LSV-TIEDOTE sosiaalinen ISSN 0780-119X Vol 18, n:o 3 kesäkuu 2000 Julkaisija: Lääkärin vastuu ry PUHEENJOHTAJALTA Hyvää kesää kaikille. Toivottavasti itse kullakin teistä on jossain välissä mahdollisuus levätä ja rentoutua työn ja arjen kiireistä. LSV:llä on taas ollut toimelias kevät. Erityisesti opiskelijat ovat olleet aktiivisia. Turussa järjestettiin seminaari autoilun terveysvaikutuksista ja helsinkiläisopiskelijoiden aloitteesta on käynnistetty hanke käytettyjen apuvälineiden (pyörätuolit, sauvat yms.) keräämisestä tsetseenipakolaisille Ingusian leireillä. Kehitysyhteistyöhankkeissa on ollut opiskelijoita tutustumassa projekteihin ja laajempi, kehitysyhteistyöhön sekä teoreettisesti että kenttätyön avulla perehdyttävä global health -kurssi on suunnitteilla. Toinen merkittävä toiminnan suunta LSV:ssä on yhteistyön lisääminen muiden lääkärijärjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyössä ja erityisesti global health -kurssin suhteen pyritään entistä tiiviimpään yhteistyöhön Lääkäriliiton ja lääkärijärjestöjen kehitysyhteistyöneuvottelukunnan kanssa. Duodecimseuran kanssa ollaan puolestaan järjestämässä syksylle laajapohjaista seminaaria terveyttä Pietarista, jossa etsitään erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia ja kanavia venäläisten viranomaisten, instituuttien ja järjestöjen kanssa. Tässä hankkeessa on myös Stakes aktiivisesti mukana. Kaiken tämän aktiivisuuden keskellä mietin aina välillä, mitä LSV:llä on tarjottavana tavalliselle suomalaiselle rivilääkärille. Hankkeemme ovat hyviä, mutta eivät välttämättä näkyviä tai suuria lääkärijoukkoja vetäviä. Osa jäsenistämme ei tietenkään kaipaakaan mitään erityistä lisätoimintaa työnsä ja arkitouhujensa lisäksi, niissäkin on monelle tekemistä. Ja onneksi olen kuullut vanhoilta jäseniltämme sellaisiakin kommentteja, että LSV-tiedotteen tuleminen sinänsä on aina mukavaa, monista on hauskaa huomata että kaikenlaista kuitenkin tehdään, vaikka ei itse ole juuri nyt juuri näissä mukana. Eli passiivinen kannatusjäsenyys on monelle kuitenkin tärkeää, ja hyvä niin. Viime kokouksessamme syntyi eräs idea kiireisten ja/ tai passiivijäsenten osallistumisesta. Moni meistä seuraa säännöllisesti oman alansa ja muutenkin kiinnostavaa kirjallisuutta. Aina joskus törmää mainioon artikkeliin, jonka toivoisi muidenkin kuin oman suppean alansa edustajien lukevan. Ja toisaalta ainakin minä olisin ilahtunut, jos saisin (riittävän harvakseltaan) luettavaksi joitakin muiden alojen hyviä ja keskeisiä tekstejä. Asiasta kiinnostuneet voisivat panna pystyyn 20-40 hengen porukan, jossa kukin vuorollaan lähettää koko porukalle yhden (oman arvionsa mukaan) yleisesti kiinnostavan artikkelin. Samalla hän sitoutuu lukemaan muiden lähettämät jutut. Tahti olisi tosi harvajaksoinen, kukin lähettäisi jutun ehkä kerran vuodessa, ja saisi jonkun muun jutun viikottain tai harvemmin. Jos jotakuta kiinnostaa tällainen toiminta, ottakaa yhteyttä minuun. Jos taas lukeminen ei kiinnosta, lähde loppusyksystä LSV:n ryhmämatkalle Moskovaan. Menemme porukalla tutustumaan sikäläisiin rauhan- ja terveysjärjestöihin, ja tapaamme samalla vanhoja tuttuja Venäjän IPPNW:stä. Tarkempia tietoja syksyn tiedotteessa. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille Kati Juva 1
