KESTÄVÄMPI MAMK YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2015

KESTÄVÄMPI MAMK YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2015

Kestävämpi MAMK ympäristöohjelma 2011-2015 SISÄLTÖ 1 Johdanto s. 3 2 MAMKin ympäristöpolitiikka s. 4 3 Kestävä kehitys korkeakouluissa ja MAMKissa s. 4 4 Nykytilan kuvaus s. 5 5 Ympäristöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet s. 7 5.1 Energian käyttö s. 7 5.2 Kulutus ja materiaalivirrat s. 8 5.3 Liikkuminen s. 8 6 Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja jatkuvuuden varmistaminen s. 9 Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöohjelma 2011-2015 Hyväksytty AMK-hallituksessa 15.2.2011. 2

1 JOHDANTO Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) arvot ovat 8.2.2010 hyväksytyn strategian (Kehittämissuunnitelma 2010-2015) mukaan laatu, luovuus ja vastuullisuus. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulu kasvattaa eettiseen vastuuseen ja kantaa omassa toiminnassaan vastuuta opiskelijoistaan, henkilöstöstään ja asiakkaistaan. Valintoja ohjaa kestävän kehityksen vaatimusten ja yhteiskunnallisen vastuun tiedostaminen. MAMK on ohjannut kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa Ympäristöasioiden hoidon suuntaviivat -toimenpideohjelmalla (2005 2010). Toimenpideohjelmassa linjattiin ympäristöpolitiikka, merkittävimmät ympäristönäkökohdat, ympäristöasioiden hoidon päämäärät (kiinteistön hoito ja siivous, energia- ja vesihuolto, jätehuolto, hankintatoimenpiteet sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan koulutus). Toimenpideohjelma vuosille 2005-2010 sisälsi energia-asioihin, jätehuoltoon, rakennushankkeisiin ja riskien arviointiin liittyviä toimenpiteitä. Kestävämpi MAMK -ympäristöohjelma perustuu edellisen ohjelman päivittämiseen ja ulottuu ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelman mukaisesti vuoteen 2015. Päivitystyössä on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa, Suomen kestävän kehityksen ohjelmat, Etelä-Savon ympäristöstrategia 2005-2010 sekä seudulliset kestävän kehityksen strategiat. Pohjaa nyt päivitetylle ympäristöohjelmalle luotiin keväällä 2010 valmistuneessa ympäristöteknologian koulutusohjelman opiskelijan Mikko Aallon opinnäytetyössä Ekologisempi Kasarmin kampus. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kestävään kehitykseen liittyviä osa-alueita pyrkien huomioimaan organisaation kaikki osa-alueet: rakenteelliset, sosiaaliset ja opetukselliset tekijät. Teoriakatsauksen lisäksi opinnäytetyössä suunniteltiin mahdollista ekoindikaattori järjestelmää, joka parhaimmillaan toimii organisaation toimintojen kestävyyden mittaristona ja ohjaajana. MAMKin tavoitteena on olla alueellisesti merkittävä ympäristötoimija ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuosien 2011-2015 ympäristöohjelman tavoitteet kohdentuvat kolmeen pääluokkaan: energian käyttöön, kulutukseen ja materiaalivirtoihin ja liikkumiseen. Valmistelutyöstä vastasi laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykäsen johdolla työryhmä, jossa olivat mukana Ismo Glad (henkilöstön edustaja/opetus), Pia Haapea (ympäristöteknologian koulutusohjelma), Ville Kontinen (opiskelijoiden edustaja), Veli Liikanen (henkilöstön edustaja/tki-toiminta), Matti Miettinen (kiinteistöpalvelut). Työryhmän sihteerinä toimi laatusuunnittelija Susanna Voutila. MAMKin johtoryhmä on osaltaan hyväksynyt toimenpideohjelman 15.2.2011. 3

