Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Juni 2007 Nyhetsbrev - Uutiskirje POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA Pohjoiskalotin neuvosto viettää 40-vuotisjuhlaa 20. syyskuuta. Luulajan Nordkalotten Hotel ja Konferensissa järjestetään tuolloin juhlaseminaari, johon niin Pohjoiskalottiyhteistyön veteraanit kuin nykyiset ja tulevat toimijatkin ovat tervetulleita mukaan osallistumaan. Seminaari on avoin kaikelle yleisölle. Siinä tehdään katsaus Pohjoiskalottiyhteistyön menneisyyteen sekä tarkastellaan yhteistyön tulevaisuuden haasteita. Entisen Pohjoiskalottikomitean aikaiset puheenjohtajat tulevat kertomaan, miten yhteistyö käynnistyi, mitä odotuksia alueilla oli ja miten ne ovat käyneet toteen. Seminaari tulee myös arvioimaan Pohjoiskalotin asemaa pohjoismaisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella yhteistyökartalla. Tulevaisuuden toimijoilta ja sidosryhmiltä on pyydetty näkemyksiä ja ehdotuksia siitä, mihin Pohjoiskalottiyhteistyön tulisi keskittyä tulevina toimintavuosina. Seminaarin yhteyteen kootaan näyttely, joka kertoo minkälaisessa toiminnassa Pohjoiskalotin neuvosto ja Pohjoiskalottikomitea ovat vuosien aikana olleet mukana. Neuvosto tarjoaa seminaarin osallistujille päivän aikana lounaan ja kahvit. Juhlaseminaarin alustava ohjelma, ilmoittautumislomake ja käytännön tietoja tilaisuudesta tulevat löytymään kesäkuun lopulta lähtien nettiosoitteesta www.nordkalottradet.nu/nkr/nkrradmoten.htm tai niitä voi tiedustella Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristöstä puhelimitse 016 3301 224. Huomioi kuitenkin, että sihteeristö on suljettu kesäloman vuoksi 9.7.-19.8. välisen ajan.
Pohjoiskalotin neuvosto on yrittäjille tärkeä - Pohjoiskalotin neuvoston tärkeänä tehtävänä on edistää Barentsin alueen yrittäjyyttä, totesi Norrbottenin lääninhallituksen elinkeino-osaston johtaja Gunnar Plym Forshell äskettäin Haaparannalla pidetyssä Barentsin alueen yrittäjyysseminaarissa. Sen järjesti Barentsin tien kansainvälinen yhdistys ja mukana oli osallistujia Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Erik Bucht (sd) on Barentsin tieyhdistyksen puheenjohtaja. Hän pitää yrittäjyyttä Pohjoiskalotin ja Barentsin menestyksen avaimena. - Yrittäjäthän luovat uutta. Mitä Barents olisi ilman yrittäjiä? Koko maailma saa vielä hämmästyä, sillä Barentsia odottaa loistava tulevaisuus, Bucht ennusti. Lapin läänin maaherra Hannele Pokka oli Buchtin kanssa samaa mieltä. - Pohjoiskalotilla oli tehty jo pitkään yhteistyötä ennen kuin Venäjä tuli mukaan ja Barentsin yhteistyö alkoi 1990-luvulla. Sallan rajanylityspaikan avautuminen muutama vuosi sitten oli tärkeä merkkipaalu. Muurmanskin alueen talous on kohentunut ja monet suomalaisyritykset etsivät kauppasuhteita sieltä. Meillä on kuitenkin vielä kauppaa hankaloittavia rajaesteitä, Pokka totesi. Hannele Pokka korosti, että itään suuntautuvissa liikenneyhteyksissä riittää kehitettävää. - Maantieyhteyksiä pitää parantaa. Toivon myös, että rakennettaisi se, enimmäkseen Venäjän puolella oleva, 40-50 kilometrin pätkä rautatietä, jolla Sallan rata saataisiin toimintaan. Se olisi tärkeää koko Barentsin alueen rautatieliikenteen kannalta, hän sanoi. Haaparannan kunnalliseuvos Sven-Erik Bucht (sd) ja Lapin läänin maaherra Hannele Pokka osallistuivat Haaparannalla pidettyyn Barentsin alueen yrittäjyyttä koskevaan seminaariin. Gunnar Plym Forshell totesi, että Pohjoiskalotilla ja Barentsilla on liian vähän yrittäjiä. - Meillä Norrbottenissa on perinteisesti ollut suuryrityksiä ja erittäin pieniä yrityksiä, mutta vain harvoja keskikokoisia yrityksiä. Tilanne on samanlainen lähes koko Kalotilla. Norrbottenissa on todellisuudessa vain 2 tai 3 keskisuurta yritystä, hän kertoi. Plym Forshellin mielestä yksi Pohjoiskalotin neuvoston tärkeimmistä tehtävistä on yrittäjyyden edistäminen. - Pohjoiskalotin neuvosto pyrkii luomaan yhteisiä toimintafoorumeita yrittäjille, esimerkiksi myöhemmin syksyllä järjestettävän