VUODEN LSV-TEKO KUNNIAMAININTA TERHI HEINÄSMÄELLE Lääkärin sosiaalinen vastuu on päättänyt antaa Vuoden LSV -teko 1999 -kunniamaininnan ja tähän liittyvän Hippokrateen pienoispatsaan Terhi Heinäsmäelle. Patsas luovutettiin Terhille 22.5. järjestetyssä Balkan -illassa. Terhi on 36-vuotias kollega, joka on sisätautien erikoislääkäri ja hankkimassa nyt subspesialiteettia infektiotauteihin. LSV:n jäsen hän on ollut opiskeluajoista lähtien. Vuonna 1995 hän on toiminut 3 kuukauden ajan Liberiassa (silloinkin terveyskeskusta perustamassa/ kehittämässä) Medecins Sans Frontieres -järjestön lähettämänä. Vuosi sitten, Kosovon sodan aikana Terhi työskenteli Albaniassa Kukesissa Suomen Punaisen Ristin pystyttämällä telttaklinikalla Kosovon albaanien pakolaisleirillä. Sodan päätyttyä hän matkusti Kosovoon Kansainvälisen Punaisen Ristin lähettämänä kehittämään perusterveydenhuoltoa Viti-Vitinan kylään. Terhi oli yksi viidestätoista lääkäristä terveyskeskuksessa, jonka väestöpohja oli 60 000 asukasta. Yksikkö hoiti myös synnytyksiä. Työhön kuului mm. ennaltaehkäisevän työn kehittäminen. Tämä oli aiemmin ollut lapsipuolen asemasta, ja nyt käynnistettiin kampanjoita äitiyshuollon, lasten rokotusten ja työterveyshuollon kehittämisestä. Lisäksi pyrittiin parantamaan perusterveydenhuollon asemaa ylipäänsä - aiemmin pääpaino oli ollut erikoissairaanhoidossa. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallitus katsoo, että tämänkaltainen työ sodan uhrien auttamiseksi ja ennen kaikkea paikallisen terveydenhuollon omaehtoisen kehityksen tukeminen vastaa erinomaisesti järjestön periaatteita vastuuntunnosta ihmisyhteisöjen terveyden ja eloonjäämisen edellytyksistä. LSV:n järjestämässä Balkan - illassa Terhi kertoi työstään Vitinassa. Työ alkoi rakennusten kunnostamisesta ja perusresurssien järjestämisestä. Paikallinen henkilökunta oli kokematonta, sillä albaanit oli vuosien mittaan savustettu ulos terveydenhuollon viroista eivätkä Terhi Heinäsmäki vastaanotti vuoden LSV-teko palkinnon. 2 albaaninuoret olleet saaneet opiskella yliopistossa. Albaanit olivat myös joutuneet maksamaan terveydenhuollosta, joka oli ollut serbeille ilmaista. Tämän seurauksena oli albaanien keskuuteen syntynyt epävirallista terveydenhuoltoa ja aiemmin koulutuksen saaneet (professoritason ja muut lääkärit) opettivat nuoria epävirallisesti. On selvää, että tällainen järjestelmä on tehoton ja ammatitaitokin jää heikoksi. Nyt sitten albaanit ovat ottaneet perusvastuun koko terveydenhuollosta. Alueella toimii kuitenkin noin 400 kansainvälistä avustusjärjestöä, joiden työn koordinointi on oma ongelmansa. Kansanryhmien välinen vihamiselisyys oli ilmeistä, ja sen terveyskeskuksen, jossa Terhi työskenteli, viereisiä taloja räjäytettiin ja terveyskeskuksen ikkunat rikkoutuivat. Ulkonaliikkumiskielto alkoi klo 18.00. Alueella tapettiin yksi serbilääkäri, mitä ymmärrettävästi vaikeutti edelleen albaanien ja serbien yhteistyötä. Osa väkivallasta oli kyllä albaaniryhmien välistä. Vakava ongelma oli myös miinakentät, Terhin työskennellessä alueella kuoli kymmenkunta lasta miinaan ja vielä useampi menetti toisen tai molemmat raajansa. Huolenpito toisista ihmisistä oli Terhin mukaan olennainen osa albaanikultturia. Kosovossa ei ollut lapsia, joilla ei olisi ollut joku huoltaja. Orpoutuneet lapset otettiin aina sukulaisperheisiin hoitoon eikä orpokoteja tarvittu. Resurssipula oli tietenkin suuri, erityisesti lääkkeistä oli jatkuvaa pulaa. Vakavammin sairastuneet jouduttiin lähettämään muualle hoitoon. Ennaltaehkäisyn kehittämisellä pyrittiin kuitenkin vähentämään alueen terveysongelmia pitkällä tähtäimellä, ja esimerkiksi rokotuskampanjat ja toiminta imeväiskuolleisuuden vähentämiseksi parantanevat väestön terveydentilaa jatkossa. Myös terveysvalistukselle olisi kysyntää, sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys on suurta johtuen mm. tupakoinnista ja runsaasta suolan ja rasvojen käytöstä. Kati Juva