2 MAMKIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Mikkelin ammattikorkeakoulussa huomioidaan ympäristönäkökulma kaikissa toiminnoissa. MAMKissa on tunnistettu tärkeimmät ympäristönäkökulmat, joita seurataan vuosittaisissa ympäristökatselmuksissa. Ammattikorkeakoulun ympäristövaikutuksia vähennetään suunnitelmallisesti katselmuksissa asetettujen toimenpiteiden kautta. Tavoitteena on, että MAMK tunnetaan ympäristöosaamisen edelläkävijänä. 3 KESTÄVÄ KEHITYS KORKEAKOULUISSA JA MAMKissa Kestävä kehitys jaotellaan ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Korkeakoulussa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden voidaan katsoa sisältävän esimerkiksi seuraavia asioita: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys - Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus - Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys - Energia ja vesi - Kuljetukset ja liikkuminen - Rakennusten ja pihaympäristön hoito ja ylläpito - Ravinto ja terveys SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS - Turvallisuus oppilaitoksessa ja koulu/työmatkalla - Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi - Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki - Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys - Syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisy 4

MAMKin toimintojen suunnittelussa huomioidaan nykyiset toimenpideohjelmat ja seurataan aktiivisesti uusia suuntaviivoja. Keskeisiä toimintoja ohjaavia strategioita: Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa, Suomen kestävän kehityksen ohjelmat, Etelä-Savon ympäristöstrategia 2005-2010 sekä seudulliset kestävän kehityksen strategiat. Kansainvälisen ilmastopaneelin neljäs arviointiraportti Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) Valtioneuvoston tulevaisuus selonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Kohti vähäpäästöistä Suomea Energiamääräykset: RakMK 2010-2012 - 2020 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: ehdotus energian säästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi. Tässä toimenpideohjelmassa keskitytään ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. MAMKissa sosiaalisen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyviä asioita ohjataan muilla toimenpideohjelmilla ja ohjeistoilla. 4 NYKYTILAN KUVAUS MAMKin kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa on vuoteen 2011 saakka ohjannut Ympäristöasioiden hoidon suuntaviivat ja toimenpideohjelma 2005-2010. Toimenpideohjelmassa linjattiin Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöpolitiikka, merkittävimmät ympäristönäkökohdat, ympäristöasioiden hoidon päämäärät (kiinteistön hoito ja siivous, energia- ja vesihuolto, jätehuolto, hankintatoimenpiteet sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan koulutus). Toimenpideohjelmaan sisältyi energia-asioihin, jätehuoltoon, rakennushankkeisiin ja riskien arviointiin liittyviä toimenpiteitä, jotka toteutettiin seuraavasti: Energian käytön osalta Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä on tehnyt omistamiinsa kiinteistöihin energiansäästösopimukset. Jätteiden lajittelu ja toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi on toteutettu. Kampusalueiden sähkön ja lämmön hankinta sekä kiinteistöhoito on kilpailutettu. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän Mikkelissä Kasarmin kampuksella ja Savonlinnassa Savonniemen kampuksella omistamien kiinteistöjen energiankulutusta on seurattu osana energiansäästösopimusta. Uusien toteutettujen rakennushankkeiden energiatehokkuus on määräystasoa parempi. Rakennustyöt on tehty noudattaen korkeinta eli P1-puhtausluokitusta. Riskien arviointiin liittyen pelastussuunnitelmat on päivitetty säännöllisesti. Myös työsuojelu- ja työturvallisuussuunnitelmat on päivitetty säännöllisesti ja kohteet katselmoitu. Turvallisuussuunnitelma on päivitetty, samoin muut turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettava valmiussuunnitelma laaditaan kevään 2011 aikana. MAMKissa on viime vuosina toteutettu myös monia muita kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi: 5

