Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2010

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 1 (49) Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2010

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 2 (49) Johdanto Vuoden 2010 aikana maailmanlaajuisia tulevaisuuden haasteita pohdittiin YK:n piirissä parissakin yhteydessä. YK:n vuosituhatohjelman saavutuksia puntaroitiin New Yorkissa MDG+10 -konferenssissa syyskuussa. Myönteisenä kehityksenä todettiin, että lapsikuolleisuus on vähentynyt, HIV-tartuntojen leviäminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on saatu pysäytettyä ja lasten koulunkäynti on lisääntynyt. Ammattiyhdistysten ja maailman työjärjestö ILOn pitkään kampanjoima säällisen työn käsite (decent work) sisällytettiin vuosituhatohjelmaan. Takapakkiakin oli tullut: synnytyskuolleisuus oli joillakin alueilla jopa kasvanut. Naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon saavuttaminen siis edellyttävät vielä huomattavia ponnistuksia. Loppusyksystä YK:n alaisuuteen perustettu uusi UN Women -järjestö oli selvä osoitus siitä, että tällä saralla halutaan koota voimat yhteen ja tehostaa toimintaa. Konferenssiin osallistuneet kansalaisjärjestöt katsoivat, että kansainvälinen yhteisö on menettänyt paljon siitä päättäväisyydestä ja innosta, joka vallitsi vuosituhatohjelman perustamishetkellä. Avunantajat olivat varovaisia puheissaan kehitysavun lisäämisestä tai edes pitäytymisestä nykyiseen tasoon. Kehitysmaat olivat vuorostaan epätietoisia avunantajamaiden sitoutumisesta. Vuoden lopussa pidetty YK:n ilmastokokous Cancúnissa ei lunastanut kaikkia odotuksia, mutta oli kuitenkin pieni askel kohti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Vuotta aiemmin Kööpenhaminassa tehdyt päästövähennyslupaukset kirjattiin osaksi kokouksen virallista päätöstä. Näkemyserot maiden välisestä taakanjaosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sopeutumiskulujen kattamiseksi estivät sopimasta Kioton pöytäkirjan jatkosta. Vuosituhatohjelman eteneminen ja kehitysyhteistyön merkitys ja tuloksellisuus köyhyyden poistamiseksi nousivat hetkeksi julkiseen keskusteluun Suomessakin. Sampo-konsernin puheenjohtaja Björn Wahlroos sai aikaan kiihkeää keskustelua ainakin kehitysjärjestöjen ja ulkoministeriön piirissä todettuaan lehtihaastattelussa, että kehitysapu on rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Kepan puheenjohtaja osallistui Wahlroosin kanssa paneelikeskusteluun ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä elokuussa. Kulunut vuosi oli Kepan juhlavuosi. Kepan 25-vuotisjuhla toi yli 300 Kepan jäsenjärjestöedustajaa ja ystävää muistelemaan kehitysmaaliikkeen ja Kepan piirissä tapahtunutta kuluneiden vuosikymmenten varrelta. Ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto piti tilaisuudessa juhlapuheen. Viveca Hedengren, Seppo Kalliokoski ja Kaarlo Koskimies palkittiin merkittävästä elämäntyöstä koko kehitysmaaliikkeen piirissä. Kehitysyhteistyön tuloksellisuus hallitsi monella tapaa Kepan toimintavuotta. Kepa osallistui Concorden (the European NGO Confederation for Relief and Development) edustajana kansainväliseen Better Aid -verkostoon, jonka tehtävänä on seurata avunantajamaiden kehitysavun laatua. Sen myötä Kepan asiantuntija on osallistunut yhtenä järjestöedustajana OECDn alaisen kehitysapukomitea DACin (Development Assistance Committee) työryhmätyöskentelyyn. Sen lisäksi Kepa on osallistunut kansalaisjärjestöjen omaan Open Forum -prosessiin, jonka avulla pyritään tunnistamaan järjestöjen oman toiminnan tuloksellisuutta takaavia periaatteita. Osallistuminen edellytti kansallisella tasolla tapahtuvia konsultaatioita. Kepan suomalaisille järjestöille järjestämän kuulemis- ja suunnittelutilaisuuden tulokset olivat ensimmäiset Euroopassa ja niitä hyödynnettiin muun muassa Espanjassa, Ruotsissa ja Japanissa vastaavissa kuulemis- ja neuvotteluprosesseissa. Syyskuussa järjestetyssä Open Forumin yleiskokouksessa Istanbulissa edustajat yli 80 maasta puolsivat esitystä kahdeksasta periaatteesta.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 3 (49) Jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksiä turvattiin ja valvottiin useammallakin saralla yksin ja yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Ulkoministeriön suunnitelmat leikata kehityskasvatus- ja viestintätukea saatiin torjutuksi alkusyksystä. Kepa kokosi ja laati järjestöjen yhteisen positiopaperin ulkoministeriön kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen (entinen kansalaisjärjestölinjaus). Kepan ja sen jäsenjärjestöjen ennakoiva vaikuttaminen oli tuloksellista, sillä linjauksessa otettiin monet järjestöjen esittämät näkemykset huomioon ja siinä muun muassa tunnustetaan kansalaisjärjestöjen moninaiset roolit. Globaalikasvatuksen saralla Kepa ja sen jäsenjärjestöt arvioivat opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmaa ja vetosivat yhä laajempaan järjestöjen osallistamiseen. Eduskunta päätti kasvattaa kehitysmäärärahoja 108 miljoonalla eurolla. Kepan ja sen jäsenjärjestöjen 0,7 prosentin kampanjointi, varmasti yhtenä monien muiden tekijöiden lisäksi, johti kehitysavun kasvuun vuonna 2011 huolimatta Suomen tukalasta taloudellisesta tilanteesta. Tällä kertaa päättäjiä myös muistettiin jälkeenpäin positiivisella palautteella: Kepa koordinoi Etelän kumppanijärjestöjen johtajien kiitosviestit Suomen hallituksen ministereille. Jäsenpalveluiden kestosuosikit Maailma kylässä -festivaali ja Mahdollisuuksien torit säilyttivät suosionsa: