Kaupungin tiedotuslehti - Stadens informationstidning Uimahalli uudistuu Simhallen förnyas s. 4-5 Pitsitehtaasta tuli koti Spetsfabriken blev ett hem s. 8-9 Vaasan Marssi 9. - 11. 8. 2002 s. 12 2/2002 1
2. Kaupungilta kuuluu 2. Aktuellt från staden 3. Pääkirjoitus 3. Ledaren 4. Uimahalli uudistuu 5. Simhallen förnyas 6. Kaupunkikortti on rahaa! 7. Stadskortet är pengar! 8. Pitsitehtaasta tuli koti 9. Spetsfabriken blev ett hem 10. Tapahtumat 11. Evenemang 13. Kaupunki työllistää 13. Staden sysselsätter 14. Valassaarten majakka 15. Fyren på Valsörarna 16. Wanha Waasa palaa 17. Gamla Wasa brinn 18. Merenkurkun luontokeskus 18. Kvarkens naturcentrum Kustantaja Förläggare: Vaasan kaupunki, Vasa stad Päätoimittaja Huvudredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimittaja Redaktör: Anne Kytölä Taitto Ombrytning: Graafi nen Valtatie Oy Paino Tryck: UPC-Print Painos Upplaga: 45 000 kpl st. Kannen kuva: Vaasan Marssi 2001 2/2002 Vaasan kaupungin tiedotuslehti Vasa stads informationstidning Sisällysluettelo Innehåll Seuraava tiedotuslehti ilmestyy syyskuussa 2002 Följande nummer av informationstidningen ges ut i september 2002 Kaupungilta kuuluu Aktuellt från staden Kaupunki maksaa, jos puhelu kääntyy kännykkään Kaupungin työntekijöitä tavoittelevat kaupunkilaiset huolestuvat toisinaan puhelinlaskustaan, kun virkamiehelle tarkoitettu puhelu yhdistyykin matkapuhelimeen. - Soittajalle ei kuitenkaan tule tästä kuluja, vaan sykäykset jäävät vastaajan pöytäpuhelimeen, Mia Häggman-Snygg Vaasan kaupungin puhelinvaihteesta kertoo. Terveyskeskusten ajanvarausruuhkat ovat Vaasassa ongelma, johon ei toistaiseksi ole löydetty hyvää ratkaisua. Ajanvarausta pääsee tekemään vain yksi soittaja kerrallaan. Lisäksi kaksi soittajaa voidaan ottaa jonoon puhelinvaihteeseen. Ruuhkat kiusaavat eniten Gerbyssä ja Palosaarella asuvia. Muiden terveyskeskusten asiakkaat saavat ajan nopeammin. - Puhelinaikoina ensimmäiset 10-15 minuuttia ovat kaikkein ruuhkaisimmat, mutta sen jälkeen läpi pääsee helpommin. Staden betalar, om samtalet överförs till mobiltelefon Stadsbor, som försöker få tag på stadens arbetstagare blir ofta oroliga över sin telefonräkning, då samtalet som de ringt till en tjänsteman förenas till personens mobiltelefonen. - Det blir inga kostnader för den som ringer, utan impulserna blir kvar i mottagarens trådtelefon, säger Mia Häggman-Snygg från Vasa stads telefonväxel. I Vasa är telefonköerna till hälsocentralernas tidsbeställning ett problem, som man tillsvidare inte har lyckats lösa på ett bra sätt. Endast en i gången kan göra tidsbeställning. Därutöver kan telefonväxeln ta två samtal i kö. Mest besvär med överbelastade telefonlinjer har invånarna i Gerby och Brändö. De andra hälsocentralernas kunder får sin tid snabbare. - Det lönar sig att ha tålamod, för under telefontiderna är det de 10-15 första minuterna som är värst, därefter är det lättare att komma fram. Vaasan kaupunki mukana EduVaasassa Jokavuotinen EduVaasa 2002 - korkeakoulut tutuksi -tapahtuma järjestettiin 8. helmikuuta. Tapahtumaan osallistui noin 700 lukiolaista ja muiden oppilaitosten oppilasta Vaasasta ja lähialueilta. EduVaasa on vaasalaisen korkeakouluyhteistyötä parhaimmillaan, jossa mukana ovat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Österbottens högskola (Åbo Akademi), Svenska yrkeshögskolan, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus, Vaasa, MUOVA (Taideteollinen korkeakoulu) sekä Vaasan kaupunki. Vasa stad deltog i evenemanget EduVaasa Det årligen återkommande evenemanget EduVaasa - bekanta dig med högskolorna ordnades den 8 februari. I evenemanget deltog ca 700 elever från gymnasier och andra läroanstalter i Vasa och närområdet. EduVaasa är högskolesamarbete i Vasa då det är som bäst och i det deltar Vasa universitet, Vasa yrkeshögskola, Svenska handelshögskolan, Österbottens högskola (Åbo Akademi), Svenska yrkeshögskolan, Helsingfors universitets juridiska utbildning i Vasa, MUOVA (Konstindustriella högskolan) samt Vasa stad. 2
Aluekeskusohjelma onnistuu kuntien yhteisellä tahdolla Pääkirjoitus - Ledare Sisäasiainministeriön asettaman aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen kehittymistä ja parantaa alueen toimijoiden yhteistyötä. Yhdessä kunnat ovat vahvempia kohtaamaan esimerkiksi EU:n laajenemisen mukanaan tuomat muutokset. Aluekeskusohjelman toteuttaminen on päässyt hyvään alkuun Vaasan seudulla. Aluekeskusohjelmaa hallinnoivassa kaupungin elinkeinoelämän kehittämiskeskuksessa kartoitetaan, millaisia projekteja Vaasan seudun 11 kunnassa on meneillään. Tärkeintä on löytää ne projektit ja ideat, jotka parhaiten edistävät alueen kehittymistä vahvaksi seuduksi. Vaasan seudun aluekeskusohjelma keskittyy kolmeen asiaan: elinkeinoelämään, koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin. Keskeisenä tavoitteena on saada aikaiseksi seudullinen elinkeinostrategia. Neuvotteluja kuntien yhteisen, seudullista elinkeinopolitiikkaa toteuttavan elinkeinoyhtiön perustamisesta käydään parhaillaan. Elinkeinoelämä tarvitsee myös hyvin organisoitua toimitilojen markkinointia. Vaasa Parks on tehnyt tätä työtä Vaasassa erinomaisesti. Hyväksi koettu malli voidaan laajentaa seudul- liseksi osana aluekeskusohjelmaa. Media-alalla Vaasa on jo nyt edelläkävijä. Yhteistyötä lisäämällä ja uusia työpaikkoja luomalla Vaasan seudusta on mahdollisuus kehittää kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu media-alan keskus. Kuntalaiset arvostavat toimivia ja monipuolisia hyvinvointipalveluja sekä korkeatasoista koulutustarjontaa, joka vastaa myös työelämän tarpeisiin. Vaasan seudun vahvuuksien - hy- vinvointipalvelujen, turvallisen asuinympäristön sekä monipuolisen kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnan - eteen tehdään töitä jatkossakin. Aluekeskusohjelman avulla meillä on hyvät mahdollisuudet aktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuteemme. Kuntien yhteisellä tahdolla se onnistuu. Jorma J. Pitkämäki Elinkeinojohtaja Samarbete för en livskraftig Vasaregion Inrikesministeriets ide med regioncentrumprogrammet är att öka antalet starka tillväxtregioner i landet och att sporra till ökat regionalt samarbete. Tanken är enkel - förenade vi stå, splittrade vi falla. Vi skall ha vår region i så gott skick som möjligt så att vi kan möta de förändringar som bl a EU:s utvidgning kommer att föra med sig. Regioncentrumprogrammet har fått en god start i Vasaregionen. Programmet administreras av näringslivscentralen. Vi inventerar vilka olika projekt som är på gång inom Vasaregionens elva kommuner och vilka önskemål som våra samarbetspartners ställer på programmet. Vasaregionens program fokuserar på tre centrala områden: näringslivet, utbildningen och välfärdsservicen. Ett centralt verksamhetsområde är att skapa en regional näringslivsstrategi. Ett sätt att förverkliga detta är ett gemensamt näringslivs- och utvecklingsbolag, något som kommunerna förhandlar om som bäst. Näringslivet behöver också en väl organiserad marknadsföring av verksamhetsutrymmen. I Vaasa Parks har vi ett välfungerande koncept som vi inom programmet kan utveckla till en regional verksamhet. Inom mediesektorn är vi föregångare och här ser vi möjligheter till nya nischer för Vasaregionen. En mediekommission planeras med uppgift att koordinera verksamheterna så att nya arbetsplatser skapas och att Vasaregionen blir känd som mediecenter både nationellt och internationellt. Ur kommuninvånarens synvinkel är det viktigt att det finns ett fungerande och mångsidigt utbud på välfärdsservice och att utbildningen är högklassig och i samklang med det som arbetsmarknaden efterfrågar. Genom programmet jobbar vi aktivt för det som är Vasaregionens styrkor - en god välfärdsservice, trygga uppväxtmiljöer, en boendemiljö för varje smak samt ett mångsidigt kultur- och fritidsutbud. 3 Genom regioncentrumprogrammet har vi goda möjligheter att aktivt påverka vår egen framtid. Den styrka som kommunernas gemensamma vilja uttrycker kommer att ge de projekt vi väcker via programmet berättigad uppmärksamhet. Jorma J. Pitkämäki Näringslivsdirektör