Pohjoiskalotin energiafoorumin tai tutkimus- ja koulutusfoorumin. Neuvoston toimintaohjelma sisältää erilaisia yrittäjyyden edistämiseen tähtääviä toimia kuten elinkeinoja innovaatiokehitys, liikenne- ja infrastruktuuriyhteistyö, energia-alan yhteistyö, kokemusten vaihto, tutkimus- ja kehitysalan yhteistyö sekä monia muita, Gunnar Plym Forshell totesi. Hän korosti myös nuorten merkitystä yrittämisessä. - Nuoret Barentsin yrittäjät hankkeen alku on ollut menestys. Nuoret ovat erittäin kiinnostuneita tästä toiminnasta, Gunnar Plym Forshell kertoi (tästä enemmän toisessa artikkelissamme). Maakuntavaltuuston johtaja Eirik Fiva Bodöstä korosti myös toimivien liikenneyhteyksien merkitystä. - Hyvät itä-länsisuuntaiset liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä. Meillä on jo lentoreitti Luulajasta Tromssaan, mutta yhteyksiin tulisi panostaa lisää. Pohjois-Norjassa on myös ongelmana osaavan työvoiman saaminen. Olemme panostaneet voimakkaasti kaasuja öljyntuotantoon sekä kalastukseen, hän kertoi. Fiva toivoo Pohjois-Norjalta lisää Barents-investointeja. - Meillä on Kirkkoniemessä Barentsinstituutti. Sinne suunnitellaan myös kansainvälistä Barentsin sihteeristöä ja Tromssaan
Nuori yrittäjyys kiinnostaa Yli 100 yritystä ja satoja rajat ylittäviä liikesuhteita ne ovat tähänastisia tuloksia Young Entrepreneurs in Barents eli Barentsin Nuoret yrittäjät hankkeesta, joka on ollut käynnissä runsaat 9 kuukautta viime vuoden syyskuusta lähtien. - Kiinnostus ja tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Ne osoittavat, että koko Barentsin alueella nuoret ovat erittäin kiinnostuneita yritysten perustamisesta ja yrittäjyydestä, toteaa hankepäällikkö Daniel Muotka. Dimitrij Borovkov kertoi Luoteis-Venäjän suurista investoinneista. kansainvälistä arktista sihteeristöä, hän kertoi. Dimitrij Borovkov Muurmanskista kertoi myös suurista investoinneista, mutta myös alueensa ongelmista. - Muurmanskin alueelta väki vähenee. Poismuuttajat ovat enimmäkseen nuoria ja hyvin koulutettuja, jotka muuttavat töihin suurkaupunkeihin, lähinnä Pietariin ja Moskovaan. Nuoret pitäisi saada jäämään kotiseudulleen, hän sanoi. Dimitrij Borovkov toi myös esiin pk-yritysten ongelmat saada pankkilainaa. - Ensinnäkin korkotaso on korkea, jopa 20 %, ja pankit eivät tunnu luottavan yritystoimintaa aloittaviin. Yrittäjyys kuitenkin yleistyy koko ajan. Alueemme työssäkäyvästä väestöstä noin 25 % toimii pk-yrityksissä, hän kertoi. Tulevaisuudelta Borovkov odottaa suuria investointeja Barentsin meren Stockmanin esiintymien öljyn- ja kaasuntuotantoon. - Kenttä on valtavan laaja ja sinne uskotaan tehtävän 60 miljardin euron arvosta investointeja, hän sanoi. Teksti ja kuvat Kent Lidman Kiinnostus ja tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Tämä osoittaa, että koko Barentsin alueella nuoret ovat kiinnostuneita yritysten perustamisesta ja yrittäjyydestä, Barentsin Nuoret Yrittäjät hankkeen vetäjä Daniel Muotka toteaa. Pajalan kunta vetää hanketta, jossa mukana on myös maakuntahallinnot, maakäräjät, oppilaitoksia, kuntaliittoja, Pohjoiskalotin neuvosto, Norrbottenin kauppakamari ja Kirkkoniemen Barents-sihteeristö. Hankkeen kustannusarvio on runsaat 675.000 euroa, josta osan kattaa Interreg III A Pohjoisen Kolarctic-osaohjelma. Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena nuorten yrittäjien verkottuminen Pohjoiskalotin alueella. Verkosto kokoontuu säännöllisesti internetin kautta ns. foorumeissa, joissa osallistujat nettikameran avulla myös näkevät toisensa. -Mutta kokoonnumme myös fyysisesti niin kansallisella kuin rajat ylittävällä tasolla. Toukokuussa olimme Pohjois-Norjan Sommaröyssä ja kesäkuussa venäläiset osallistujat kokoontuvat Muurmanskiin omaan workshoppiin. Tapaamisissa keskustellaan, vertaillaan kokemuksia ja solmitaan liikesuhteita. Nettiyhteydenpito on kuitenkin tavallisempaa. Nuorethan ovat rutinoituneempia netin käyttäjiä kuin vanhemmat yrittäjät, Daniel Muotka toteaa. (...)