Ravintola Tallin Joutsenmerkki Ravintola Talli sai Joutsenmerkin eli Pohjoismaisen ympäristömerkin 5.9.2008. Ravintola Talli on ensimmäinen joutsenmerkitty opetusravintola Suomessa ja ensimmäinen joutsenmerkitty ravintola Etelä-Savossa. Joutsenmerkin päätavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. Kampus-jopo Kampus-jopo on pääosin opiskelijavoimin suunniteltu palvelukokonaisuus. Sata ensimmäistä jopoa otettiin käyttöön MAMKissa syksyllä 2010. Ajatuksena on lisätä opiskelijoiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä sekä tarjota terveellinen, ympäristöystävällinen ja kätevä tapa liikkua. Yhteistyöyrityksenä projektissa toimii Helkama Velox Oy. Forum Mikkeli Forum Mikkeli on valtakunnallinen ympäristö- ja ympäristöterveysalan seminaari, joka on järjestetty vuosittain jo 16 vuoden ajan. Järjestäjinä ovat MAMK ja Itä-Suomen aluehallintovirasto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. RIL-palkinto 2007 Tasavallan presidentti palkitsi vuoden 2007 RIL-palkinnolla MERA-energiatehokkaan kerrostalojärjestelmän, jota kehitettiin MAMK-vetoisessa hankkeessa. Palkinnon myöntämisen perusteluissa todettiin, että voittaja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten rakennustekniikkaa kehittämällä voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä ja samalla vähentää huomattavasti energiankulutusta ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yleistyessään tällä menetelmällä voi olla paitsi ekologinen, myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Hankkeessa olivat MAMKin lisäksi mukana VTT ja useita yrityksiä. Ympäristöministeriö otti MERAn tulokset huomioon Rakentamismääräyskokoelman energiamääräyksiä laatiessaan. Vanhojen rakennusten saneeraaminen Mikkelin ammattikorkeakoulu on saneerannut Kasarmin kampuksella lukuisia suojeltuja rakennuksia (mm. Ravintola Talli, Kirjasto, Hallintopalvelukeskus, kaksi ympäristölaboratoriota). Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry. myönsi MAMKille 22.9.2004 hopeisen laatan tunnustuksena vanhojen rakennusten suojelemiseksi tehdystä työstä. Hanke- ja julkaisutoiminta Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutetaan jatkuvasti mm. ympäristöteknologiaan, rakennettuun ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä hankkeita. MAMKin julkaisusarjoissa ilmestyy hanketoimintaan liittyviä julkaisuja ja myös opinnäytetöitä näistä aihepiireistä julkaistaan. 6

5 YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Vuosien 2011-2015 ympäristöohjelman tavoitteet kohdentuvat kolmeen pääluokkaan: energian käyttöön kulutukseen ja materiaalivirtoihin ja liikkumiseen. Ympäristöohjelma pyrkii kohdentamaan kehittämistoimenpiteet niihin MAMKin toimintoihin ja ratkaisuihin, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät. Suomalaisia ympäristövaikutuksia tutkinut Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-hanke osoittaa kotitalouksien kohdalla merkittävimmiksi ympäristövaikutusten lähteiksi asumisen (vesi, sähkö ja lämpö), elintarvikkeet ja kuljetukset. MAMKin ympäristöohjelman toimenpiteet päätettiin kohdentaa näitä kohteita ja jaottelua mukaillen. Valinta on perusteltu sekä pedagogisesta että kehittävästä näkökulmasta: luokittelu erottelee merkityksellisemmät tekijät vähäpätöisemmistä ja kiinnittää huomion niihin valintoihimme, joilla voidaan tehokkaimmin vaikuttaa ympäristön tilaan. Toimenpiteet liittyvät kaikkiin MAMKin toiminnan osa-alueisiin eli opetukseen, TKI-toimintaan ja palvelutoimintaan. Tavoitteita edistetään kaikessa oppilaitoksen arjen toiminnassa ja strategissa valinnoissa. 5.1 Energian käyttö MAMKissa seurataan aktiivisesti energian käyttöä ja kulutusta sekä pyritään vähentämään energian kulutusta huomattavasti. Tavoitteena on asteittain saavuttaa vähintään 20-40 % vähennys energian käytössä kasvihuonekaasu-päästöjen osalta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteita tarkistetaan tarvittaessa huomioiden Suomen kansalliset linjaukset. Energia ja jätehuolto kilpailutetaan tarpeen mukaan. Energiasopimusta solmittaessa MAMK pyrkii siirtymään Ekoenergia-merkityn vihreän sähkön käyttöön. Mikkelin ammattikorkeakoulun omistamien kiinteistöjen energiankulutusta seurataan osana energiansäästösopimusta vuosineljänneksittäin. Myös Savonniemen kampus kuuluu seurannan piiriin. Korjaavat toimenpiteet tehdään heti. Aurinkoenergian hyödyntämisestä Kasarmin kampuksella tehdään selvitys opinnäyte työnä vuonna 2011. Kustannustehokkaita aurinkoenergiaratkaisuja pyritään toteuttamaan. Uusien rakennushankkeiden energiatehokkuus toteutetaan määräystasoa parempana. Rakennustyöt tehdään käyttäen P1-puhtausluokitusta. Rakennusten saneerausten yhteydessä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ESCO -sopimuksen mukaan. Hukkalämmön talteenoton mahdollisuus selvitetään. Tilankäyttöä tehostetaan lisäämällä opetustilojen käyttöastetta ja työtilojen käyttöä ja keskitetään Mikkelissä toiminnot Kasarmin kampukselle. 7

