Postitalon seminaari 4.12.2012 Ekosysteemipalvelut: ympäristöhyödyt käytännön suunnitteluun ja päätöksentekoon YHTEENVETO SEMINAARIESITYKSISTÄ 12.30 Avaus Mikko Leppänen, Ramboll, mikko.leppanen@ramboll.fi 12.40 Näkökulmia ekosysteemipalveluajattelun hyötyihin FM Riina Känkänen, Ramboll, riina.kankanen@ramboll.fi Riina Känkänen johdatti seminaarin kuulijat aiheeseen tuomalla esille ekosysteemipalveluajattelun hyötyjä eri näkökulmista. Vaikka ekosysteemipalveluajattelulla on ekologinen perusta, sillä on myös hyvin vahva sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Ekosysteemipalveluiden näkökulmasta maa- ja vesialueita tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin eri mittakaavatason toiminnot huomioiden. Huomio käännetään päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämisestä luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Luontoa ei enää nähdä ihmisen toimintaa rajoittavana tekijänä, vaan useiden samanaikaisten hyötyjen tuottajana. Näkökulman muutos avaa mahdollisuuksia uusille ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestäville innovaatioille sekä kustannustehokkaille suunnitteluratkaisuille, joissa turvataan ja jäljitellään luonnon omia prosesseja. 12.50 Ekosysteemipalvelut haastavat tieteen, suunnittelun ja politiikan FT Tarja Söderman, rakennetun ympäristön yksikön päällikkö, Suomen Ympäristökeskus tarja.soderman@ymparisto.fi Tarja Södermanin puheenvuorossa kuultiin ajankohtaisimmista haasteista, jotka liittyvät ekosysteemipalveluiden tutkimukseen, suunnitteluun ja politiikkaan. Söderman perusteli puheenvuorossaan hyvin sen, miksi ekosysteemipalveluajattelua tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perustaksi. Jotta ekosysteemipalveluja voidaan arvottaa, on ymmärrettävä niiden toiminnan mittakaavoja sekä millaisissa prosesseissa ja miten ekosysteemipalveluihin käytännössä vaikutetaan. Söderman toi esityksessään hyvin esille sen, että eri suunnittelutasojen näkökulmiin tarvitaan käyttökelpoista, kohdennettua tutkimustietoa. Södermanin mukaan ekosysteemipalveluajattelun hyödyntäminen suunnittelussa edellyttää, että tunnistetaan: - millaista tietoa ekosysteemipalveluista tarvitaan suunnittelun ja arvottamisen tueksi - mikä on oleellista tietoa ekosysteemipalveluista ja miten tietoa ekosysteemipalveluista saadaan - kuinka tunnistetaan ekosysteemipalveluiden tapauskohtaiset haasteet (paikka, tila, aika, kokijan arvot) - miten taatan ekosysteemipalveluja ylläpitävien vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen tuottaminen - miten hallitaan erivärisiä infra-käsitteitä: vihreä infra, sininen infra, harmaa infra, ruskea infra, jne. 1
Politiikan haasteena on priorisoida ekosysteemipalveluita, huomioida palveluiden vaihtosuhteet ja sovittaa niitä erilaisiin tavoitteisiin. Söderman toi osuvasti esille sen, että tarvitaan yhteistyöprosessi, joka tunnistaa päättäjien, tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteiset intressit sekä tuottaa yhteistyöhankkeita. 