PEKKA HAAVISTO BALKAN-ILLASSA Balkan-illan toinen alustaja (Terhi Heinäsmäen lisäksi, kts. toisaalla tässä lehdessä) oli entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto, joka kertoi työstään YK:n asettaman Jugoslavian pommitusten ympäristötuhoja tutkineen työryhmän johdossa. Ryhmä oli selvittänyt Nato-maista tiedot pommitetuista kohteista ja kiersi paikan päällä tutustumassa tilanteeseen ja ottamassa näytteitä maaperästä ja Tonavasta. Natolta saatiin muuten hyvät tiedot, mutta tarkkoja satelliittikuvia nämä maat kieltäytyivät luovuttamasta, joten ne ostettiin kalliilla rahalla yksityiseltä intialaiselta yritykseltä. Haaviston ryhmään kuului asiantuntijoita 19 eri maasta ja lähes kolmestakymmenestä eri instituutista. Jugoslavialaisia ei ollut mukana, koska haluttiin säilyttää selkeä puolueettomuus. Paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa oltiin kuitenkin tiiviissä yhteistyössä ja ryhmä perusti varhain nettisivut, joista sai tietoa ja jonne saattoi myös lähettää viestejä esimerkiksi tiedossa olevista ongelmista. Ryhmä selvitti alkuun asumisoloja ja rakennusten kuntoa Kosovossa, mutta siirtyi sitten tekemään suurimman osan työstään Serbian alueella.eräs esiin noussut ongelma oli köyhdytetyn uraanin käyttö panssaritorjunta-aseissa. Tämän terveys- ja ympäristöriskejä ei edelleenkään kunnolla tiedetä, mutta ryhmä lähti siitä, että huomattavaa varovaisuutta on syytä noudattaa. Tiedon saaminen tämän köyhdytetyn uraanin käytöstä oli myös työn ja tuskan takana, mutta onnistui lopulta. Lisätutkimuksia tältä alalta tarvitaan vielä. Jugoslavian pommitetuista teollisuuspaikkakunnista valittiin lopulta neljä hot spotia : öljynjalostamo; autotehdas, jonka maalaamon palo aiheutti suuret pcbpäästöt; lannoitetehdas sekä kuparitehdas, jonka rikkipäästöt lisääntyivät huimasti. Näiden alueiden tilanne selvitettiin huolellisemmin. Lisäksi selvitettyyn myrkkypäästöjä Tonavaan. Ongelmaksi muodostui se, että melkoinen osa eri alueiden päästöistä oli peräisin ajalta ennen pommituksia, vuosikausien piittaamattoman toiminnan seurauksena. Joitakin ryhmän tekemiä ympäristönsuojelullisia toimenpiteitä on jo alettu toteuttaa. Ryhmän työstä on kirjoitettu raportti The Kosovo Conflict - Consequenses for the Environment & Human Settlements, jota voi tilata LSV:stä (meillä on muutama kappale) tai suoraan osoitteesta customerservices@earthprint.demon.co.uk. Lisätietoa löytyy myös löytää asiasta tietoa UNEPin (United Nations Environment Programme) kotisivuilta www.unep.org. Kati Juva NUCLEAR NEWS Venäjä hyväksyi START II -sopimuksen Viime huhtikuussa Venäjän duuma vihdoin hyväksyi ja ratifioi Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen START II - sopimuksen. Sopimuksen pani alulle presidentit Bush ja Jeltsin vuonna 1993. Start sopimuksessa sovitaan ydinasearsenaalien vähentämisestä. lähde: PENN-newsletter Viisi ydinasevaltaa sopivat ydinaseiden hävitämisestä Toukokuussa NPT (The non-proliferation treaty) sopimuksen