Subscribe Share Past Issues Translate Näytä sähköposti selaimessa 23.4.2015 4 2015 SISÄLTÖ Eurooppaviikon teemana Suomi 20 vuotta EU:ssa Eurooppalaisen elokuvan viikot Eurooppasalissa Ekosuunniteltu kahvinkeitin sammuu itsestään Innovaatiokisalla loppu turhille turhille antibioottikuureille Puhdasta puukaasuenergiaa Suomesta Kraft ur hög kompetens i Österbotten Arvoisa lukija! Europa uutiskirje Ajassa ilmestyy kuukauden puolivälin tienoilla. Toukokuun alussa, Eurooppa viikolla, ilmestyy myös painettu lehti, jonka teemana on "Suomi 20 vuotta Euroopan unionissa". Lehti on jaossa erilaisissa tapahtumissa ja EU palvelupisteissä. Käy hakemassa omasi! Kiitämme kommenteista, joita voit lähettää uutiskirjeen lopusta löytyvän Palaute linkin kautta. Jos haluat muuttaa tilaustietojasi tai erota jakelulistalta, napsauta "unsubscribe" tai "update subscription" linkkiä sähköpostiviestin alareunassa. Parhain terveisin Euroopan komission Suomen edustusto
Eurooppa viikolla muistellaan ja katsotaan eteenpäin Heti vappuhulinoiden jälkeen alkaa Eurooppa viikko, joka on täynnä EU:hun liittyviä tapahtumia. Tänä vuonna juhlitaan myös Suomen 20 vuotista taivalta EU:n jäsenmaana, ja Euroopan komission Suomen edustusto järjestää sen merkeissä juhlan Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston kanssa. Toukokuun 9. päivä nimettiin Eurooppa päiväksi vuonna 1986 niin sanotun Schumanin julistuksen mukaan. Ranskan hallitus ehdotti 9.5.1950 ulkoministerinsä Robert Schumanin aloitteesta, että Ranskan ja Saksan hiili ja terästuotanto asetetaan yhteisen viranomaisen alaisuuteen ja järjestöön, johon voi liittyä myös muita Euroopan maita. Näin alkoi Euroopan yhdentymiskehitys kohti nykyistä Euroopan unionia. Helsingissä kansanjuhla Eurooppa päivänä liput liehuvat Suomessakin. Komissio ja parlamentti järjestävät kansanjuhlan Helsingin rautatieaseman Postihallissa kello 10 13. Ohjelmassa on muun muassa kakkukahvit, musiikkia, näyttely ja kiinnostavia haastatteluja. Diginäyttelyssä voi nähdä videoita sekä vanhoja ja uusia EU aiheisia valokuvia. Euroviisupainotteisesta musiikista huolehtii EU Correspondents yhtye, jossa soittaa Suomen entisiä EU kirjeenvaihtajia. Historiaa ja visioita Viikolla ilmestyy myös Europa lehti, jota komissio jakaa tilaisuuksissaan. Lehdessä Suomen EU jäsenyyden konkarit muistelevat jäsenyysajan alkutaivalta ja tulevaisuudentutkija pohtii, millaisia vaihtoehtoja meillä on edessämme. Lisäksi on juttua opiskelijavaihdosta, uudenlaisista yrityksistä ja maatalouden tilanteesta. Loppuvuoden Europa uutiskirjeissä kuullaan muitakin Suomen EU jäsenyyden pitkän linjan asiantuntijoita. Suomalaisilta on kysytty, mitä sana EU tuo heidän mieliinsä. Eurobarometriselvityksen mukaan korkealle nousivat sanat euro, yhtenäisyys, maanosa, kulttuuri, vapaus ja matkustus. Samantyyppisiä vastauksia saa Peter Nyman Helsingin rautatieasemalla, kun hän kyselee kulkijoilta näiden mielleyhtymiä ja ajatuksia EU:sta.