13.15 Kasvien käyttö pilaantuneiden maiden puhdistuksessa FM Kimmo Järvinen, Ramboll, kimmo.jarvinen@ramboll.fi Kimmo Järvinen toi seminaariin käytännön esimerkin kasvien hyödyntämisestä pilaantuneiden maiden puhdistuksessa. Vuonna 2010 Järvinen ohjasi maisema-arkkitehdin Sini Korpisen diplomityön Pilaantuneen maa-aineksen kunnostaminen maisemarakentamisen keinoin, jossa tarkasteltiin maa-aineksen kunnostamista tai kulkeutumisen estämistä vihreiden kasvien avulla (fytoremediaatio). Kasveja on käytetty jätevesien puhdistukseen jo 300 vuotta. Järvinen toi esityksessään esille kasvien eri puhdistusmekanismeja: kasvit ottavat maasta sisäänsä vesiliukoisia orgaanisia haitta-aineita ja hajottavat ne haitattomiksi juurivyöhykkeen mikrobisto nopeuttaa orgaanisten haitta-aineiden biologista hajoamista kasveilla on kyky kerätä juurilla maanpäällisiin osiinsa metalleja: nikkeli, kupari, sinkki. Maanpäälliset osat kuten lehdet voidaan kerätä ja käsitellä, jolloin metalleja saadaan poistettua maaperästä. juuristo vähentää eroosiota, kasvit hidastavat veden liikettä ja tasaavat ph:n muutokset. Nämä toimenpiteet vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ja leviämistä. Järvinen kertoi, että pilaantuneiden maiden puhdistus aiheuttaa Suomessa noin 50 70 milj. kustannukset vuosittain. Fytoremediaatio on perinteistä pintamaan puhdistusta oleellisesti edullisempaa. Onnistuneella fytoremediaation suunnittelulla on sekä ekologisia että esteettisiä hyötyjä. 13.25 Ekosysteemipalvelut asemakaavoituksen työvälineenä FT Kaisa Mustajärvi, Ramboll, kaisa.mustajarvi@ramboll.fi Mustajärvi toi puheenvuorossaan esille, miten ekosysteemipalvelunäkökulman kautta ympäristöä voidaan tarkastella rajoitteen sijaan ihmisen toiminnan ja maankäytön suunnittelun mahdollisuutena. Suunnittelussa tulee huomioida, että ekosysteemipalveluilla on aina käyttäjänsä ja käyttäjillä omat arvonsa. 2
Tampereen kaupungin EHYT -täydennysrakennushankkeessa sovelletaan ekosysteemipalvelunäkökulmaa Tesoman pilottikohteessa. Tesomassa tunnistetaan aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella alueen ekosysteemipalvelut. Alueen ekosysteemipalvelut tuodaan esiin paikkamarkkinointikartalla, joka esittää vihreän ja rakennetun infrastruktuurin tarjoamat palvelut ja ympäristöratkaisut myös visuaalisesti houkuttelevassa muodossa. EHYT-hankkeella pyritään lisäämään alueen houkuttelevuutta. Ekosysteemipalveluajattelulla voidaan luoda uutta lähestymistapaa kaava-alueen ympäristöarvojen ja käyttäjien huomioimiseen. EHYThanketta johtaa Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. 14.05 Ekosysteemipalvelut käytännössä: kokemuksia Lahdesta ja Sibbesborgista Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto, jari.niemela@helsinki.fi Niemelän puheenvuorossa kuultiin uutta ja mielenkiintoista tietoa YK:n alaisuuteen huhtikuussa 2012 perustetusta kansainvälisestä luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin keskittyvästä asiantuntijapaneelista IPBES. Paneeli toimii vastaavan ilmastopaneelin (IPCC) tapaan, mutta pyrkii toimissaan askelta pidemmälle käytännön suuntaan. Paneelin yhtenä tehtävä on tutkimustiedon ja raportoinnin koostaminen ja jäsentely päätöksentekijöille. Niemelä esitteli puheenvuorossaan kokemuksensa ekosysteemipalvelut -käsitteen käytöstä Sibbesborgin suunnittelukilpailussa ja Lahden 2025 yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa. Molemmissa tapauksista ekosysteemipalveluajattelu haluttiin sisällyttää määrätietoisesti osaksi prosesseja. Sibbesborgin suunnittelukilpailun (2011) päätavoitteena oli luoda ainutlaatuinen yhdyskunta. Jotta Sibbesborgissa olisi myös ainutlaatuinen ympäristö ja maisema, suunnittelukilpailussa haettiin ratkaisuja, jotka säilyttäisivät ja kehittäisivät Sibbesborgin luonto- ja maisema-arvoja sekä ekosysteemipalveluita. Monissa