festivaaleilla vieraili 70 000 kävijää ja 258 järjestöä osallistui näytteilleasettajana. Mahdollisuuksien toreja järjestettiin 17 paikkakunnalla ja niihin osallistui noin 500 järjestöä. Viestinnässä tehtiin myös merkittäviä edistysaskelia. Kepa.fi-sivustot uudistettiin menestyksellisesti. Sivustolla käynnistettiin myös Osallistumiskone-niminen osio, jonka avulla kävijä voi etsiä itselleen kiinnostavia järjestöjä. Koulutukset ja neuvontapalvelut säilyivät suosittuina ja vuonna 2010 Kepa järjesti Suomessa yhteensä 43 avointa tai räätälöityä koulutusta hanketyön, poliittisen vaikuttamistyön, globaalikasvatuksen ja organisaation kehittämisen alalta. Uutta perspektiiviä ja osaamista on haettu panostamalla ilmasto-oikeudenmukaisuuden huomioimiseen hanketyössä sekä kutsumalla koulutuksiin johtavia järjestökouluttajia Keski-Euroopasta. Kepan läsnäolo Mekong-joen alueella vahvistui, kun Kepa sai toimintaluvan Thaimaassa ja Vietnamissa ja siirtyi omiin toimistotiloihin Bangkokissa. Vuonna 2010 kiinnitettiin erityistä huomiota Etelän kokemuksien ja osaamisen tuomiseen Suomessa tapahtuvan vaikuttamistyön, kampanjoinnin, koulutuksen ja Kepan jäsenjärjestöjen käyttöön sekä maatoimistojen välisen osaamisen jakamiseen. Kepan uusi hallitus aloitti toimikautensa. Keväällä hallitus käynnisti Kepan toiminta-ajatuksen arviointi- ja strategian laatimisprosessin. Jäsenistöä kuultiin molemmissa yhdistyksen vuosikokouksissa Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 4 (49) 1. Jäsenjärjestöjen poliittisten ja taloudellisten toimintaedellytysten vahvistaminen Ohjelman päätavoite 1: Jäsenjärjestöjen poliittiset ja taloudelliset toimintaedellytykset ovat lisääntyneet. 1.1. Jäsenjärjestöjen rahoitus Ohjelmakauden tavoite: Jäsenjärjestöjen rahoitus tukee niiden köyhdyttämisen vastaista toimintaa Suomessa ja Etelässä. Jäsenjärjestöjen taloudellisia toimintaedellytyksiä ajettiin vuoden 2010 aikana aktiivisesti sekä kehitysyhteistyön että globaalikasvatuksen saralla. Monipuolisen ja riittävän rahoituksen puolesta puhuttiin niin ulkoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön suuntautuneessa edunvalvontatyössä kuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Kanessa. Ulkoministeriön uuden Kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen valmistelun yhteydessä Kepan ja järjestöjen ministeriöön toimittamissa kommenteissa sekä ministeriön kanssa käydyssä vuoropuhelussa korostettiin järjestöjen moninaisia rooleja ja monipuolisen rahoituksen tärkeyttä. Vuoden aikana jouduttiin myös tositoimiin järjestöjen toimintaedellytysten puolustamisessa. Elokuussa 2010 Kepa sai tiedon ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukeen kaavailluista mittavista leikkauksista. Kepa toimitti ministeriöön avoimen kirjeen määrärahojen puolustamiseksi ja kutsui jäsenjärjestönsä sekä globaalikasvatusverkostoon kuuluvat toimijat yhteiseen vetoomukseen. Vetoomuksen allekirjoitti 117 järjestöä ja se toimitettiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyryselle, joka totesi marraskuussa pidetyssä kansalaisjärjestöseminaarissa, ettei tukibudjettia leikata. Kanen työskentelyn osalta keskeisin vaikuttamismahdollisuus järjestöjen rahoitukseen oli Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -selvitys, jonka luonnosta Kepa kommentoi kehitysjärjestöjen näkökulmasta pyrkien takaamaan sen, että myös kehitysyhteistyösektorin järjestöjen ääni otetaan huomioon selvityksessä ja sen mahdollisissa suosituksissa. Taatakseen jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ajankohtaiseen rahoitusmahdollisuuksia koskevaan tietoon Kepa teetti rahoitusselvityksen ja julkaisi selvityksen tiedot verkossa hakukoneen muodossa. 1.2. Kepan ja jäsenjärjestöjen osallistuminen päätöksentekoprosesseihin Ohjelmakauden tavoite: Kepalla ja sen jäsenjärjestöillä on mahdollisuus osallistua kehitysjärjestöjä koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Vuoden 2010 aikana Kepa osallistui ja osallisti jäsenjärjestöjään useisiin kansalaisliikkeiden poliittisiin toimintaedellytyksiin liittyviin prosesseihin. Keskeisimpiä olivat ulkoministeriön Kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen uudistustyö (entinen Kansalaisjärjestölinjaus), kansalaisliikkeiden kansainvälinen Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessi, globaalikasvatuksen saralla tehdyt kansalliset arvioinnit sekä osallistuminen Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Kanen toimintaan. Vuoden 2010 aikana kiinnitettiin edunvalvontatyössä erityistä huomiota jäsenjärjestöjen

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 5 (49) osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Kepa osallistui ulkoasiainministeriön Kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen valmisteluprosessiin tiiviisti, koordinoi järjestöjen yhteistä kannanmuodostusta ja piti yllä vuoropuhelua ministeriön kanssa. Vuoden alussa ministeriöön toimitetun järjestöjen yhteisen positiopaperin allekirjoitti 76 järjestöä. Järjestöjen näkemysten huomioon ottaminen pyrittiin takaamaan myös huhtikuussa järjestetyn järjestöjen ja ministeriön yhteisen keskustelutilaisuuden avulla. Vaikuttamistyötä jatkettiin koostamalla järjestöjen yhteiset kommentit linjauksen sisältösuunnitelmaan sekä toimittamalla Kepan kommentit linjauksen luonnokseen. Järjestöjen osallistumisen vaikutuksia arvioitaessa todettiin, että proaktiivinen ote tuotti tulosta järjestöjen näkemykset oli linjauksessa otettu hyvin huomioon. Open Forum -prosessi eteni vuoden 2010 aikana merkittävästi. Kansallisella