Yläraaja 1b: Nivelten anatomiaa / H. Hervonen 2013 Moore 6. painos sivut 7-12, 19-37, 673-87, 793-819; Gray2p s14-25, 650-5, 665-75, 712-5, 724-9, 754-5 Ruotsinnokset (kursiivilla)henri Puttonen Luiden väliset liitokset Luut voivat liittyä toisiinsa monella tavalla (monen kudoksen ja rakenteen yhdistämänä). 1. Synoviaalinivel (synovialled, articulatio) tarkoittaa samaa kuin arkikielen nivel. 2. Sidekudosliitoksissa (bindvävsfog, junctura fibrosa) luiden välissä on sidekudosta. Kallon suturat ovat tällaisia erityisesti vastasyntyneellä. Suturat kylläkin luutuvat aikuisiällä. Myös radius ja ulna liittyvät nivelten lisäksi sidekudosliitoksella (membrana interossea) toisiinsa. Hammas kiinnittyy hammaskuoppaan sidekudosliitok-sella (gomphosis). 3. Rustoliitoksia (junctura cartilaginea) löytyy nikamasolmujen (kotkropp) väliltä (välilevy, discus) ja häpyliitoksesta (blygbenssymphysen, symphysis pubis). Myös epifyysilevy on luun osien välinen rustoliitos (primaarinen) ennen luutumistaan. Synoviaalinivelen rakenne Niveltyviä luupintoja peittää nivelrusto. Luu-pintojen muoto ja niiden istuminen toisiinsa määrittelevät nivelen toiminnan (liikeakselit) ja vakauden, stabiliteetin. Luiden välillä sidekudoksinen nivelkapseli (ledkapsel capsula articularis), jonka sidekudos jatkuu luu-kalvosta nivelen yli toisen luun luukalvoon. Nivelkapselin kireys/löysyys määrittelee sen miten laajasti nivel kunkin akselin suuntaan liikkuu. Nivelkapselin sidekudososassa (membrana fibrosa) voidaan havaita paksumpia kohtia, jotka tukevat niveltä ja samalla rajoittavat liikettä tiettyyn suuntaan. Niitä kutsutaan nivelsiteiksi, ligamenteiksi. Esim. sivusiteet estävät sorminiveliä taittumasta sivuttain. Sidekudoksisen nivelkapselin sisäpintaa vehoaa synoviakalvo (membrana synovialis). Synoviakalvo (synovialhinna) ja nivelrustot (ledbrosk) rajaavat nivelontelon (ledhåla), jossa on pieni määrä nivelnestettä (synovialvätska). Nivelen rakennetta tukevat nivelkapselin vahventumien (sisäiset, intrinsic ligamentit) lisäksi ulkoiset, extrinsic ligamentit, jotka sijaitsevat erillään nivelkapselista. Lisäksi on muita niveltä tukevia rakenteita kuten välilevyjä (disk, discus) tai nivelkierukoita (meniscus). Usein myös niveleen kuulumattomat rakenteet tukevat: olkaniveltä tukee acromionlisäke.
Niveltyypit Niveltyypit jaotellaan sen mukaan minkä muotoiset niiden nivelpinnat ovat ja/tai minkä tyyppisen liikkeen nivelpinnat sallivat. Pallonivel (kulled) sallii kaikki liikeakselit ja siinä tapahtuvia liikkeitä rajaavatkin muut tekijät, ligamentit, lihakset ja muut ulkoiset tekijät. Nivelpinnat (ledyta) voivat kietoutua toisiinsa syvästi ja monimutkaisesti, kuten kyynärnivelessä (armbågsled), jolloin pintojen muoto määrää vahvasti liikkeidenkin suuntaa. Samalla nivel on tukeva kun nivelpinnat sopivat toisiinsa tiiviisti. Nivelten liikkeitä ja terminologiaa M6p s7-12; Gray2p s651-5, 735 Yläraajan niveliä M6p s793-; Gray2p s668-75 Articulatio sternoclavicularis on satulanivel (sadelled), jossa on välilevy pallonivelen liikeakselit. Lig. sternoclaviculare ja interclaviculare tukevat vahvasti. Lisäksi ulkoinen lig. costoclaviculare liikelaajuus vähäinen. Articulatio acromioclaviculare on tasonivel (glidled), jossa hyvin niukat liikkeet. Tukemassa lig. acromioclaviculare ja välilevy Lisäksi vahva ulkoinen sidos, ligamentum coracoclaviculare.