kilpailusuunnitelmissa ekosysteemipalveluita käsiteltiin melko niukasti. Kuitenkin jotkut ekosysteemipalvelut nousivat esiin useimmissa ehdotuksissa (esim. virkistys, hulevedet, hiilinielut, paikallinen ruoantuotanto), vaikka niistä ei välttämättä käytetty ekosysteemipalvelut-nimitystä. Ilmeisestikin kilpailun aikana ekosysteemipalvelut eivät olleet läpäisseet suunnitteluprofessiota Suomessa eikä kansainvälisesti. Lahti 2025 yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ekosysteemipalvelut otettiin perinteisten MRL:n mukaisten vaikutusten arvioinnin osa-alueiden rinnalle. Työssä annettiin suosituksia ja arvioitiin yleiskaavan vaikutuksia: ekosysteemien tuotantopalveluihin (pohjavesi, raaka-aineet, ruuantuotanto), sääteleviin palveluihin (hulevedet, ilma ja ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet) ja kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin (virkistysalueverkosto, siirtolapuutarhat ja puutarhapalstat, luonnonrauha alueet). Ekosysteemipalvelulähestymistavan käyttö toimi Lahden yleiskaavassa lopulta melko hyvin, vaikka vaati uudenlaista lähestymistapaa. Niemelä korosti, että metodologiaa on vielä tarpeellista kehittää 14.30 Rakennetun ympäristön ekosysteemipalvelut Maisema-arkkitehti, Maria Silvast, Lahden kaupunki, maria.silvast@lahti.fi Maria Silvast toi mielenkiintoiset terveiset Lahden yleiskaavan (2025) vaikutusten arvioinnista ja rakennetussa ympäristössä tehdystä ekosysteemipalvelutarkastelusta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ekosysteemipalveluita käsiteltiin ensisijaisesti laajojen luonnontilaisten alueiden tuottamina hyötyinä. 3
Seuraavalla yleiskaavan tarkistuskierroksella aluekuvauksia ja suunnitteluohjeita täsmennetään ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Mari Ariluoman (2012) maisema-arkkitehtuurin diplomityössä Kaupunki ekosysteemipalveluiden tuottajana tunnistettiin Lahden neljältä luonteeltaan erilaiselta rakennetulta alueelta tärkeimmät nykyiset sekä mahdollisesti kehitettävät ekosysteemipalvelut sekä toteutettiin ideasuunnitelma ekosysteemipalveluiden hyödyntämisestä Mukkulan korttelitasoisessa suunnittelussa. Silvast toi esille, että ekosysteemipalveluiden kannalta olisi tärkeää suunnittelun seurannan ja arvioinnin kehittäminen ts., ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen eri suunnittelutasoilla, ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen ja mittareiden kehittäminen (olemassa olevat Seutukeke-mittarit huomioivat vain osan ekosysteemipalveluista). 14.55 Suomen ensimmäinen Green Campus Lappeenranta VTM Maarit Vuorela, Ramboll Management Consulting, mvuo@r-m.com Maarit Vuorela toi puheenvuorossaan esille mielenkiintoisen esimerkin tilan ja ympäristön välisestä vuoropuhelusta. Ramboll on tehnyt Lappeenrannan teknillisen yliopistolle kampusalueen visiota, jossa on etsitty laadullisia keinoja tehostaa oppimisympäristöä siten, että saavutetaan taloudellisesti mitattavaa lisäarvoa, joka voidaan ottaa huomioon kustannus- ja tuottolaskelmissa. Tavoitteena on luoda Skinnarilan kampuksesta innostava ja vetovoimainen kokonaisuus, jossa yliopiston tutkimus- ja opetustoiminta yhdistetään kampuksen sisäisiin ja ulkoisiin palvelurakenteisiin ja toimintoihin (mixed-used development). Skinnarilan kampusalueesta suunnitellaan Suomen ensimmäistä Green Gampus Living Lab -aluetta, joka on paitsi energiatehokas, mutta tarjoaa myös ekotehokkaita palveluita ympärivuotisesti ja hyödyntää alueellisia ekopalveluita. Skinnarilan kampuksella hyödynnettäviä alueellisia ekopalveluita ovat mm. aurinkovoimalan energiantuotto, älykkään sähköverkon käyttö, oma vedenkäsittelyprosessi hulevesijärjestelmineen, viherkatot ja kaupunkiviljelmät sekä pyöräilyn tukipalvelut. 