Katso video Peter Nymanin haastatteluista! Palaa sisällysluetteloon Elokuvia Eurooppasalissa Eurooppalaisen elokuvan viikot alkoivat 17. huhtikuuta Eurooppasalissa latvialaiselokuvalla Pako Riiasta, joka kertoo kahdesta 1900 luvun merkittävästä taiteilijasta, Sergei Eisensteinista ja Isaiah Berlinistä. Elokuvaviikot päättyvät 29.4. ruotsalaiseen Hotell filmiin. Vuoden 2015 Eurooppalaisen elokuvan viikkojen ohjelmisto kuvastaa eurooppalaisen teemavuoden aiheen, kehitysyhteistyön, eri ulottuvuuksia. Tapahtuman 23 elokuvaa kertovat muun muassa maahanmuutosta ja tyttöjen asemasta. Elokuvat tuovat tarinansa maailmalta lähelle katsojaa draaman, dokumentin, musiikin ja huumorin keinoin. Suomea edustaa dokumenttielokuva Autolla Nepaliin, joka sai alkunsa Juho Leppäsen halusta auttaa nepalilaisia. Joukkorahoituksen avulla hän lähti ystävineen pakettiautolla Nepaliin tavoitteenaan saada huomiota kastittomien oloille ja erityisesti paikalliselle naisten turvakodille. Matkan varrella porukka kohtasi yllättäviäkin vastoinkäymisiä, mutta moni tapahtuma tallentui videokameroille. Timo Peltokangas on ohjannut näistä tallenteista elokuvan, joka haluaa inspiroida muitakin tekemään pieniä tai suuria tekoja, jotka tekevät maailmasta paremman. Lipputulot menevät lyhentämättöminä Nepaliin, minne onkin jo saatu rakennetuksi uusia kouluja Leppäsen spontaanin avustusmatkan ansiosta. Katso videolta Juho Leppäsen haastattelu ja tunnelmia elokuvaviikon avajaispäivältä. Elokuvaviikot tapahtuman järjestävät Euroopan komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto yhdessä EU maiden ja EUjäsenehdokasmaiden suurlähetystöjen ja kulttuuri instituuttien kanssa. Maksuttomia lippuja jaetaan tuntia ennen näytöstä Eurooppasalin (Malminkatu 16, Helsinki) aulatilassa. Elokuvat on tekstitetty englanniksi.
Palaa sisällysluetteloon Ekosuunniteltu kahvinkeitin sammuu itsestään Kauppiaat saavat myydä ja kuluttajat käyttää nykyiset kahvinkeittimensä loppuun, mutta vuoden 2015 alusta myytävien uusien laitteiden pitää täyttää niin sanotut ekosuunnitteluvaatimukset. Erilaiset ympäristön suojelemiseen liittyvät merkinnät koristavat yhä useampia tuotteita. Monen nykylaitteen ympäristövaikutus ja energiankulutus yritetään painaa mahdollisimman pieneksi ottamalla ekologisuus huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ekologisen suunnittelun periaatteita noudattava suunnittelija miettii tuotteen elinkaarta raaka aineiden hyödyntämisestä tuotantoon, jakeluun ja hävitykseen asti. Hän pohtii, mihin television virtakytkin kannattaa sijoittaa, mitä metalleja lampuissa käytetään ja miten poisheitettävän tuotteen osia voidaan kierrättää mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Direktiivi, laki ja asetukset määräävät suunnittelua Ekosuunnittelua edellyttää myös vuonna 2005 voimaan tullut EU:n direktiivi, jota on täydennetty useaan otteeseen. Suomessa sen määräykset sisältyvät lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnöille asetettavista vaatimuksista. Lisäksi komissio antaa asetuksia yksittäisten tuoteryhmien tarkemmista vaatimuksista. Noudatetaanko säädöksiä kaikissa EU maissa yhtä tiukasti, ylitarkastaja Teemu Hartikainen Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesista? Puitedirektiivin viimeisin versio on vuodelta 2009, joten se on jo vakiintunutta lainsäädäntöä joka maassa. Tuoteryhmäkohtaisten asetusten noudattaminen ei voi olla tiukkaa tai löysää, koska tuotteen on ne täytettävä päästäkseen Euroopan markkinoille. Valvonta sen sijaan eroaa maiden välillä paljonkin. Joissakin maissa toimijoille määrätään sakkoja tai valvontamaksuja, mutta Suomen suhtautuminen vaatimusten vastaisiin tuotteisiin on lievimmästä päästä: meillä voidaan ainoastaan kieltää tällaisten tuotteiden markkinoilla pitäminen. Viranomaiset eivät EU:ssa tarkasta tuotteita ennakkoon, vaan valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän EU:n vaatimukset ja kiinnittää CE merkin tämän vakuudeksi.