Nivelen vakauteen, stabiilisuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Nivelpintojen muoto ja yhteensopivuus määräävät liikeakseleiden määrän. - Pallonivelessä nivelpintojen muoto ei rajoita liikkeitä (olkanivel, lonkkanivel) - Sarananivelissä (gångjärnsled) nivelpinnoissa on liikettä ohjaava ura/harjanne (kyynärnivel, sormien jäsentenväliset nivelet) 2. Nivelpintojen kontaktipinta-ala - Olkanivelessä (axelled) nivelpintojen kontaktipinta-ala on pieni. Siksi se on epästabiili ja menee helposti sijoiltaan. - Lonkkanivelessä (höftled) kontaktipinta-ala on suuri. Se on stabiili nivel, ei mene helposti sijoiltaan. 3. Nivelkapselin väljyys/kireys = sidekudoksinen nivelkapseli ja siihen liittyvien nivelsiteiden väljyys/kireys - Kireä nivelkapseli ja tiukat siteet rajoittavat liikettä - Väljä nivelkapseli ja väljät nivelsiteet laajat liikelaajuudet - Olkanivelen nivelkapseli on väljä. Siksi sillä täytyy olla muita stabiloivia tekijöitä. - Carpometakarpaalinivelen nivelkapseli on tiukka, liikkeet niukat. 4. Ulkoisten nivelsiteiden (ledband) väljyys/kireys - Nivelkapseliin liittymättömät sidekudosrakenteet saattavat tukea muuten heikkoa niveltä oleellisesti - Esim. articulatio acromioclavicularista tukeva ligamentum coracoclaviculare 5. Niveleen liittyvät lihakset voivat muodostaa dynaamisen tuen nivelelle ja pystyvät sovittamaan jännitystilansa nivelen asennon mukaisesti. - Olkanivel on tyyppiesimerkki kiertäjäkalvosimen (rotator menchetten, engl. rotator cuff) merkitys stabiliteetille on oleellinen! - Polvinivelessä nelipäinen reisilihas (fyrhövade lårmuskel) on hyvin tärkeä; 6. Nivelen sisäiset tukirakenteet: välilevyt, nivelkierukat, nivelkuopan (ledgrop) reunukset. 7. Lisäksi nivelen ulkopuoliset rakenteet voivat antaa tukea, kuten olkanivelen kraniaalipuolella sijaitseva acromion ja ligamentum coracoacromiale Olkanivel, articulatio humeri, articulatio glenohumeralis M6p s796-800; Gray2p s670-5 -Olkaluun (överarmsben) suurikokoinen pää (caput humeri) niveltyy scapulan pienen ja laakean nivelkuopan (fossa glenoidalis) kanssa. Luurakenteiden kosketuspinta on pieni ja laakea eikä nivelen rakenne ole stabiili. - Nivelkuopan reunoilla rustoinen labrum glenoidale laajentaa nivelkuoppaa hieman - Niveltä tukemassa on nivelkapseli, jossa ligamentit: lig. coracohumerale, lig. glenohumerale superior, media et inferior. Nivelkapseli ei ole kireä vaan löysä, joten se sallii laajan liikkuvuuden stabiilisuus kärsii.
- Kiertäjäkalvosin, rotator cuff on tärkein niveltä tukeva elementti. Kiertäjäkalvosinta on muodostamassa scapulasta humeruksen proksimaalipäähän kulkevat lihakset: m. supraspinatus, infraspinatus, teres minor ja subscapularis. Nämä lihakset pystyvät mukauttamaan jännitystään nivelen kulloisenkin asennon mukaan ja stabiloivat sitä. - Lisäksi musculus biceps brachiin jänne tukee niveltä. - Ulkoisia tukirakenteita: acromion, processus coracoideus sekä niiden välillä oleva ligamentum coraco-acromiale. Bursat eli limapussit (slemsäck) ovat sidekudokseen muo-dostuneita ohutseinäisiä rakkulamaisia rakenteita, joiden sisällä on nivelnesteen kaltaista liukastus-nestettä. Bursan seinämät liukuvat vastakkain lähes ilman kitkaa. Bursia on usein nivelten ym-päristöissä vähentämässä hankausta. Olkanivelessä on tärkeä bursa subdeltoidea/ subacromiale, joka usein ärsyyntyy liiasta hankauksesta. Syntyy kivulias limapussin tulehdus, bursiitti. Kyynärnivel, articulatio cubiti M6p s800-4; Gray2p s724-9 Nivelpinnat: - Olkaluun, humeruksen distaalipää muodostaa nivelnastan, jossa on lieriömäinen, kupera nivelpinta. Siinä erotetaan osat: humeruksen tela, trochlea ja capitulum. - Kyynärluun, ulnan (armbågsbenet) proksimaalipäässä on kovera nivelpinta, jossa keskellä harjanne: incisura trochlearis. Tämä niveltyy humeruksen trochlean kanssa. Nivelpinnat sopivat toisiinsa täydellisesti ja muodostavat sivusuunnassa stabiilin rakenteen, joka kuitenkin sallii fleksio-extensioliikkeen. - Värttinäluun, radiuksen (strålbenet) päässä nivelpintana on laakea kuoppa, joka niveltyy humeruksen capitulumin kanssa. Tämä osa ei ole luiden muodon puolesta stabiili, mutta ligamentum anulare tekee siitä stabiilin vaikka sallii radiuksen kiertoliikkeen. - Värttinäluun pään sivulla on nivelpinta, joka niveltyy ulnan ja ligamentum anularen kanssa articulatio radioulnaris proximalis, jossa pronaatio-supinaatioliike tapahtuu (yhdessä vastaavan distaalisen nivelen kanssa).
Nivelen tukirakenteet: - Niveltä tukemassa nivelkapseli ja siihen liittyvät sidokset: lig. collaterale mediale et laterale. - Erityinen ligamentum anulare kiertää radiuksen pään ympäri ja sitoo sen paikalleen. - Nivelen ulkoisina tukirakenteina chorda obligua ja membrana interosseus - Niveltä liikuttavat lihakset, erityisesti m. biceps brachiin, m. brachialiksen ja m. triceps brachiin jänteet tukevat lisäksi niveltä ulkopuolelta.