HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin 0400 100 601 johannes.lounasheimo@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Edita Prima Oy Helsinki 2013

Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategian mukaan HSY toimii ympäristövastuullisena edelläkävijänä Helsingin seudulla. Tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. Kuntayhtymä toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2012. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh. Vuonna 2012 HSY:n oma energiantuotanto kattoi 94 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian tuotantoon on tehty mittavia investointeja, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille 2012-2016 valmistui loppuvuodesta 2012. Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Tässä raportissa esitellään HSY:n energiansäästötavoitteet, vuoden 2012 aikana toteutetut energiansäästötoimet sekä omien toimintojen vuosien 2009-2012 energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurantaa on laajennettu myös ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskentoja laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä 18.10.2013 Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh. Vuonna 2012 energiatehokkuustoiminta organisoitiin energiatehokkuusryhmäksi, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma 2012 2016 valmistui loppuvuodesta 2012. HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille 2010 2012, ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta 2009. Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Lisäksi on selvitetty kemikaali- ja jätekuljetusten sekä muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2012 energiaa 200 600 megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmityksen 35 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus kasvoi 4 prosenttia. Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2012 lisäksi noin 36 400 MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2012 energiaa tuotettiin yhteensä 189 000 MWh. Energiantuotanto kasvoi 7 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 94-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto ja jätevedenpuhdistuksen lämmön talteenotto kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2012 hiilidioksidiksi laskettuna 201 700 tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (51 % ja 32 %), kompostoinnista (9 %) ja ostosähköstä (6 %). Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2012 noin 14 000 tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2012 talteen 87 prosenttia, josta lähes 90 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2012 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt kasvoivat uudella, viimeistelemättömällä täyttöalueella. Vuoteen 2011 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kokonaisuudessaan 12 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes 20 000 tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 7 prosen tilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Julkaisun nimi HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasujen päästöt 2012 Päivämäärä 18.10.2013 Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 9/2013 issn l (nid.) 1798-6095 isbn (nid.) 978-952-6604-75-6 isbn (pdf) 978-952-6604-76-3 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi 4

Sammandrag Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) undertecknade i början av 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet. Målet är att öka den egna energiproduktionen från förnybara energikällor och att före 2016 minska energiförbrukningen med nio procent från 2010 års nivå, sammanlagt cirka 17 000 MWh. År 2012 organiserades energieffektivitetsverksamheten till en energieffektivitetsgrupp och HRM:s energieffektivitetsplan 2012 2016 stod färdig i slutet av 2012. HRM följer regelbundet sin energiförbrukning och växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansräkningen och utsläppen har beräknats för åren 2010 2012 och dessutom har motsvarande uppgifter för 2009 samlats in. Kartläggningen omfattar processutsläppen från avfallshanteringen och avloppsreningen, samkommunens egen energiproduktion, inköpt el och energiförsäljning, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. Dessutom har man utrett energiförbrukningen av och utsläppen från kemikalieoch avfallstransporterna och övriga utlagda funktioner. År 2012 förbrukade HRM 200 600 megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningen av byggnader 35 procent och fordon samt arbetsmaskiner 1 procent. Inom HRM är energibehovet störst vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Energiförbrukningen ökade med fyra procent. Dessutom förbrukade funktionerna som lagts ut ungefär 36 400 MWh energi 2012. HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens avfallshanteringscentral är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2012 producerades sammanlagt 189 000 MWh energi. Energiproduktionen ökade med sju procent och HRM var kalkylmässigt energisjälvförsörjande till 94 procent. Gasverkets elproduktion och värmeåtervinningen inom avloppsreningen ökade betydligt jämfört med året innan. År 2012 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid 201 700 ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av avstjälpningsplatsens och avloppsvattenreningsverkets processer (51 respektive 32 procent), kompostering (9 procent) och inköpt el (6 procent). Utlagda funktioner, som innefattar behandlingen av hanteringen av slam och bioavfall på annat håll, orsakade ytterligare nästan 14 000 ton utsläpp 2012. År 2012 tillvaratogs 87 procent av deponigasen som frigjordes på det nya och gamla deponiområdet för avfall vid Käringmossens avfallshanteringscentral. Av denna mängd användes nästan 90 procent för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2012 ökade de diffusa utsläppen av metan på det nya, avtäckta deponiområdet. Jämfört med 2011 ökade växthusgasutsläppen totalt med tolv procent. Utan den egna produktionen som ersätter inköpt energi skulle HRM:s utsläpp ha varit nästan 20 000 ton större. Dessutom minskar balansräkningen för utsläpp med ytterligare sju procent tack vare den kalkylmässiga kompensationen av elförsäljning. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att den värme som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Datum 18.10.2013 Publikationens namn HRM:s energibalans, energibesparingsåtgärder och växthusutsläpp 2012 Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 9/2013 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-75-6 isbn (pdf) 978-952-6604-76-3 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi 5