seurantakokouksessa New Yorkissa hyväksyttiin asiakirja, jossa viisi virallista ydinasevaltaa sopivat ydinaseiden täydellisestä poistamisesta. Joskin minkäänlaista aikarajaa ei mainittu. NPT sopimuksen mukaan mikään valtio, jolla ei vielä ydinaseita ole, ei saa niitä myöskään hankkia. Sopimus onkin ydinaseettomien valtioden kannalta epäoikeudenmukainen ja painostus virallisia ydinasevaltoja kohtaan on voimistunut. Vaikkakin sopimus oli paljon enemmän, mitä kansalaisjärjestöt osasivat odottaa, ne kritisoivat aikarajan puuttumista ja pelkäsivät asiakirjan jäävän vain retoriikaksi. Kokouksessa sovittiin myös muista toimista ydinaseuhan vähentämiseksi. Lähde: The Guardian Lauri Vuorenkoski 3
LSV:N OPISKELIJATOIMINNASTA. AKTIVOITUISITKO? LSV ry on viime aikoina ollut aktiivinen opiskelijatoiminnan kehittämisessä. Järjestö on tukenut opiskelijoiden toimintaa erilaisten seminaarien järjestämisessä sekä antanut matka-avustuksia opiskelijoiden kansainvälisiin kokouksiin. Tämä tuki on järkevää, sillä opiskelijoissa on vielä potentiaalia, he eivät välttämättä ole vielä fakkiutuneita omiin asenteisiinsa ja työhönsä, he voivat nähdä maailman kauneuden, olla mukana vielä paremman tulevaisuuden luomisessa, he voivat jopa muuttua idealisteiksi! LSV:ssä on se oikeanlainen asenne, ihmisiä yhdistävä halu epäoikeudenmukaisuuden poistoon ja terveyden edistämiseen kansainvälisesti ja myös Suomessa. Aktiivinen toiminta LSV:ssä on mielekäs tapa hankkia kokemuksia seminaarien ja projektien luomisesta, mikä on myös lääkärin ammatissa tarvittava taito. Vielä kun saa tutustua ihmisiin omasta tiedekunnasta ja muilta lääkispaikkakunnilta, oppii kehitysyhteistyö-, pakolaisuus-, terveysvalistus- ja ympäristökysymyksistä niin uhraamalleen ajalle on saanut vastinetta. Passiivinen jäsenyyskin LSV:ssä on suotavaa, koska sen voi ajatella kannanottona, mutta aktiivisuus tuottaa eniten hedelmää opiskelijalle itselleen. Eri lääkiskaupungeissa tapahtuvan aktiivisen toiminnan kehittämiseen on LSV ja SML:n ulkoasiainvaliokunta FiMSIC panostanut. LSV:n ja/tai FiMSIC:in nimissä on muun muassa menty retkelle metsään albaanipakolaislasten kanssa, järjestetty seminaari pakolaisten kokemista kidutuksista ja pidetty näyttely ydinaseiden vaikutuksesta luontoon ja ihmisiin. Tänä vuonna aikomuksena on pitää seminaari lapsipakolaisasiasta, opiskella ja antaa seksuaalivalistusta, viettää yhdessä WHO:n kanssa kansainvälistä vanhusten päivää ja pitää seminaareja kehitysmaiden velkakysymyksestä. Toiminta paikallistasolla eli eri lääkiskaupungeissa pyörii pienempien ja suurempien projektien ympärillä. Jos sinulla on idea omasta projektista tai haluat liittyä mukaan jo käynnissä oleviin, ota yhteyttä LSV:n paikallisvastaavaan: Helsingissä Tom Sundell (tsundell@cc.helsinki.fi), Tampereella Antti Ylitalo (ay63307@uta.fi), Kuopiossa Noel Barengo (barengo@hotmail.com), Oulussa Lauri Vuorenkoski (lauri.vuorenkoski@oulu.fi) ja Turussa Maija Vainiomäki (maija_vainiomaki@hotmail.com). Mikään ei estä myöskään valmiita lääkäreitä ottamasta yhteyttä tai jopa perustamasta omaa ryhmää. Paikallisryhmien yhteinen tapaaminen on suunniteltu pidettäväksi 20-22. lokakuuta Holmassa Helsingin länsipuolella. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Paikallistoiminnan lisäksi opiskelijalla tai valmistuneella lääkärillä on mahdollisuus tehdä syventäviä tai muuta tutkimusta LSV:n projekteissa. Ottamalla yhteyttä projektin vetäjään on mahdollisuus päästä esimerkiksi rokotetutkimukseen Bangladeshiin tai Filippiineille. Tarjolla on myös lähialueyhteistyötoimintaa (josta pidetään syksyllä seminaari) tai kiinnostuneet voivat olla mukana rauhantyöhössä, joka on yksi LSV:n pääpainopisteistä. Toiminnanjohtajalta (lsv@kaapeli.fi) voi tilata esitteen, josta saa lisätietoja. Juha Rannikko, e-mail: jr61399@uta.fi 4