Toukokuun lopussa Barentsin Nuoret Yrittäjät hanke järjesti venäläisosallistujille oman tapaamisen Muurmanskissa. Julia Klasskovskaya oli mukana kuuntelemassa ruotsalaisen HF- Progress -yrityksen Håkan Forsströmin esitystä. (kuva: Daniel Muotka) Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti 18-30- vuotiaat nuoret yrittäjät. - Tarkan ikärajan asettaminen voi olla vaikeaa. Nuoret ovat entistä pidempään nuoria, joten voimme venyttää ikärajaa kattamaan myös 35-vuotiaat uudet yrittäjät, Muotka kertoo. Useimmat nuoret yrittäjät edustavat hankkeessa tiettyjä toimialoja. - Näitä ovat matkailu, kulttuuri, IT ja media, muotoilu ja kauppa. Olemme huomanneet, miten etenkin muotoilu kiinnostaa nuoria koko Barentsin alueella. Kiinnostus päästä mukaan hankkeeseen kasvaa koko ajan, Muotka sanoo. Mitä Barentsin Nuoret Yrittäjät hanke tarjoaa osallistujille? - Aikaisemmin mainitsemieni kokousten ja yhteyksien luomisen lisäksi voimme tarjota koulutusta ja tukea, yhteistyötä, valmennusta ja neuvoja sekä auttaa ideoiden kehittelyssä. Olemme olleet mukana keksimässä uusia ideoita ja etsimässä uusia yhteistyökumppaneita. Meistä puhutaan laajasti Barentsin alueella ja siksi kiinnostus ja tiedustelut lisääntyvät koko ajan, Daniel Muotka toteaa. Hanke päättyy ensi vuoden helmikuussa Pajalassa järjestettävään suureen yrittäjyystapahtumaan. - Tavoitteena on houkutella vähintään 1500 kävijää koko Barentsin alueelta tähän suureen hankefinaaliin, Muotka kertoo. Mitä tapahtuu sen jälkeen? - Luonnollisesti odotamme hankkeelle jonkinlaista jatkoa. Olemme onnistuneet käynnistämään toimintaa, joka uskoakseni jatkuu pitkään vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin, Daniel Muotka toteaa. Kent Lidman - Kun näemme, miten helppoa on toteuttaa tämän kaltainen hanke, on selvää, että teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös muiden alojen toimijoiden yhteistyön edistämiseen Pohjoiskalotilla. Jim Hansen
STREAM 07 kaksi maata, kaksi toimitusta yhteinen nettilähetys Stream 07 voi olla alku vielä laajemmalle rajat ylittävälle yhteistyölle. Tätä mieltä on tromssalainen hankevetäjä Jim Hansen, joka vastaa nuorten uutisraporttien tuottamisesta Stream 07 hankkeessa. - Nuorista on muodostettu työryhmä, joka toimii uutistoimituksena. Sitä johtaa hankkeen vetäjä yhdessä muun muassa Norjan yleisradion kurssivetäjien kanssa. Toimitusryhmä pitää päivittäin kokouksen ja arvioi tehtyjä uutislähetyksiä. Ryhmä raportoi uutisia ajankohtaisista teemoista Nuorten Pohjoismaiselta filmifestivaalilta ja maailman ympäristöpäivään liittyen ilmaston lämpenemisestä Tromssasta, Hansen kertoo. Pohjoiskalottiyhteistyö on tänä vuonna uutta. Muun muassa Pohjoiskalotin neuvosto on auttanut sen syntymistä myöntämällä rahoitusta hankkeelle. Stream 07 on ainutlaatuinen, valtioiden rajat ylittävä yhteistyöhanke, joka lyhyesti tarkoittaa sitä, että työryhmät tekevät päivittäin Norjan Tromssassa uutisraportteja, jotka siirretään kuitukaapeleita myöten Ruotsin Piitimeen. Siellä raportit leikataan, niistä laaditaan puolen tunnin studiolähetys ja ne julkaistaan netissä esimerkiksi osoitteissa www.counteract.tv, pitefm.se ja NRK.no. Lisäksi tehdään esimerkiksi Nuorten Pohjoismaisen filmifestivaalin (NUFF) avajaisesityksestä suoraa lähetystä, joka siirretään suoraan nettiin. NUFFfestivaali järjestetään viidennen kerran, mukana on 70 elokuvaa ja runsaat 50 vierailijaa eri puolilta maailmaa. Stream 07 keskittyy