TUKESin tarkastukset ovat pistokoeluonteisia ja kattavat vain pienen osan markkinoilla olevista tuotteista. Vanhat laitteet saa käyttää loppuun Tammikuussa 2015 tuli voimaan joukko uusia ekosuunnitteluvaatimuksia uuneille, liesituulettimille, keittotasoille. Kahvinkeittimien tulee lisäksi sammua automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Keittiöissä ja kaupoissa voidaan kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä vaatimukset koskevat vain uusia markkinoille saatettavia tuotteita. EU:n alueella ennestään myynnissä olevat laitteet eivät siis saa energiamerkkiä, eikä niitä muuteta uusien suunnitteluvaatimusten mukaisiksi. Kun nyt kaikki suuret keittiölaitteet on otettu EU:n energiamerkinnän piiriin, niiden vertailu on ostajallekin helpompaa. Merkistä näkee esimerkiksi laitteen meluarvon ja rasvansuodatuksen luokan. Hartikainen ei kuitenkaan usko, että uudet vaatimukset vaikuttavat kodinkoneiden kauppaan suuntaan tai toiseen. Vanhoja varastoja saa myydä niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuskin kuluttajat lähtevät vaihtamaan kahvinkeitintään uuteen, koska tämä sammuu oltuaan 40 minuuttia päällä. Uusi ostetaan sitten kun vanha hajoaa tai ei sovi enää sisustukseen. Toivoisin tietysti, että perinteisiä liesiä alettaisiin korvata induktioliesillä nykytahtia nopeammin sekä energiansäästön että turvallisuuden vuoksi. Ekosuunnittelu säästää energiaa Energiamarkkinoita koskeva lainsäädäntö ja EU:n energiaunioni keskittyvät tuotantoon, kun taas ekosuunnittelu liittyy energia alan sääntelyyn tuotelähtöisestä näkökulmasta. Ekologisen suunnittelun ansiosta Euroopan unionissa arvioidaan vuonna 2020 kulutettavan sähköä 1 116 TWh (terawattituntia) vähemmän kuin ilman ekosuunnitteluvaatimuksia. Tuo määrä vastaa noin viittä prosenttia primäärienergian kulutuksesta eli erilaisten lähteiden energiasisällöstä, ennen kuin se on muutettu sähköntuotannoksi. Hartikainen toteaa, että ekosuunnittelun vaikutukset eivät näy kuluttajalle suoraan, koska uudet energiatehokkaammat tuotteet korvaavat vanhat sitä mukaa, kun vanhat myydään pois. Kuluttajille näkyvin muutos tapahtui ekosuunnittelusääntelyn alussa, kun hehkulamput poistuivat markkinoilta. Energiamerkistä on kuluttajille hyötyä, koska siinä näkyy muutakin kuin energialuokka, ja niiden avulla voi vertailla tuoteominaisuuksia laajasti. Komission erikoisasiantuntija Ismo Grönroos Saikkala toteaa, että ekosuunnittelu tarjoaa uusia tuotannon ja liiketoiminnan mahdollisuuksia korkean jalostusasteen yrityksille.
