Ympäristöominaisuudet rakentamisen viranomaisohjauksessa Harri Hakaste, YM Näkökulmia vihreään rakentamiseen -seminaari 14.11.2012
turvallisuus ekotehokkuus terveellisyys Rakentamisen ohjauksen peruspilarit 2
Esityksen rakenne 1. Rakentamisen ohjausjärjestelmä 2. Globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat 3. Ilmastonmuutoksen hillintä ja energiatehokkuus 4. Uudisrakentamisen energiatehokkuus 5. Korjaamisen energiatehokkuus 6. Energiatodistus ja energiankäytön havainnollistaminen 7. Uusiutuvat energianlähteet 8. Energian kulutustottumukset 9. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset ja materiaalitehokkuus 10.Muita ohjauskeinoja 3
Rakentamisen ohjauspaletti Strategiat ja ohjelmat Säädösohjaus, viranomaisohjaus Valtionhallinto ja kunnat Taloudellinen ohjaus Avustukset, verotus Informaatio-ohjaus Työkalut, sopimukset, katselmukset, todistukset Viestintä, portaalit, neuvonta, oppaat Tutkimus ja kehitys, koerakentaminen Koulutus Harri Hakaste ympäristöministeriö 4
Mikä motivoi ympäristömyönteisempään toimintaan? Harri Hakaste ympäristöministeriö 5
Millaisena määräysten rooli nähdään? Vastaukset kysymykseen: Kuinka keskeisenä pidät määräysten roolia rakennusten energiatehokkuuden lisäämisessä? 2% 1% 10% Erittäin tärkeä Tärkeä 38% 49% Jonkin verran tärkeä Vähemmän tärkeä Ei ollenkaan tärkeä 19.9.2012 6
Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria Globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat Ilmastonmuutos Uusiutumattoman energian riittävyys Otsonikato Uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyys Ilmansaasteet Vesistöjen rehevöityminen Kaatopaikkojen aiheuttamat ongelmat Vaikutukset biodiversiteettiin Rakentamisen ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöt Energiankulutus CFC-yhdisteet Materiaalien kulutus Happamoittavat päästöt ilmaan Rehevöittävät päästöt veteen Rakennus- ja purkujätteet Vaikutukset luonnonympäristöön Harri Hakaste ympäristöministeriö 7
Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö - EU-tavoitteet ja -direktiivit Taustalla 20-20-20 tavoitteet vuodelle 2020 20 % leikkaus kasvihuonekaasupäästöihin 20 % energiatehokkaampi rakennuskanta 20 % lisäys uusiutuvan energian käyttöön Energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin ohjataan useiden EU-direktiivien avulla Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD Uusiutuvan energian direktiivi RES Ekosuunnitteludirektiivi Ecodesign Energiatehokkuusdirektiivi EED Harri Hakaste ympäristöministeriö 8
Energiankäyttö ja päästöt Suomessa (2003) Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 15 % Kotimaan liikenne 16 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Rakennusten energiankulutus 30 % Muu teollisuus 35 % Muu teollisuus 35 % Energian käyttö 308 TWh. Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Monta keinoa khk-päästöjen vähentämiseen Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen - Rakennuksen vaippa - LVIS- järjestelmät Energian tuotantotapa, siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön Käyttötottumukset, kulutuksen vähentäminen Rakennuksen tilatehokkuus Rakennusmateriaalien päästöjen vähentäminen Materiaalitehokkuus, muuntojoustavuus Rakennuksen sijainti Harri Hakaste ympäristöministeriö 10
