GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus
Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi = DNA:han koodattu perintöaines DNA = perinnöllisyyttä välittävä yhdiste, deoksiribonukleiinihappo tunnistetaan genomin alueita tai geenejä ja alleeleja, jotka ovat yhteydessä johonkin ominaisuuteen
kehitetty edullinen tapa selvittää eläimen genomitieto ja valtaosa ominaisuuksien geneettisestä vaihtelusta DNA-siru genomitietoa tutkittu ja käytetty monilla eläinlajeilla sairaus- ja värigenetiikassa
hevonen on ollut geenikartoituksen ja genomin määrityksen edelläkävijä hevosen genomi määritetty v. 2009
löydetty jo moniin ominaisuuksiin yhteydessä olevia geenialueita, esim. värit, osteokondroosi (OCD), iho- ym. sairauksia
Hyödyt ja mahdollisuudet käytetään yhdistettynä perinteiseen jalostusarvosteluun (= omiin, sukulaistietoihin ja jälkeläisiin perustuva) ja tätä täydentämään suurin hyöty perinteiseen jalostusarvosteluun yhdistettynä, kun periytymisaste alhainen ja jälkeläismäärä pieni
Arvioidaan geenivaikutukset jalostuarvostelluilta uroksilta genominen jalostusarvo niille joiden genomi tunnettu genomiset jalostuarvot yhdistetään tulos- ja sukupuutietojen kanssa AIEMPAA LUOTETTAVAMPI JALOSTUSARVO
valintaa voidaan tehdä jo varsaiässä hevosilla joilla ei omia tuloksia, tai nuorilla joilla ei vielä jälkeläistuloksia hevosella saadaan jalostusarvot muutoin melko myöhään omien tulosten ja jälkeläisten tulosten perusteella
mahdollisuus saada jalostusarvon ennuste nuorilla eläimillä, joilla ei ole tehty esivalintaa kuten usein perinteisissä menetelmissä (genomiset jalostusarvot voidaan laskea heti yksilön synnyttyä) nuoria yksilöitä voidaan karsia genomitiedon perusteella, jolloin testattavien oriiden määrä pienenee
nuorten oriiden jalostusarvo varmistuu, jolloin niitä voidaan käyttää aiempaa enemmän mahdollistaa aikaisen valinnan, jolloin: sukupolven välinen aika lyhenee valinta tehostuu geneettinen edistyminen nopeutuu
tammoilla voidaan saada JA luotettavammin, jos eivät kilpailleet tai tuloksia vähän; voidaan tunnistaa potentiaaliset hyvät tammat aikaisin jalostusarvot ovat aina ennusteita ne eivät ole koskaan aivan 100 % totuuksia genominen jalostusarvo antaa kuitenkin varmemman ennusteen kuin perinteiset menetelmät lypsykarjalla jalostuksen tehokkuuden arvioitu kaksinkertaistuvan
referenssipopulaation muodostaminen tarpeeksi edustava ja suuri jotta saadaan luotettavat jalostusarvot (naudoilla tuhansia) kannattaa käyttää erityisesti taloudellisesti tärkeillä ominaisuuksilla ja kun periytymisaste on alhainen (terveysominaisuudet, sairaudet) ja jälkeläisiä vähän usein vain uroseläimiä kannattaa genotyypittää
sukusiitosta tarkkailtava koska oriiden määrä vähenee
Sovellutuksia hevosella genomitutkimus on hevosella kohdistunut sairauksien, värien, liikkeiden ja käyttöominaisuuksien genetiikkaan luusto (osteokondroosi) värit ihosairaudet aineenvaihduntasairaudet immuunisairaudet useat lihassairaudet koko, rakenne
1. Kesäihottuma (kromosomissa 27) - esiintymistä saadaan vähennettyä merkittävästi (10 40 % genomisella valinnalla 2. Osteokondroosi (kromosomissa 3) - ongelmana saada riittävän suuri terveysdata - genomisesta valinnasta apua
3. Ratsuilla yritetty määrittää rakenteeseen ja suoritusominaisuuksiin (koordinaatio, lihaksikkuus, oppimiskyky, liikkeet) vaikuttavia geenejä - jotkut suoritusgeenit lähellä tai samassa lokuksessa kuin OCD-geenit - ranskalaisessa tutkimuksessa ei hyötyä genomisesta valinnasta verrattuna perinteiseen valintaan suorituskyvyn jalostuksessa
4. Geenimutaatiolöydös - geenimutaatio joka yhteydessä hevosen askellajeihin ja ravihevosen menestykseen - mutaation omaavilla ravureilla parempi starttiintulo, voittosumma, hyväksytyt juoksut (vähemmän laukkoja) - tölttäävillä hevosilla mutaatio yleensä - mutaatio ei takaa parempaa menetystä
DNA-tutkimuksen avulla tutkittu myös hevosen kehitystä sekä rotujen/populaatioiden välisiä geneettisiä yhteyksiä ja perinnöllistä vaihtelua
hevosjalostuksessa? yleisesti ottaen hevosjalostus vanhanaikaista, uusia menetelmiä ei oteta käyttöön helposti (alkionsiirrot, keinosiemennys), ei hyväksytä jalostusarvoja, tutkimukseen ei uskota, kasvattajat yksinyrittäjiä kasvattajat eivät aidosti kiinnostuneita kokonaisuudesta: geneettisestä edistymisestä tai urheilun kehittymisestä hevosten tason parantuessa; kiinnostus yksilöissä
pelko markkinoiden muutoksista oriiden ja nuorten hevosten hinnat; hinta muodostuu odotuksista ja unelmista; arvostelun objektiivisuus vaikuttaa hintoihin genomisen valinnan uskottavuus hyötyjen todistaminen tarvitaan suuri määrä analyysejä testattuja yksilöitä
kuka omistaa näytteet ja miten niitä käytetään, kuka päättää käytöstä miten jalostusorganisaatiot osallistuvat yhteistyö oriinomistajien ja kasvattajien kanssa parasta ja hyväksyttävintä aloittaa terveysominaisuuksilla luuston terveys (OC, OCD), hedelmällisyys kuitenkin kilpailutietoja enemmän saatavilla
Tulevaisuus? Euroopalla mahdollisuus maailman johtavaksi hevosjalostusalueeksi ohi USAn; USAssa ei edes keskustella genomisesta valinnasta hevosilla kustannus/hyöty analyysi tarpeen ennen genomista valintaa oltava luotettava perinteinen jalostusarvojen määrittäminen laajasti käytössä riittävästi arvosteltuja yksilöitä
jos asiakkaat eli hevosten omistajat ovat kiinnostuneita maksamaan esim. terveistä hevosista, kysyntä ratkaisee mikä käy kaupaksi ja miten menetelmiä kehitetään
KIITOS