Jos yritys osaa ennakoida lainsäädännön tuomat liiketoimintamahdollisuudet, sillä on myös mahdollisuudet parhaisiin tuottoihin ja sitä kautta se kartuttaa myös kansakunnan kilpailukykyä. Missä ovat tällaiset suomalaiset yritykset, Grönroos Saikkala kysyy. Vuoden 2015 alusta uusien myyntiin tulevien kahvinkeitinten ja muiden laitteiden pitää olla ekologisesti suunniteltuja. Vanhoja varastoja saa kuitenkin myydä niin kauan kuin tavaraa riittää, ja kuluttajat voivat rauhassa käyttää vanhat laitteensa loppuun. Palaa sisällysluetteloon Innovaatiokisalla loppu turhille antibioottikuureille EU haastaa tutkijat ja asianharrastajat innovaatiokilpailuun, jossa etsitään poliklinikkakäyttöön soveltuvaa pikatestiä selvittämään, onko potilaan flunssa viruksen vai bakteerin aiheuttama. Tavoitteena on estää antibioottien liikakäyttö. Parhaan menetelmän kehittäjä palkitaan miljoonalla eurolla. Antibiootit ja muut mikrobilääkkeet ovat tehokkaasti selättäneet infektiotauteja jo 70 vuoden ajan. Nykyisin ongelmana on kuitenkin niiden liikakäyttö, sillä terveydenhuollossa määrätään antibiootteja usein myös tarpeettomasti joko potilaan vaatimuksesta tai varmuuden vuoksi silloinkin, kun tulehdustaudin aiheuttaja on virus. EU:n vuonna 2013 toteuttaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 40 prosenttia eurooppalaisista on perillä siitä, että antibiootit eivät tehoa viruksen aiheuttamaan tulehdukseen. Liikakäytön seurauksena on syntynyt mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Euroopassa arvioidaan vuosittain menetettävän noin 25 000
ihmishenkeä ja yli 1,5 miljardia euroa antimikrobisen resistenssin (AMR) vuoksi. Jos potilaan taudin aiheuttaja tunnistettaisiin varhain, vältyttäisiin turhilta antibioottikuureilta, mikä estäisi vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä. Antibioottien järkevää käyttöä koskeva tiedotus eri puolilla Eurooppaa halutaan yhtenäistää, ja vuosittain 18. marraskuuta vietetään antibioottipäivää (EAAD). Vuoden 2014 aiheena oli itselääkitys antibiooteilla. Suurpalkinto houkuttelee keksimään EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma Horisontti 2020 antaa miljoonan euron palkinnon menetelmästä, jolla voidaan hoitopaikassa luotettavasti, nopeasti, edullisesti ja potilaalle vaivattomasti todentaa, onko hänen ylähengitystietulehduksensa hoidettavissa ilman antibiootteja. Kilpailuun voi osallistua henkilö tai organisaatio, joka toimii EU jäsenmaassa tai Horisontti 2020 ohjelmaan liittyneessä maassa. Osallistujien on lähetettävä kirjallinen esitys ratkaisustaan asiantuntijaraadille viimeistään 17.8.2016. Syys ja lokakuussa riippumattomat asiantuntijat arvioivat kilpailuhakemukset. Viisi parasta kilpailijaa kutsutaan mahdollisesti kuultaviksi ja samassa yhteydessä esittelemään kehittämäänsä menetelmää käytännössä. Asiantuntijapaneeli valitsee voittajan vuoden 2016 lopussa. Tällöin kaikille kilpailijoille toimitetaan tiedot arviointiprosessin tuloksista. Miljoonan euron summa on yksi EU:n Horisontti palkinnoista, joilla houkutellaan tutkijoita ratkaisemaan tarkalleen nimettyjä, eurooppalaisten arkea haittaavia ongelmia. Ajatuksena on, että palkinto saa mukaan myös ne, joille kynnys tavanomaisten tutkimusapurahojen hakemiseen on liian korkea. Tutustu kilpailun sääntöihin tarkemmin osoitteessa Horizon Prize/Better Use of Antibiotics. Tänä vuonna Horisontti 2020 ohjelmassa on tarkoitus käynnistää ainakin viisi palkintokisaa, jotka liittyvät terveys, ympäristö sekä tieto ja viestintätekniikan aloihin. Palaa sisällysluetteloon