Uudessa uimahallissa polskutellaan syksyllä 2004 Nykyisen lastenaltaan viereen rakennetaan aivan pienille lapsille tarkoitettu lätäkkö, jossa vettä on vain 30 sentin verran. Lauteet jäähdytetään Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uimareiden tilanahtaus on historiaa syksyllä 2004. Vaasan peruskorjattu ja laajennettu uimahalli on silloin valmis. Kilpauimarit, kuntoilijat, vesijumpparit, uimahyppääjät, pikkulapset ja uimista vasta opettelevat mahtuvat kaikki polskimaan yhtä aikaa uuteen uimahalliin. Uimahallin peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat tehneellä oululaisella arkkitehti Paavo Karjalaisella oli työhön ryhtyessään ratkaistavana kaksi ongelmaa: kuinka pienen talon kylkeen sovitetaan alkuperäistä rakennusta huomattavasti muhkeampi lisäsiipi ja miten se tehdään niin, että liikuntaesteistenkin on helppo liikkua uimahallissa ja tulla taloon. Karjalainen päätti kohdella vanhaa rakennusta hellävaraisesti. - Tavoitteena oli säilyttää rakennus ylväänä, hän toteaa. Kaavakin edellyttää, ettei rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti arvokkaan, 60-luvulla rakennetun uimahallin ilmettä tärvellä. Niinpä uimahallin kaareva katto toistuu myös uudisosassa. 50 metrin allas, tenaville lätäkkö Uusi lisäosa on lähes kokonaan vettä: 8-ratainen allas on 50 metriä pitkä. Koko altaan pituiseen katsomoon mahtuu kerralla 500 ihmistä. Iso allas mahdollistaa kansallisen tason uimakilpailujen järjestämisen Vaasassa. Sähköllä liikkuvan väliseinän avulla allas voidaan jakaa pienempiin osiin, jolloin kunto- ja kilpauimarit voivat olla yhtä aikaa altaassa. Vanhaan osaan tulee paljon muutoksia. Uuteen halliin kuljetaan suoraan katutasosta. Nykyiset, rakennuksen toiseen kerrokseen johtavat korkeat ulkoportaat siis poistetaan ja mäenkumpare tasataan. Vanhat uima-altaat säilyvät, mutta isompi allas jaetaan kahteen osaan. Toinen pää muuttuu monitoimialtaaksi, jonka 30-31-asteiseen veteen pääsevät esimerkiksi vesivoimisteluja kuntoutusryhmät. Allasta voidaan käyttää myös uimaopetuksessa. Uimahallin kustannusarvio on rakennuskustannusten osalta 7,9 miljoonaa euroa. Toimintavarustuksiin tarvitaan lisäksi noin 336 375 euroa. Valtionapua on luvassa 505 000 euroa. Kaivu- ja perustustyöt alkavat joulukuussa 2002. Varsinaiset rakennustyöt alkavat keväällä 2003 Uimahalli on rakennustöiden takia kiinni kesästä 2003 syksyyn 2004. Uusi uimahalli avataan syksyllä 2004 Simhallens kostnadsberäkning är vad gäller byggnadskostnaderna 7,9 miljoner euro. För verksamhetsutrustning behövs ytterligare ca 336 375 euro Statsunderstöd på 505 000 euro har utlovats Grävnings- och grundläggningsarbetena inleds i december 2002 De egentliga byggnadsarbetena inleds våren 2003 Simhallen är på grund av byggnadsarbetena stängd från sommaren 2003 till hösten 2004 Den nya simhallen öppnas hösten 2004 Pukuhuoneet, sauna- ja pesutilat uudistetaan täysin. Miesten ja naisten puolelle tulee molempiin kolme saunaa, joista yksi on höyrysauna. Lauteet ovat uusissakin saunoissa kaakelia. - Pylly ei kuitenkaan pala, sillä saunaan tulee jäähdytysjärjestelmä lauteille, kaupungin rakennuttaja- ja suunnitteluyksikön päällikkö Markku Ahola kertoo. Vaatekaappeja tulee molemmille puolille parisataa. Toiseen kerrokseen tulee aivan uusi parin sadan neliön terveysliikuntasali, jonka pesu- ja pukutilat rakennetaan vanhoihin toimistohuoneisiin. - Terveysliikuntasali on tarkoitettu esimerkiksi veteraani- ja työterveysliikuntaan, liikuntaosaston osastopäällikkö Marjut Hannuksela kertoo. Uimahallin kahvila ja keittiö saavat molemmat lisää tilaa. Toiseen kerrokseen sijoittuvat myös toimistotilat. Sinne rakennetaan myös kokoushuone. Toiseen kerrokseen päästään hissillä. 4
Hösten 2004 kan man plaska i den nya simhallen Om allting går enligt planerna, kommer utrymmesbristen att vara historia för simmarna hösten 2004. Vasas renoverade och utvidgade simhall är då färdig. Tävlingssimmarna, motionärerna, vattengymnasterna, simhopparna, småbarnen och de som just lär sig att simma ryms alla att plaska samtidigt i den nya simhallen. Arkitekt Paavo Karjalainen från Uleåborg, som utarbetat renoverings- och utvidgningsplanerna för simhallen, hade två problem att lösa då han inledde arbetet: hur man invid ett litet hus skall kunna passa in en märkbart mäktigare tilläggsflygel och hur skall den förverkligas så att också en rörelsehindrad lätt kan röra sig i simhallen och komma in i huset. Karjalainen beslutade att gå varsamt fram med den gamla byggnaden. - Målet var att bibehålla det ståtliga i byggnaden, konstaterar han. Planen förutsätter också att utseendet på den byggnadshistoriskt och arkitektoniskt värdefulla, på 60-talet uppförda simhallen inte förstörs. Sålunda upprepas simhallens välvda tak också i nybyggnaden. 50 meters bassäng, för barnen en pool Den stora tilläggsdelen består nästan helt och hållet av vatten: bassängen med 8 banor är 50 meter lång. På läktaren som är lika lång som bassängen ryms 500 personer samtidigt. Den stora bassängen möjliggör att simtävlingar på nationell nivå kan ordnas i Vasa. Med hjälp av en elmanövrerad mellanvägg kan bassängen indelas i mindre delar, varvid motions- och tävlingssimmare kan vara samtidigt i bassängen. I den gamla delen blir det många förändringar. Till den nya hallen kommer man direkt från gatuplanet. De nuvarande höga yttertrapporna Markku Ahola (kuvassa vasemmalla) ja Marjut Hannuksela ovat tyytyväisiä arkkitehti Paavo Karjalaisen suunnitelmiin uimahallin laajentamiseksi ja korjaamiseksi. Markku Ahola (till vänster på bilden) och Marjut Hannuksela är nöjda med arkitekt Paavo Karjalainens planer för utbyggande och renovering av simhallen. som leder till byggnadens andra våning tas alltså bort och kullen jämnas ut. De gamla simbassängerna bibehålls, men den större bassängen delas i två delar. Den ena ändan ändras till en allaktivitetsbassäng, där t.ex. vattengymnastik- och rehabiliteringsgrupper kan hålla till i vattnet som är 30-31 grader. Bassängen kan också användas i simundervisningen. Bredvid den nuvarande barnbassängen byggs en pool för riktigt små barn, där vattendjupet är bara 30 centimeter. Lavarna kyls ned Omklädningsrummen, bastu- och tvättutrymmena förnyas i sin helhet. På både herr- och damsidan blir det tre bastur, av vilka en är en ångbastu. Lavarna är också i de nya basturna av kakel. - Man bränner ändå inte baken, eftersom det kommer att finnas ett nedkylningssystem för lavarna i bastun, berättar stadens projekteringsenhets chef Markku Ahola. Klädskåpen blir tvåhundra på båda sidorna. I andra våningen blir det en alldeles ny hälsomotionssal på ett par hundra kvadrat, vars tvätt- och omklädningsrum byggs i de gamla kontorsutrymmena. - Hälsomotionssalen är avsedd exempelvis för veteran- och arbetshälsomotion, berättar idrottsavdelningens avdelningschef Marjut Hannuksela. Simhallens café och kök får båda mera utrymme. I andra våningen finns också kontorsutrymmen. Där byggs också ett sammanträdesrum. Till andra våningen kommer man med hiss. 5
Maija-Liisa Penttinen esittelee Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovassa suunniteltua kaupunkikorttia. Maija-Liisa Penttinen förevisar Vasas stadskort, som designats vid Västra Finlands designcentrum Muova. Kaupunkikortti on rahaa! Kaupunkikortti on luottokortin kokoinen, taskuun tai lompakkoon mahtuva älykortti, jonka avulla voi hankkia monenlaisia palveluja. Se on kuin taskukokoinen tietokone. Vaasa lähti mukaan liikenneministeriön kaupunkikorttihankkeeseen ensimmäisten joukossa vuonna 1993. Tällä hetkellä kaupunkikortti on käytössä Vaasan lisäksi Seinäjoella, Rovaniemellä, Espoossa, Vantaalla, Porissa ja Oulussa. Kaikkien vaasalaisten kortti Vaasassa kaupunkikortti oli aluksi kaupungin henkilöstön kortti: se toimii edelleen työntekijöiden avaimena ja kellokorttina ja sillä voi maksaa työpaikkaruokailut. - Kaupungin työntekijät ovat toimineet ikään kuin koeryhmänä. Kortin ominaisuuksia ja palveluja on kehitetty henkilökunnan käytössä kertyneen kokemuksen pohjalta eteenpäin, Vaasan kaupunginkamreeri ja Vaasan kaupunkikortin sovelluksia alusta asti kehitellyt Maija- Liisa Penttinen kertoo. Nyt kaupunkikortti on kaikkien vaasalaisten saatavilla. Sen voi lunastaa itselleen pääkirjastossa sijaitsevassa kansalaisinfosta. Kortin käyttöönottomaksu on 10 euroa. Kortille