tasolla Kepa koordinoi suomalaisten järjestöjen näkemysten muodostamista järjestämällä kevään aikana keskustelu- ja infotilaisuuksia sekä tuloksellisuustyöpajat, joiden pohjalta kirjoitettiin Suomen Open Forum -raportti tuloksellisen työn ja toimintaympäristön periaatteista. Tämä oli ensimmäinen Euroopassa valmistunut raportti ja sen näkemykset otettiin huomioon kansainvälisen tason työskentelyssä erittäin hyvin. Kepa osallistui prosessiin aktiivisesti kansainvälisessä ohjausryhmässä ja Euroopan työskentelyä koordinoivassa työryhmässä. Syyskuussa Kepa osallistui Open Forumin ensimmäiseen globaaliin yleiskokoukseen. Jäsenjärjestöjä informoitiin prosessin etenemisestä läpi vuoden. Globaalikasvatuksessa Kepa pyrki aktiivisesti vahvistamaan globaalikasvatuksen poliittista painoarvoa ja järjestöjen edellytyksiä toimia kehityskysymysten esille tuomiseksi Suomessa. Kesäkuussa Kepa toimitti opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä ulkoministeriölle avoimen kannanoton, jossa esitettiin Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmassa määriteltyjen kansallisten tavoitteiden päivittämistä uudeksi toimenpideohjelmaksi sekä monialaisen yhteistyön vahvistamista. Globaalikasvatuksen tarve koventuvien asenteiden ja arvojen maailmassa on entistä suurempi. Samoja näkökulmia nostettiin esille myös Suomessa tapahtuvan globaalikasvatuksen arvioinneissa. Kansallisia tavoitteita määritelleen Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelman arvioinnissa Kepa nosti esille järjestöjen näkemyksiä globaalikasvatuksen tilasta ja järjestöjen toimintaedellytyksistä sekä toiveen monialaisen poliittisen keskustelun käymisestä. Kepaa ja sen jäseniä kuultiin myös toisessa merkittävässä arvioinnissa, kun valtiollisten toimijoiden eurooppalainen yhteistyöverkosto Global Education Network Europe (GENE) toteutti vertaisarvionsa seuranta-arvioinnin todentaakseen Suomessa sitten vuoden 2004 tapahtuneen kehityksen ja antaakseen eväitä toiminnan jatkokehittämiseen. Globaalikasvatusta tekevien järjestöjen näkemyksiä, tarpeita ja tulevaisuuden toiveita globaalikasvatuksen kehittämiseksi koottiin maaliskuussa avoimessa, päivän mittaisessa työpajassa, joka järjestettiin yhteistyössä Kehys ry:n kanssa. Kepassa seurattiin aktiivisesti myös muita globaalikasvatukseen liittyviä prosesseja, kuten opetussuunnitelmauudistusta. Kansalaisyhteiskuntapoliittisen neuvottelukunnan kautta vaikutettiin myös järjestöjä koskeviin poliittisiin prosesseihin. Vuoden aikana Kepan sihteeristö osallistui työskentelyyn kahdessa eri työryhmässä, joista toinen keskittyi järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin ja toinen aktiiviseen kansalaisuuteen. 1.3. Kepan järjestöpalvelut ja jäsenistön osallistaminen

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 6 (49) Ohjelmakauden tavoite: Kepa on jäseniään hyvin edustava ja niiden tarpeita kuuleva kattojärjestö. Vuonna 2010 Kepan jäsenmäärä nousi jälleen hieman ja oli vuoden lopussa 288. Näistä kannatusjäseniä on yhdeksän. Kepaan liittyi vuoden aikana 18 uutta jäsentä ja 12 jäsentä erosi tai erotettiin. Järjestyksessä kuudes Anna aikaa -tapahtuma järjestettiin helmikuussa. Tapahtumassa 17 järjestöä esitteli vapaaehtoistyömahdollisuuksiaan, ja vapaaehtoistyötä globaalien kysymysten parissa etsiviä kävijöitä oli noin 80. Ihmisläheinen tapahtuma keräsi jälleen positiivista palautetta. Vuoden aikana järjestettiin eri maihin ja teemoihin liittyviä järjestötapaamisia, joiden tarkoituksena on verkostoida järjestöjä keskenään, edistää järjestöjen välistä yhteistyötä sekä auttaa tiedonkulussa. Vuonna 2010 tilaisuuksia järjestettiin muun muassa naisten asemasta Nepalissa, kansalaisjärjestöjen työstä Afganistanissa sekä lahjoitusten verovähennysoikeudesta. Lisäksi lokakuussa järjestetty Kehityspoliittinen päivä kokosi noin 100 järjestöedustajaa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kansalaisyhteiskuntaa koskevista kehityspoliittisista aiheista. Kaikkiin järjestettyihin tilaisuuksiin osallistuttiin mukavasti, ja yhteiset tilaisuudet ovat jäsenistölle erittäin tarpeellisia ja toivottuja. Jäsentiedotuksen uudistuksia jatkettiin vuoden 2010 aikana. Edellisenä vuonna perustettu jäseninfolista muutti nimensä jäsenet-listaksi sähköpostilistojen uusimisen ja synkronoinnin yhteydessä. Jäsenten kannalta merkittävää oli extranetin siirtyminen historiaan ja uusien jäsensivujen lanseeraaminen kepa.fi-verkkosivustolla. Jäsensivuilta löytyy paljon tietoa jäsenille ja jäsenistä, sekä jäsenuutiset ja jäsenblogi, jossa kerrotaan ajankohtaisista jäsenjärjestöjä koskevista asioista, prosesseista ja tapahtumista. Kepan kevätkokous 2010 pidettiin Hämeenlinnassa, ja sen järjestelyihin osallistettiin hämeenlinnalaisia jäsenjärjestöjä. Jäseniä on tavattu vuoden aikana niinikään Kepan järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa, loppuvuonna strategiahaastatteluissa sekä Oulussa erikseen järjestöjen paikallistapaamisessa. Kumppanuusjärjestöjen sihteeripalvelua jatkettiin edellisten vuosien malliin. Kepan järjestötilat remontoitiin alkuvuodesta ja uusitut tilat avattiin maaliskuussa 2010. Järjestöjen käytössä olevien kokoustilojen käyttö on tämän jälkeen lisääntynyt merkittävästi. Koko vuonna järjestöt käyttivät tiloja yhteensä lähes 1 000 tuntia (edellisenä vuonna 700), vaikka tilat olivat tammikuun kiinni. Uusituista tiloista on saatu positiivista palautetta ja ne koetaan toimiviksi ja järjestöjen tarpeita hyvin palveleviksi.