erityisesti ympäristökysymysten uutisointiin, koska hanke toteutetaan samaan aikaan kun Tromssa isännöi Maailman Ympäristöpäivää. NUFF huomioi myös maailman ympäristöpäivän vieton erityisellä Globaali-NUFF ohjelmistolla. Jim Hansenin on yllättänyt se, miten jouhevasti yhteistyö valtioiden rajojen yli on sujunut. Hänen mielestään Stream 07 avaa mahdollisuuksia uusille hankkeille. - Kun näemme, miten helppoa on toteuttaa tämän kaltainen hanke, on selvää, että teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös muiden alojen toimijoiden yhteistyön edistämiseen Pohjoiskalotilla. Hän haluaisi kehittää Stream 07 edelleen niin, että se kattaisi koko Pohjoiskalotin, mutta hanke sisältää myös globaalin näkökulman. - Kaikki lähetykset tehdään englanniksi, joten voimme tavoittaa valtavan määrän vastaanottajia, Hansen vakuuttaa. Tromssalaiseen hankevetäjään on tehnyt suuren vaikutuksen se, miten paljon Stream 07 osallistujat molemmin puolin rajaa ovat yhteistyöhön panostaneet. - Nuoret ovat tehneet kovasti töitä, valmistaneet hienoja raportteja ja lähetyksiä. Tästä porukasta tullaan vielä jatkossa kuulemaan lisää, Hansen ennustaa.
Suorat lähetykset valtakunnan rajojen yli Tromssan Maailman ympäristöpäivään ilmoittautuneiden 79 lehdistön edustajan joukossa nuoret ovat kilpailleet ansioituneiden toimittajien kanssa haastateltavien etsimisessä. Tänä vuonna toista kertaa toteutettavassa Stream 07:ssä on mukana 6 tromssalaista nuorta. Halvor Lombnäs, Mads Joar Steinholm ja Connie Iren Brenna ovat kaikki 16-vuotiaita ja päättämässä ensimmäisen vuoden opintoja Tromssan Breivikan lukiokoulun media- ja viestintälinjalla. Nuoret hakeutuivat itse mukaan Stream 07:ään ja päivät ovat olleet videotoimittajille kiireisiä. Kun Pohjoiskalottiuutisten toimittaja tapasi nuoret, he olivat haastattelemassa Kristin Halvorsenia, joka on Norjan valtiovarainministeri ja sosialististen vasemmistopuolueen johtaja. - On uskomattoman antoisaa ja hauskaa olla mukana Stream 07: ssa. Saamme tässä esimakua siitä, mitä videotoimittajan työ todellisuudessa on, Lombnäs sanoo. - Halusin olla mukana, koska olen kiinnostunut elokuvasta. Stream 07 on meille hyvä tilaisuus luoda suhteita, joista voi olla tulevaisuudessa hyötyä, Brenna toteaa. Nuoret uskovat, että heille tulee jatkossa olemaan etua niistä kokemuksista ja siitä verkostosta, jotka he ovat hankkeen aikana hankkineet. - Kaikki täällä oppimamme tulee olemaan tarpeen tulevaa TV-toimittajan uraa ajatellen. Teemme kaiken itse raportin valmistelusta varsinaisen haastattelun toteuttamiseen asti. Lisäksi joudumme huolehtimaan editoinnista ja teknisestä viimeistelystä, Steinholm lisää. Koko tuotantotiimi on yksimielisesti sitä mieltä, että videotoimittajan ura kiinnostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Brenna myöntää, että päivät ovat olleet pitkiä. Mikä on ollut vaikeinta? -Mielestäni vaikeinta on valmistella haastattelukysymyksiä, sillä on tärkeää saada raporttiin mielenkiintoinen näkökulma ja samalla valmistautua hyvin etukäteen jo ennen kuin seisotaan haastateltavan kanssa kasvotusten. - Täytyy myös kerätä rohkeutta mennä pyytämään haastattelua, täydentää raportointitiimin toinen jäsen Steinholm. Kaikki tekevät kaikkea ja valtionvarainministerin haastattelussa Steinholm vastasi kuvauksesta. - Haastattelun toteuttamiseen liittyy monia asioita, joita pitää ottaa huomioon, eikä aina ole helppoa saada juuri oikeita asioita mukaan. Mutta