KIRJALLINEN KYSYMYS 538/2013 vp Euroopan kriisimaiden tukemisen korkokustannukset Eduskunnan puhemiehelle Vastauksessaan kysymykseeni Euroopan kriisimaiden tukemisen asiantuntijakuluista ja korkokustannuksista valtiovarainministeri esittää, että korkokustannuksia ei ole ollut. Asiantuntijoiden mukaan Suomelle on syntynyt korkokustannuksia sekä Kreikan kahdenvälisestä lainasta että EVM:n pääomittamisesta, koska rahat on jouduttu lainaamaan markkinoilta. Mikäli vastaus perustuu siihen, että nettokorkokuluja ei ole aiheutunut kriisimaiden Suomelle lainoistaan maksamien ja Suomen korkokustannukset kattavien korkojen vuoksi, kysymykseeni ei ole vastattu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko korkokustannuksia ollut, jos on, kuinka paljon niitä on maksettu tähän mennessä ja mikä on hallituksen arvio Euroopan kriisimaiden tukemisesta seuraavista kokonaiskorkokuluista? Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 538/2013 vp: Onko korkokustannuksia ollut, jos on, kuinka paljon niitä on maksettu tähän mennessä ja mikä on hallituksen arvio Euroopan kriisimaiden tukemisesta seuraavista kokonaiskorkokuluista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen valtio on Euroopan unionin (EU) ja euroalueen jäsenvaltiona osallistunut EU:n ja euroalueen sekä Islannin talous- ja rahoitusvakautta tukeviin toimiin eri järjestelyjen kautta vuodesta 2008 lähtien. Järjestelyt on toteutettu osana yhteisesti sovittuja talouden sopeutusohjelmia, joihin liittyy ehdollista rahoitustukea eri muodoissa ja eri kansainvälisiltä instituutioilta. Järjestelyt, jotka Suomen valtio on rahoittanut lisätalousarvioilla, ovat Islannille annettu laina osana pohjoismaista ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukijärjestelyä vuonna 2009, Kreikan kahdenvälinen laina toukokuussa 2010 osana euroalueen ja IMF:n ohjelmaa, Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) perustaminen vuonna 2010 sekä Euroopan vakausmekanismin (EVM) pääomaosuuden maksu yhtenä eränä lokakuussa 2012. Islannin lainan ensimmäinen erä maksettiin joulukuussa 2009, toinen kesäkuussa 2010 ja viimeinen joulukuussa 2011. Islanti on lyhentänyt lainaansa etuajassa sekä IMF:lle että Pohjoismaille ja tällä hetkellä Suomen alun perin 320 miljoonan euron lainasta on 132 miljoonaa maksamatta takaisin. Suomen valtio on saanut lainasta korkoja noin 19 miljoonaa euroa. Eduskunta myönsi toukokuussa 2010 Kreikalle annettavaa kahdenvälistä lainaa varten noin 1,6 miljardin euron määrärahan. Suomen laskennallinen osuus euromaiden lainasta oli noin 1,48 miljardia euroa. Kreikan lainan ensimmäinen erä maksettiin syyskuussa 2010 ja viimeinen joulukuussa 2011. Lainasta on maksettu yhteensä noin 1 004 miljoonaa euroa. Suomen valtio on saanut lainasta korkoja noin 56 miljoonaa euroa. Suomen valtio on osallistunut vuonna 2010 perustetun ERVV:n osakepääoman merkitsemiseen kahdessa erässä yhteensä noin 510 tuhannella eurolla. ERVV:n kautta kriisimaille annetuista lainoista Suomen osuus kirjataan julkisen sektorin velkaan, mutta se ei ole aiheuttanut varainhankintatarvetta, koska ERVV:n varainhankinnalle annetut takaukset eivät ole valtion menoja. Lokakuusta 2012 alkaen EVM on ollut ensisijainen euroalueen kriisinhallintaväline. Suomen valtio maksoi noin 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:n maksetusta osakepääomasta kokonaisuudessaan lokakuussa 2012. Suomen valtion budjettitaloudessa periaatteina ovat, että tuloilla katetaan menot, mutta siltä osin kuin tulot eivät riitä, valtio laskee liikkeelle erityyppisiä velkasitoumuksia, joilla alijäämä rahoitetaan. Periaatteena on lisäksi, että varainhankintaa tai tuloja ei etukäteen kohdisteta tietyille menoerille. Yksittäisen menoerän osalta ei näin ollen voida täsmällisesti määritellä, onko se katettu tuloilla vai velanotolla. Näin myöskään kyseisen menon korkokustannusta ei voida yksikäsitteisesti arvioida. 2