JUBILEE 2000 SEMINAARI TURUSSA Kelläpä ei olisi joskus ollut velkaa tai maksamattomia puhelinlaskuja. Varsinkin opiskelijana henkilökohtainen velkakierre konkretisoituu aina kuun alussa, kun tili on tyhjä vaikka opintotuki on juuri tullut. Harvemmin tulee silti miettineeksi sitä, että lukuisat valtiot eteläisellä pallonpuoliskolla elävät loputtomassa velkakierteessä. Reilut kolmisenkymmentä turkulaista lääketieteen ja muiden alojen opiskelijaa kokoontui pohtimaan asiaa Jubilee 2000-seminaariin viime maaliskuussa. LSV ja FiMSIC olivat kutsuneet puhujiksi alan asiantuntijoita ja tilaisuuden rahoitti Health Counts. Anna-Mari Koistinen Kepasta (Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry) valotti kuulijoita kertomalla velkaongelman synnystä ja Jubilee 2000-kampanjasta. Ongelmat saivat alkunsa 1970-luvun öljykriisistä, kun kehitysmaiden öljyntuontimenot nousivat huimasti. Samaan aikaan myös kehitysmaiden tuottamien elintarvikkeiden ja muiden perusraaka-aineiden hinnat laskivat maailmanmarkkinoilla ja maiden vientitulot romahtivat. Tämä johti kehitysmaat taloudelliseen ahdinkoon. 1970-luvun lopulla kehitysmaat saivat länsimaisilta pankeilta suuret määrät halpaa lainaa heppoisin perustein selvitäkseen uhkaavasta konkurssista. Imperialismin tuomat ongelmat, kylmän sodan piittaamaton kamppailu, matala tulo- ja koulutustaso, heikko infrastruktuuri sekä paikallisten hallitusten korruptio ja demokratian puute vaikuttivat myös velkaongelmaan. Rahat eivät aina ohjautuneet oikealle tarvitsijalle. Korkotason noustessa 1980-luvulla maat ajautuivat lopulta velkaloukkuun - monet maat, Meksiko ensimmäisenä, ilmoittivat olevansa kykenemättömiä maksamaan takaisin velkojaan. Velkojen lyhennysten summat ovatkin tällä hetkellä suurempia kuin vastaanotettu kehitysapu eivätkä maat koskaan saa viennistä tarpeeksi tuloja maksaakseen velanhoitokuluja. Lääkäri Hanna Tapanainen LSV:stä keskittyi velkaongelman terveysvaikutuksiin. Velkaongelma liittyykin läheisesti terveystilanteeseen kehitysmaissa ns. rakennesopeutusohjelmien kautta. Kehitysmaiden velanmaksukyvyn romahdettua Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki myönsivät kehitysmaille lisää lainaa vanhojen velkojen maksuun, sillä ehdolla että nämä veisivät taloudessaan läpi rakennesopeutusohjelmia. Ohjelmien tarkoitus oli eri vippaskonstein tasapainottaa maiden taloutta ja siten parantaa niiden kykyä suoriutua veloistaan. Rakennesopeutusohjelmien takia kehitysmaat joutuivat mm. raskaalla kädellä leikkaamaan sosiaali- ja terveyspalveluitaan. 