olemme käyttäneet teräviä kyynärpäitä ja nuorta viehätysvoimaa ja ne ovat tähän asti toimineet, Steinholm myhäilee. Nuoret suhtautuvat myönteisesti rajat ylittävään yhteistyöhön, mutta eivät ole kiireiltään ehtineet sitä enemmän pohtia. - Ympäristöteemaviikko ja NUFF ovat työllistäneet meidät täysin. Niinpä raporttien syöttäminen on tehty lähes rutiininomaisesti. Mutta on valtavan hienoa, että niistä tehdään yhteinen nettilähetys ja meidän raporttimme tavoittavat laajemman yleisön meillä on täällä pohjoisessa paljon yhteistä, Lombnäs toteaa. Tuotantotiimi poistuu paikalta, koska vielä yksi aineisto pitää lähettää kuitukaapeleita myöten Ruotsiin.
Tromssan toimittamista aineistoista koostetaan nettilähetys Piitimessä Piitimen musiikkikorkeakoulun tietokoneluokassa istuu muutamia oppilaita ottamassa vastaan Tromssan lähetystä. He koostavat raporteista lähetyksen, joka julkaistaan netissä ja lähetetään koulun TV-kanavan kautta. - On tosi jännittävää työskennellä tällä tavalla. Kun Tromssan aineisto on tullut meille, korjailemme tarvittaessa sen värejä ja ääntä. Sitten laadin lähetysaikataulun ja suunnittelen lähetyksen sisällön, kertoo Catrine Ibsen, joka on ohjelmasta vastaava toimittaja. Opiskelijat ovat Luulajan teknisen yliopiston media-, musiikki- ja tekniikkaosastolta ja tekevät nyt työtä lähes autiossa koulussa. Muilla oppilailla alkoi loma jo viikkoa aikaisemmin. - Olemme täällä viikon pidempään kun muut, koska Tromssan nuorisofilmifestivaali ja ympäristöpäivät järjestettiin koulujen päättymisen jälkeen, Piitimen yliopistokoulutuksen varaopettaja Thomas Johanesson selittää. Kun lähetysaikataulu on laadittu ja lähetyksen ulkoasu päätetty, on aika valmistaa juonnot. -Lähetyksen teemana on kulttuuri ja ympäristö. Teemaan sopii hyvin, että juonnot tehdään luonnon keskellä, Catrine Ibsen sanoo. Yksi lähetys sisältää keskimäärin kolme raporttia. - Lähetämme 7-8 minuuttia kerralla. Lähetys ei voi olla pidempi, kun se lähetetään netin kautta. Vastaanottajat eivät jaksa katsoa pitkiä nettilähetyksiä. Raporttien pituus vaihtelee hieman, yleensä se on puolestatoista kahteen minuuttiin. Koska lähetämme neljän päivän ajan, tulemme valmistamaan kaikkiaan noin 12 raporttia lähetystä varten, Catrine Ibsen kertoo. Päivän ohjelman vetäjinä ovat Mårten Sandin ja Seda Tapas. Juonnot tehdään englanniksi. - On tosi mukavaa olla ohjelman vetäjänä täällä ulkona, Seda Tapas sanoo. - Tuntuu luontevalta lähettää ohjelma englannin kielellä, koska tavoittelemme kansainvälistä yleisöä. Haastattelut on suurimmaksi osaksi tehty norjaksi ja ne täytyy kääntää englanniksi ennen lähetystä, Catrine Ibsen kertoo. Uutisissa on siis mukana Norjan valtionvarainministeri Kristin Halvorsen, jota norjalaisnuoret olivat haastattelemassa uutisraporttimme teon aikaan. - Tässä on valtionvarainministerin haastattelu. Olemme juuri valmistamassa sitä lähetystä varten, Catrine Ibsen selittää. Nettilähetysten valmistustekniikka on toiminut moitteettomasti koko ajan. - Meillä on hyvin toimiva tekniikka liikkuvien kuvien streamausta (suoraa siirtoa) varten. Sen kanssa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia, kertoo Tomas Lindén, joka on työskennellyt paljon tekniikan parissa. Kaikki Piitimessä mukana olevat opiskelijat pitävät kokemusta antoisana ja työskentelyä Pohjoiskalotin rajat ylittävässä hankkeessa mielenkiintoisena. Tekstit ja kuvat Vidar Korsberg Dalsbö Tromssassa ja Kent Lidman Piitimessä.