voi ladata kerrallaan korkeintaan 150 euroa rahaa. Mitä hyötyä kortista on? Miksi ehkä jo ennestäänkin erilaisista korteista pullottavaan lompakkoon kannattaisi hankkia vielä Vaasan kaupungin kaupunkikortti? - Se on kätevä: ei tarvitse kantaa kolikoita mukanaan, jos taskussa on kaupunkikortti, Penttinen sanoo. Korttiraha kelpaa Vaasassa uimahallissa, pääkirjastossa, Pohjanmaan museossa ja aluepysäköintiautomaateissa. Kuljetuspalveluihin oikeutetut liikuntarajoitteiset ovat voineet jo useita vuosia käyttää kaupunkikorttia takseissa, ja kaupunkikorttia käytetään lippuna myös koululaisten koulukuljetuksissa. - Tarkoitus on, että kaupunkikortilla maksavat hyötyisivät kortistaan myös rahallisesti eli he saisivat alennusta palveluista, mutta tällä hetkellä tämä ei ole vielä toteutunut. Se on tietenkin kiinni palveluntuottajasta; emme voi velvoittaa ketään antamaan alennusta, Penttinen toteaa. Hyvät ideat tervetulleita Koska kaupunkikortti on pieni tietokone, siihen voidaan liittää jatkuvasti uusia palveluja. Tähän asti kortilla saatavista palveluista on vastannut pääosin kaupunki eri laitoksineen, mutta erilaiset yritykset ovat erittäin tervetulleita mukaan kaupunkikorttijärjestelmään. Myös kaupunkilaisilta, kortin käyttäjiltä, kaivataan ideoita ja ehdotuksia kaupunkikortin käyttökohteista. Niitä voi lähettää sähköpostitse Maija-Liisa Penttiselle: maija-liisa.penttinen@vaasa.fi 6
Stadskortet är pengar! Stadskortet är av samma storlek som ett kreditkort, ett smartkort som ryms i fickan eller plånboken och med det kan man betala för många olika tjänster. Det är som en dator i fickformat. Vasa deltog bland de första i trafikministeriets stadskortsprojekt år 1993. För tillfället används stadskort förutom i Vasa, i Seinäjoki, Rovaniemi, Esbo, Vanda, Björneborg och Uleåborg. Vad har man för nytta av kortet? Varför lönar det sig att skaffa ännu Vasa stads stadskort då plånboken kanske redan är full med olika kort? - Det är behändigt: man behöver inte ha småpengar med sig om man har stadskortet i fickan, säger Penttinen. Hittills har staden och dess inrättningar i huvudsak svarat för den service som erhålls med kortet, men olika företag är mycket välkomna med i stadskortssystemet. Även av stadsborna, kortets användare, vill man ha idéer och förslag till olika användningsobjekt för stadskortet. Dessa kan skickas till Maija-Liisa Penttinen per e-post: maija-liisa.penttinen@vaasa.fi Alla vasabors kort I Vasa var stadskortet först i stadens personals användning: det fungerar fortfarande som arbetstagarnas nyckel och stämpelkort och med det kan man betala vid personalmatsalarna. - Stadens arbetstagare har fungerat som en testgrupp. Kortets egenskaper och service har utvecklats vidare på basen av de erfarenheter som man fått av användningen bland personalen, berättar Maija-Liisa Penttinen som är Vasa stads kamrer och som varit med och utvecklat stadskortstillämpningarna genast från början. Nu kan alla vasabor skaffa sig kortet. Kortet erhålls vid medborgarinfon i huvudbiblioteket och ibruktagningsavgiften är 10 euro. På kortet kan på en gång laddas högst 150 euro. Kortti pelastaa Outin kolikkopulasta Kortpengar duger i Vasa i simhallen, huvudbiblioteket, Österbottens museum och i områdesparkeringsautomaterna. Rörelsehämmade som är berättigade till färdtjänst har redan under flera år kunnat använda stadskortet i taxi och stadskortet används också som biljett vid skolskjutsningar. - Meningen är att de som betalar med stadskortet också har ekonomisk nytta av sitt kort, dvs. får rabatt på olika serviceformer, men för tillfället har detta ännu inte förverkligats. Det beror naturligtvis på serviceproducenten; vi kan inte ålägga någon att ge rabatt, konstaterar Penttinen. Goda idéer välkomna Eftersom stadskortet är en liten dator kan man hela tiden ansluta nya serviceformer till det. Vaasalainen Outi Lähteenmaa hankki kaupunkikortin päästäkseen kolikkopulasta. - Minulla ei ole ikinä kolikkoja, koska tyhjennän ne aina säästöpossuun. Tämä tuli minulle tosi tarpeeseen! Outi näki kaupunkikortin mainoksen käydessään kansalaisinfossa verokorttiasioissa ja ihastui niin, että hankki kortin itselleen siltä istumalta. Hän arvelee käyttävänsä korttia eniten pysäköintimaksun maksamiseen, mutta saattaapa kortti vilahtaa myös uimahallissa ja bussissa. Kortet är räddningen för Outi då hon behöver småpengar Kaupunkikortti Stadskortet Hae oma korttisi! Keskiviikkona 5.6. klo 16-18 pääkirjastossa sijaitsevassa kansalaisinfossa, Kirjastonkatu 13:ssa, järjestetään kaupunkikorttiaiheinen teemapäivä. Nouda silloin oma korttisi! Saat samalla tietoa kortin käyttömahdollisuuksista. Voit toki hakea kortin milloin tahansa muulloinkin kansalaisinfon aukioloaikoina: ma-pe klo 10-16.15. Skaffa dig ett eget kort! Onsdagen 5.6 kl. 16-19 ordnas i medborgarinfon i huvudbiblioteket, Biblioteksgatan 13, en temadag om stadskortet. Hämta då ett eget kort! Samtidigt får du uppgifter om kortets användningsmöjligheter. Naturligtvis kan du också skaffa kortet när som helst under medborgarinfons öppettider: må-fre kl. 10-16.15. Outi Lähteenmaa från Vasa skaffade ett stadskort för att slippa småpengarna. - Jag har aldrig några mynt, för jag sätter dem alltid i spargrisen. Jag behöver faktiskt det här kortet! Outi såg reklamen om stadskortet en gång då hon besökte medborgarinfon i skattekortsärenden och hon blev så förtjust att hon genast skaffade sig ett kort. Hon säger att hon mest använder kortet för att betala parkeringsavgifter, men ibland också i simhallen och bussen. 7
Pitsitehtaasta tuli valoisa koti Vanha pitsitehdas Vaasan Vetokannaksella on kokenut muodonmuutoksen. Alakerrassa sijaitseva kauppa on saanut uudet ja isommat tilat, ja yläkerran pitkään tyhjillään ollut tehdassali on muuttunut valoisiksi ja avariksi asunnoiksi. Pia Ström on yksi niistä onnellisista, jotka pääsivät muuttamaan vanhan tehdaskiinteistön korkeisiin huoneisiin. Rakennukseen on saneerattu 11 asuntoa: 9 kaksiota ja talon päätyihin 2 suurta perheasuntoa. Yli 10 vuotta Vetokannaksella asunut Pia päätti hakea pitsitehtaan asuntoa heti, kun näki lehdessä ilmoituksen. Vanhan rakennuksen kauneus viehätti. Pian kaksiossa on tilan tuntua, sillä Gerbyntielle päin olevat ikkunat ovat koko seinän mittaiset ja makuuhuoneesta pääsee vielä tilavalle parvelle. - Olen tosi tyytyväinen. Kyllä tämä on vuokransa värti, Pia huokaisee tyytyväisenä muuttolaatikoiden keskellä. Pitsitehtaan asuntojen vuokrat vaihtelevat 413-743 euroon kuukaudessa asunnon koosta riippuen. Neliövuokra on 8,17 euroa. Se on noin euron enemmän kuin Pikipruukin asuntojen keskimääräinen neliövuokra. Uusiksi kaikki muu paitsi ulkokuori Vuonna 1919 rakennettu pitsitehdas on suojeltu: talon punatiiliseen ulkokuoreen ei saanut tehdä muutoksia. Huonokuntoiset ikkunat oli pakko uusia, mutta uudet on tehty vanhan mallin mukaan. Sisältä rakennus on uudistunut täysin: vain valkoinen sisäkatto on alkuperäinen tehtaan katto. - Tämä yläkerta oli avonainen tehdashalli, mutta likainen ja kostea ja täynnä kirpparirojua, kun aloitimme, rakennustöiden valvoja Harri Hyvönen kertoo. Rakennustyöt on suunnitellut arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy ja toteuttanut YIT. Asuntojen värit ovat hillittyjä: paljon valkoista, hentoa harmaanvihreää ja ripaus kellertävää beigeä. Lattialistat ovat lämpimän punaruskeita. Lattioita peittää antiikinvihreä muovimatto. Talon eteisaulan seinään on maalattu hauska pitsikuvio viestimään talon historiasta: pitsinteko tehtaassa loppui 1986. Lasitiilet tuovat valoa eteisaulan keskellä sijaitsevaan taloyhtiön yhteiseen saunaan, joka on tarkoitettu saunattomien kaksioiden asukkaille. Perheasunnoissa on omat saunat. Vanhan tehtaan uumeniin on tuotu myös uusinta tekniikkaa: talon sisäinen atk-verkko vie asukkaat nopean tietoliikenteen ja laajakaistayhteyksien äärelle. Onnistunut urakka Vanhan tehdaskiinteistön muuttaminen moderneiksi asunnoiksi on työläs urakka, varsinkin kun hinnat on pidettävä kohtuullisina, mutta asunnoista halutaan silti laadukkaita. Pikipruukin toimitusjohtaja Birgit Mäkinen on tyytyväinen loppusuoralla olevaan projektiin. - Tämä onnistui erinomaisesti! Pihapiirissä oleva vanha pitsihuvila on urakan viimeinen vaihe. Huvilaan rakennetaan kaksi asuntoa. Tehdasrakennuksen vieressä olevissa kolmessa kerrostalossa on yhteensä 60 asuntoa. - Uudet asunnot sopivat myös inva-asunnoiksi, sillä taloissa on hissit ja muutenkin esteetön Pikipruukin toimitusjohtaja Birgit Mäkinen ja rakennustöiden valvoja Harri Hyvönen tarkastivat ennen asukkaiden tuloa, että kaikki on kunnossa. Pikipruukkis verkställande direktör Birgit Mäkinen och övervakaren av byggnadsarbetena Harri Hyvönen granskade att allt var i sin ordning innan invånarna flyttade in. ympäristö on otettu niissä huomioon. Pikipruukin muita hankkeita Yli 100 asuntoa Vaasan Myllyn siiloihin 2 kerrostaloa ja 4 rivitaloa Mäkikaivontie 12-14:ään Rivitalot Pukinjärvelle ja Gerbyhyn Vanhojen hirsirunkoisten puukerrostalojen saneeraukset osoitteissa Kasarminkatu 35-37, Vöyrinkatu 26 ja Palosaarentie 29. Pitsinteko Vaasan pitsitehtaassa loppui 1986. Nyt tehdas elää uutta elämää: yläkerrassa on asuntoja ja alakerrassa kauppa. Valo pääsee talon päädyissä sijaitseviin perheasuntoihin esteettä kahdelta suunnalta. Ljuset strömmar obehindrat in från två håll i familjebostäderna i husets gavlar. 8