1980-luvun lopulla köyhimpien Saharan eteläpuolisten maiden terveysmenot puolitettiin. HIV:n ehkäisyyn ja rokotuksiin käytetty raha niin ikään väheni. Hävinneinä pidettyjä tartuntatauteja on jälleen alkanut esiintyä. Sairaalojen käyttäjämaksujärjestelmän käyttöönoton takia äiti- ja lapsikuolleisuus on useissa maissa nousussa. Ruuan hinnannousun myötä myös aliravitsemus lisääntyy. Eräiden arvioiden mukaan velan takia kuolee joka vuosi 21 miljoonaa lasta. Kaiken kaikkiaan 1990-luvulla Afrikka maksoi neljä kertaa niin paljon velkojilleen kuin kulutti terveydenhuoltoonsa. Jubilee 2000 on kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on vapauttaa köyhimmät maat velkataakastaan vuoden 2000 loppuun mennessä. Kehitysmaatutkija Jaro Julkunen Turun yliopistosta lähestyi aihetta pohtimalla, onko kampanja vain kaunis taloudellinen ele länsimailta vai voidaanko sen katsoa oikeasti vaikuttavan kehitysmaiden ihmisten elämään ja terveyteen. Positiivista on ainakin se seikka että esim. Suomi on peruuttanut mm. Nicaraguan ja Mosambikin velat kokonaisuudessaan. Paljon on vielä tehtävää, sillä Suomen saatavat ovat vain murto-osa kehitysmaiden koko velkataakasta länsimaille. Terveyden asiantuntijana lääkärikin voi ottaa kantaa taloudellisiin kysymyksiin, varsinkin velkaongelmaan sen mittavien terveys- ja ihmisoikeusvaikutusten takia. Lääkäriliitto kannatti Jubilee 2000-kampanjaa liittymällä sen jäseneksi hiljattain. LSV on ollut jäsenenä jo kauemmin. Yksittäinen lääkäri tai opiskelija voi vaikuttaa asiaan esim. allekirjoittamalla Jubilee 2000-vetoomuksen paperilla tai netissä osoitteessa www.kepa.fi/jubilee.html tai kirjoittamalla kansanedustajalle. Suomellakin on vielä anteeksiannettavia velkoja. Maija Vainiomäki 5
NO NUKES! IPPNW toimii myös opiskelijatasolla. Euroopan IPPNWopiskelijat kokoontuivat vuosittaiseen kokoukseensa 7 10.4. Romanian keski-osan vuoristoon, Sinaia-nimiseen pikkukaupunkiin. Tähän kokoukseen saapui yli kolmekymmentä lääketieteilijää yhdeksästä eri maasta, ja olipa mukana yksi naistutkijakin Saksasta. Kokous pidettiin nyt ensimmäistä kertaa itäisessä Euroopassa, millä haluttiin ja onnistuttiinkin saada paikalle uusia jäseniä myös tästä Euroopan kolkasta. Perimmäisenä tarkoituksena oli luoda verkostoja IPPNW:ssa toimivien opiskelijoiden välille sekä suunnitella yhteistyötä eri maiden välille. Suomesta kokoukseen osallistuivat Hannu Vessari ja Antti Ylitalo, molemmat Tampereella opiskelevia. Varsin hyvissä puitteissa järjestetyn kokouksen asialista käsitti lähinnä luentoja ja esitelmiä sekä työryhmätyöskentelyä, joissa osassa pääpaino oli keskustelulla rauhanasioista toisten ollessa toiminnan suunnitteluun tähtäävää. Vaikka osa luennoista oli jouduttu perumaan viime hetkellä, oli jäljelle jääneissä paljon tietoa esimerkiksi ydinaseiden vaikutuksista, Turkin kurditilanteesta sekä Kosovon kriisistä. Kokouksessa perustettujen toimintatyöryhmien tehtävänä oli suunnitella yhteistyöprojekteja, joita nyt on alettu toteuttamaan. Suomalaiset olivat mukana työryhmissä, joissa suunniteltiin opiskelijavaihtoa Jugoslavian lääketieteellisten tiedekuntien ja Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan välille. Tämän toteutuminen saattaa olla mahdollista jo ensi vuonna. Samoin Jugoslaviasta on mahdollisuus saada Kosovon kriisin seuraamuksista kertova valokuvanäyttely k i e r t ä m ä ä n suomalaisia yliopistoja. Näissä työryhmissä valmisteltiin myös kokouksen virallinen julkilausuma, joka vaati käytetyn uraanin käytön kieltämistä ammuksien raakaaineena, kunnes sen v ä l i l l i s e t terveysvaikutukset on selvitetty. Keskusteluissa haettiin muun muassa ideoita paikalliselle toiminnalle. Pohjana keskustelulle oli viime vuonna Haagissa Health through Peace kokouksessa valmisteltu Hague Agenda of Peace And Justice muistio. Kohta kohdalta läpikäydyn