Puhdasta energiaa puuhakkeesta Oulunsalolaisen GASEKin Euroopan valloitus puukaasuteknologialla on alkamassa, ja siilinjärveläinen Hydroline esitteli omia hydrauliikkainnovaatioitaan Hannoverin teollisuusmessuilla huhtikuussa. Molemmat yritykset ovat saaneet rahoitusta EU:n Horisontti 2020 ohjelmasta. Euroopassa peräänkuulutetaan innovatiivisia uusia yrityksiä ja tuotteita, joilla luodaan työpaikkoja ja talouskasvua. Luova työ vaatii aikaa ja ideoiden toteuttaminen myytäviksi tuotteiksi rahaa. Avuksi tulevat riskisijoittajat, bisnesenkelit, tutkimusrahoitusta järjestävät organisaatiot kuten Tekes sekä Euroopan unioni. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 myönsi keväällä oulunsalolaiselle GASEK Oy:lle ensi vaiheen rahoitusta projektiin, jolla yrityksen kehittämä kaasutusmenetelmä viimeistellään suurille markkinoille. Hanke sisältää esimerkiksi yrityksen immateriaalioikeuksien (IPR) ja kohdemarkkinoiden tutkimukset sekä kansainvälistymissuunnitelman. GASEK on kehittänyt menetelmän ja laitteistot, joilla voidaan tuottaa puhdasta kaasua sekapuuhakkeesta. Toimitusjohtaja Kauko Väinämö kertoo, että yrityksen puukaasuttamisteknologia perustuu 30 vuoden kehitystyöhön. Oikeastaan tuotekehitys alkoi sota aikana, kun autot käyttivät bensiinin sijasta käyttövoimana häkää. 1980 luvulla Eero Kangasoja jalosti jo toisessa polvessa häkäpönttötekniikkaa. Hän löysi vähitellen oikeanlaisen menetelmän puuhakkeen pyrolyysiprosessille, jolla syntyy hyvin puhdasta ja vähätervaista tuotekaasua, ja vuonna 2008 hän oli perustamassa puun kaasuttamiseen erikoistunutta GASEKia. Yritystä ovat rahoittaneet ja tukeneet muun muassa pääomasijoittajat VNT
Management Oy, Aloitusrahasto Vera ja Reisjärven kunta, jonka alueella tuotekehityslaboratorio ja nyt käytöstä jäävä tehdas sijaitsevat. GASEKissa työskentelee kymmenkunta henkilöä, ja vuosittainen liikevaihto on liikkunut 100 000 euron tietämillä. Lisäys 24.4.2015: Väinämö kertoo, että vuonna 2014 Gasekin liikevaihto nousi 780 000 euroon, ja tämän vuoden tavoitteena on kaksinkertaistaa se. Väinämö kertoo, että GASEK perustettiin alun perin toimittamaan pieniä CHPvoimaloita maatiloille ja pienille yrityksille. CHP tulee englannin sanoista Combined Heat and Power, eli nämä laitokset tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle maksetaan tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina. Suomessa tariffin minimivaatimukseksi tuli kuitenkin 100 KVA teho, johon pien CHP laitokset eivät yllä. Siksi GASEK lähti kehittämään suuremman kapasiteetin pyrolyysikaasuttimia, ja kaksi kaupallista pilottia on nyt valmistunut asiakaskohteisiin. Nykyisillä kaasuttimilla korvataan öljyn ja maakaasun käyttöä teollisuuden kattiloissa. Nyt saadulla SMEI rahoituksella pystytään myös tuotteistamaan sähkön tuotantoa suuremmassa kokoluokassa ja valmistelemaan teknologia vientimarkkinoille. Väinämön mukaan yrityksen puhdas energiantuotanto hakkeesta on herättänyt kiinnostusta muun muassa Baltiassa. GASEK aikookin hakea Horisonttijatkorahoitusta, jotta Euroopan valloitus pääsee vauhtiin. Hydrauliikkasynlinterien suunnitteluun erikoistunut siilinjärveläinen Hydroline puolestaan haki ja sai suoraan Horisontti ohjelman kakkosvaiheen rahoitusta, joka on suunnattu kasvaville pk yrityksille. Myönteistä päätöstä edesauttoi yrityksen kansainvälisyys, mukautuva