15.05 Asukaslähtöinen suunnittelu ja toteutus FM Hanna Herkkola, Ramboll, hanna.herkkola@ramboll.fi Hanna Herkkola pohti puheenvuorossaan asukaslähtöisen suunnittelun merkitystä ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Ekosysteemipalveluiden näkökulmasta asukaslähtöinen suunnittelu tarkoittaa, ettei suunnitteluun ryhdytä puhtaalta pöydältä vaan asukkaista alkaen. Suunnittelualueen asukkailla on hen- 4
kilökohtainen käsitys alueen luonteesta ja arvoista. Asukkailla on myös monenlaisia tarpeita ja näkemyksiä, joiden yhteensovittaminen edellyttää vuorovaikutusta. Parhaimmillaan vuorovaikutus voi sitouttaa ja aktivoi asukkaita mukaan suunnitteluprosessiin. Herkkola korosti, ettei pelkkä tiedotus riitä asukkaiden tavoittamiseen. Parhaimmillaan vuorovaikutus välittää kummallekin osapuolelle niin määrällistä kuin laadullista tietoa suunnittelukohteesta. Vuorovaikutuksen tavoitteena tulisikin olla näkemys Meidän alueesta. Suunnittelijat voivat kerätä tietoa asukkaiden arvoista ja näkemyksistä mm. haastatteluiden ja karttapalautepalvelun avulla. Karttapalautepalvelu on sähköinen karttapalvelu, jonka kautta asukkaat voivat alueen karttaan tai suunnitelmiin merkitä omia kommenttejaan paikkakohtaisesti. Karttapalvelun vahvuuksia ovat sen helppokäyttöisyys, monipuolisuus, vuorovaikutteisuus ja muunneltavuus. Palvelun avulla on mahdollista havainnollistaa suunnitelmia asukkaille ja kerätä asukkailta paikkaan sidottua kirjallista palautetta. 15.10 Pohjaveden turvaaminen hulevesien hallinnalla Esimerkkinä Tapiola Insinööri Kimmo Hell, Ramboll, kimmo.hell@ramboll.fi Kimmo Hell toi seminaariin käytännön kokemuksensa rakennetun ympäristön hule- ja tulvavesienvesien luonnonmukaisista hallintaratkaisuista ja paikallisen pohjaveden turvaamisesta. Hän esitteli esimerkkinä Espoon Tapiolan, jonne rakennetaan paljon uusia maanalaisia tiloja, kuten Länsimetro ja pysäköintihalli. Koska alueen kallion laatu on rikkonainen, pohjavesiä johtuu mm. vaakasuuntaisissa kalliolustissa, mikä alentaa pohjaveden pintaa alueella. Tapiolan männyt ovat jo kärsineet kuivuudesta. 5
Uuteen Tapiolaan on suunniteltu lisää viherpihoja kantavien rakenteiden päälle. Uusien ja vanhojen viherpihojen veden tarve on huomioitu Tapiolan hulevesienhallintasuunnitelmissa. Katoille satava vesi ohjataan viherpihoille, mutta lisäksi katon viherpihoille pumpataan alemmilta katutasoilta kerättyjä hulevesiä. Näin uusia viherpihoja ei tarvitse kastella pohjavesillä. Tapiolaan on suunniteltu hulevesien tulvareitit, vara-altaita, kattovesien imeytysjärjestelmä ja -säiliö sekä useita hulevesien pumppaamoja, jotka siirtävät salaojien vesiä kattojen viherpihoihin ja kattovesiä puolestaan imeytyskentille. 15.20 Keskustelua 15.30 Paneelikeskustelu FT Tarja Söderman SYKE, prof. Jari Niemelä Helsingin yliopisto, maisema-arkkitehti Maria Silvast Lahden kaupunki, maisema-arkkitehti Pirjo Siren Espoon kaupunki (pirjo.siren@espoo.fi) ja maisemaarkkitehti Maria Jaakkola Helsingin kaupunki (maria.jaakkola@hel.fi). Juontajana Ulla Loukkaanhuhta, Ramboll, (ulla.loukkaanhuhta@ramboll.fi) 16.00 18.00 Keskustelua ja kokkarit 6