Spetsfabriken blev ett ljust hem Den gamla spetsfabriken i Dragnäsbäck i Vasa har genomgått en omvandling. Butiken i nedre våningen har fått nya och större utrymmen och fabrikssalen i övre våningen som länge stått tom har blivit ljusa och rymliga bostäder. Pia Ström är en av de lyckliga som fått flytta in i den gamla fabriksfastighetens höga rum. I byggnaden har 11 bostäder sanerats: 9 tvårummare och två stora familjebostäder i gavlarna. Pia som bott i Dragnäsbäck över tio år beslöt att genast ansöka om bostad i spetsfabriken då hon såg annonsen i tidningen. Den gamla vackra byggnaden tilltalade henne. Pias tvårummare ger ett luftigt intryck, eftersom fönstren mot Gerbyvägen upptar hela väggen och från sovrummet kommer man ännu till ett rymligt loft. - Jag är mycket nöjd. Det här är nog värt hyran, suckar Pia nöjd bland sina flyttlådor. Hyran för bostäderna i Spetsfabriken varierar mellan 413-743 euro i månaden beroende på bostadens storlek. Hyran per kvadratmeter är 8,17 euro. Det är cirka en euro mera än den genomsnittliga hyran per kvadratmeter i Pikipruukkis bostäder. Allt annat är nytt förutom yttersidan Den år 1919 byggda spetsfabriken är skyddad: i husets ytterväggar av röd tegel fick inga förändringar göras. Fönstren som var i dåligt skick var man tvungen att förnya, men de har gjorts utgående från den gamla modellen. Inifrån har byggnaden förnyats helt: endast det vita innertaket är fabrikens ursprungliga tak. - Den här övre våningen var en öppen fabrikshall, men smutsig och fuktig och full med loppmarknadsskrot när vi började, berättar övervakaren av byggnadsarbetena Harri Hyvönen. Pitsitehtaan uudet asukkaat Pia Ström ja Jero-koira muuttolaatikoiden keskellä. Spetsfabrikens nya invånare Pia Ström och hunden Jero mitt bland flyttlådorna. Byggnadsarbetena har planerats av arkitektbyrån Eero Lahti Oy och förverkligats av YIT. Färgerna i bostäderna är diskreta: mycket vitt, svagt grågrönt och ett stänk av gulaktig beige. Golvlisterna är varmt rödbruna. Golven täcks av antikgrön plastmatta. På väggen i husets entrehall har en rolig spetsdekoration målats som berättar om husets historia: spetstillverkningen i fabriken upphörde 1986. Glasteglen ger ljus åt husets gemensamma bastu, som finns i mitten av entréhallen och som är avsedd för invånarna i tvårummarna, där det inte finns någon egen bastu. I familjebostäderna finns egna bastur. Den gamla fabriken har även försetts med den nyaste tekniken: husets interna ADB-nät erbjuder invånarna snabba datakommunikationer och bredbandsförbindelser. Ett lyckat resultat Förändrandet av en gammal fabriksfastighet till moderna bostäder är ett krävande arbete, speciellt då priserna skall hållas rimliga, men då man ändå vill att bostäderna skall vara högklassiga. Pikipruukkis verkställande direktör Birgit Mäkinen är nöjd med projektet som är på slutrakan. - Det här lyckades utmärkt! Den gamla spetsvillan på gården är det sista skedet i projektet. I villan byggs två bostäder. I de tre våningshusen intill fabriksfastigheten finns sammanlagt 60 bostäder. - De nya bostäderna är också lämpliga invabostäder, för i husen finns hissar och även i övrigt är miljön hinderfri. Pikipruukkis andra projekt Över 100 bostäder i Vasakvarnens silor 2 våningshus och 4 radhus till Backbrunnsvägen 12-14 Radhus till Infjärden och Gerby Sanering av gamla trävåningshus med stockstomme på Kaserngatan 35-37, Vörågatan 26 och Brändövägen 29. Spetstillverkningen vid Vasa spetsfabrik upphörde 1986. Nu har fabriken fått ett nytt liv: i övre våningen finns bostäder och i nedre våningen en butik. 9
Tapahtumat & Evenemang Toukokuu Movement to performance: Performansseja 17.-19.5. Taidehalli, kaupungintalo, ke- pe 12-18, la-su 12-17 Ruotsalainen rockbändi Kent, ravintola Amarillo 18.5. Vaasan Meripelastusaseman avajaiset klo 10-14 18.5. Kutterisatama, Sundomin sillan vieressä. Monikulttuurinen ilta klo 19, kaupungintalo 24.5. Vaasan kevätmarkkinat Kauppatorilla 24.-25.5. Blues-ilta: mm. River dale Blues band klo 21 Cotton Club 24.5. Maj Movement to performance: Performanse Konsthallen, Vasa stadshus, on-fr 12-18, lö-sö 12-17 Kent, Restaurang Amarillo Öppning av Vasa sjöräddningsstation kl. 10-14, Kutterhamnen, invid Sundom bro Mångkulturell afton kl. 19 i stadshuset Vasa vårmarknad, Salutorget Blues kväll: bl.a River dale Blues band kl. 21 Cotton Club Kesäkuu Törje-parti klo 17, Hietasaari 1.6. Pienimuotoinen veneilymessu ja luontoasiaa, Rewell Center 1.6. Tori-ilta, Palosaaren tori klo 18 6.6. Kalastuksen päivä, Kalaranta 8.6. Vaasa Exceed III -seikkailukilpailu 8.6. Paradise Lady Run, Hotel Rantasipi Tropiclandia 9.6. Eläkeläisten XV kesäpäivät Vaasassa 11.-12.6. Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 4. Vaasa Rules Festival, Hietasaari 20.6.-22.6. Korsholman musiikkijuhlat Vaasassa ja lähiympäristössä 23.6.-1.7. Wasa Football Cup 27.6.-30.6. Heinäkuu Korsholman musiikkijuhlat Vaasassa ja lähiympäristössä 23.6.-1.7. Course 2002-purjehdus Kemistä Kotkaan 28.6.-19.7. Rockperry Festivaali, Vaskiluoto 5.-6.7. Juni Törje-parti kl. 17, Sandö Lien båtmässa och naturinformation, Rewell Center Torgkväll, Brändö torg kl. 18 Fiskets dag, Fiskstranden Vaasa Exceed III -äventyrstävling Paradise Lady Run, Hotel Rantasipi Tropiclandia Pensionärernas XV sommardagar i Vasa Vasa yrkeinstitut, Krutkällarvägen 4 Vaasa Rules Festival, Sandö Musikfestspelen Korsholm, Vasa med omgivning Wasa Football Cup Juli Musikfestspelen Korsholm, Vasa med omgivning Course 2002 - Segling från Kemi till Kotka Rockperry Festival, Vasklot Elokuu Vaasan palon muistovuosi: Suuri kansanjuhla, Vanha Vaasa 3.-4.8. Vanhan ajan markkinat ja perinneruokamessut 3.-4.8. la klo 10-16, su 12-15, Wasastjernan talon piha Muistojuhla: Aamu palon jälkeen -minidraama klo 13 3.8. Vaasan palon muistovuosi: Kaksikielinen muistojumalanpalvelus klo 10 Mustasaaren kirkko 4.8. Taiteiden yö 8.8. Wasa Water Carnival, Hietasaari 9.-10.8. Vaasan Marssi 9.-11.8. Muotinäytöksiä, Rewell Center 10.-11.8. Työpaikkaliikunnan festivaali 23.-25.8. August Minnesåret med anledning av Vasa brand: Stor folkfest, Gamla Vasa Gammaldags marknad och traditionsrättsmässa, lö kl. 10-16, sö 12-15, Wasastjernahusets gård Minnesfest: Morgonen efter branden -minidrama, kl. 13 Minnesåret med anledning av Vasa brand: Tvåspråkig minnesgudstjänst, Korsholms kyrka Konstens Natt Wasa Water Carnival, Sandö Vaasan Marssi Modevisningar, Rewell Center Festival för arbetsplatsmotion Lisätietoja: www.vaasa.fi Närmare uppgifter: www.vasa.fi