liiketoimintasuunnitelma ja toimintaympäristön tarkka analyysi. Suomesta hyväksyttiin vain kuuden yrityksen hakemukset. Hydroline aikoo käyttää tuen muun muassa älytuotteiden ja esineiden internetin kehitystyöhön. Hanke alkaa syksyllä 2015, ja se toteutetaan yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hydrolinen teknologiajohtaja Manu Leinonen korostaakin partneriverkoston merkitystä tulosten aikaansaamiseksi. Palaa sisällysluetteloon Kraft ur hög kompetens i Österbotten För ett år sedan, 23.1.2014, godkände Finlands regering strukturfondsprogrammet Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020, som inbegriper både Europeiska regionala utvecklingsfondens (ERUF) och Europeiska socialfondens (ESF) åtgärder.
Strukturfondsprogrammet 2014 2020 i Finland 2,6 miljarder euro i offentlig finansiering (EU + nationell) Målen fram till år 2023: 12 700 nya jobb, 1 200 nya företag, 306 000 personer (tredjedel arbetslösa) engagerade i olika projekt som främjar sysselsättningen, 200 nya lösningar som främjar utvecklingen av koldioxidsnåla samhällen. Landskapets samarbetsgrupp (MYR) svarar för genomförandet av programmet. Österbottens vision i landskapsstrategin är "Ny energi i Österbotten: Kraft ur hög kompetens, kulturell mångfald och stark sammanhållning". Den innebär att år 2040 ska Österbotten vara en konkurrenskraftig region med välmående befolkning och god livsmiljö. Det behövs prioritering och samarbete Företagsamheten i Österbotten är stor och det grundas fortsättningsvis nya mikroföretag. En utmaning ligger i att få de små och medelstora företagen att växa och utvecklas så att de kan svara mot de krav som ställs på dem som underleverantörer åt större företag som verkar på en global marknad, säger Niklas Ulfvens, utvecklings och näringslivschef i Österbottens förbund. Enligt Ulfvens är tilldelningen av strukturfondsmedel till Österbotten liten i förhållande till de flesta andra landskap i Finland. Därför behöver man prioritera och samarbeta med andra myndigheter. För att maximera utnyttjandet av de begränsade resurserna finansierar förbundet projekt som hänför sig till ERUF programmets prioriterade område Produktion och utnyttjande av ny kunskap och kompetens. I dess särskilda mål beaktar man kraven på smart specialisering: utveckla forsknings, kompetens och innovationskluster utgående från regionala styrkor, stärka företagens innovationsverksamhet och utveckla lösningar inom förnybar energi samt energieffektiva lösningar. Österbotten är aktivt med också i förverkligandet av programmet Botnia Atlantica inom ramen för programmet för territoriellt samarbete (Interreg). Diversifiering hjälper Österbotten Under år 2014 steg arbetslöshetsprocent i Österbotten till 6,1 %, i hela landet var siffran 8,7 %. Ekonomiskt går det fortfarande bättre för Österbotten än för många andra landskap, tack vare diversifierad näringsstruktur och stor andel av industri och