RAJAESTEIDEN POISTAMISESTA TARVITAAN KONKREETTISIA TULOKSIA - Elinkeinoelämä odottaa enemmän konkreettisia tuloksia pohjoismaisesta rajaesteiden poistamiseen tähtäävästä toiminnasta. Tarvitaan vähemmän puheita ja kokouksia ja enemmän käytännön toimenpiteitä, jotta yritystoiminta valtioiden rajojen yli helpottuisi. Näin vaati Havator Oy:n Erkki Hanhirova Torniossa kesäkuussa pidetyssä rajapoliittisessa foorumissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rajapoliittinen sihteeristö toimi yhteistyössä Haloo Nordenin, Rajaosaamiskeskuksen, Pohjola-Nordenin ja Suomen ulkoministeriön Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön kanssa, kun Tornion kolmipäiväistä liikkuvuustapahtumaa järjesteltiin. Kokousten lisäksi pidettiin Töissä Pohjoiskalotilla yleisömessut, virkamiesseminaari ja rajapoliittinen foorumi. Osallistujia oli yli 200 henkilöä. Keskustelua käytiin lainsäädännön eroista, asetusten ja sääntöjen tulkintaeroista sekä yleisön ja viranomaisten tiedon puutteesta. Tietoa on olemassa runsaasti, mutta sitä on vaikea löytää. Lisäksi ongelmana voi olla se, että erityiskysymyksissä tietoa on vain muutamalla harvalla asiantuntijalla, joita on vaikea löytää tai tavoittaa. Rajapoliittisessa seminaarissa tuli esiin monia parannussehdotuksia. Tilaisuuden tavoitteena oli koota konkreettisia toimenpide-ehdotuksia rajaesteiden poistamiseksi. Ehdotuksen esitetään myöhemmin tänä vuonna pohjoismaisille yhteistyöministereille. Osallistujat saivat ryhmätyönä päättää, mitkä toimenpide-ehdotuksista välitetään edelleen ministereille. Yhden ryhmän ehdotus oli, että pyritään konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla helpotetaan osaaikatyötä rajan yli ja poistetaan ne puutteet, joita on osa-aikaisten työntekijöiden sosiaaliturvassa tänä päivänä. Toinen ryhmä ehdotti ammattiin johtavan aikuiskoulutuksen yhdenmukaistamista Pohjoismaissa, jotta koulutus antaisi pätevyyden saada työtä kaikista alueen maista. Kolmas ryhmä halusi edistää rajat ylittävää yrittäjyyttä uudella pohjoismaisella, nuorten yrittäjyyteen keskittyvällä suurohjelmalla, jonka kautta yrittäjyys vahvistuisi ja alueiden innovatiivisuus kasvaisi. Neljäs ryhmä toivoi, että olemassa olevien Ruotsi-Tanska, Ruotsi-Norja, Ruotsi-Suomi tietopalvelujen sekä koko Pohjolassa toimivan Haloo Nordenin toimintaa vahvistettaisi entisestään. Yleinen mielipide oli, että pitää pikaisesti siirtyä selvitysten ja kartoitusten tekemisestä konkreettisiin toimiin jo todettujen rajaesteiden poistamiseksi. Siksi Pohjoismaiden ministerineuvoston kannattaisi keskittyä joidenkin keskeisten ongelmien poistamiseen. On parempi keskittää ponnistelut tarkemmin ja saada nopeammin tuloksia kuin hajauttaa toimintaa moneen eri suuntaan.