Uudisrakentamisen energiamääräysten pitkä historia Rakennusosien U-arvot 1976 1978 1985 2003 2007 2010 annettu 2012 Ulkoseinä 0,4 0,29 0,28 0,25 0,24 0,17 0,17 0,40 hirsis. 0,40 hirsis.? Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,09 0,09? Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,16/0,17 0,16/0,17? Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1,0 1,0? Ovet 0,7 0,7 0,7 1,4 1,4 1,0 1,0? Muut laskennan lähtöarvot n50-luku 6 6 6 4 4 2 Q50=4 LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 30% 30% 45% 45%? Vaipan lämpöhäviön jousto 0 0 0 10 % 20 % 30 % - E-luku Rakennusluokkakohtainen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Uudisrakentamisen energiamääräykset (2012) pähkinänkuoressa Siirrytään rakennuksen eri osien tarkastelusta kokonaisuudelle asetettuihin vaatimuksiin eli kokonaisenergiatarkasteluun, jossa energiankulutukselle asetetaan yläraja, E-luku Tavoitteena on parantaa uusien rakennusten energiankäytön kokonaistehokkuutta keskimäärin noin 20 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna. Energiamuotojen kertoimilla yhteismitallistetaan eri energiamuodot E-luvun laskemiseksi Suunnittelun vapaus lisääntyy, keinot vaatimuksen saavuttamiseen ovat vapaammat Kesäajan huonelämpötilan hallinta, jotta energiatehokkuutta ei tehdä tinkimällä viihtyisyydestä Mahdollistaa siirtymän kohti EU-direktiivin edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista 7.4.2011 Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkudesta 12
Kohti lähes nollaenergiarakentamista Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava Suunnittelijayhteistyön merkitys korostuu Kustannustehokkuus otettava huomioon Energiatehokkuuden vaatimusten täyttäminen Varmistettava rakenteiden kosteustekninen toimivuus Uudet rakenneratkaisut, kylmäsillat Rakennustiiviyden merkitys Pekka Kalliomäki Mitä uudet rakentamismääräykset tarkoittavat 13
Korjaustarpeen kasvu Ilmastonmuutoksen hillintä Energiankulutuksen vähentäminen Väestön ikääntyminen Sisäilmaongelmat 14 19.11.2012 Rakennuskanta kustannukset? korjauspalvelujen käyttäjälähtöisyys? rakennusperintö, arkkitehtuuri? materiaalitehokkuus? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14
Olemassa olevan rakennuskannan energiankulutus avainasemassa 15
Korjausrakentamisen energiamääräykset Tausta rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) Korjaaminen energiasääntelyn piiriin ensimmäistä kertaa Koskevat vain luvanvaraista, laajamittaista korjaamista, jolloin energiatehokkuuden parantaminen on kustannustehokasta (eivät velvoita korjaamaan kunnossa olevaa) Eivät koske mm. suojeltua rakennuskantaa, tuotantorakennuksia, alle 50 m2:n rakennuksia, loma-asuntoja Kolme vaihtoehtoista tapaa soveltaa määräyksiä - Rakennusosakohtaiset ja teknisiä järjestelmiä koskevat vaatimukset - Kokonaisenergiankulutus rakennusluokittain - Rakennuksen E-lukuun pohjautuva parannus Kustannustehokkuustarkastelu 16
Energiatodistus uudistuu ENERGIATODISTUS Todistustunnus: Rakennustunnus: A12345 427403217 D 001 Valmistumisvuosi: 1977 Rakennuksen käyttötarkoitus: Pientalot Rakennuksen nimi ja osoite: oma koti Mallikatu 1, 12345 Malliainen Uudisrakennus 2012 E-luokka A B C D E F G E-luku on: Luokitteluasteikko: 325 kwh/m2 Luokka 1 Erilliset pientalot E-luku perustuu rakennuksen laskennalliseen energiankulukseen standardikäytöllä eri energiamuodoilla painotettuna. Todistuksen laatija: Eero Energiakonsultti Yritys: Eeron Energiakonsultit oy Allekirjoitus: Todistuksen laatimispäivä: 7.11.2012 Viimeinen voimassaolopäivä: 7.11.2022 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17
Uuden energiatodistuksen elementtejä tarvitaan uudisrakentamisessa sekä rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä; vanhat pientalot energiatodistuksen piiriin vaiheittain Perustuu laskennalliseen energiankulutukseen, myös toteutunut kulutus esitettävä, jos saatavilla Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun Rakennuskohtaiset energiansäästösuositukset sisältyvät Myynti- ja vuokrausilmoituksiin esille energialuokka (A-G) Energiatodistus esillä yleisöpalvelutiloissa (jos yli 500 m2) Voimassa 10 vuotta Suunnitteilla sähköinen, julkinen rekisteri Tulossa sanktiot Laatijoiden pätevyysjärjestelmä uudistuu Tarkoitus saattaa voimaan alkuvuodesta 2013, siirtymävaiheet ympäristöministeriö 8.11.2012