www.vaasa.fi/kulttuurivirasto syksy2002 hösten Sinfoniakonsertti/Symfonikonsert, to 19.9. Joht./dir, Hannu Norjanen, Sol. Meri Englund, viulu/violin Stravinsky- Mendelssohn - Gounod, 12/8 EUR The Golden 60 s, to 26.9 * Joht./dir. Markku Lindfors, Sol. Georgina Lindfors, laulu/sång Ile "Allan" Niemi, speaker & laulu/sång 12/8 EUR Lastenkonsertti /Barnkonsert, to 3.10 Joht./dir Hannu Norjanen, kertoja/berättare Markus Fagerudd Mozart - Prokofjev, 12/8 EUR * * Don Huonot Rockperry Festivaaleilla 5.-6.7.2002 Kesän näyttelyt Keräilijän kätköstä, Pohjanmaan museo -31.8. Paula Blåfield - keramiikkaveistosten retrospektiivi, Tikanojan taidekoti -26.5. Valkoiset Vaeltajat, Galleria Ibis, Taidehalli -2.6. Nandor Mikola, kesä, Mikola museo -25.8. Tapahtui Pohjanmaan rannikolla äskettäin, Pohjanmaan museo -1.6. Kanadalaista taidegrafiikkaa, Taidehalli 23.5.-16.6. Keijujen jalanjäljissä, Tikanojan taidekoti 5.6.-8.9. Ulrika Ferm- vuoden nuori taiteilija 2002, Pohjanmaan museo 12.6.-8.9. Vanhan Vaasan puistot ja puutarhat, Vanhan Vaasan museo 16.6.-18.8. Tulta päin! 150 vuotta Vaasan palosta, Taidehalli 29.6.-22.9. Kapsäkki Before and Today, Ateljee Kapsäkki 29.7.-11.8. Palo-Brand: valokuvaaja Jaakko J. Salo, Galleria Ibis, Taidehalli -1.9. Sommarens utställiningar Ur samlarens gömmor, Österbottens museum -31.8. Paula Blåfield - retrospektiv utställning av keramikskulpturer, Tikanojas konsthem -26.5. Vita vandrare, Galleri Ibis, Konsthallen -2.6. Nandor Mikola: sommaren 2002, Mikolamuseet -25.8. Pampas på mammas och pappas tid, Österbottens museum- 1.6. Konstgrafik från Kanada, Konsthallen 23.5.-16.6. I älvornas fotspår, Tikanojas konsthem 5.6.-8.9. Ulrika Ferm- årets unga konstnär 2002, Österbottens museum 12.6.-8.9. Parker och trädgårdar i Gamla Vasa, Gamla Vasa museum 16.6.-18.8. Mot Elden! Vasa brann för 150 år sedan, Konsthallen, Vasa stadshus 29.6.-22.9. Kapsäkki Before and Today, Ateljé Kappsäcken 29.7.-11.8. Fotoutställning: Palo-Brand, fotograf Jaakko J. Salo, Galleri Ibis, Konsthallen -1.9. Sinfoniakonsertti/Symfonikonsert, to 31.10. Joht./dir. Hannu Norjanen Sol. Mikko Kauppinen, klarinetti/klarinett Beethoven -Nieminen - Prokofjev 12/8 EUR Sibelius 3, to 7.11 Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa/ med Seinäjoen kaupunginorkesteri Joht./dir. Atso Almila, Sol. Aale Lindgrén, oboe Haydn - Sibelius, 12/8 EUR Viljo ja Maire Vuorion Säätiön konsertti * Viljo och Maire Vuorios stiftelses konsert, to 21.11. Joht./dir. Hannu Norjanen Sol. Jorma Hynninen, baritoni/baryton Verdi -Nielsen, 16/12 EUR Kamarikonsertti/Kammarkonsert, su/sö 1.12. Puhallinkvintetti/Blåskvintett Kokkonen - Hindemith - Reicha /Baptistkyrkan, 12/8 EUR Baptistikirkko Sinfoniakonsertti/ * Symfonikonsert, to 12.12. Joht./dir. Ralf Kircher Sol. Kaisa Tuppurainen, patarummut/pukor Donatoni - Mendelssohn 12/8 EUR Joulukonsertti/Julkonsert to 19.12. Joht./dir. Hannu Norjanen Sol. Johanna Rusanen, sopraano/sopran Vaasan kirkko/trefaldighetskyrkan 7 EUR Konsertti klo 19.00, Vaasan kaupungintalo * Konsert kl. 19.00, Vasa stadshus * Ennakko/förköp: Studio Ticket, 0700-96525 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI VASA STADSORKESTER Pl 3, 65101 VAASA Puh./tfn (06) 325 3766, 325 3757, fax 325 3761 * *
Vaasan Marssi 9. - 11.8.2002 Tiesitkö, että Suomessa ainoastaan Vaasassa kävelijällä on mahdollisuus lunastaa kansainvälinen IMLkävelijäpassi ja ryhtyä keräämään leimoja ja erilaisia mitaleita, jotka tunnetaan ympäri maailmaa? Kansainvälinen monipäiväkävely Vaasan Marssi kerää jälleen elokuussa innokkaat vaeltajat yhteiseen kuntoilutapahtumaan Vaasaan. Tämän vuoden teemana on kaikkien International Marching League -sarjan kävelyjen esiinmarssi. Eri maanosissa IML-kävelyjä on tällä hetkellä kaikkiaan 22 kpl. Löydä uusi harrastus ja uusia ystäviä. Tulet huomaamaan, että yhteinen kieli voi olla vaikka kävely! Vaasan Marssi 9. - 11.8.2002 Esitettä on jaossa mm. kirjastossa, matkailutoimistossa ja vapaa-aikavirastossa Vaasan Kävelyklubi ry. GSM 0400-251220 www.vaasa.fi/marssi Visste du, att det i Finland är enbart i Vasa som en vandrare har möjlighet att lösa ett internationellt IML-vandrarpass och börja samla stämplar och olika medaljer, som är kända runtom i världen? Den internationella flerdagarsvandringen Vaasan Marssi samlar igen i augusti entusiastiska vandrare till ett gemensamt motionsidrottsevenemang i Vasa. Årets tema är en frammarsch för alla vandringar i serien International Marching League. Det finns för närvarande allt som allt 22 st. IML-vandringar i olika världsdelar. Börja med ett nytt fritidsintresse och hitta nya vänner. Du kommer att märka att det gemensamma språket kan vara t.ex. vandring! Vaasan Marssi 9. -11.8.2002 Broschyren finns på bl.a. biblioteket, turistbyrån och fritidsverket Vaasan Kävelyklubi ry. GSM 0400-251220 www.vaasa.fi/marssi 12
Kaupunki antaa töitä toimeentulotuen hakijoille Vaasan kaupunki tarjoaa tänä kesänä jo neljättä vuotta töitä rahapulassa oleville opiskelijoille. Kyseessä on vastikkeellinen toimeentulotuki. Nuoret saavat siis sekä töitä että rahaa. Malli on tiettävästi ainutlaatuinen Suomessa. Sosiaaliviraston perhehuoltoyksikön päällikkö Kaarina Sten kertoo, että järjestelmä kehiteltiin keväällä 1999. Syynä olivat sosiaaliviraston ruuhkat. - Asiakasmäärät nousevat aina huhtikuussa, kun opiskelijat tulevat hakemaan toimeentulotukea. Meidän oli pakko keksiä jotakin, jotta työntekijöillä riittäisi aikaa muillekin asiakkaille. Opiskelijat saavat toimeentulotukea vastaan töitä kaupungin eri yksiköistä, esimerkiksi kirjastosta, siivoustoimistosta, kotipalvelusta, vanhustenhuollosta, puutarhalta tai eri virastoista. Useimmat nuoret ovat olleet tyytyväisiä siitä, että saavat työtä ja työkokemusta, sillä toimeentulotukea haetaan juuri siksi, ettei kesätyön hankkiminen ole onnistunut. Järjestelystä on apua varsinkin Vaasassa opiskeleville ulkopaikkakuntalaisille nuorille, jotka Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistämisestä hyötyvät Kaarina Stenin mukaan molemmat osapuolet. Enligt Kaarina Sten drar bägge parterna nytta av sysselsättningen av studerande som ansöker om utkomststöd. eivät voi hakea kaupungin varsinaisia kesätöitä. Kaupunki kun palkkaa kesäsijaisiksi vain vaasalaisia nuoria. Tänä vuonna noin 150 saa töitä Viime kesänä vastikkeellista toimeentulotukea sai 214 nuorta. Tänä vuonna rahaa on käytössä viimevuotista vähemmän, joten nuoria pystytään palkkaamaan 3-6 viikon ajaksi noin 150. Palkka on 180-200 euroa viikossa. Koska rahaa on melkein puolet vähemmän kuin vuosi sitten, toimeentulotuen saamisen ehtoja oli tarkistettava. - Nyt opiskelijan on otettava ja nostettava opintolainansa ennen kuin hänelle annetaan toimeentulotukea. Stenin mukaan muillakin opiskelijapaikkakunnilla on siirrytty tai ollaan siirtymässä samanlaiseen käytäntöön. - Ne opiskelijat, jotka eivät saa esimerkiksi luottohäiriöiden takia lainaa, pitää tietenkin katsoa erikseen. Staden ger arbete åt dem som ansöker om utkomststöd Vasa stad erbjuder i sommar redan för fjärde gången arbete åt studerande somär i penningknipa. Detär fråga om utkomststöd mot arbete, och ungdomarna får alltså både pengar och ett jobb. Modellenär veterligen den enda i sitt slag i Finland. Chefen för socialverkets familjevårdsenhet Kaarina Sten berättar att systemet utvecklades vâren 1999. Orsaken var köerna på socialverket. - Klientmängderna ökar alltid i april, då studerandena kommer för att ansöka om utkomststöd. Vi var tvungna att hitta på någonting, så att våra arbetstagare också skulle få tid för andra klienter. Som motprestation till utkomststödet arbetar studerandena vid stadens olika enheter, t.ex. biblioteket, städbyrån, hemservicen, åldringsvården, trädgården eller olikaämbetsverk. De flesta unga har varit nöjda över att få arbete och arbetserfarenhet, eftersom man ansöker om utkomststöd just för att man inte lyckats få ett sommarjobb. I synnerhetär systemet till hjälp för ungdomar från andra kommuner som studerar i Vasa och som inte kan söka de vanliga sommarjobben inom staden, då staden endast anställer vasaungdomar som sommarvikarier. I år får ca 150 ungdomar arbete Senaste sommar var det 214 ungdomar som fick utkomststöd mot motprestation. I år finns 13 det mindre pengar till förfogande, och man kan anställa ca 150 ungdomar för 3-6 veckor. Lönen är 180-200 euro i veckan. Eftersom penningsummanär nästan hälften mindre än för ett år sedan, måste villkoren för beviljandet av utkomststöd justeras. - Nu måste studeranden ta och lyfta sitt studielån innan utkomststöd beviljas. Enligt Sten har många andra studieorter övergått eller håller på att övergå till motsvarande system. - De studerande som t.ex. på grund av kreditstörningar inte får lån, måste naturligtvis gås igenom skilt.