Abstract Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of 2012. The aim is to increase own energy generation from renewable energy sources and to decrease energy consumption by 9 per cent from the level of 2010 by 2016, amounting to approximately 17,000 MWh. In 2012, energy-efficiency operations were organised under an energy-efficiency group, and HSY's energy-efficiency plan for 2012 2016 was completed at the end of 2012. HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its operations. The energy balance and emissions have been calculated for 2010 2012, and the same information has also been collected for 2009. This study covers process waste from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil, and traffic fuels. The energy consumption and emissions of chemical and waste transports and other outsourced operations have also been studied. In 2012, HSY consumed 200,600 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heating of buildings 35 per cent, and vehicles and work machinery one per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. The wastewater pumping stations and waste treatment centre also use large amounts of electricity. Energy consumption rose by 4 per cent. In addition, the energy consumption of outsourced operations was approximately 36,400 MWh in 2012. HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the gas power plant at the Ämmässuo Waste Treatment Centre is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2012, energy generation amounted to a total of 189,000 MWh. Energy generation rose 7 per cent, and HSY's energy self-sufficiency was calculated at 94 per cent. Electricity generation by the gas power plant and heat recovery by wastewater treatment rose considerably from the previous year. HSY s greenhouse gas emissions in 2012, calculated as carbon dioxide, were 201,700 tonnes, which is slightly over 3 per cent of the total emissions of the metropolitan area. The largest amounts of emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (51% and 32%, res pectively), composting (9%), and purchased electricity (6%). Outsourced operations, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused approximately 14,000 tonnes of additional emissions in 2012. About 87 per cent of the landfill gas released in the old and new landfill areas at Ämmässuo Waste Treatment Centre was collected in 2012, with nearly 90 per cent used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2012 the fugitive methane emissions increased in the new, uncovered landfill area. Greenhouse gas emissions increased from their 2011 levels by 12 per cent overall. Without its own energy generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales further decreases the emission balance by 7 per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and HSY s electricity generation replaces national-average electricity. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication 18.10.2013 Title of publication HSY s energy balance, energy conservation measures and greenhouse gas emissions in 2012 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 9/2013 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-6604-75-6 isbn (pdf) 978-952-6604-76-3 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi 6

Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä 12 2.1 Energiatehokkuussuunnitelma 2012 2016 12 2.2 Energiatehokkuustoimet 2012 13 2.3. Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa 13 3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2012 14 3.1 Sähkö 16 3.2 Lämpö 16 3.3 Autot ja työkoneet 17 3.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 17 4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu 19 4.1 Vesihuolto 19 4.1.1 Jätevedenpuhdistus 20 4.1.2 Veden tuotanto ja jakelu 22 4.2 Jätehuolto 23 4.3 Ilmanlaadun seuranta 25 4.4 Kiinteistöt 26 Kasvihuonekaasupäästöt 5 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2012 30 5.1 Sähkö 31 5.2 Lämpö 32 5.3 Autot ja työkoneet 33 5.4 Prosessipäästöt 33 5.5 Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 34 6 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt 35 6.1 Vesihuolto 35 6.1.1 Jätevedenpuhdistus 36 6.1.2 Veden tuotanto ja jakelu 37 6.2 Jätehuolto 39 6.2.1 Ämmässuo 39 6.2.2 Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus 41 6.3 Ilmanlaadun seuranta 41 6.4 Kiinteistöt 42 7 Lopuksi 43 8 Lähdeluettelo 45 Liite 1: HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2012 46 Liite 2: HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2012 48 Liite 3: Energiatehokkuussuunnitelman yleiset toimenpiteet 50 Liite 4: Energiatehokkuusinvestoinnit ja -hankkeet 55

