Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012

Samankaltaiset tiedostot
Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Liite I. Luettelo nimistä, lääkemuoto, lääkevalmisteen vahvuudet, antoreitti, hakija jäsenvaltioissa

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

PALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA. Jukka Hietaniemi VTT

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Suosituimmat kohdemaat

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

menestykseen Sakari Tamminen

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO HPO.FI

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä : Väestörakenteen muutos ja vaikutukset liiketoimintaympäristöön

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela

Tulisijojen testaaminen

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

muutos *) %-yks. % 2016

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

muutos *) %-yks. % 2017*)

Suomi työn verottajana 2010

Rajahaastattelututkimus

Politiikan pitkät syklit ja poliittisen kentän uusjako

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

koulutuksesta kuvaajia

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

*) %-yks. % 2018*)

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Csaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,

Suorien sijoitusten pääoma

Perustulokokeilu

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Suomi työn verottajana 2009

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Suomi työn verottajana 2008

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

ENERGIALIIGA TIISTAI kellonaika kenttä sarja

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Coloplastin paikallistoimistot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

FSD2463 European Social Survey 2008: Suomen aineisto

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

A8-0321/78

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Käyttötilastot - toukokuussa 2007

Transkriptio:

Populismi ja puoluejärjestelmä Heikki Paloheimo Muutosvaalit 2011 kirjan julkistamisseminaari 29.3.2012 heikki.paloheimo@uta.fi

Populististen puolueiden yhteiset piirteet 1. Ne sitoutuvat määrätyllä alueella asuvaan kansaan 2. Niillä on idealisoitu, harmoninen ja positiivinen kuva menneisyydestä 3. Niillä on kaksijakoinen maailmankuva Me ja muut, hyvät ja pahat, meidät kansa ja muut, yhteinen kansa ja herrat 4. Niillä on ambivalentti suhtautuminen demokratiaan Ne sitoutuvat demokratiaan, mutta Vetävät puoleensa myös kansalaisia, jotka ihannoivat itsevaltaista hallitsemista

Miksi populististen puolueiden kannatus kasvaa? 1. Vastareaktio talouden kansainvälistymisen epämiellyttäville vaikutuksille 2. Vastareaktio monikulttuurisuudelle 3. Vastareaktio perinnäisten arvojen ja yhteisöjen rapautumiselle 4. Seuraus hallitsemislaitoksiin kohdistuvasta epäluottamuksesta 5. Tyytymättömyyden osoitus politiikan liiallisesta monimutkaisuudesta

Populististen puolueiden kannatus Länsi Euroopan maissa Maa 1980 89 2000 11 Muutos Osuus parlamenttipaikoista 2012 Puolue SVP, APS/FPS, LdT ja MCG 12,4 28,2 15,8 28,5 Sveitsi Norja FRP 7,1 19,9 12,8 24,3 Alankomaat LN, LPF ja PVV 0,0 11,5 11,5 16,0 Belgia FN ja VB 1,5 11,9 10,4 8,0 Itävalta FPÖ ja BZÖ 7,4 17,8 10,4 30,1 Tanska FRP ja DF 6,6 13,0 6,4 12,3 Italia LN 0,0 5,6 5,6 9,5 Ruotsi NyD ja SD 0,0 3,3 3,3 5,7 Iso Britannia UKIP ja BNP 0,0 3,2 3,2 0,0 Kreikka LAOS 0,0 2,9 2,9 5,0 Ranska FN ja MPF 6,6 8,8 2,2 0,0 Suomi SMP ja PS 6,6 7,8 1,2 19,5 Saksa REP 0,0 0,5 0,5 0,0 Keskiarvo 3,7 10,3 6,6 Lähde: <http://www.parties and elections.de>

Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin tai täysin eri mieltä Suomi (2011) Perussuomalaiset 57 35 9 100 (148) Muu puolue 70 25 4 100 (811) Ei mikään puolue 56 35 9 100 (299) Norja (2001) Edistyspuolue 54 42 4 100 (211) Muu puolue 71 26 3 100 (1372) Ei mikään puolue 57 36 8 100 (421) Tanska (2001) Kansanpuolue 66 32 2 100 (134) Muu puolue 78 20 2 100 (1436) Ei mikään puolue 63 32 5 100 (402) Ruotsi (2002) Kaikki vastaajat 57 41 3 100 (1002) Yhteensä % (n) Aineisto: CSES moduuli 2 ja vuoden 2011 eduskuntavaalitutkimus

Kuinka tyytyväinen kaiken kaikkiaan olette tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen [maassa] Keskiarvo asteikolla 0 10 Suomi Ruotsi Norja Tanska Populistipuolue 5,51 4,30 6,95 5,16 Muu puolue 6,22 *** 6,62 *** 7,69 *** 5,41 Ei mikään puolue 5,97 * 6,33 *** 7,40 * 5,45 Aineisto: European Social Survey 2010 Asteikko 0 10 0 = äärimmäisen tyytymätön 10 = äärimmäisen tyytyväinen

Onko mielestänne eduksi vai haitaksi maamme taloudelle, että muista maista muuttaa ihmisiä maahamme? Keskiarvo asteikolla 0 10 Suomi Ruotsi Norja Tanska Populistipuolue 4,11 2,81 4,37 3,48 Muu puolue 5,63 *** 6,17 *** 6,04 *** 5,56 *** Ei mikään puolue 5,01 *** 5,64 *** 5,45 *** 5,02 *** Aineisto: European Social Survey 2010 Asteikko 0 10 0 = muuttuu huonommaksi paikaksi asua 10 = muuttuu paremmaksi paikaksi asua