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 7 (49) 2. Järjestöjen osaamisen vahvistaminen Ohjelman päätavoite 2: Järjestöjen toiminta köyhdyttämisen lopettamiseksi on vahvistunut. 2.1. Paikallisten järjestöverkostojen tukeminen Ohjelmakauden tavoite: Paikalliset järjestöverkostot toimivat aktiivisesti köyhdyttämisen lopettamiseksi. Mahdollisuuksien tori -tapahtumia järjestettiin vuonna 2010 yhteensä 17 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tapahtumista vastasivat Kepan paikallisesti toimivat jäsenjärjestöt. Torit tarjoavat järjestöille tilaisuuden esitellä omaa toimintaansa, vaikuttaa kansalaisiin ja aktivoida ihmisiä toimimaan paremman maailman puolesta. Vuosina 2009 ja 2010 Mahdollisuuksien torien teemana oli ilmastonmuutos. Toreilla järjestettiin teemaan liittyvää ohjelmaa ja jaettiin tietoa siitä, miten jokainen ihminen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Lavaohjelmassa teema tuli esille muun muassa paneelikeskusteluissa, puheissa ja asiantuntijahaastatteluissa. Järjestöt konkretisoivat teemaa muun muassa eri maiden kansalaisten hiilijalanjälkeä kuvaavilla hiilipalikoilla. Joillakin toreilla järjestettiin myös ilmastonmuutokseen liittyviä työpajoja ja näyttelyitä. Vuoden 2010 aikana järjestettiin neljä valtakunnallista verkostotapaamista, joissa koulutettiin järjestöjä tapahtumanjärjestämiseen ja teemaan liittyen. Tapaamiset toimivat myös tapahtumanjärjestäjien kohtaamispaikkoina ja ovat tärkeä foorumi tiedonvaihdolle ja oppimiselle. Tärkeitä tiedonvaihtokanavia ovat myös verkoston sähköpostilista, uutiskirje sekä Mahdollisuuksien tori -verkkosivut. Verkkosivut uudistettiin alkuvuodesta 2010 ja uudistuksen myötä Mahdollisuuksien torit saivat uuden visuaalisen ilmeen. Mahdollisuuksien torien kävijämääräksi arvioitiin paikkakuntakohtaiset kävijäarviot yhteen laskien 25 000, mikä on hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Lasku selittyy Oulun ja Turun suurten torien pitämällä välivuodella. Paikkakuntakohtaisesti tarkasteltuna torien kävijämäärät säilyivät edellisvuosien tasolla. Yhteensä toreille osallistui 500 järjestöä, mikä on jonkin verran vähemmän edellisvuosiin verrattuna. Kepa osallistui 11 torille kassienpainantapajallaan, josta torivieraat saivat mukaansa ilmastonmuutoksesta muistuttavan kankaisen kassin. Yhteistyö Kepan ja järjestöjen välillä oli tiivistä ja torit onnistuivat hyvin. Vuonna 2010 Mahdollisuuksien tori -verkostolle luotiin säännöt, joissa määritellään verkoston arvot, jäsenyyden kriteerit sekä Kepan ja paikallisten järjestöjen vastuualueet. Kepa edisti järjestöjen paikallisnäkyvyyttä ja yhteistyötä kuntien kanssa osallistumalla Kuntamarkkinoille yhdessä kolmen jäsenjärjestön kanssa (Plan, Rauhankasvatusinstituutti ja Espoon järjestöjen yhteisö). Kuntamarkkinoilla toteutettiin minikokoinen Mahdollisuuksien tori, jossa julkishallinnon edustajille jaettiin tietoa globaalin vastuun kysymyksistä ja kannustettiin tekemään yhteistyötä oman kunnan alueella toimivien järjestöjen kanssa. 2.2. Järjestöjen kehitysyhteistyöosaamisen tukeminen

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 8 (49) Ohjelmakauden tavoite: Jäsenjärjestöjen (Etelässä jäsenjärjestöjen kumppanien) kehitysyhteistyön osaaminen ja ymmärrys sen muutosvoimasta on lisääntynyt. Vuonna 2010 Kepa järjesti Suomessa 17 koulutusta, jotka tukivat järjestöjen Etelän hanketyössä tarvittavien tietojen ja taitojen vahvistumista. Hankeneuvonnassa ja siihen liittyvässä talousneuvonnassa sekä Kehyavain-koulutussarjassa korostettiin toimintaympäristön huomioon ottamista, kehitysyhteistyön läpileikkaavia teemoja (muun muassa sukupuolten tasa-arvo, ympäristö, HIV/Aids) sekä pyrkimystä tasaveroiseen yhteistyösuhteeseen. Järjestöjen taloushallintoa, suunnittelu- ja seurantametodeja sekä Etelän kumppanien vaikuttamistyön tukemisen taitoja vahvistettiin tuomalla teemojen johtavat järjestökouluttajat Euroopasta. Syksyllä osana strategiaprosessia tehdyn jäsenjärjestökyselyn mukaan järjestöt arvioivat, että Kepan koulutus- ja neuvontapalvelut ovat Kepan tärkein toiminto ja erityisesti pienille ja keskisuurille järjestöille erittäin tärkeä syy kuulua Kepaan. Vuoden aikana panostettiin myös ilmastomuutoksen huomioon ottamisen konkretisointiin hanketyössä. Koulutuksissa painotettiin ja hyödynnettiin järjestöjen kokemuksia ja asiantuntijuutta. Kaikkien koulutusten lisäarvona oli entiseen tapaan myös järjestöjen välisen oppimisen edistäminen. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön kanssa pohdittiin myös muita keinoja edistää järjestöjen keskinäistä oppimista ilmastonmuutoksesta ja sen huomioon ottamisessa. Koulutuksen ja neuvonnan saralla tehtiin systemaattista yhteistyötä kansalaisjärjestöyksikön kanssa koko vuoden. Rahoitushakulomakkeita ja sähköistä hakua uudistettiin yksikössä järjestöjen näkemykset huomioiden. Yksikön pyynnöstä erillisrahoituksella toteutettavaa nettipohjaista itseopiskelupakettia varten tehtiin suunnitelma valmiiksi. Suomessa 66 järjestöä käytti hankeneuvontapalveluita. Neuvontatapauksia oli vuoden aikana 252. Kohdennettu neuvonta ja koulutukset Somaliverkostolle jatkuivat entiseen tapaan. Hulvattomat hankeneuvontaviikot toukokuussa hyödynsivät myös Kepan maatoimistojen hankeneuvojien asiantuntemusta. Jäsenjärjestöjen ja niiden Etelän kumppaneiden kanssa tehtäviä koulutus- ja neuvontasuunnitelmia (Training and advice plan eli TAP-konsepti) kehitettiin tavoitteellisemmiksi. TAP-suunnitelmien koordinaatiovastuu Helsingin toimistossa hajautettiin, jotta konsepti palvelisi paremmin jäsenjärjestösuhteiden tiivistämistä, koulutustarpeiden