Uusiutuvaan energiaan panostettava EU:n 20-20-20 tavoitteet: Suomen nostettava uusiutuvan energian osuutta 23 % 38 % 2020 mennessä Osa lähes nollaenergia -konseptia Tarkempia velvoitteita EU:n RES-direktiivissä - Uusiutuvan energian osuus uudisrakentamisen määräyksiin 2014 loppuun mennessä - Taserajatarkastelu Uusiutuvan energian käyttö sisältyy uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määräyksiin sekä energiatodistukseen energiamuotokertoimien ja E-luvun kautta Uusiutuvan sähkön syöttö verkkoon valmisteilla Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen? ympäristöministeriö 8.11.2012
Asukkaita on monenlaisia Omakotitalot Asunto-osakeyhtiöt Vuokratalot korjausmyönteiset tiedonjanoiset välinpitämättömät remontinkarttajat Harri Hakaste ympäristöministeriö 20
Vähemmästä viisaammin Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistus 2012 Kannustetaan taloudellisella ohjauksella kestäviä valintoja Otetaan etunoja julkisella sektorilla ASUMINEN RUOKA LIIKENNE Mahdollisuuksien luominen Kokeiluhankkeet Kirmo Kivelä Ohjelma löytyy linkistä www.ymparisto.fi/kultu-toimikunta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13 21
Kultu 2012: Asumista koskevat toimenpiteet 1. Edistetään energian- ja vedenkulutustiedon käyttöä kiinteistöissä (YM, TEM, Kuluttajajärjestöt, Tekes, Sitra) 2. Kehitetään energiaremontteihin soveltuvia taloudellisia ohjausja rahoitusmalleja (YM, VM, TEM, ARA) 3. Kampanjoidaan löysät pois energiankulutuksesta (YM, TEM, Kuluttajajärjestöt) 4. Parannetaan kiinteistön energiatehokkuutta ja pitkäjänteistä kiinteistönpitoa tukevien palvelujen ja neuvonnan käyttäjälähtöisyyttä (YM, TEM, Kuluttajajärjestöt, Tekes, Sitra) Valmisteilla kaksi kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä VNP Vähemmästä viisaammin VNP Innovatiivisten ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 22
Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset alkavat korostua Lähtökohtia Tiukentuvat uudisrakentamisen energiamääräykset materiaalien ympäristövaikutusten korostuminen Hallitusohjelman (2011) kirjaus rakennusmateriaalien -ja tuotteiden elinkaarilaskennan edistämisestä Ympäristöluokitukset ja arviointityökalut; materiaalien rooli Elinkaarilaskennan kehittyminen (mm. Synergia-talo), tietomallinnus CEN TC 350 (Sustainability of construction works) standardointityö EU:n komission Resurssitehokas Eurooppa -tiekartta 23
Rakennusmateriaalien merkitys rakentamisen ympäristövaikutusten kentässä -hanke Tavoitteena luoda yleiskuva rakennusmateriaalien elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja niiden merkityksestä Suomessa Johtopäätökset rakentamisen ohjauksen kannalta Konsultit: VTT ja Syke Toteutus: Kirjallisuuskatsaus, elementtikerrostalon elinkaaricase Pääpaino khk-päästöissä Lähtökohtana materiaalineutraalius Laajapohjainen ohjausryhmä 24
Rakennusmateriaalien merkitys -hankkeen tuloksia Case-rakennuksen elinkaaren (50 v.) aikaiset materiaalien khkpäästöt vaihtelevat suunnittelu- ja toteutusratkaisujen mukaan suuresti, 970-2200 tn CO 2 ekv. Materiaalien aiheuttamat päästöt vastasivat 37-74 vuoden käytön aikaisia päästöjä riippuen energiatehokkuuden tasosta Erot tuoteryhmien sisällä myös merkittäviä Pohjarakennusolosuhteilla merkittävä rooli Talotekniikan materiaalien rooli verrattain vähäinen Materiaalien kierrätyksen avulla voidaan rakennuksen elinkaaren (50 v.) aikana saavuttaa n. 12 % päästösäästöt Korjausrakentaminen on kasvihuonekaasutaseeltaan purkamista parempi vaihtoehto 25
