Suvianna Hakalehto VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Syksy 2015
YK:N IHMISOIKEUS- JÄRJESTELMÄSTÄ LYHYESTI
Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK:n peruskirja (UN Charter) 1945 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (UDHR) 1948 KP-sopimus, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR) 1966 TSS-sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR) 1966 Lapsen oikeuksien sopimus (CRC) 1989
KP-SOPIMUS Vastaa monelta osin sisällöltään Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIOS) KP-sopimus menee joltain osin pidemmälle: esim. kansojen itsemääräämisoikeus (1 artikla), vähemmistöjen oikeudet (27 artikla), lasten vähimmäisoikeudet (24 artikla) Valvontamekanismi: ei oikeudellisesti velvoittavia ratkaisuja Ei tuomioistuinta, vaan ihmisoikeuskomitea (Human Rights Committee, HRC) Valtioiden kertomukset (pakollinen, 40 artikla) Yksilöiden valitusmenettely ( valinnainen pöytäkirja)
TSS-SOPIMUS Sisältää kaikki olennaisimmat tss-oikeudet Mm. oikeus työhön (6 artikla), oikeus tyydyttävään elintasoon (11 artikla) Periaatteessa samalla tasolla KP-oikeuksien kanssa Käytännössä valitut sanamuodot valtion velvollisuuksista on TSS-sopimuksessa paljon heikommat kuin vastaavat KP-sopimuksessa ( käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan, oikeuksiensa toteuttamiseksi asteittain, 2 artikla) Valvontamekanismina valtioiden kertomukset + valinnainen yksilövalitusta koskeva lisäpöytäkirja
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS samoja oikeuksia kuin TSS- ja KP-sopimuksessa lisäksi erityisiä lapsille kuuluvia oikeuksia lapsen oikeuksien komitea valvoo: kertomukset + valinnainen valitusmenettely valtion levitettävä tietoa lapsen oikeuksista
EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS
Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan neuvoston puitteissa tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta, EIS (SopS 18-19/1990) voimaan 1953 Euroopan neuvostolla 10 perustajajäsentä, nyt jäseniä on 47 (Suomi jäseneksi v. 1990) Euroopan neuvoston piirissä tehty myös muita ihmisoikeussopimuksia, kuten Euroopan sosiaalinen peruskirja (SopS 78/2002)
Euroopan ihmisoikeussopimus oikeus elämään kidutuksen kielto orjuuden ja pakkotyön kielto oikeus vapauteen ja turvallisuuteen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kielto tuomita teosta, jota ei ole tekohetkellä säädetty rikokseksi oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus sananvapaus kokoontumis- ja yhdistymisvapaus oikeus avioliittoon Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 9
oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon oikeus avioliittoon oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon syrjinnän kielto omaisuuden suoja oikeus koulutukseen oikeus vapaisiin vaaleihin velkavankeuden kielto liikkumisvapaus kansalaisen karkottamisen kielto ulkomaalaisten joukkokarkotusten kielto kuolemanrangaistuksen kielto Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 10
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - tuomioiden luonne ja vaikutukset 44 artikla: EIT:n päätös lopullinen 46 artikla: sopimusvaltiot sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota jutuissa, joiden osapuolina ne ovat (ministerikomitea valvoo) 41 artikla: EIT voi määrätä kohtuullisen hyvityksen (rahallinen korvaus) suoritettavaksi oikeuksien loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle EIT ei ole muutoksenhakutuomioistuin
RYHMÄKESKUSTELU kertokaa ryhmässä lyhyesti lukemastanne EITratkaisusta miten ratkaisun kirjoitustyyli/perustelutyyli erosi KKO:n/KHO:n ratkaisuista? Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 12
EIS:n tulkintaperiaatteet Lähtökohtana: EIS on kansainvälinen yleissopimus Wienin yleissopimus (SopS 33/1980) Sanamuoto Tarkoitus ja päämäärä Tehokkuusperiaate Oikeudet käytännöllisiä ja tehokkaita Positiiviset velvoitteet
EIS:n tulkintaperiaatteet Dynaaminen tulkintatapa EIS elävä asiakirja, jota tulkittava tämän päivän olosuhteiden valossa Oikeusvertaileva tulkintatapa lainsäädäntö EN jäsenvaltioissa kansainvälinen oikeus (mm. KP-sopimus, ILO:n sopimukset, lapsen oikeuksien sopimus)
REGUIREMENTS OF THE JUDICIAL LEGITIMACY OF THE ECHR (Maija Dahlberg: Do You Know It When You See It? A Study on the Judicial Legitimacy of the European Court of Human Rights) form sources of law methods of interpretation nature of reasoning Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 15
EIS:n rajoitusedellytykset 1. Lainmukaisuus (in accordance with law / prescribed by law) 2. Hyväksyttävä peruste (legitimate aim) 3. Rajoituksen tulee olla välttämätön demokraattisessa yhteiskunnassa (necessary in a democratic society) Kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä, jotta rajoitus olisi EIS:n vaatimusten mukainen