1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunkiseudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa suuren osan tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. HSY pyrkii toimimaan ympäristövastuullisena edelläkävijänä ja johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kattavat kunta-alan lisäksi elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Vuoteen 2013 mennessä kunta-alan sopimuksen tai suppeamman energiaohjelman on solminut 118 kuntaa ja 17 kuntayhtymää, mikä kattaa noin kolme neljäsosaa kuntasektorista. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee sopimuksiin liittyneiden organisaatioiden energiakatselmuksia ja energiatehokkuusinvestointeja. TEM:n energiatehokkuussopimusjärjestelmä on toteuttanut direktiiviä energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (EU 2006). Tämä ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan 17.5.2006, ja siinä on asetettu 9 % ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle 2008 2016 laskettuna vuosien 2001 2005 keskikulutuksesta. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden edistämisessä. Joulukuussa 2012 voimaan tullut energiapalveludirektiivin korvaava uusi energiatehokkuusdirektiivi (EU 2012) kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Taustalla on EU:n asettama ohjeellinen tavoite tehostaa kokonaisenergian käyttöä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuussopimukset voivat olla osa myös uuden direktiivin täytäntöönpanoa. Energiatehokkuussopimuksessa HSY sitoutuu 9 % energiansäästöön vuosina 2012 2016. Lisäksi on käynnistetty useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi, ja syksyn 2013 aikana valmistuu HSY:n Energiavisio vuoteen 2030, jossa kuvataan eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2030 mennessä. HSY:n energia- ja päästöseurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina 2009 2012: oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Omien toimintojen lisäksi vuodelle 2012 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen työkoneiden, työasiointimatkojen ja oman auton käytön sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään päivittäisillä työmatkoilla sekä mahdolli- Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

suuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina 2009 2010 liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuosina 2011 2012 6 prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus on noussut vastaavasti 5 prosenttiin. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pinta-alojen perusteella. HSY:n tämän vuoden energia- ja päästölaskennan yhteydessä otettiin käyttöön lämmitystarvekorjaus, jolla tasoitetaan lämmitysenergian kulutuksia sääoloiltaan erilaisina vuosina. Myös ostosähkön päästökertoimen laskentaa on täsmennetty. Näiden muutosten johdosta aiemmin raportoidut, vuosien 2009 2011 tulokset ovat hieman muuttuneet. 9

10

Energia

2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukaisena tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta vuosina 2012 2016 yhteensä 9 % vuoden 2010 tasosta. Kuntayhtymän kulutus olisi tavoitteen mukaisesti vuonna 2016 lähes 17 000 MWh vähemmän kuin vuonna 2010. Vastuu energiaa säästävien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja tavoitteiden toteutumisesta koskee kaikkia HSY:n toimintoja. Vuosina 2011 ja 2012 energiankulutus on kasvanut, mutta tästä huolimatta 9 prosentin erittäin kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, jos kaikkien suunniteltujen teknisten, energiatehokkuutta parantavien investointien lisäksi energiatehokkuussuunnitelmassa kuvattuja kehitysideoita ja muita toimenpiteitä saadaan vietyä laajasti käytäntöön. Kokonaisenergiankulutuksen lisäksi toimialoilla seurataan erilaisia energiatehokkuuden tunnuslukuja, jotka kuvaavat energiankulutusta suhteessa toiminnan laajuuteen, esimerkiksi vesimääriin (luku 4). 2.1 Energiatehokkuussuunnitelma 2012 2016 HSY:n energiatehokkuustoiminta perustuu energiatehokkuussopimukseen, energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävään, sopimusta toteuttavaan energiatehokkuussuunnitelmaan. HSY:n energiatehokkuussuunnitelma kattaa vuodet 2012 2016, mutta kuntayhtymässä ollaan sitoutuneita 250 200 jatkamaan työtä uusien linjausten mukaisesti myös tämän jälkeen. Energiatehokkuussuunnitelma on voimassa toistaiseksi ja sitä päivitetään tarvittaessa. Energiatehokkuussuunnitelma 2012 2016 koskee HSY:n hallinnassa olevien vesi- ja jätehuollon prosessien sekä kaikkien HSY:n omistuksessa olevien kiinteistöjen energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun energiansäästösopimuksen (esim. kuljetusalan sopimus) piirissä. Vuokratut tilat kuuluvat suunnitelman Energiankulutuksen vähentämisen rinnalla HSY:n keskeisenä tavoitteena on vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan ostoenergian käyttöä ja lisätä omaa, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähkön- ja lämmöntuotantoa. Päämääränä on vuoteen 2016 mennessä ns. energiaomavaraisuus, jolloin HSY tuottaa kulutuksensa verran uusiutuvaa energiaa. Kuvassa 1 esitetään HSY:n kokonaisenergiankulutuksen ja oman energiantuotannon kehittyminen vuosina 2010 2012 sekä ennuste vuoteen 2016. Vuoden 2012 energiankulutus on esitelty tarkemmin luvussa 3. HSY:n päätoimipisteen ja SYT:n toimistotiloilla on omat energiankulutukseen liittyvät Green Office -tavoitteensa. Sähkönkulutuksen osalta tavoitetta on tarkistettu energiatehokkuussopimuksen linjausten mukaisesti -1,5 prosenttiin työntekijää kohti vuodessa, niin että yhdeksän prosentin säästötavoite sopimuskaudella 2012 2016 tältä osin täyttyy. GWh 150 100 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Energiankulutus (tulevat investoinnit) -9 % tavoite (lisätoimenpiteet) Kuva 1. HSY:n uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vuosina 2010 2012 sekä ennuste vuoteen 2016, kokonaisenergiankulutus suunnitellut investoinnit huomioon ottaen sekä 9 % prosentin vähennystavoite. 12

