. Internet-sivut Opiston internet-sivuilla julkaistiin lukuvuoden kurssit, yleisluennot ja tapahtumat. Opiston toimintaa, ajankohtaisia uutisia sekä kurssien 25
ja oppilastöiden kuvagalleriaa esiteltiin internet-sivuilla. Yhä useampi kurssilainen ilmoittautui opiston internet-sivujen kurssihaun kautta. Kurssihaun kautta opiskelija löytää kurssin ja kurssin ajankohtaiset tiedot suoraan opiston kurssinhallintajärjestelmästä. Toiminnan kehittäminen Kaukametsän opiston johtotiimiin kuuluvat rehtori, päätoimiset ja suunnittelijaopettajat sekä opiston toimistosihteeri ja tiedotussihteeri. Johtotiimin päätehtävänä on opiston opetuksen kehittäminen ja koordinointi, opetuksen suuntaaminen tavoitteiden mukaiseksi. Ainealueiden vastuuopettajat ovat tiimien vetäjiä ja vastaavat ainealueelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Rehtori johtaa johtotiimin toimintaa ja vastaa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Opiston toimintaa kehitetään Eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM) mukaan. Opiston henkilökunta Opistolla oli toimintavuonna vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevaa henkilökuntaa 8,58 henkilöä, määräaikaisia 38,42 ja työllistettyjä,13 henkilöä. Eila Parviainen, rehtori Eeva-Liisa Snicker, tiedotussihteeri Eila Hallamaa, toimistosihteeri Pirjo Aunesluoma, päätoiminen opettaja, musiikki, avoin yliopisto Heli Karppinen, päätoiminen opettaja, käsityö ja taiteen perusopetus Eeva Kilpeläinen, suunnittelijaopettaja, kielet ja ainealueen hankkeet Minna Meriläinen, päätoiminen opettaja, kuvataiteet ja taiteen perusopetus Aulis Tegelberg, päätoiminen opettaja, puutyö Liisa Väisänen, päätoiminen opettaja, kotitalous ja liikunta Rea Stricker, suunnittelijaopettaja, maahanmuuttajakoulutus Kaukametsän hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalvelut Osuus Kaukametsän yhteisistä hallinto-, toimisto- ja vahtimestaripalveluista oli 4,84 henkilöä. Lakaniemi Tapani, Kaukametsän johtaja Kinnunen Tuula, Kaukametsän toimistopäällikkö Kinnunen Päivi, Kaukametsän toimistosihteeri Saxholm Irma, Kaukametsän henkilöstösihteeri Kovalainen Tuomo, johtava vahtimestari Kansanen Pirjo, asiakaspalveluvahtimestari Vanhanen Esko, vahtimestari 26
Kaukametsän opiston organisaatio ja toimintasuunnitelma 29 214 Henkilöstön kehittäminen Kaukametsän opiston opettajat ja muu henkilöstö on osallistunut toimintavuoden aikana työtehtäviinsä liittyville erikoiskursseille pääasiassa hankerahoituksen turvin. Vuoden 29 aikana, edellisten vuosien tapaan, koko opiston henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua opiston kursseille maksutta, mikäli kursseilla oli tilaa. Tuntiopettajien perehdyttäminen pidettiin edellisellä viikolla ennen opiston syyslukukauden alkua. Teemoina olivat ajankohtaiset asiat ja perehdyttäminen opettajanoppaan asioihin. 5 Päätoimisen enkilöstön 4 3,45 työtyytyväisyys 3 3,14 2,86 3 2 1 Vuosi 23 Vuosi 25 Vuosi 27 Vuosi 29 Tuntiopettajien työtyytyväisyyskysely tehtiin ensimmäistä kertaa toimintakaudesta 29. Kyselyn keskiarvoksi tuli 4,2/5. Koulutuksiin osallistuminen Rehtori osallistui Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaariin tammikuussa 29 ja Kansalaisopistojen liiton juhlaseminaariin ja vuosikokoukseen kokoukseen kesäkuussa 29. Kokousedustajina olivat myös päätoi- 27