Harkintamarginaali (Margin of Appreciation) rajoitusten oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa EIT jättää valtioille tietyn marginaalin, jonka sisällä liikkua rajoitusten kanssa jos asiassa olemassa yhteinen eurooppalainen mittapuu (konsensus sopimusvaltioiden kesken) => kapea harkintamarginaali
KHO 2014:1 Oliko Suomen kannabisyhdistyksen rekisteröinti voitu laillisesti evätä sillä perusteella, että yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus oli hyvien tapojen vastainen? Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 18
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT perus- ja ihmisoikeudet sijaitsevat alueella, jossa oikeus, moraali ja politiikka leikkaavat toisiaan perus- ja ihmisoikeudet asettavat kaikille oikeudenaloille yleisen ja yhteisen oikeudellis-eettisen horisontin Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 20
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT valtiosääntöoikeuden vaikutus läpäisee koko oikeusjärjestyksen perus- ja ihmisoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään lainsäätäjän toiminta hallintoviranomaisten toiminta tuomioistuinten toiminta laillisuusvalvonta Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 21
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT perusoikeusperiaatteet saaneet Suomessa lisääntyvää merkitystä eri oikeudenalojen yleisten oppien kehittelyssä (rikosoikeus, ympäristöoikeus, siviilioikeus) eri oikeudenalojen yleisiä oikeusperiaatteita pyritään justifioimaan perus- ja ihmisoikeuksilla ja periaatteille annetaan yhä keskeisempi asema pintatason oikeudellisen aineiston tulkinnassa ja systematisoinnissa Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 22
Valtiosääntöoikeus ja kansainvälinen oikeus Kv-oikeus: valtioiden väliset suhteet kansainvälisellä tasolla Kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimpiä ihmisoikeussopimuksia mm. EIOS/EIS, YK:n TSS-sopimus, KP-sopimus ja Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Ihmisoikeussopimukset täydentävät perustuslain perusoikeussäännöksiä Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 23
Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Jäsenvaltiot luovuttaneet osan suvereniteetistaan: Unionilla lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa Unionin asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite EU-oikeudessa säännellään valtiösääntöisiä asioita kuten EU-elinten toimivaltakysymykset, normihierarkia, perusoikeudet Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 24
Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Unionin oikeuden hierarkiakysymys valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen: onko kaiken kansallisen normiston yläpuolella? EUTI: unionin oikeuden etusijaperiaate: Costa v. ENEL 1964 Unionin jäsenyydestä suora maininta PL:ssa vasta 2012: Suomi on Euroopan unionin jäsen Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 25
PERUS- JA IHMISOIKEUDET EU:SSA EU-tuomioistuimen ratkaisu Costa v. ENEL (1964) : EU-oikeudella ristiriitatilanteessa etusija kaikkeen kansalliseen oikeuteen nähden katsottiin että perusoikeudet sisältyvät EU-oikeuden kirjoittamattomiin, yleisiin oikeusperiaatteisiin ja ne velvoittavat jäsenvaltiota niiden soveltaessa EU-oikeutta Maastrichtin sopimus 1993: EU pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia sellaisina kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 26
PERUS- JA IHMISOIKEUDET EU:SSA Euroopan Unionin perusoikeuskirja 2000 (ei sitova) Lissabonin sopimus 2009: perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova ihmisoikeuksien kunnioittaminen yksi unionin jäsenyyskriteeri sopimuspuoli YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 27
Valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus Hallinto-oikeus on konkretisoitua valtiosääntöoikeutta Hallintolaki (434/2003) on PL 21 :n konkretisointilaki PL:ssa on hallinto-oikeuden ydinsäännökset, mm. perussäännökset julkisen vallan hallinto-organisaatiosta julkisen vallan tehtävänä on huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta: viranomaistoiminta keskeinen näiden oikeuksien toteuttaja Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 28
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS JA MUUT OIKEUDENALAT oikeusjärjestyksen valtiosääntöistyminen (konstitutionalisoituminen) perusoikeudet toimivat pirstoutunutta oikeudellista kenttää yhdistävänä tekijänä Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 29
KIITOS JA TSEMPPIÄ TENTTIIN! suvianna.hakalehto@uef.fi Esityksen nimi / Tekijä 22.9.2015 30