selvittämistä ja osaltaan koulutuksen vaikuttavuudenarviointia myös Suomessa. Kepan Etelän maatoimistoissa hankeneuvojat tukivat jäsenjärjestöjen ja näiden yhteistyöjärjestöjen välistä kumppanuutta ja hanketoteutusta sekä kumppaneiden organisaation vahvistumista järjestöjen kapasiteettianalyysien ja järjestökohtaisten koulutusten avulla. Näiden pohjalta tehtäviä toiminnan muutoksia seurattiin yhteistyössä Etelän järjestöjen kanssa. Jäsenjärjestöjen Etelän kumppaneiden välistä verkottumista ja keskinäisen osaamisen jakamista vahvistettiin systemaattisesti. Nicaraguassa suomalaisjärjestöt kumppaneineen ovat pyrkineet parantamaan heikkoa ruokaturvaa ja analysoineet sen perimmäisiä syitä. Tämän tuloksena perustettiin teemaan keskittyvä Gallo Pinto -yhteistyöverkosto. Mosambikissa paikallisviranomaisiin vaikuttamisessa kunnostautunut jäsenjärjestön kumppani koulutti aiheesta muiden jäsenjärjestöjen kumppaneita. Samoin paikalliset järjestöt jakoivat osaamistaan HIV/Aids- ja vammaistyöstä meneillään olevien suomalaishankkeiden yhteiseksi hyödyksi. Myös Tansaniassa järjestöjen

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 9 (49) keskinäisen oppimisen edistäminen on ollut keskeistä. Kokemuksia jäsenjärjestön kumppanin tekemästä budjetin seurannasta on jaettu muiden TAP-suunnitelmien piirissä olevien järjestöjen kanssa. Etelän järjestöjen vaikuttamistyön osaamista ja toteuttamista on tuettu myös koulutuksen ja mentoroinnin avulla. Etvo-ohjelmaan (Etelän vapaaehtoisohjelma) osallistuvat järjestöt ja vapaaehtoiset ovat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan ja ohjelma vahvistaa suomalaisten järjestöjen ja niiden kumppaneiden välistä yhteistyötä. Vapaaehtoisten rooli nähdään tärkeänä niin kentälläoloaikana kuin palaamisen jälkeenkin. Haasteita Etvo-ohjelman työlle asetti työ- ja elinkeinoministeriön tekemä lain tulkinta siitä, että Etvovapaaehtoisille ei enää myönnettäisi työelämävalmennustukea. Osittain tästä johtuen hakemuksia tuli vähemmän (37) kuin edellisenä vuonna. Lähtijöiksi valikoitui 20. Etvo-ohjelmassa oli mukana 16 jäsenjärjestöä ja 20 heidän kumppanijärjestöään 13 eri maassa. Näistä kolme jäsenjärjestöä piti tauon hausta ja kolmelle ei löytynyt sopivaa vapaaehtoista. Jäsenjärjestöt ja heidän kumppaninsa olivat aikaisempaa sitoutuneempia Etvo-ohjelmaan. Tämä näkyi muun muassa siinä, että lähtijöiden työnkuvat ovat paremmin suunniteltuja. Kehittämistarvetta on edelleen, sillä puutteellinen työnsuunnittelu ja perehdytys nousivat esiin vapaaehtoisten raporteissa. Tätä aihetta käsiteltiin Etvo-foorumissa, jossa Kepa myös esitteli työkalun työnsuunnitteluun. Valmennuksissa käsiteltiin kulttuurien välistä vuorovaikutusta, köyhdyttäviä rakenteita, toimintaympäristön tuntemusta, kumppanuutta, hankehallinnon perusteita ja käytännön asioita. Valmennuksista saatu palaute oli myönteistä ja vapaaehtoiset kokivat tärkeäksi myös palanneiden koulutustapaamisen. Etvo-vapaaehtoisohjelma toimii myös Etelästä Suomeen päin. Etelän vapaaehtoisten avulla vahvistetaan järjestöjen välistä kumppanuutta ja tuodaan Etelän ääntä vahvemmin esiin Suomessa. Vuonna 2010 Etelästä haettavan vapaaehtoisen hakuun tuli ennätykselliset seitsemän hakemusta, joista Etelän vapaaehtoisen saivat Interpedia (nepalilainen Loo Niva -järjestö) ja Naisasialiitto Unioni (AGTR-järjestö Perusta). Vapaaehtoisilla on oma roolinsa myös kansainvälisyyskasvatuksessa. Vuonna 2010 Taksvärkin vapaaehtoiset kehittivät Compa-järjestössä Boliviassa ollessaan Fotonovela-hankekonseptin. Hankkeessa annetaan nuorille ympäri maailman mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan tarinoiden välityksellä. Tarinat syntyvät nuorten ottamista valokuvista sekä nuorten kirjoittamista teksteistä. 2.3. Järjestöjen vaikuttamistyön ja globaalikasvatuksen osaamisen ja yhteistyön tukeminen Ohjelmakauden tavoite: Jäsenjärjestöjen (Etelässä Etelän järjestöjen) vaikuttamistyön ja globaalikasvatuksen osaaminen ja yhteistyö ovat vahvistuneet (Etelässä: Kepa-teemoissa: kehitysrahoitus, kauppa- ja ilmastopolitiikka) Vuosi 2010 oli järjestöjen kotimaantoimintaa tukevien palveluiden kannalta merkityksellinen. Kepan palveluiden profiilia selkeytettiin vaihtamalla termi kansainvälisyyskasvatus globaalikasvatukseksi. Uudella nimellä haluttiin vahvistaa toiminnan yhteyttä globaaleihin, köyhyyttä ylläpitäviin rakenteisiin ja niiden murtamiseen.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 10 (49) Helsingissä järjestettiin 16 koulutusta tukemaan järjestöjen poliittista vaikuttamistyötä ja globaalikasvatusta. Uutena avauksena oli Kuinka aloitan vaikuttamistyön -koulutus, jossa kannustettiin järjestöjä hyödyntämään osaamistaan ja potentiaaliaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kehityspoliittisista teemoista tarjottiin koulutuksia ajankohtaisista teemoista: yritysten yhteiskuntavastuusta, ilmastonmuutoksesta ja kehitysrahoituksesta. Vaikuttamistyön suunnittelua tukevaa verkkokurssia kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Tämä vaikuttamistyön virtuaalikurssi hyödynsi jo aiemmin toteutettujen kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelun verkkokurssien kokemuksia ja kannusti yhteiskunnalliseen muutostyöhön eri puolilla maailmaa. Uusien järjestöjen innostamiseksi globaalikasvatukseen Kepa julkaisi vuoden 2010 lopussa kirjasen Maailmaa muuttamaan Globaalikasvatuksen työkirja järjestöille. Ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatuksen rahoitusta hakeville tarjottua hankeneuvontaa laajennettiin yleiseksi globaalikasvatus- ja kampanjaneuvonnaksi. Ulkoministeriön tukeen liittyvä neuvonta säilyi kuitenkin suosituimpana neuvonnan muotona. Haun avauduttua Kepassa järjestettiin yhdessä ministeriön kanssa tukimuotoon liittyvä infotilaisuus järjestöille. Elokuussa tarjottiin tehostettua neuvontaa ja pidettiin avoin neuvontatilaisuus. Yhteensä 22 järjestöä toimitti hakemuksensa Kepaan kommentoitavaksi. Järjestöille tarjottiin myös globaalikasvatustoimintaan liittyvää rahoitusneuvontaa. Erityisen paljon kiinnostusta herätti tiedotustilaisuus ulkoministeriön tuesta kehitysmaissa tapahtuvalle kulttuuriyhteistyölle, johon sisältyy mahdollisuus myös globaalikasvatukseen. Järjestöjen välistä yhteistyötä tuettiin vuoden mittaan monin eri tavoin. Temaattisia keskustelutilaisuuksia järjestettiin vuoden mittaan muutamia. Kouluyhteistyön laatu sekä globaalikasvatuksen saralla tehtävä yhteistyö Etelän kumppanijärjestön kanssa herättivät keskustelua. Syksyisillä sadonkorjuujuhlilla tutustuttiin järjestöjen kehittämiin globaalikasvatusmateriaaleihin ja -menetelmiin. Sektorirajat ylittäviä järjestöyhteistyö- ja oppimismahdollisuuksia heräteltiin onnistuneen kouluyhteistyön avaimia pohtivassa seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä Nuorten Akatemian ja Lasten terveysfoorumin kanssa. Kepa koordinoi myös opetusalan valtakunnalliseen koulutustapahtumaan Educaan järjestöjen yhteisen osaston, Kansalaisvaikuttamisen torin, jolla 23 kansalaisjärjestöä kertoi toiminnastaan ja yhteistyömahdollisuuksistaan koulujen kanssa lähes 12 000 messukävijälle. Yhteistyötä vahvistettiin myös opettajankoulutuksen suuntaan. Kiinnostuneet kansalaisjärjestöt järjestivät Kepan tukemana järjestötorin ja globaalikasvatusseminaarin Oulun ja Helsingin yliopistoilla yhteistyössä paikallisen opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Globaalikasvatusverkostolle suunnattua tiedotusta Kepan palveluista ja ajankohtaisista asioista parannettiin lanseeraamalla verkostolle 3-4 kertaa vuodessa toimitettava uutiskirje. Verkostoon liittyi vuoden aikana neljä uutta toimijaa. Globaalikasvatus.fi-verkkosivu vahvistui tiedotusfoorumina. Sivuston vinkkipankki päivitettiin ja blogissa kirjoitettiin säännöllisesti ajankohtaisista globaalikasvatukseen liittyvistä asioista. Etelässä Kepan maatoimistot vahvistivat paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osaamista ja yhteistyötä Kepan teemoissa. Vuoden aikana nähtiin hyviä esimerkkejä siitä, että Kepan pyrkimykselle edistää järjestöjen verkostoitumista ja yhteistyötä on tilausta - vaikka järjestöjen välinen yhteistyö ei useinkaan ole helppoa, yhteistyömahdollisuuksiin myös tartutaan ja ne kantavat hedelmää. Etelän työssä näkyy myös todisteita siitä, että kehityspoliittisen asiantuntemuksen ansiosta Kepa pystyy tarjoamaan Etelässä järjestöille ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia. Kehitysrahoitukseen liittyen tuettiin kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia seurata ja vaikuttaa maansa

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 11 (49) hallituksen politiikkaan ja budjetin käyttöön sekä kansallisella että paikallistasolla. Mosambikissa oli käynnissä uuden kansallisen köyhyydenvähentämisohjelman PARPin valmistelu, jossa järjestöjen vaikutus uhkaa hallituksen kiristyneen linjan vuoksi jäädä vähäisemmäksi kuin edellisessä PARPA II:ssa. Kahden toimipisteensä (Maputo ja Cabo Delgado) ansiosta Kepa onnistui välittämään viestejä pääkaupungin järjestöiltä maakunnan kansalaistoimijoille ja päinvastoin. Cabo Delgadossa Kepa tuki paikallisia järjestöjä osallistumaan myös provinssin oman kehityssuunnitelman käsittelyyn. Järjestöjen osallistuminen on toistaiseksi heikkoa, ja Kepan tuella on merkitystä sen vahvistamiselle. Sekä Nicaraguassa että Tansaniassa Kepa tuki järjestöjä paikallistason budjettiseurannassa ja -vaikuttamisessa, jonka merkitys on korostunut desentralisaation myötä. Nicaraguassa Kepan vuonna 2009 tekemä aloite järjestöjen yhteisestä foorumista, jossa jaetaan kokemuksia sosiaalisesta auditoinnista ja kehitetään työtä eteenpäin, on juurtumassa osaksi paikallisen järjestöverkoston työtä. Tansaniassa kokemuksia paikallistason budjettiseurannasta jaettiin jäsenjärjestöille ja heidän kumppaneilleen järjestetyssä TAP-päivässä. Tansanian järjestöjen kokemuksia hyödynnettiin myös Etelä-Etelä-yhteistyössä Mosambikin kanssa: Kepa järjesti sekä Maputossa että Cabo Delgadossa seminaarit, joissa Tansanian esimerkkien avulla käynnisteltiin keskustelua vastaavanlaisen työn kehittämisestä Mosambikin kansalaisyhteiskunnassa. Mekongin alueella Kepa seurasi tiiviisti Suomen kehityspolitiikkaa ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toimintaa ja tuki paikallisten järjestöverkostojen työtä. Yksi esimerkki tästä oli Mekong-joen kestävään ja oikeudenmukaiseen käyttöön keskittyvä Save the Mekong -verkosto. Kepa tuki verkoston järjestämää dialogitapahtumaa ja mobilisoi suomalaisten järjestöjen vetoomuksen Suomen tuesta Mekongin alajuoksun patohakkeiden lykkäämiselle. Uutena kehitysrahoitusaiheena Kepa nosti esille pääomapakoon ja veroihin liittyviä kysymyksiä Nicaraguassa ja Mosambikissa tarjoamalla tietoa ja verkottumismahdollisuuksia paikallisille järjestöille. Nicaraguassa aloitteeseen tarttui kaksi vahvaa, mutta aiemmin erikseen toiminutta järjestöä, jotka aloittivat yhteistyön verokysymyksissä. Kauppapolitiikassa Kepa tuki Etelässä järjestöjä seuraamaan alueellisia kauppaneuvotteluita ja arvioimaan kauppasopimusten vaikutuksia. Nicaraguassa Kepa käynnisti yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa selvityksen Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen (Central American Free Trade Agreement, CAFTA) vaikutuksista ja tuki kampanjointia EUn kanssa neuvoteltuun Association Agreementiin liittyen. Tansaniassa kauppapoliittinen järjestöverkosto aktivoitui Kepan tuella ja seurasi tiiviisti EPA-neuvotteluita (Economic Partnership Agreement). Mekongin alueella Kepa käynnisteli ja kartoitti yhteistyömahdollisuuksia sikäläisten kauppakysymyksiä seuraavien järjestöjen ja verkostojen kanssa. Mosambikissa järjestöjen aktiivisuus kauppapolitiikassa oli vähäistä, mutta investointien vaikutukset ja yritysvastuukysymykset nousivat esille niin sanottujen megaprojektien yhteydessä. Ilmasto-oikeudenmukaisuus otettiin vuonna 2010 uutena teemana Kepan agendalle ja se näkyi vuoden aikana myös Etelän toiminnassa. Aktiivisinta työ oli Mekongin alueella, jossa Kepa tuki thaimaalaisten järjestöjen ilmastoverkoston seminaaria ja Cancúnin ilmastokokoukseen liittyvää kampanjointia. Kepa tuki myös vietnamilaisten järjestöjen ilmastoverkoston dialogia maan hallituksen kanssa ja linkitti eri maiden toimijoita toisiinsa. Myös muut maatoimistot seurasivat kansalaisyhteiskunnan ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua ja toimintaa pyrkimyksenä löytää Kepalle sopiva rooli tämän työn tukijana. Kepan Nicaraguan toimiston kehityspoliittinen työntekijä osallistui Cancúnin kokoukseen yhdessä nicaragualaisen kumppanijärjestön Centro Humboldtin kanssa ja tiedotti kokouksesta Suomeen Kepan verkkosivujen kautta.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 12 (49) 2.4. Järjestöjen organisaationkehitystaitojen tukeminen Ohjelmakauden tavoite: Jäsenjärjestöjen osaaminen oman organisaation kehittämisessä on kasvanut. Avoimia järjestöjen organisaationkehitystaitoja tukevia koulutuksia järjestettiin vuoden 2010 aikana viisi: laatujärjestelmistä, outcome mapping -suunnittelu- ja seurantamenetelmästä, taloushallinnosta ja kehityskeskusteluista järjestöissä. Arvioinnista arkea -hanke jatkui muutaman edellisvuonna aloittaneen järjestön kanssa, ja uusia järjestöjä otettiin mukaan viisi. Kaikki uudet osallistujat olivat mukana myös Etvo-ohjelmassa. Räätälöityjä järjestökohtaisia koulutuksia pidettiin suunnitellun kymmenen sijaan vain viisi henkilövajeen ja -vaihdosten vuoksi, ja samasta syystä suunnitelmat organisaatioanalyyseistä eivät toteutuneet. Arvioinnista arkea -hankkeet toteutettiin edellisvuotta tiiviimpinä prosesseina. Järjestön arvioinnin analyysin ja arviointikohteen kehittämisen ohella prosessiin osallistuneiden järjestöjen innostus muuhunkin organisaation kehittämiseen kasvoi. Järjestöjen oppimista ja kehittämistä tukeva prosessimainen ja järjestökohtainen metodologia todettiin toimivaksi ja sitä hyödynnettiin myös kansainvälistä vapaaehtoistyövaihtoa toteuttaville järjestöille räätälöidyssä laatukoulutuksessa. 2.5. Kepan oppiminen omassa kansainvälisessä työyhteisössä Ohjelmakauden tavoite: Kepan oppiminen Etelässä ja Pohjoisessa hyödyttää ja innostaa jäsenjärjestöjä ja kumppaneita. Vuonna 2010 kiinnitettiin erityistä huomiota Etelän kokemuksien ja osaamisen tuomiseen Suomessa tapahtuvan vaikuttamistyön, kampanjoinnin, koulutuksen ja Kepan jäsenjärjestöjen käyttöön. Oppeja maatoimistoissa tehtävästä kehityspoliittisesta työstä sekä yhteistyöstä Kepan jäsenjärjestöjen ja kumppaneiden kanssa kerättiin ja jaettiin entistä systemaattisemmin. Erityisesti keskityttiin jakamaan kokemuksia paikallisista kokeiluista ja uusista työtavoista, jotka ovat voimaannuttaneet Etelän kumppanijärjestöjä, auttaneet Etelän ja Pohjoisen järjestöjen välistä vuoropuhelua sekä helpottaneet järjestöjä suuntaamaan ruohonjuuritason yhteistyötään niin, että se linkittyy strategisesti osaksi muita poliittiseen muutokseen tähtääviä prosesseja. Järjestöjen kapasiteettianalyysiprosessien kehittämistä jatkettiin eri maatoimistoissa saatujen kokemusten perusteella. Ympäristön huomioon ottamiseksi kehiteltyä Environmeteriä parannettiin käyttökokemusten perusteella englanninkielistä lisäpainosta varten. Helsingin ja maatoimistojen yhteisprojekteina tuotettiin kaksi julkaisua. Kehitysyhteistyö nyt -raportti tehtiin Suomen vaikuttamistyön ja erityisesti vaalikampanjan tarpeisiin. Raportti esittelee ja analysoi yleistajuisesti kehitysyhteistyön nykykäytäntöjä ja hyödyntää Kepan kenttämaista saatuja kokemuksia. Etelän kansalaisyhteiskuntien käyttöön tuotettiin raportti EUn neuvottelemista alueellisista kauppasopimuksista ja niiden vaikutuksista: European Trade Policy - Disintegrating Regions. Raportti käännettiin myös espanjaksi ja portugaliksi, ja se on käytössä kaikissa maatoimistoissa. Raportin julkistaminen Nicaraguassa sai paljon mediahuomiota osakseen. Kepan sisäiset työntekijäverkostot toimivat yhteisenä työn kehittämisen foorumina samalla kun ne perehdyttivät uusia ohjelmatyöntekijöitä, vahvistivat heidän osaamistaan ja toimivat globaalin