Myös materiaalitehokkuuden rooli korostuu Korjausrakentamisen strategia 2007, Korjausrakentamisen Vnp 2008: materiaalitehokkuuden edistäminen korjausrakentamisessa EU:n jätedirektiivi; rakennus- ja purkujätteen kierrätystavoite 2020: 70 % Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2008 Jätelainsäädännön uudistaminen Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten korostuminen ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamisessa Tavoitteena syntyvän jätteen vähentäminen ja kierrätyksen edistäminen Jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu Jätteen kierrätys Esittäjän nimi alatunnisteeseen 26
Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisprosessi 1. Talonrakentamisen materiaalitehokkuuden edistäminen esiselvitys (FCG, Ekoleima 2011) Materiaalitehokkuuden edistämisen esteet Ohjauskeinojen analyysi Ehdotus uusiksi ohjauskeinoiksi 2. Rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman laatiminen Työryhmä 5/2012-4/2013, pj Aila Korpivaara YM YSO-RYMO yhteistyö Laajapohjainen työryhmä Teemaryhmätyöskentely syksy 2012 3. Ohjelman toteutus 2013-27
Rakentamisen materiaalitehokkuuden ohjauskeinojen vaikuttavuus ja toteutettavuus (sidosryhmäkysely) Luodaan edellytykset purettavuuden / kierrätettävyyden huomioimiseen jo uudisrakennuksen suunnitteluvaiheessa 29 % 69 % Varmistetaan rakennusjätteiden hyödyntämiseen liittyvien palvelujen alueellinen saatavuus Vahvistetaan elinkaariosaamista mm. asettamalla materiaalitehokkuutta ja elinkaarikustannuksia koskevat kriteerit julkisrahoitteisiin hankkeisiin Edistetään materiaalitehokkaan rakentamisen neuvontaa ja koulutusta 11 % 45 % 68 % 64 % 61 % 62 % Edistetään julkishallinnon rakentamisen ja korjaamisen materiaalitehokkuusosaamista 41 % 60 % Nostetaan sekajätteen käsittelykustannuksia 52 % 50 % Parannetaan edellytyksiä puuperäisen rakennusjätteen hyödyntämiseen materiaalina Edistetään kierrätysmateriaalien markkinoita mm. kehittämällä niiden laadunvarmistusta ja edistämällä niiden käyttöä julkisessa rakentamisessa Parannetaan materiaaleja säästävää korjausrakentamista ja purkamista tukevaa informaatio-ohjausta -10 % 19 % 48 % 48 % 46 % 65 % Edistetään materiaalitehokkuusosaamista rakentamisessa katselmusten ja sopimusten avulla 32 % 44 % Edistetään puujätteen energiahyödyntämistä rinnakkaispolttolaitoksissa 41 % 48 % Edistetään materiaalitehokkuusosaamista rakennustyömailla esim. työmaakohtaisella ympäristömittarilla Sisällytetään materiaalitehokkuus rakentamisen kehittämis- ja rahoitusohjelmiin ja tehostetaan ohjelmien tulosten hyödyntämistä Tehostetaan rakennushankkeiden jätehuollon valvontaa 6 % 39 % 28 % 37 % 44 % 34 % Edistetään materiaalitehokkuutta rakennusalan ympäristö- ja laatujärjestelmissä 30 % 47 % Kehitetään jätemäärien raportointia rakennus- ja purkuluvan yhteydessä Kehitetään Ympäristöpassi suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja vastaavien mestareiden ympäristöosaamisen toteamiseksi Parannetaan rakennusjätettä koskevaa kansallista ja alueellista tilastointia -19 % 10 % 12 % 22 % 21 % 38 % Vaikuttavuus -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Toteutettavuus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28
Muita ohjauskeinoja ERA 17 ohjelma: mm. maankäytön ympäristövaikutukset EED-direktiivi: mm. energiankulutuksen mittaus Energia- ja ilmastostrategian päivitys: tiekartta aina vuoteen 2050 saakka Ympäristöluokitukset ja FiGBC:n Värkki-hanke: tieto määräystasoa paremmasta rakentamisesta Korjaustieto.fi ja muut alan portaalit: käytännön neuvoja ja kättä pidempää Osaaminen ja koulutus avainroolissa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 29