Ministerin vastaus KK 538/2013 vp Arja Juvonen /ps Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 538/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Har räntekostnader förekommit och, om så är fallet, hur mycket räntor har betalats till dags dato och hur stora uppskattar regeringen de totala räntekostnaderna vara till följd av stödet till krisländerna i Europa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finska staten har i egenskap av medlem i Europeiska unionen (EU) och euroområdet deltagit i stödåtgärder till såväl EU:s och euroområdets som också Islands ekonomiska och monetära stabilitet genom olika arrangemang sedan år 2008. Arrangemangen har genomförts inom ramen för gemensamt avtalade ekonomiska anpassningsprogram kopplade till villkorligt finansieringsstöd i olika former och av olika internationella institutioner. De arrangemang som finska staten har finansierat ur tilläggsbudgeter är ett lån till Island inom ramen för stödarrangemangen från de nordiska länderna och Internationella valutafonden (IMF) 2009, ett bilateralt lån till Grekland i maj 2010 inom ramen för euroområdets och IMF program, grundande av det europeiska finansiella stabiliseringsinstrumentet år 2010 samt betalning av kapitalandelen för Europeiska stabilitetsmekanismen (ESM) i en post i oktober 2012. Den första posten på lånet till Island betalades i december 2009, den andra i juni 2010 och den sista i december 2011. Island har återbetalat sitt lån i förtid både till IMF och de nordiska länderna och för tillfället är 132 miljoner euro av Finlands ursprungliga lån på 320 miljoner euro ännu inte återbetalt. Finska staten har fått cirka 19 miljoner euro i räntor på lånet. I maj 2010 beviljade riksdagen cirka 1,6 miljarder euro i anslag för ett bilateralt lån till Grekland. Finlands kalkylmässiga andel av euroländernas lån var cirka 1,48 miljarder euro. Den första delen av lånet till Grekland betalades i september 2010 och den sista i december 2011. Sammanlagt cirka 1 004 miljoner euro har betalats av lånet. Finska staten har fått cirka 56 miljoner euro i räntor på lånet. Finska staten deltog i teckningen av aktiekapitalet i det europeiska finansiella stabiliseringsintrumentet, som grundades 2010, i två omgångar med sammanlagt cirka 510 tusen euro. Finlands andel av de lån som beviljas krisländerna genom det europeiska finansiella stabiliseringsintrumentet bokförs som skuld i den offentliga sektorn, men den har inte gett upphov till ett medelsanskaffningsbehov, eftersom garantier givna för det europeiska finansiella stabiliseringsintrumentets medelsanskaffning inte utgör statens utgifter. Från oktober 2012 har ESM varit det primära krishanteringsredskapet inom euroområdet. Finska staten betalade sin andel på cirka 1,44 miljarder euro av ESM:s inbetalda aktiekapital i sin helhet i oktober 2012. I finska statens budgetekonomi hör det till principerna att inkomster används för att täcka utgifterna, men i den utsträckning som inkomsterna inte räcker till emitterar staten olika typer av skuldförbindelser för finansiering av underskottet. Principen är dessutom att medelsanskaffning eller inkomsterna inte på förhand hänförs till specifika utgiftsposter. Därför kan man inte 4
Ministerns svar KK 538/2013 vp Arja Juvonen /ps exakt definiera om en enskild utgiftspost har täckts med inkomster eller skuldtagning. Därmed kan räntekostnaden för den aktuella utgiften inte heller avgöras separat. Helsingfors den 10 juli 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 5