piiriin, mikäli HSY maksaa energiankulutuksen. Ostettuja palveluita säästötoiminta koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen kautta, mutta myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta pyritään seuraamaan mahdollisimman kattavasti. Energiansäästöä tavoitellaan sekä ei-teknisillä, yleisillä toimenpiteillä että energiatehokkuusinvestoinneilla ja -hankkeilla. Yleiset toimenpiteet on koottu liitteeseen 3 ja tekniset hankkeet liitteeseen 4. 2.2 Energiatehokkuustoimet 2012 Vuoden 2012 tärkein tavoite oli organisoida energiatehokkuustoiminta ja laatia energiatehokkuussuunnitelma vuosille 2012 2016. Vuoden 2011 energiatase ja khk-päästöt -raportti valmistui entiseen tapaan elokuussa sisältäen tarkemmat tiedot energiankulutuksesta ja -tuotannosta. 2.3. Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa HSY:n energiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/ asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin 30-35 % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkaa Vantaan Energia Oy:n Långmossebergeniin rakennettavassa jätevoimalassa arviolta keväällä 2014. Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~260 000 t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. HSY:n kilpailuttama jätteenkuljetus perustuu pakkaaviin jäteautoihin, joita on liikenteessä päivittäin noin 150 kappaletta. Jätevoimalan käynnistymisen arvioidaan vähentävän jätteenkuljetuksiin käytettyjä ajokilometrejä vuositasolla yli 30 % nykytilanteeseen verrattuna. Jätekuljetusten energiankulutus on HSY:n kokonaisuudessa jäteveden- ja vedenpuhdistuslaitosten ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jälkeen seuraavaksi suurin, mikäli myös ulkoistetut toiminnot otetaan huomioon. Jätekuljetukset ovat merkittävä hankinta. Biojätteen käsittelyn kapasiteettia ja biokaasun tuotantoa ollaan kasvattamassa rakentamalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen mädätyslaitos. Arviolta 4 miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa tuottavan laitoksen on suunniteltu olevan käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin 10 000 MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna 2015, ja myös Kuninkaanlähteen ja Kalajärven pohjavesilaitosten poistamista aktiivikäytöstä suunnitellaan. Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema vuonna 2014, ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja ne odottavat nyt saneerausta. Niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 13

3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2012 HSY kulutti vuonna 2012 energiaa 200 600 megawattituntia. Määrä vastaa noin 10 000 tavallisen oma-kotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului vähemmän, noin 192 700 MWh (kuva 2). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina 63 65 prosenttia, lämmön 33 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 3.4. Energiankulutuksen kasvu vuonna 2012 johtui pääasiassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutuksen ja toisaalta jätevedenpuhdistuksen lämmönkulutuksen kasvusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan sähköntuotanto lisääntyi edellisvuodesta merkittävästi, minkä johdosta myös voimalan oma käyttösähkön kulutus kasvoi. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2012 aikana käsitelty jätevesimäärä oli huomattavan suuri. Toisaalta myös mittarointia ja energiankulutuksen seurantaa on jatkuvasti parannettu. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupun kiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä säh kön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2012 yli 7 prosenttia 189 000 megawattituntiin, mikä vastaa 94 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 92 prosenttia (kuva 2 ja taulukko 2). 2000-luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittely- Energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti (MWh) 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2009 kulutus 2009 tuotanto 2010 kulutus 2010 tuotanto keskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa vuoden 2013 aikana kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Joulukuusta 2012 lähtien Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua on myyty liikennepolttoaineeksi. 2011 kulutus 2011 tuotanto 2012 kulutus 2012 tuotanto Myyty biokaasu Myyty sähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) Autot ja työkoneet Lämmönkulutus Sähkönkulutus Kuva 2. HSY:n vuosien 2010 2012 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmat pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeat pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. 14