Valassaarten majakka meriliikenteen palveluksessa Majakan putkimaiseen ydinosaan sijoitettiin kierreportaikko, jossa on 175 askelmaa. Ulkoa päin tätä keskusputkea ympäröi kuudesta pystypalkista ja niitä yhdistävistä ristikoista koottu tukiranko. Tornin lyhtyosaan, 36 metrin korkeuteen, sijoitettiin linssistö petrolipolttimoineen. Majakan valo syttyi ensi kertaa 19.11.1886. Se näytti kahdesti minuutissa kiinteätä valkoista valoa, jota seurasi kaksi punaista välähdystä. Saariston väki ihmetteli ja ihasteli Storskärin kirkkaanpunaista tornia. Aivan lähelle ei ollut kuitenkaan hyvä mennä, sillä majakkamestari piti tiukkaa järjestystä majakkatornin pihamaalla. Liian lähelle tungeksivia uteliaita pelotellakseen majakkaherrat olivat panneet liikkeelle huhun, että torni on tulikuuma ja polttaa pahanpäiväisesti jokaisen uskalikon, joka näppeineen menisi sitä koskettelemaan. Kunnostusta useaan otteeseen Valassaarten saariryhmä sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Ruotsinpuoleiseen Holmögaddiin ei ole matkaa kuin 17 meripeninkulmaa. Juuri tätä kautta on vuosisatojen ajan kuljetettu postia poikki Pohjanlahden. Valassaarten vaarallisilla vesillä oli jo kauan ollut puinen tunnusmajakka. Laivaliikenteen vilkastuttua 1850-luvun lopulla merenkulkijat alkoivat vaatia tälle seudulle valomajakkaa. Aikaa kului kuitenkin vuoteen 1879 asti, ennen kuin asia alkoi luonnistua. Silloin sattui suuronnettomuus, joka vihdoin antoi kunnon sysäyksen majakkahankkeelle. Yhtenä ainoana yönä Valassaarten lähellä ajoi karille viisi alusta, jotka kaikki jäivät hylyiksi. Nyt saatiin 145 000 markan määräraha valomajakan rakentamiseen. Se päätettiin pystyttää Ebbskärin luoteisosaan mahdollisimman lähelle laivareittiä. Pariisin muodissa mukana Tuohon aikaan Itämeren maissa oli otettu menestyksellisesti käyttöön rautaelementeistä koottuja ristikkomajakoita. Suomenkin luotsilaitos halusi kokeilla sellaista. Keväällä 1884 se tilasi ristikkomajakan pystytyksineen pariisilaiselta Henry Lepauten toiminimeltä, joka saavutti muutamaa vuotta myöhemmin maailmanmaineen rakentamalla Pariisin Eiffel-tornin. Työt aloitettiin keväällä 1885. Majakan rakentaminen Ebbskäriin ei kuitenkaan onnistunut, sillä peruskalliota ei löydetty vielä 20 metrin syvyydestä. Ainoaksi neuvoksi jäi rakentaa majakka kokonaan uuteen paikkaan. Se päätettiin pystyttää kauempana väylästä olevalle Storskärille, missä oli lujaa kalliota sen alustaksi. 14 Valassaarten majakka Valsörarnas fyr Vuosien mittaan torni alkoi täristä ja huojua. Vuonna 1936 se jouduttiin tukemaan neljällä lujalla harusvaijerilla. Vuonna 1964 majakkaan asennettiin aurinkoventtiilillä varustetut asetyleenikäyttöiset valolaitteet ja miehitys lopetettiin. Vuonna 1977 majakan valolaitteet jouduttiin asentamaan keinun varaan torniin jatkuvasta huojumisesta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi. Myös osa tukiharuksista oli uusittava ja muita vahvistettava. Vuonna 1985 majakkaan vedettiin sähkökaapeli merivartioaseman voimalaitokselta ja sen valolaitteet muutettiin verkkovirralla toimiviksi. Kaasulaitteisto luovutettiin Vaasan merimuseolle. Vuonna 1999 majakka maalattiin ja suojattiin lakalla. Työ tehtiin tavallista perusteellisemmin niin, että irtoava maalipinta poistettiin hiekkapuhaltamalla uuden maalin tartunnan takaamiseksi. Maalinpoisto ja maalaustyö tehtiin äärimmäisen huolellisesti ja varoen, ettei aiheutettaisi vahinkoa saaren harvinaisille lintulajeille ja ainutlaatuiselle kasvistolle. Pohjanlahden merenkulkupiiri Lähde: Suomen majakat, Seppo Laurell, Pohjanlahden merenkulkupiirin arkisto
Valsörarnas fyr i sjöfartens tjänst Ögruppen Valsörarna ligger där Kvarken är som allra smalast. Till Holmögadd på svenska sidan är det inte mer än 17 sjömil. Just den här vägen har man också under århundraden transporterat post tvärs över Bottniska viken. Sedan urminnes tider hade en båk väglett sjöfararna på de farliga vattnen runt Valsörarna. När fartygstrafiken i slutet av 1850-talet blivit livligare började sjöfolket ställa krav på att en fyr skulle uppföras i trakten. Det räckte i alla fall ända till 1879 innan ärendet började ta konkret form. Då hade en stor olycka inträffat och det var den som satte fart på fyrprojektet. Under en och samma natt hade nämligen hela fem fartyg gått på grund och förlist nära Valsörarna. Då beviljades anslag på 145 000 mark för en fyr. Man beslöt att fyren skulle byggas på nordvästra delen av Ebbskär, så nära farleden som möjligt. Med i parisermodet Vid den här tiden hade man i Östersjöländerna med framgång tagit i bruk fackverksfyrar hopfogade av järnelement. Också det finska lotsverket ville göra ett försök med den här typen av fyrar. Våren 1884 beställdes en fackverksfyr inklusive montering hos firma Henry Lepaute, som några år senare blev världsberömd då företaget byggde Eiffeltornet i Paris. Arbetena inleddes våren 1885. Det visade sig i alla fall att det inte skulle gå att uppföra fyren på Ebbskär, för man nådde inte ner till urberget ens på 20 meters djup. Enda möjligheten var att bygga fyren på en helt annan plats, på Storskär som låg längre från farleden men som hade stabil berggrund att bygga fyren på. Fyrens rörformade inre utrustades med en spiraltrappa med 175 trappsteg. På utsidan omges detta centrala rör av sex vertikala balkar och av ett stödande skelett som förenar balkarna. I tornets lyktdel, på 36 meters höjd, placerades ett linssystem med petroleumbrännare. Den 19 november 1886 tändes ljuset i fyren för första gången. Två gånger i minuten lyste fyren vitt följt av två röda blixtar. Folket i skärgården beundrade och förundrade sig över det klarröda tornet på Storskär. Det var i alla fall skäl att hålla sig en smula på avstånd, för fyrmästaren höll sträng ordning på gårdsområdet runt fyrtornet. För att skrämma dem som blev för närgångna hade fyrherrarna spridit ut ett rykte om att tornet var brännande hett och skulle brännmärka varje våghals som dristade sig att röra vid det. Renovering gång på gång Under årens lopp började tornet darra och svaja. År 1936 blev man tvungen att staga det med fyra stabila vajrar. År 