muistion teeseistä etsittiin paikalliseen toimintaan soveltuvimmat ja myös niiden käytännön toteutusmahdollisuuksista keskusteltiin. Samaan tapaan toteutettiin myös aivoriihi maailman tilasta vuonna 2010 konfliktien ja niissä käytettyjen aseiden suhteen. Osanottajien tulevaisuudennäkemykset olivat tässä suhteessa melkoisen pessimistisiä. Kokous sai varsin suuren huomion Romaniassa, sillä kansallinen televisiokanava teki aiheesta raportin ajankohtaisohjelmaansa. Myös osanottajanväen keskuudessa tehtiin pienimuotoista journalismia: Kaikki kokouksen tapahtumat luennoista ja työryhmistä illan vapaampaan ohjelmaan julkaistiin joka aamu kokouksen omassa Peace Times lehdessä. Asialistalle oli myös Euroopan uuden opiskelijaedustajan valinta. Viime vuodelta jatkavan Elske Hoornenborgin rinnalla opiskelijoita IPPNW:ssä edustaa Razvan Chereches Romaniasta. Ensi vuoden opiskelijakokouksen isäntämaaksi valittiin Ruotsi. Silmiinpistävää oli osallistujien innostus käsiteltyihin aiheisiin. Istunnot venyivät joinakin iltoina liki puolille öille, kun keskustelut tempaisivat mukaansa. Samoin kokouksessa oli huomattavissa IPPNW:n merkitys, joka on aivan viime aikoina taas lisääntynyt joidenkin valtioiden kiristäessä ydinasepolitiikkaansa. Hannu Vessari & Antti Ylitalo 6
WAR OR HEALTH: A READER Pitempään LSV:ssä toimineet ehkä muistavat LSV:n jo muutama vuosi sitten alkaneen kirjaprojektin War or Health. Vuosien työn jälkeen jo kertaalleen nimeäkin vaihtanut kirja alkaa nyt vihdoin olla valmiina. Kustannussopimus allekirjoitetaan näinä päivinä englantilaisen Zed Books -kustannusyhtiön kanssa ja rahoitusta kirjalle on saatu mm. ulkoministeriön kehitysmäärärahoista ja STAKES:ista. Lähes 70 artikkelia käsittävä teos käsittelee monipuolisesti sodan ja terveyden eri yhteyksiä ja valottaa myös aivan uusia näkökulmia tästä tärkeästä ja (valitettavasti) aina ajankohtaisesta aiheesta. Kirjan alussa käsitellään sodan, terveyden ja lääketieteen yhteyksiä historiallisesta näkökulmasta, mm. sodanvastaisia liikkeitä lääkärikunnan keskuudessa sekä sodan merkitystä lääketieteen kehityksen kannalta. Perinteisten aiheiden, kuten eri asejärjestelmien aiheuttamien terveyshaittojen, lisäksi kirjassa tarkastellaan laajalti sodan vaikutuksia eri kansalaisryhmien terveystilanteeseen, huomiota saavat niin naiset kuin lapsetkin, samoin kuin vanhukset, mielisairaat ja vammaiset esimerkkeinä sotatilanteissa erityisen suojattomista ryhmistä. Kirjassa käsitellään myös laajalti sodankäynnin ja asevarustelun ympäristövaikutuksia, joista esitetään lukuisia tapausselostuksia mm. Kosovon sodasta ja Venäjältä. Lisäksi valotetaan sodankäynnin vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmiin, joista myös on tuoreita esimerkkejä mm. Bosnia-Herzegovinasta ja Mosambikista. Varsin suuri osa kirjaa keskityy myös sodan ehkäisyyn ja paitsi diplomaattisiin sopimuksiin, joilla pyritään vähentämään sotien siviilivaikutuksia, myös siviiliyhteiskuntien keinoihin ehkäistä sotaa ja väkivaltaa keskuudessaan. Kirjan toimituskuntaan kuuluvat LSV:stä Ilkka Taipale, Pirjo Mäkelä, Vappu Taipale ja Kati Juva, toimitussihteerinä on toiminut Hanna Tapanainen. Kirjoittajia on haalittu maailman ympäri, joukossa myös IPPNW:n ensimmäiset puheenjohtajat Bernard Lown ja Evgeni Chazov, nykyinen co-presidentti Mary-Wynne Ashford ja Lähi-Idän alueellinen varapuheenjohtaja Ernesto Kahan, sekä useita suomalaisia asiantuntijoita Gunnar Rosenista, Leo Jarhosta ja Risto Hyvärisestä Matti Pontevaan, Eva Isakssoniin ja Pär Stenbäckiin muutamia mainitakseni. LSV tilaa kirjaa levitettäväksi jäsenistölleen. Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2001, mutta sitä voi jo nyt tilata ennakkoon alennushintaan 100 mk/ kpl. Oheisella tilauslipukkeella voit tilata haluamasi määrän War or Health -kirjaa ennakkoon, kirjat ja lasku niistä toimitetaan heti kirjan ilmestyttyä. Hanna Tapanainen (hanna.tapanainen@helsinki.fi) Haluan tilata ennakkoon LSV:n toimittaman kirjan WAR OR HEALTH nimi: Osoite: puhelinnumero: Kappalemäärä: Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2001. Kirja(t) ja lasku toimitetaan kirjan ilmestyttyä. Lähetä tämä osoitteeseen: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. PL 722, 00101 Helsinki 7
HAI-NEWS LÄÄKETEOLLISUUS LUPAA HIV- LÄÄKKEITÄ KÖYHILLE Viisi suurta lääkeyritystä (Boehringer Ingelheim, Bristol- Myers Squibb, Glaxo Wellcome, MSD ja F. Hoffmann- La Roche) lupasivat merkittävää hinnan alennusta HIVlääkkeisiin kehitysmaissa. Jopa 80-90% hinnanalennuksista on puhuttu. YK, WHO, UNICEF ja YK:n AIDS ohjelma (UNAIDS) ovat jo pidempään pyrkineet saamaan lääkeyrityksiä mukaan ratkaisemaan ongelmaa kuinka kehitysmaiden HIV potilaat voisivat saada hoitoa. Tämä päätös on otettu innolla vastaan kehitysmaissa, joskin vielä suurien alennusten jälkeenkin lääkkeet ovat hyvin kalliita kehitysmaiden ihmisille. Myöskin presidentti Bill Clinton on kantanut kortensa kekoon. Aiemmin Yhdysvallat ovat painostaneet kehitysmaita (erityisesti Etelä-Afrikkaa) pidättäytymään käyttämästä kansainvälisten sopimusten suomia mahdollisuuksia valmistaa erityistapauksissa patentin alaisia lääkkeitä ilman patentin omistajan lupaa. Nyt Clintonin määräyksestä Yhdysvallat pidättäytyy vastatoimista vaikka eteläisen Afrikan maat käyttäisivät TRIPS-sopimuksessa hyväksyttyjä mahdollisuuksia parantaakseen AIDS potilaiden mahdollisuuksia lääkehoitoon. Lääketeollisuus on argumentoinut patenttikäytännön höllentämistä vastaan lääkkeiden suurien kehityskustannuksien takia. Kuitenkin lääketeollisuus on jo tähän mennessä kuitannut kohtuulliset katteet AIDS lääkkeiden kehittämisestä. Esimerkiksi Glaxon Combivir lääkettä on myyty vuonna 1999 3.6 miljardilla markalla. Tämä yhden vuoden myynti kattaa kehittelykustannukset jo 2.5 kertaisesti. Nyt Glaxo lupasikin pudotta Combivirin päiväannoksen hintaa eteläisessä Afrikassa 16 dollarista kahteen dollariin. Alennukset tuskin vaikuttavat lääketeollisuuden voittoihin, sillä vain pieni osa AIDS-lääkkeiden myyntituloista tulee Europan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta. On jopa spekuloitu, että suurempi myynti pienemmällä katteella voi tuoda enemmän voittoja lääketeollisuudelle. Teollisuuden pelkona kuitenkin on, että myös länsimaissa herätään vaatimaan halvempia lääkkeitä. lähteet: UNAIDS, IPS ja MSF Lauri Vuorenkoski LSV-kontaktihenkilöt: Puheenjohtaja Kati Juva Valhallankatu 16 A 17, 00250 Helsinki p.09-492 069 (k), 09-8575 7783 (t) e-mail: katijuva@katto.kaapeli.fi tiedotevastaava Lauri Vuorenkoski, Radiomastontie 10 as. 9, 90230 Oulu, p. 08-530 8819 (k), 050-563 0556 e-mal:lauri.vuorenkoski@oulu.fi toiminnanjohtaja Patrick Sandström PL 722 00101 Helsinki puh 040-515 0512, fax 09-4541 0141 e-mail: lsv@kaapeli.fi http://www.kaapeli.fi/~lsv/ LSV:n tilinumero 800019-1181876 8