MAISEMAKUVASELVITYS RATINANNIEMEN ETELÄRANNAN RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI PYHÄJÄRVEN PUOLELTA RATINAN ETELÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 7991 Kaavoitusyksikkö, Juha Jaakola, 17.12.2004 Kuvat: Ramboll Finland Oy, Suunnitteluryhmä Olympia
1. Lähtökohta Ratinanniemi on kaupunkimaisemassa matala ja avoin. Laukontorin puolelta Ratinan maisemakuvaa hallitsevat stadionin rakennetut osat, valomastot, katsomo ja sen alapuolella olevien toimitilojen pitkä julkisivu. Nalkalantorin päästä maisemakuvassa näkyvät stadionin valomastot ja niemen kärkeen jäänyt runsaspuustoinen harjun pää. Viinikanlahden puolelta maisemakuvassa vaikuttavat kapean rantapuustovyöhykkeen takana oleva avoin nurmialue sekä edelleen näkyvät valomastot. Kauempaa Pyhäjärveltä katsottaessa Ratinanniemen yksityiskohdat vähenevät, ja merkitystä tulee horisontin rakennusrivistölle niemen takana. Vähitellen etualalle nousevat Eteläpuiston ja Pyynikin vehreät rantamaisemat. Pyhäjärven puolella ovat Pyynikin ja Eteläpuiston viheralueet laajoina ja puustoisina leimalliset järven pohjoisrannan näkymille. Tampereen kaupunki on kiinnittänyt erityistä huomiota Pyynikin maiseman säilymiseen. Myös Eteläpuistosta on poistettu sinne sopimattomia toimintoja, ja alueen vihermassaa on lisätty. 2. Etelärannan asemakaavan muutos Etelärannalle on esitetty kaupunginhallituksen hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti sähkölaitoksen korttelia täydentävää toimitilarakentamista, asuntoalue, satama sekä viheralueita. Rakennettavien rakennusten kerrosluvut ovat Tampereen valtatien varressa kahdeksasta yhdeksään ja siitä Viinikanlahteen päin viidestä yhteen. Rantaviivan lähellä oleva vyöhyke on kevyttä liikennettä varten, puuistutuksilla varustettu rantapromenadi ja eri tavoin istutettavaa ja päällystettävää virkistysaluetta. Etelärannan maisemallinen ilme liittyy Tammerkosken kansallismaisemaan. Sen tyypillisiä piirteitä ovat suoraan vedestä kohoavat punatiilimuurit. Siksi etelärannan rakennusten ilmeeksi on valittu saman henkinen muurimainen julkisivun käsittely. Pääasiallinen julkisivumateriaali on paikalla muurattu punatiili. Tammerkosken ja Ratinan suvannon rantaviiva on toteutettu luonnonkivisenä pystysuorana rantamuurina. Muuri loppuu Ratinansillan alla. Muuria on jatkettu asemakaavassa rakennetun alueen rajana myös etelärannan kohdalla venesataman itäosalle asti. Rantamuuri tuo Tammerkosken tyylijatkumon Viinikanlahden puolelle ja yhdistää uudet korttelit kaupunkikeskustaan. 3. Maisemakuvan muutokset Maisemakuvan muutoksen ajatuksellinen lähtökohta on ollut rakennetun kaupunkialueen ja kaupunkipuiston näkyminen selkeästi myös vesimaisemassa. Pyynikin ja Eteläpuiston kaupunkipuisto on maiseman luonnonmukainen osuus. Kun siirrytään rakennettuun kaupunkiin, se näkyy maisemakuvassa samalla tavalla kuin Tammerkosken rannoilla. Ratinanniemen eteläranta näyttää reilusti rakennetulta kaupungilta.
Yleisilmeen antava punatiili on materiaalina ja värinä niin luonnollinen, että rinnastuminen luonnonmukaiseen Eteläpuistoon ei ole karkea. Pyhäjärvi Asiaa on kuvattu virtuaalimallista tehdyillä kuvilla. Niistä ensimmäinen on otettu Pirkkalan kohdalta läheltä Pyhäjärven etelärantaa. Pyynikin harjun ja Eteläpuiston jatkeena on punatiilen värinen horisontti-osa. Kuva 1 Toinen kuva on edellistä pohjoisempaa, lähempää Pyynikkiä. Näkymän yleisilme on saman tyyppinen. Kuva 2
Kolmas kuva on vielä lähempää pohjoisrantaa, jolloin Eteläpuisto kaartuu maisemakuvassa etualalle. Ratinanniemi muuttuu osaksi ympäröivää kaupunkisilhuettia. Kuva 3 Neljännessä kuvassa on siirrytty jo Eteläpuiston kohdalle. Maisemakuvassa muuttuu merkittäväksi Ratinanniemen etelärannan länsipää, jonka makaava kummeli kiviverhous alkaa vesirajasta. Kuva 4
Eteläpuisto Viides kuva on Eteläpuiston kärjestä. Siinä korostuu edelleen Ratinannokan asema. Sen jatkona olevan asuntoalueen lamellitalojen kattolinja laskee porrasmaisesti kohti Viinikanlahtea. Kuvasta näkyy myös rantapromenadin leveys. Kuva 5 Viinikanlahti Kuudes kuva on Viinikanlahden etelärannalta, jätevedenpuhdistamon keskivaiheilta. Maisemakuva muuttuu asuntoalueen osalla yhtenäisestä rakennusrivistöstä toisistaan eroaviksi rakennusryhmiksi, asuinpihakokonaisuuksiksi, joiden väleihin jäävät näkymäakselit järven ja kaupungin keskustan välille. Kuva 6
Seitsemäs kuva on vielä idempää, Ratinanraitin kevyen liikenteen väylän linjan kohdalta. Asuinpihakokonaisuudet erottuvat vielä selkeästi. Laskevat lamellitalot liittävät asuntoalueen maisemakuvassa Eteläpuiston puoleiseen kaupunkisilhuettiin. Kuva 7 Tammerkoski Tammerkosken alapäässä uoma vaihtuu Ratinan suvannoksi. Rajapinnan tuntumassa olevalta kevyen liikenteen sillalta katsottuna Ratinanniemen etelärannan rakennukset jäävät suurelta osin stadionin katsomo-osan taakse. Vanha katsomo, uudet lisäkatsomot ja valomastot hallitsevat maisemakuvaa. Kuvapaikalta näkyvät katsomolinjan yläpuolella vain kapeat punatiiliosat etelärannan pistetaloista. Kuva 8
Laukontori Laukontorilta katsottuna maisemakuvaan tulee stadionin katsomoiden ja valomastojen lisäksi selvemmin harjun puustoinen pää. Etelärannan uudisrakennukset näkyvät stadionin kohdalla vähän enemmän kuin edelliseltä paikalta. Harjun pää peittää maisemakuvassa talorivin länsiosasta suuren osan. Kuva 9 Mallinnuskuvat Suunnitteluryhmä Olympia on tehnyt mallinnuskuvia etelärannan asuinkortteleista. Ne ovat pienoismallin omaisia ja kuvaavat vain aluetta Ratinannokasta Ratinanraittiin asti. Ne ovat yksityiskohdiltaan huomattavasti virtuaalimallista otettuja kuvia rikkaampia, minkä vuoksi niitä on liitetty selvityksen loppuun havainnollistamaan julkisivujen käsittelyä ja rantapromenadin tilantuntua. Selvityksen kansikuvana oleva suunnitteluryhmän käsivarapiirros esittää näkymää Voimakadun ja Ratinanraitin yhtymäkohdasta. Kuva 10
Kuva 11 Kuva 12