5.2 Kulutus ja materiaalivirrat Ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiatehokkuus, ovat yksi kriteereistä kaikissa materiaali- ja palveluhankinnoissa. Tavoitteena on vähentää materiaalien kulutusta ja jätteiden määrää. MAMK huomioi hankinnoissaan myös eettiset näkökohdat. Ruokapalveluiden tuottajilta edellytetään ympäristöohjelmaa ja sen sisällöstä keskustellaan sopimusten solmimisen yhteydessä. MAMK edellyttää ruokapalveluiden tuottajilta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista tiedottamista sekä lähi- ja kasvisruoan tarjonnan lisäämistä. Kahviloiden ja ravintoloiden tuotevalikoimiin kuuluu myös Reilun kaupan tuotteita. Ympäristöohjelmaa edellytetään myös kiinteistönhuoltopalvelujen toimittajilta. Kasarmin kampukselle tehdään miljöösuunnitelma, joka toteutetaan vuosina 2011-2015. Miljöösuunnittelun osana toteutetaan jätteiden lajitteluun ja jätemäärien vähentämiseen liittyvät korjaavat ja kehittävät toimenpiteet. 5.3 Liikkuminen MAMK edistää opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuuksia siirtyä yksityisautoilusta kevyen ja julkisen liikenteen sekä kimppakyytien käyttöön. MAMKin henkilöstön työhön liittyvän liikkumisen ympäristövaikutuksia seurataan ja vähennetään aktiivisesti. Toteutetaan pysäköintialueiden ulkopuolella autoton kampus eli autoilla kuljetaan kampuksella vain pysäköintialueille ja niiltä pois. Kasarmin kampusalueen miljöösuunnittelun yhteydessä uudistetaan pysäköintijärjestelmä. Opiskelijoille suunnitellaan pysäköintimaksujärjestelmä yhdessä MAMOKin kanssa. Kampusalueiden ja kaupungin sisäistä polkupyöräilyä edistetään mm. lisäämällä Kampus-jopojen määrää ja käyttöä. Käynnistetään kaupunkien kanssa neuvottelut pyörätieverkoston parantamiseksi. Perustetaan Kasarmin kampukselle bussipysäkki ja -linja yhdessä liikennöitsijöiden ja kaupungin kanssa. Selvitetään, miten MAMKin oman kimppakyytijärjestelmä kannattaisi toteuttaa. Selvitetään erilaisia kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea opiskelijoiden ja henkilöstön kevyen ja julkisen liikenteen käyttöä. Henkilöstön matkustussäännöissä huomioidaan ympäristövaikutukset ja yksityisautoilun ja lentomatkojen vähentäminen. Etäkokouksia lisätään. 8

6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN Kestävämpi MAMK -ympäristöohjelma on osa MAMKin laatujärjestelmää. Ohjelma integroidaan osaksi MAMKin kaikkia toimintoja ja seurantajärjestelmiä. Tavoitteiden toteumista pyritään tukemaan myös hanketoiminnalla. Ohjelman toteumista seurataan vuosittain pidettävissä ympäristökatselmuksissa, joissa eri toimintojen vastuuhenkilöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta. Vastuuhenkilöt muodostavat MAMKin ympäristötyöryhmän, joka vastaa tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteutuminen kirjataan vuosikertomukseen. Kestävämpi MAMK-ympäristöohjelman käytäntöön viemisen tueksi laaditaan erillinen toimenpideja viestintäsuunnitelma. 9