Kuinka paljon maamme tulisi sallia sellaisten ihmisten muuttaa maahan asumaan, jotka edustavat eri rotua tai etnistä alkuperää kuin useimmat kansalaisemme Keskiarvo asteikolla 1 4 Populistipuolue Muu puolue Ei mikään puolue Suomi Ruotsi Norja Tanska 2,06 2,26 2,31 2,04 2,46 *** 3,29 *** 2,88 *** 2,82 *** 2,28 *** 3,16 *** 2,75 *** 2,68 *** Aineisto: European Social Survey 2010 Asteikko: 4 pitäisi sallia paljon, 3 pitäisi sallia melko paljon, 2 pitäisi sallia melko vähän, 1 ei pitäisi sallia lainkaan

Arvoliberalismi vs. arvokonservatismi Suomi Ruotsi Norja Tanska Homoilla ja lesboilla pitäisi olla vapaus elää elämäänsä haluamallaan tavalla (täysin samaa mieltä tai samaa mieltä olevien %-osuus) Populistipuolue 66 93 82 90 Muu puolue 75 90 85 * 92 *** Ei mikään puolue 76 * 91 81 88 Rikollisille pitäisi antaa paljon nykyistä kovempia rangaistuksia (täysin samaa mieltä tai samaa mieltä olevien %-osuus) Populistipuolue 93 81 73 66 Muu puolue 72 *** 51 *** 52 *** 39 *** Ei mikään puolue 75 *** 54 ** 58 *** 46 *** Aineisto: European Social Survey 2010

Kuinka tyytyväinen olette siihen, kuinka demokratia toimii [maassa] Suomi Ruotsi Norja Tanska Populistipuolue 5,39 4,07 5,89 6,79 Muu puolue 6,67 *** 6,94 *** 7,28 *** 7,04 Ei mikään puolue 6,03 ** 6,48 *** 6,70 *** 6,81 Aineisto: European Social Survey 2010 Asteikko 0 10 0 = äärimmäisen tyytymätön 10 = äärimmäisen tyytyväinen

Asiat maassamme muuttuisivat paremmiksi suhteellisen nopeastikin, mikäli vain oikeat puolueet ja poliitikot pääsisivät valtaan ja päättämään asioista; väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien prosenttiosuudet 2002 2006 2011 Perussuomalaiset 38 26 50 Jokin muu puolue 23 24 27 Ei mikään puolue 22 17 22 Yhteensä 23 22 31 Aineisto: EVAn kansalliset asennetutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Vastausvaihtoehdot olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, vaikea sanoa, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä

Joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä mistä on kysymys; niiden % osuus jotka vastasivat näin olevan usein tai toisinaan Suomi Norja Tanska Populistipuolue 47 29 31 Muu puolue 37 15 *** 16 ** Ei mikään puolue 52 31 32 Aineisto: European Social Survey 2008 Vastausvaihtoehdot olivat 1 ei koskaan, 2 harvoin, 3 joskus, 4 toisinaan ja 5 usein

Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus Länsi Euroopan maissa 1970 79 1980 89 2000 2011 Muutos A B C C A Itävalta 49,8 45,4 33,7-16,1 Saksa 44,2 39,4 31,9-12,3 Ruotsi 43,7 44,5 35,2-8,5 Norja 38,8 37,4 30,8-8,0 Alankomaat 28,6 31,0 20,8-7,8 Tanska 33,6 30,9 26,3-7,3 Luxembourg 26,8 30,4 22,5-4,3 Iso Britannia 39,1 29,2 35,0-4,1 Sveitsi 24,0 20,6 20,5-3,5 Suomi 24,5 25,4 21,7-2,8 Belgia 26,6 28,0 24,0-2,6 Irlanti 12,7 8,9 13,4 0,7 Ranska 21,7 35,2 24,4 2,7 Portugali 33,4 26,7 36,9 3,5 Espanja 29,9 43,9 37,4 7,5 Italia 13,8 16,4 28,5 14,7 Kreikka 19,5 43,4 41,6 22,1 Keskiarvo 30,0 31,6 28,5-1,5

Vihreiden ja ekologisten puolueiden kannatus Länsi Euroopan maissa 1970 79 1980 89 1990 99 2000 11 Muutos Osuus parlamentti- paikoista 2012 A B C D D A Luxembourg 7,1 10,0 11,7 11,7 11,7 Itävalta 3,4 6,1 10,3 10,3 10,9 Saksa 5,1 6,3 9,1 9,1 10,9 Sveitsi 0,4 3,4 5,4 8,5 8,1 7,5 Belgia 5,9 10,9 7,9 7,9 8,7 Suomi 2,7 6,9 7,9 7,9 5,0 Ruotsi 2,9 4,3 5,7 5,7 7,2 Alankomaat 4,1 5,4 5,4 5,4 6,6 Irlanti 1 2,1 3,4 3,4 Tanska 6,0 12,6 7,7 8,7 2,7 8,9 Italia 2,5 2,7 2,2 2,2 Kreikka 1,8 1,8 Ranska 2,1 0,9 7,2 3,9 1,8 0,7 Iso Britannia 0,1 0,3 0,4 0,8 0,7 0,2 Norja 0,4 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 3,7 5,4 5,8 5,3

Puoluejärjestelmän vedenjakajat ja uusjako Integraatio ja monikulttuurinen yhteiskunta Vihreät Moderni keskustaoikeisto Markkinoita sääntelevä politiikka Sosiaalidemokraattiset puolueet Markkinasuuntautunut politiikka Kansallinen konservatismi Populistiset puolueet Kansallismielisyys ja yhtenäiskulttuuri