1964 installerades acetylendrivna ljusanordningar försedda med solventil. Den bemannade tiden var över. År 1977 blev man tvungen att placera ljusanordningarna i en gunga för att råda bot på de störningar som det svajande tornet medförde. Man blev tvingades också byta ut vissa stag och förstärka de övriga. Från sjöbevakningsstationens kraftverk drogs år 1985 en elkabel till fyren, och ljusanordningarna ändrades då om för drift med nätström. Gasanordningarna överläts till Vasa sjömuseum. År 1999 målades fyren och den fick också ett skyddande lager av lack. Arbetet utfördes ex- Rajavartiolaitoksen helikopterilla tuodaan sähkögeneraattoria Valassaarten majakan kunnostustyömaalle keväällä 1999. Gränsbevakningens helikopter kommer med en elgenerator till reparationsarbetet på Valsörarnas fyr. tra grundligt. För att säkerställa att den nya färgen skulle fästa ordentligt sandblästrades tornet. Arbetet med att avlägsna den gamla färgen och bestryka med ny färg gjordes extra omsorgsfullt och försiktigt, så att de sällsynta fågelarterna och den unika floran på ön inte skulle ta skada. Bottniska vikens sjöfartsdistrikt Källa: Finska fyrar, Seppo Laurell, Bottniska vikens sjöfartsdistrikts arkiv Räystäiden koristuksena ovat pronssiset leijonanpäät, joiden suussa on putki ja siitä vesi juoksee sateella metrin kaaressa. Rännorna är prydda med lejonhuvud av brons, i vars mun är ett rör, som då det regnar, sprutar ut vatten i en meters båge. 15
Wanha Waasa palaa uudelleen Väki osti mieluummin leipää nälkäiselle perheelle kuin uusi palokalustoa. Varsinainen palokunta kaupunkiin perustettiin vasta palon jälkeen. Palopäällikkö Simo Kakkuri tutkii Vaasan automuseossa olevan hevosvetoisen sairaankuljetuskärryn kuntoa. Ajopeli on vuodelta 1909. Brandchef Simo Kakkuri undersöker skicket på en hästdragen sjuktransportkärra vid Vasa bilmuseum. Fordonet är från år 1909. Vanhan Vaasan rauniokirkon puistossa ja Wasastjernan talon pihalla vietetään 3.- 4. elokuuta suurta kansanjuhlaa. Lättähattujuna tuo aamusta alkaen väkeä juhlapaikalle Vaasan keskustasta. Vaasan palon muistovuoden päätapahtuma, muistojuhla rauniokirkon puistossa, alkaa kello 13. Juhlan jälkeen alkaa tapahtua vastapäisellä tontilla. - Kirkkoa vastapäätä olevalle tyhjälle tontille rakennetaan Wanhaa Waasaa esittävä kulissi- Vaasa, joka sytytetään palamaan, palopäällikkö Simo Kakkuri kertoo. Palo- ja pelastuslaitoksen sammutusnäytöksessä paloa suitsitaan 1850-luvun sammutusvälineillä. Vaasan palon aikaan kaupungissa ei ollut vielä omaa palokuntaa, vaan kaupunkilaiset oli velvoitettu hankkimaan sammutusvarusteita tulipalon varalta. Tapa oli yleinen tuohon aikaan muissakin Suomen kaupungeissa. - Tuskinpa varusteet olivat kovinkaan hyvässä kunnossa, Kakkuri arvelee. Eri aikakausien kalustot kavalkadissa Gamla Wasa brinner på nytt Palo- ja pelastuslaitos esittelee kansanjuhlassa pelastustoimen kehitystä 1850-luvulta nykypäiviin. Hevosvetoisia kärryjä, vanhoja paloautoja, ambulansseja, paloruiskuja ja muita sammutustarvikkeita lainataan Vaasaan eri puolilta Suomea. Osa ajoneuvoista saadaan Vaasan automuseosta. - Porvoosta saamme lainaksi höyryruiskun, jolla tulipaloja sammutettiin vuosisadan vaihteesta 30-luvulle, Kakkuri kertoo. Eri aikakausien ajopelit ja hevoset ovat nähtävillä Vanhan Vaasan aseman vieressä. Vaasassa 3. elokuuta 50-vuotisjuhlaansa viettävä Pohjanmaan Pelastusalan liitto esittäytyy ja valistaa palo- ja pelastusasioissa samassa paikassa. Päivä päättyy kaikille avoimiin tanssiaisiin kaupungintalolla. - Ties vaikka päästäisiin samanlaiseen tunnelmaan kuin entisaikojen kuuluisissa Vaasan palokuntajuhlissa, Kakkuri sanoo. Vaasan palokuntajuhlia vietettiin Hietasaaressa 60-luvulle asti, mutta sitten perinne lopahti. - Laila Kinnusen kerrotaan todenneen eräässä haastattelussa, että mieleenpainuvin ilta hänen urallaan olisi ollut juuri Vaasan palokuntajuhlissa, Kakkuri naureskelee. I parken vid Gamla Vasa kyrkoruiner och på Wasastjernahusets gård hålls 3-4 augusti en stor folkfest. Ett platthattståg transporterar redan från morgonen folk till festplatsen från Vasa centrum. Huvudevenemanget under minnesåret för Vasa brand, minnesfesten i kyrkoruinparken, börjar klockan 13. Efter festen börjar det hända på tomten mittemot. - På den tomma tomten mittemot kyrkan byggs en kuliss som föreställer det gamla Wasa, vilken tänds på så att den börjar brinna, berättar brandchef Simo Kakkuri. Vid brand- och räddningsverkets släckningsdemonstration tyglas elden med släckningsutrustning från 1850-talet. Vid den tid då Vasa brann fanns det inte ännu någon egen brandkår i staden, utan stadsborna var skyldiga att skaffa släckningsutrustning ifall elden skulle komma lös. Det var brukligt på den tiden också i andra städer i Finland. - Knappast var utrustningen i så värst bra skick, gissar Kakkuri. Folk köpte hellre bröd åt en hungrig familj än nya brandredskap. En egentlig brandkår inrättades i staden först efter branden. Kavalkad med utrustning från olika tidsperioder Brand- och räddningsverket presenterar vid folkfesten räddningsväsendets utveckling från 1850-talet till våra dagar. Hästdragna kärror, gamla brandbilar, ambulanser, brandsprutor och annan släckningsutrustning lånas till Vasa från olika håll i Finland. En del av fordonen kommer från Vasa bilmuseum. - Från Borgå får vi låna en ångspruta, som användes från sekelskiftet till 1930-talet för att 16 släcka bränder, berättar Kakkuri. Brandekipage från olika tider kan ses invid Gamla Vasa station. Österbottens räddningsbranschförbund, som firar sitt 50-årsjubileum den 3 augusti i Vasa, presenterar sig och ger upplysningar om brand- och räddningsfrågor på samma ställe. Dagen avslutas med en danstillställning för allmänheten i stadshuset. - Tänk om man kunde uppnå samma stämning som vid de berömda brandkårsfesterna förr i tiden i Vasa, säger Kakkuri. Vasas brandkårsfester hölls ända in på 60-talet på Sandö, men sedan upphörde traditionen. - Laila Kinnunen lär i en intervju ha sagt att den mest oförglömliga kvällen under hennes karriär skulle ha varit just en brandkårsfest i Vasa, skrattar Kakkuri.
