WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.
Maailman luonnonvarojen kulutuksen jalanjälki Maailman luonnonvarojen kulutus vuonna 2011 oli 1,5 maapalloa eli 50% suurempi kuin maapallo tuottaa. Syyskuun 27 päivä vuonna 2011 oli maapallon luonnonvarojen kulutuksen ylityspäivä. Kulutustrendi osoittaa, että vuonna 2030 (18 vuoden päästä) tarvitaan kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeet. http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/page/earth_overshoot_day/
Luonnonvarat talouksien kasvu ja niukkenevat luonnonvarat kiristävät kilpailua raaka-aineista Myös kuluttajat ovat entistä tiedostavampia ja ohjaavat markkinoita eettisillä valinnoillaan. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa tieto ympäristö- ja ilmastoasioista leviää nopeasti ja yritysten on kyettävä kertomaan tuotteidensa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon luotettavalla tavalla Tarvitaan: Ympäristövaikutusten kokonaisuuden hallinta, elinkaariosaaminen sekä kansainvälisesti yhdessä kehitetyt ja hyväksytyt metodiikat, Liiketoimintaosaaminen; erityisesti liiketoiminnan konseptointi, rahoitusosaaminen, elinkaaritiedon hallinta sekä kuluttajakäyttäytymisen ja lainsäädännön ennakointi
Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö lopputuoteryhmittäin luonnonvarojen alkuperän mukaan (DMI = suora materiaalipanos) vuosina 2002 ja 2005 http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/38393e35-469e-4b53-8a31-15fbebab897c/materiaalitehokkuus.html
Eri ulkoseinärakenteiden materiaalitehokkuus Luonnonvarojen kulutuslaskelma Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset 5
Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus on keino, jolla pyritään vaikuttamaan kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä materiaalien käytöstä johtuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen Materiaalien tehokasta käyttöä ei ole toistaiseksi määritelty EU:n tai Suomen lainsäädännössä
Energiatehokas puurakentaminen Energiatehokkuus puurakentamisessa Ekotehokkuus puurakentamisessa = KESTÄVÄ RAKENTAMINEN
Energiatehokkuus puurakentamisessa Rakentamisen jätteet 2007 Rakentamisen toimialalla syntyi jätteitä vuonna 2007 noin 25,5 miljoonaa tonnia Uudisrakentaminen 3-15 kg/ r-m3 Korjausrakentaminen: -Pintaremontti 3-6 kg/ r-m3 - keskimäärin 30-50 kg/ r-m3 - laajat remontit 100-500 kg/ r-m3 Vuonna 2011 suomen uudisrakentaminen oli 43,7 milj. r-m3 9
Ekotehokkuus Ekotehokas rakennus kuormittaa ympäristöä vähemmän Ekotehokas rakennus tuottaa omistajalleen mahdollisimman paljon hyötyä, mutta aiheuttaa mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristölle Hyötyä tuottavia ominaisuuksia ovat mm. rakennuksen toimivuus ja viihtyisyys, edulliset ylläpito- ja huoltokustannukset, pitkä käyttöikä sekä korkea jälleenmyyntiarvo. Keskeisiä ympäristökuormia ovat luonnonvarojen kuten energian, materiaalien ja veden kulutus, vaikutukset ihmisten terveyteen ja luonnon monimuotoisuuteen sekä aiheutetut päästöt, joihin kuuluvat nestemäiset ja kaasumaiset päästöt sekä kiinteät jätteet. Ympäristökuormia aiheutuu rakennuksen koko elinkaaren aikana, rakennustuotteiden valmistuksessa, rakentamisessa, käyttövaiheessa sekä rakennuksen poistuessa käytöstä.
Energiatehokkuus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, rakennusten energiatehokkuudesta Suomen rakennusmääräyskokoelma (RakMk) A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A4 Rakennuksen käyttö ja huolto-ohje C2 Kosteus C4 Lämmöneristys D1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto D3 Rakennusten energiatehokkuus D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta
Energiatehokkuus puurakentamisessa 12
Tyypillinen jakauma ulkovaipparakenteiden ja ilmanvaihdon kautta tapahtuvista lämpöhäviöistä pientalossa 13
Energiatehokkuus puurakentamisessa Lähde: Era17/ Pekka Seppälä 14
E- luku esimerkki Pajakkakoski
Muutokset: Ilmanvuotoluku 0,6 (passiivitaso), LTO 94% (Paulon), Aurinkopaneelituotto 2000 kwh.
Energiatehokkuus puurakentamisessa Mihin energiaa tarvitaan Käyttöveden lämmitys 10-25 % koko lämmitysenergiasta Kulutus noin 35-50 litraa/asukas/vrk Vuositasolla noin 1000 kwh/ asukas Passiivitalossa huonetilojen lämmitykseen 20-30 kwh/m 2 /a Tuloilman lämmitykseen Sähköllä toimiva ilman esilämmitys lisää kiinteistön sähkönkulutusta 5-15% eli noin 1000-3000 kwh/a. Vuoden 2010 määräysten mukaan pientalon energiakulutuksen jakauma on Lämmitys n. 50% Lämmin käyttövesi n. 20% Valaistus ja kodintekniikka n. 30% 21
22
http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/rakentamismaaraykset/puuke rrostalo-palomaaraykset-2011 Tiukentuvat määräykset
Lähde: Kimmo Lylykangas
Lähde: Kimmo Lylykangas
Energiatehokas puurakentaminen Miksi asia on tärkeä? Valokuvat: Aalto yliopisto/ Luukku House
Energiatehokkuus puurakentamisessa ERA17 Energiaviisaus Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan (ja luonnonvarojen ylikulutuksen) edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. 27
Mitä voimme yksittäisinä kuluttajina ottaa huomioon kaavoituksen lisäksi? ENERGIANTARVETTA PIENENTÄVIÄ SUUNNITTELURATKAISUJA kompakti muoto hyvä lämmöneristys ilmatiivis ulkovaippa tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa edellyttää käytännössä koneellista ilmanvaihtoa hyvin eristävät ikkunat ja ovet kohtuullinen ikkunapinta-ala varaavan massan hyödyntäminen koneellisen viilennyksen välttäminen esimerkiksi: varjostavat rakenteet, kaihtimet, ikkunalasien auringonsuojakalvo Lähde: Arkkitehti SAFA Kimmo Lylykangas
POLTINAHO
POLTINAHO
Pajakkakoski HONKASUO
HONKASUO KURTTU
Solar Decathlon-kilpailu LUUKKU
Thank you for your attention and cooperation