export, säger Ulfvens. Energiteknologiklustret är Nordens största. Därtill har vi fordonsindustri, pappersoch massaindustri, kemiska industri inklusive båtbyggnad, tillverkning av metallprodukter och förädlingsindustri. Utsikterna för företagen i landskapet kan fortsättningsvis beskrivas som goda trots att det märks att det varit flera tunga år för en del företag. En ny konjunkturuppgång kan urskiljas vid slutet av år 2014 för exportens del. I slutet av år 2014 hade Österbotten 181 156 invånare, och antalet barn är stort. Befolkningen har ökat under 2000 talet med nästan 8 000 personer, och åldersstrukturen är relativt balanserad. Finlands mest internationella landskap är Nyland, Åland och Österbotten, där över 5 % av befolkningen talar något annat modersmål än svenska eller finska. Dessa två är nästan jämnstark språk i landskapet. Nyckelordet är smart specialisering Ulfvens berättar att Österbottens förbund har i samarbete med NTM centralen och de lokala aktionsgrupperna satsat på inspirationsdagar. Syftet är att ge deltagarna intryck för att tänka annorlunda, tips om hur man strukturerar sina tankar och väcker tankar kring hur man formulerar konkreta mål och arbetar för att nå dem. Evenemangen har varit välbesökta. Cirka 300 personer har kommit för att diskutera sinsemellan och få inspiration. Därtill har förbundet ordnat egna informationsmöten och temadiskussioner i samband med att våra ERUF medel utlysts att sökas. Det gäller i första hand yrkeshögskolor, universitet och näringsbolag eftersom förbunden inte kan bevilja direkt företagsstöd. Det finns sex universitetsenheter och två yrkeshögskolor i Österbotten. Enligt Ulfvens är det viktigt att förstå att utvecklingen av innovationssystemet i Österbotten, som byggs upp med hjälp av ERUF medel, grundar sig på smart
specialisering. Det är inte en enda bransch eller ett kluster som står i fokus utan innovativitet stöds genom branschöverskridande utvecklingsåtgärder samt i forskningsområden som stöder exportbranscherna. Vi identifierar först var vi har de största utmaningarna i vårt innovationssystem och vilka åtgärder som behövs. Vi vill att innovativa produkter, tjänster och verksamhetskoncept ska kunna uppstå ur den mångfald som finns i en region med täta nätverk. På så vis kan vi stöda såväl de redan starka exportbranscherna som uppkomsten av nya, innovativa företag. Företagsvärlden, utbildning och forskning samt offentlig sektor måste samarbeta så att vi kan åstadkomma något som utöver det vanliga. edemve skapar labbmiljö för samarbete Som exempel på nya projekt nämner Ulfvens edemve, som svarar på kravet om att skapa en fungerande labbmiljö där man på ett praktiskt sätt kan förmedla den senaste kunskapen från forskning och utbildning till och från företag. edemve tjänsterna kommer att bli en del av DEMVE miljön i laboratoriet i Technobothnia. Nu är det möligt att säkerställa kontinuiteten hos den verksamhet som skapats i projektet DEMVE1. DEMVE 1 startades 2011. Inom projektet utvecklades en testmiljö för undersökning av eldistributionsnätets digitala dataöverföring. Projektet hade som mål att skapa kunskap om sambruk av olika leverantörers skyddsteknik för att hjälpa elbolagen att möta de nya utmaningar som deras verksamhetsområden och affärsprocesser står inför. Miljön kompletteras med nyinstallationer, en läroplattform och möjlighet till fjärranvändning. edemve tjänsterna kommer att säljas till företag som komplement till laboratoriets övriga utbud. I strukturfondsprogrammet för Finland stöder projektet prioriterat område 2 (Produktion och användning av ny information och kunskap) och det särskilda målet 4.1 (Utveckla forsknings, kompetens och innovationskluster på basis av regionala styrkor). Trots allt är det sist och slutligen fråga om att skapa förutsättningar för människor att förverkliga idéer som för utvecklingen framåt, säger Ulfvens.
Palaa sisällysluetteloon Anna palautetta uutiskirjeestämme