Uosukainen pitää juhlapuheen Vaasan palon muistovuoden tapahtumien järjestelyistä vastaavan juhlatoimikunnan puheenjohtaja Kari Kujanpää on tyytyväinen juhlajärjestelyihin. Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan ja budjetissakin on pysytty. - Luvassa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia, Kujanpää lupaa. Wasastjernan talon pihalla sukelletaan 1700-luvun markkinatunnelmaan, nähdään vanhan ajan käsityöläisiä puuhissaan ja nautitaan kuorolaulu- ja kansantanssiesityksistä. Silverian henkilökunta myy vanhan ajan reseptien mukaan valmistettuja herkkuja, muun muassa makkaroita ja suolakalaa, Wasastjernan talon kellarissa. Suuren kansanjuhlan avaa kaupunginjohtaja Markku Lumio. Muistojuhlan juhlapuhujaksi on lupautunut eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen. Uosukainen håller festtalet Kari Kujanpää, som är ordförande för festkommittén som ansvarar för evenemangen under minnesåret med anledning av Vasa brand, är nöjd med festarrangemangen. Allting har löpt enligt planerna och vi har också hållit oss inom budgeten. - Många intressanta evenemang står på programmet, lovar Kujanpää. På Wasastjernahusets gård får vi uppleva marknadsstämning från 1700-talet, vi ser gammaldags hantverkare i sina sysslor och njuter av körsångs- och folkdansuppvisningar. I Wasastjernahusets källare säljer Silverias personal delikatesser tillredda enligt recept från gamla tider, bland annat korv och saltfisk. Den stora folkfesten öppnas av stadsdirektör Markku Lumio. Riksdagens talman Riitta Uosukainen har lovat att ställa upp som festtalare vid minnesfesten. Vaasan palo kiinnosti lukijoita Vasa brand intresserade läsare Pyysimme vuoden 2002 ensimmäisessä tiedotuslehdessä lukijoita antamaan palautetta Vaasan kaupungin tiedotuslehdestä. Määräaikaan - 15.3.2002 - mennessä palautetta antaneiden kesken arvottiin kolme Raimo Heinosen ja Jorma Ojaharjun kuvateosta Vaasa-Vasa. Arpaonni suosi seuraavia: Eivor Strömdahl, Vaasa Eivor Back, Pietarsaari Arttu Hautamäki, Vaasa Kirjat on postitettu voittajille. Palautelomakkeessa tiedusteltiin lukijoilta, mistä lehden jutusta he pitivät eniten ja mikä kiinnosti heitä vähiten. Lehden tekijöille sai lähettää myös kiitoksia tai moitteita ja juttuaiheita seuraaviin lehtiin. Tiedotuslehden 1/2002 kiinnostavimmat jutut olivat: 1) Vaasan palon muistovuosi 2) Rewell Centerin laajennus ja kävelykeskustan kehittäminen Jaetulle kolmannelle tilalle tulivat Vapaudenpatsaan kohtalo ja oppisopimuskoulutus. Vähiten kiinnostavan jutun valinnassa hajonta oli suurempaa eikä siten selvää voittajaa löytynyt. Vastaukset osoittavat, että kyse on paljolti makuasioista, sillä toisten mielestä lehden kiinnostavimmat jutut, Vaasan palo sekä Vapaudenpatsas, arvioitiin joissakin palautteissa vähiten kiinnostaviksi. Ilahduttavaa oli se, että kahden vastaajan mielestä vähiten kiinnostavaa juttua ei ollut, vaan koko lehti oli kiinnostavaa luettavaa alusta loppuun saakka. Lehden tekijät saivat kiitosta selkeästä, helposti luettavasta ja kauniista lehdestä. Moitteita tuli aiheellisesti palautelomakkeesta, jossa ei ollut tilaa vastaajan yhteystiedoille. Vi bad årets första informationstidnings läsare ge respons om Vasa stads informationstidning. Bland dem som svarat inom utsatt tid - före 15.3.2002 - utlottades tre bildverk Vaasa-Vasa av Raimo Heinonen och Jorma Ojaharju. Lotten föll på följande: Eivor Strömdahl, Vasa Eivor Back, Jakobstad Arttu Hautamäki, Vasa Böckerna har postats till vinnarna. I responsblanketten frågade vi läsarna vilken artikel de tyckte bäst om och vilken de tyckte var minst intressant. Till redaktionen fick man också skicka ris eller ros och tips till artiklar i kommande tidningar. De intressantaste artiklarna i informationstidningen 1/2002 var: 1) Minnesåret med anledning av Vasa brand 2) Rewell Centers utvidgning och utvecklande av promenadcentrum På delad tredje plats kom Frihetsstatyns öde och läroavtalsutbildningen. Då det gäller valet av den minst intressanta artikeln var spridningen större och ingen klar vinnare fanns. Svaren visar att det i stor utsträckning är fråga om smaksaker, för vissa tyckte att de intressantaste artiklarna, Vasa brand och Frihetsstatyn, var minst intressanta. Glädjande var att två svarare ansåg att det inte fanns någon helt ointressant artikel, utan att hela tidningen var intressant läsning från början till slut. Redaktionen fick beröm för en klar, lättläst och vacker tidning. Klagomål kom med fog om responsblanketten, där det inte fanns plats för svararens kontaktupplysningar. Lehteen toivottiin muun muassa enemmän juttuja nuorista ja nuorille, kaupunkilaisten haastatteluja, tietoa ajankohtaisista ja tulevista tapahtumista sekä toisaalta juttuja Vaasan historiasta. Mera artiklar önskades bl.a. om ungdomar och för ungdomar, intervjuer med stadsborna, information om aktuella och kommande evenemang samt också artiklar om Vasas historia. 17
Teksti ja kuva: Heikki Kantola Merenkurkun luontokeskus Vaasaan Terranova on Merenkurkun luontokeskus. Se avataan Vaasassa Pohjanmaan museossa 21. toukokuuta. Luontokeskuksen näyttely kertoo Merenkurkun luonnosta, erityisesti maannoususta. Terranovassa on muun muassa auditorio, jossa esitetään elokuvaa Jääkauden jäljet Merenkurkussa, Itämerisali, jossa annetaan tietoa Itämerestä, lintuluoto-sali merikotkan pesineen, virtuaaliakvaario, jossa uiskentelevat kalat sekä tarinahuone lapsille. Jaossa on myös oleellista tietoa Merenkurkun luonnon suojelualueista. Juhani Koivusaari, Eero Murtomäki, Kari Saarimäki ja Ari Valkola ovat kuvanneet ihmisten ihasteltavaksi mielenkiintoisia videopätkiä useista Merenkurkun saarista. Biologi, opettaja, saaristo-oppaiden kouluttaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston puheenjohtaja Vesa Heinonen on nimitetty Terranovan luontopedagogiksi. Vakanssi on laatuaan ensimmäinen Suomessa. - Tehtäväni on kehittää luontokeskusta koko Merenkurkun luontoverkoston keskuspaikaksi, järjestää opastusta ja antaa opetuksellista sekä elämyksellistä kehystä, järjestää vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia sekämyös retkiäja leirikouluja saaristoon. Mikäli Terranovan näyttelyyn tutustuneet haluavat päästä myös oikeaan Merenkurkun luontoon, heidät voidaan kuljettaa sinne veneellä museon rannasta, sanoo Heinonen. Terranovassa avautuvat myös Ostrobothnia Australiksen vanhat luonnontieteelliset kokoelmat. Runsas linnusto Länsi-Suomen luontopalveluiden puistonjohtajan Kari Hallantien mielestä Merenkurkku on vähän tunnettu alue Suomessakin. Oletettavasti avattava luontokeskus lisää ja avartaa tietoa ainutlaatuisesta Merenkurkun saaristosta. - Metsähallituksella on maita Merenkurkussa jotakuinkin yhtä paljon kuin Saaristomeren kansallispuistossa. Itse asiassa Merenkurkku on laajempi ja monipuolisempi kokonaisuus luontoarvoiltaan kuin Saaristomeri; vähintäänkin samaa tasoa, kuitenkin esimerkiksi linnustoltaan runsaampi. - Terranovaa on tarkoitus kehittää Metsähallituksen valtakunnallisen asiakaspalveluketjun osana. Karu ja kaunis Merenkurkku Merenkurkun ainutlaatuinen ja luonnonkaunis maankohoamisalue ulottuu Ruotsin puolelle asti. Merenkurkku on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Hallantien mukaan Unescon tarkkailija on epävirallisesti käynyt tutustumassa Merenkurkun alueeseen. - Lausuntokierros on meneillään kunnissa. Esimerkiksi Björköby on saatava yksituumaisesti maailmanperintöhankkeeseen mukaan. - Merenkurkun saaminen maailmanperintökohteeksi ei merkitse uusia suojelualueita, vaan pikemminkin rannikon pienille kunnille ja kylille uusia matkailullisia ja taloudellisia mahdollisuuksia, sanoo Hallantie. Kvarkens naturcentrum i Vasa Terranova är Kvarkens naturcentrum. Det öppnas i Vasa i Österbottens museum 21 maj. Utställningen i naturcentrumet beskriver naturen i Kvarken, speciellt landhöjningen. I Terranova finns bl.a. ett auditorium, där filmen Spåren av istiden i Kvarken visas, Östersjösalen, där information om Östersjön presenteras, fågelskärssalen med ett havsörnsbo, ett virtuellt akvarium med simmande fiskar och ett berättarrum för barn. Även viktig information om skyddsområdena i Kvarken kan erhållas. Juhani Koivusaari, Eero Murtomäki, Kari Saarimäki och Ari Valkola har fotograferat intressanta videosnuttar om mânga öar i Kvarken. Vesa Heinonen, biolog och lärare, har utnämnts till Terranovas naturpedagog. Tjänsten är den första i sitt slag i Finland. - Min uppgift är att utveckla naturcentrumet till ett centrum för hela naturnätverket i Kvarken, ordna guidning och skapa ramar för undervisnings- och upplevelsesidan, ordna tillfälliga utställningar och evene- mang och även utflykter och lägerskola i skärgården. Om de som har bekantat sig med Terranovas utställning vill fara till den riktiga naturen i Kvarken, kan båtutflykter ordnas från museistranden, berättar Heinonen. I Terranova finns även Ostrobothnia Australis gamla naturvetenskapliga samlingar. Det är meningen att Terranova utvecklas som en del av Forststyrelsens riksomfattande kundservicekedja. Det karga och vackra Kvarken Kvarkens säregna och naturvackra landhöjningsområde sträcker sig ända till Sveriges sida. Kvarken har föreslagits som ett objekt på Unescos världsarvslista. - Utlåtanderundan pågår i kommunerna. Till exempel Björköby måste enhälligt fås med i världsarvsprojektet. - Att Kvarken blir ett världsarvsobjekt innebär inte nya skyddsområden, utan snarare nya möjligheter med tanke på turism och ekonomi för kustens små kommuner och byar, konstaterar Västra Finlands naturtjänsts parkchef Kari Hallantie. 18 Merenkurkun luonto on avaraa, matalaa ja kivistä; karun kaunista. Kvarkens natur är öppen, flack och stenig; karg, men vacker.
19
20