HSY 2009 2010 2011 2012 muutos-% 2011-2012 Ostosähkö 92 374 86 258 76 593 80 638 5 Oma sähkö (biokaasu) 23 894 31 961 42 819 42 729-0 Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 26 Öljy (sähkö) 169 92 248 266 7 Sähkönkulutus yht. 119 196 121 006 122 582 127 301 4 Kaukolämpö 16 433 13 267 13 459 13 597 1 Oma lämpö (biokaasu) 39 105 37 003 47 477 47 502 0 Oma lämpö (LTO) 8 823 8 454 4 065 7 563 86 Maakaasu (lämpö) 0 0 0 419 - Öljy (lämpö) 2 910 3 170 2 278 2 169-5 Lämmönkulutus yht. 67 270 61 894 67 279 71 250 6 Autot ja työkoneet 2 851 2 907 2 816 2 071-26 Energiankulutus (MWh) 189 318 185 806 192 677 200 622 4 Taulukko 2. HSY:n vuosien 2010 2012 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. Ostoenergia 114 737 105 694 95 394 99 159 4 Uusiutuva energia omaan käyttöön 74 581 80 112 97 283 101 462 4 Myyty sähkö 5 300 51 350 79 234 87 549 10 Oma tuotanto yhteensä 79 881 131 462 176 518 189 011 7 Myyty biokaasu 182 630 27 709 0 874 - Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) -73 193 26 635 16 160 10 737-34 Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 Kulutus kwh/as. 183 178 182 187 3 Tase kwh/as. -71 25 15 10-35 15

3.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2012 noin 127 300 MWh, joka on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin 4 450 000 MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 42 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 24 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2012 kaasuvoimalan tuotannon lisääntymisen ja uuden ORCyksikön ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Vuonna 2012 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä kasvoivat. Sähköä ostettiin 80 600 MWh, joka on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2009 2010 (kuva 3). Toistaiseksi HSY:llä on voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta sähkönhankinnan keskittämistä ja alkuperämerkityn, päästövähennykset takaavan uusiutuvan sähkön hankintaa valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2012 omaan käyttöön 46 400 MWh ja myyntiin 87 500 MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 45 700 MWh ja 79 200 MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 4, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. 3.2 Lämpö Vuonna 2012 HSY:n lämmönkulutus kasvoi 6 prosenttia (taulukko 4), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta enemmän lämpöä. Vuosi 2012 oli edellisvuotta viileämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta noin 9 prosenttia lähinnä runsaiden sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on yli kaksi kolmasosaa, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja läm- Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. mön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2012 noin 71 000 megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 4). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 4 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Myydyn biokaasun tilalle on hankittu maakaasua. Sähkönkulutus 2009 2010 2011 2012 muutos-% 2010-2011 osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot 52 494 53 515 53 563 53 824 0 42 Jätevesipumppaamot 12 747 12 875 13 381 13 250-1 10 Vedenpuhdistuslaitokset 32 284 30 611 30 841 30 594-1 24 Vesijohtoverkosto 6 523 6 515 6 642 8 570 29 7 Ämmässuo 10 030 12 790 13 650 16 491 21 13 Sortti-asemat 1 109 1 131 1 141 1 048-8 1 Kiinteistöt 3 869 3 429 3 251 3 415 5 3 Ilmanlaadun seuranta 140 140 113 107-5 0 Kulutus yhteensä (MWh) 119 196 121 006 122 582 127 301 4 100 Tuotanto omaan käyttöön 26 653 34 655 45 741 46 397 1 35 Tuotanto myyntiin 5 300 51 350 79 234 87 549 10 65 Tuotanto yhteensä (MWh) 31 953 86 005 124 976 133 946 7 100 16

Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n sähkönhankinta ja myynti 2009 2012. Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin., Lämmönkulutus 2009 2010 2011 2012 muutos-% 2010-2011 osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot 45 597 43 623 43 710 48 057 10 67 Vedenpuhdistuslaitokset 9 678 8 376 9 920 9 420-5 13 Ämmässuo 2671 2825 6563 6228-5 9 Sortti-asemat 1315 1201 1099 1036-6 1 Kiinteistöt 8 009 5 868 5 987 6 509 9 9 Yhteensä (MWh) 67 270 61 894 67 279 71 250 6 100 Tuotanto omaan käyttöön 47 928 45 457 51 542 55 065 7-3.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2012 polttoaineita noin 2 100 megawattituntia eli yli 200 000 litraa (ks. taulukko 2). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2011 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti (ks. luku 3.4). 3.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja siihen voi myös vaikuttaa hankintakriteerien kautta. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa 17

Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 käytettävät yhdistelmäautot, kaatopaikkakäsittelyn työkoneet ja vesijohtoverkon kunnossapidon kuorma-autoja kaivinkonepalvelut kuluttavat runsaasti polttoainetta. Lisäksi on laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus ja selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä sekä lento- ja muiden työasiointimatkojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä 36 400 MWh, joka lisää HSY:n kokonais-energiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ei ole palvelun tarjoajalta saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus toimipisteittäin. 0 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy ja maakaasu Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 4. HSY:n lämmönhankinta ja myynti 2009 2012. Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus vuonna 2012. Ulkoistetut toiminnot Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Lennot Muut työmatkat Palvelimet Yhteensä Jätevedenpuhdistamot 2 547 43 2 590 Lietteen kompostointi 2 782 999 3 781 Vedenpuhdistuslaitokset 3 392 23 3 415 Verkko 4 228 243 4 471 Jätehuolto 16 114 5 504 41 21 660 Kiinteistöt 101 101 Yhteensä (MWh) 24 835 10 731 452 266 36 92 36 412 18

4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä kuntayhtymän hallinnon, viestinnän ja asiakaspalvelun. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2012 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 82 % ja jätehuollon 13 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. 4.1 Vesihuolto Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna 2012. Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2012 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä 164 600 MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 5). Energiankulutus kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä 14 300 MWh (ks. taulukko 5). Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi edelleen hieman, mutta sähköä myös ostettiin edellisvuotta enemmän (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on kunnostettu ja tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Kaukolämpö 4 % Maakaasu (lämpö) 0,2% Oma lämpö (LTO)* 5 % Oma lämpö (biokaasu)* 25 % Öljy (sähkö) 0,2% Oma sähkö (vesivoima) 2 % Öljy (lämpö)* 1 % Autot ja työkoneet 1 % Oma sähkö (biokaasu) 16 % Ostosähkö 46 % Kuva 5. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2012, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto 106239 57477 865 164581 82 Jätehuolto 17508 7 295 313 25117 13 Ilmanlaadun seuranta 107 0 31 139 0 Kiinteistöt 3 415 6 509 861 10785 5 Yhteensä (MWh) 127270 71281 2071 200622 100 19

Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti 2009 2012. *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Vesihuolto 2009 2010 2011 2012 muutos-% 2011-2012 Ostosähkö 77 226 74 668 72 008 76 057 6 Oma sähkö (biokaasu) 23 894 26 061 29 249 26 247-10 Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 0 Öljy (sähkö) 169 92 248 266 7 Sähkönkulutus yht. 104 048 103 516 104 428 106 239 2 Kaukolämpö 7 359 6 480 6 654 6 410 0 Oma lämpö (biokaasu)* 36 779 34 669 41 462 41 398-0 Oma lämpö (LTO)* 8 823 8 454 4 065 7 556 86 Maakaasu (lämpö) 0 0 0 404 - Öljy (lämpö)* 2 314 2 396 1 449 1 707 18 Lämmönkulutus yht. 55 275 51 999 53 630 57 477 7 Autot ja työkoneet 1 663 1 663 1 542 865-44 Energiankulutus (MWh) 160 987 157 178 159 600 164 581 3 Ostoenergia 88 733 85 300 81 901 85 711 5 Uusiutuva energia omaan käyttöön 72 254 71 878 77 699 78 871 2 Myyty sähkö 5 300 6 000 4 954 5 021 1 Myyty biokaasu 0 0 0 874 - Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) 83 433 79 300 76 947 79 816 4 4.1.1 Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli 300 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2012 sähköä yhteensä 67 100 MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului 48 100 MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta enemmän, yhteensä 152,3 miljoonaa kuutiota. Kokonaisenergiankulutus kasvoi, mutta energiatehokkuus parani: yhden jätevesikuution käsittelyyn kului energiaa 0,76 kwh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (taulukko 8). 20