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 13 (49) ohjelman toteuttamiskanavana. Synergiaetujen hyödyntämiseksi Kepan verkostot tiivistivät yhteistyötään ja hyödynsivät toistensa osaamista maatoimistoissa. Erityisesti Tansanian toiminnoissa tätä on pystytty tuomaan näkyvästi myös esille. Pitkäjänteistä analyysia etenkin ilmasto- ja turvallisuuskysymyksistä kehityksen kontekstissa tehtiin pitkin vuotta. Tuotettu tieto palvelee Kepan eri toimintoja nyt ja lähitulevaisuudessa. Köyhdyttävien rakenteiden konkretisoimiseksi työstettiin kymmeniä tekstejä sambialaisesta syrjäkylästä Kundalumwanshyasta, jonka elämää ja elinkeinojen muutosta Kepa on seurannut vuodesta 2004 yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan (TUO) kanssa. Aineisto julkaistaan nettisivustona. Kepan tietopalvelujen kehittämistä jatkettiin tehtyjen kyselyjen, suunnitelmien ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Osana Kepan tieto- ja järjestötila Lähdettä avattiin myös uudistunut kirjasto remontin ja inventaarion jälkeen. Kirjaston profiiliksi on määritelty kehitysmaa- ja kehityskysymysten kirjasto, jonka temaattisesti kattava aineisto palvelee globaalin Kepan työntekijöitä, jäsenjärjestöjä ja muita kehityskysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä. 2.6. Kepan kumppaneiden tukeminen Etelässä Ohjelmakauden tavoite: Kepan kumppaneiden kapasiteetti vaikuttaa päätöksiin kehitysrahoituksessa sekä kauppa- ja ilmastopolitiikassa on vahvistunut. Kumppanuussopimukset paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ovat Kepan Etelän kehityspoliittisen työn keskeinen instrumentti. Vuonna 2010 Kepalla oli kaikkiaan 21 kumppanuussopimusta. Jokaisella toiminta-alueella Kepalla oli 1-2 pitkäaikaista, strategista kumppanijärjestöjä, joita Kepa tukee joko yleisellä toimintatuella tai korirahoituksella tai molemmilla. Lisäksi kullakin alueella oli lyhytkestoisempia, tiettyihin aktiviteetteihin sidottuja ABC-sopimuksia (Activity Based Cooperation ) 2-6 eri järjestön kanssa. Kumppanuussopimuksiin sisältyi paitsi rahallista tukea myös yhteistyötä kehityspoliittisissa teemoissa. Tiedot vuoden 2010 kumppanuussopimuksista ovat liitteessä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 14 (49) 3. Suomalaisten tietoisuuden kasvattaminen Ohjelman päätavoite 3: Ihmisten tietoisuus köyhdyttämisen mekanismeista ja tavoista niiden muuttamiseksi on lisääntynyt. 3.1. Tapahtumat ja julkaisut Ohjelmakauden tavoite: Kepan tapahtumat ja julkaisut tekevät ymmärrettäviksi köyhdyttämisen tematiikkaa ja tarjoavat innostavia toimintakanavia köyhdyttämisen lopettamiseksi. Kepa.fi-sivuston uutistuotanto sai modernin julkaisualustan, kun Kepa.fi-sivusto uudistettiin lokakuussa. Uusi julkaisujärjestelmä sallii uutisten ja blogitekstien kommentoinnin ja näyttää reaaliaikaisesti, mitä uutisia luetaan eniten. Uutisilla alettiin houkutella kävijöitä myös lokakuussa käynnistyneeseen osallistumiskoneeseen, jossa jäsenjärjestöt mainostavat toimintaansa. Yhtä sivua luettiin keskimäärin kaksi minuuttia ja 43 sekuntia, joka on yli 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uutiset käsittelivät pääosin suomalaista kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa sekä kansainvälistä kauppaa. Vuoden luetuin uutinen oli lokakuussa kirjoitettu juttu otsikolla "Veronkierto on globaalitalouden suurin ongelma", jossa haastateltiin Tax Justice Network -verkoston Suomessa vieraillutta johtajaa. Vuoden aikana julkaistiin 324 juttua, joista 245 oli uutisia, 12 tiedotteita, 61 kolumneja ja 6 tausta-artikkeleita. Maailman Kuvalehti ilmestyi 11 kertaa vuodessa, joista heinäkuun alussa ilmestyvä lehti oli kaksoisnumero. Numerosta 2/2010 lähtien lehden kansi muuttui selvästi. Mainostoimisto Redin suunnitelman mukaan kanteen kaivettiin vanha Co-logo, jota täydennettiin voimakkaalla Maailman Kuvalehti -tekstillä. Vuoden toisesta numerosta lähtien myös lehden muuhun ulkoasuun tehtiin kevyitä muutoksia. Sisällön perusjaottelu pysyi ennallaan ja ennalta päätettyjen teemojen sijasta tehtiin ajankohtaisia kokonaisuuksia. Lehden verkkosivut pysyivät yhtenä Kepan sivuston suosituimmista osioista myös kepa.fi-uudistuksen jälkeen. Vuonna 2010 Maailman Kuvalehti käsitteli muun muassa ranskalaisia paperittomia siirtotyöläisiä, burmalaisia munkkeja ja botswanalaista metallimusiikkia. Henkilöhaastattelujen kirjo ulottui Fidel Castron veljentyttärestä Mariela Castrosta Nelosen uutisankkuri Jesca Muyigoon. Kehitysyhteistyöaiheisiin Maailman Kuvalehti keskittyi erityisesti maaliskuussa ja joulukuussa. Maaliskuun lehdessä oli neljän aukeaman mittainen yhteenveto kehitysyhteistyöstä ja joulukuussa käsiteltiin laajassa juttukokonaisuudessa kehitysapua. Haastateltavana oli muun muassa Nicaraguan entinen kehitysyhteistyöministeri Mauricio Gómez. Markkinoinnissa tehtiin vuoden alkupuoliskolla yhteistyötä mainostoimisto Dagmarin kanssa. Tavoitteena oli saada nettimainonnan ja hakusanamainonnan avulla uusia tilaajia lehdelle. Tulokset jäivät heikoiksi, ja kampanjasta luovuttiin alkusyksystä. Vuoden lopulla Focus Master Oy teki haastattelututkimuksen, jossa etsittiin syitä lehden tilauksen päättymiseen. Mitään selkeää tai yksittäistä syytä tilauksen päättymiseen ei löytynyt. Tutkimuksen yhteydessä tuli voimakkaasti esiin se, että myös tilauksensa päättäneet henkilöt olivat hyvin sitoutuneita lehteen eikä tilauksen päättymisen syynä ollut pettymys julkaisuun. Myöskään vuosikerran hinta ei noussut esiin tilauksen päättymisen syynä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 15 (49) Yhdestoista Maailma kylässä -festivaali oli ohjelmistoltaan laaja ja monipuolinen. Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla toteutettu tapahtuma toi alueelle kahden päivän aikana noin 70 000 kävijää, joista 25 prosenttia vieraili tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Maailma kylässä -festivaali on jäsenjärjestöille tehdyn kyselyn mukaan yksi tärkeimmistä Kepan toiminnoista. Festivaalin pääteemana oli 200 polkua oikeudenmukaiseen maailmaan, joka korosti Kepan 25- vuotisjuhlavuotena järjestökentän laajuutta ja kirjoa. Se osoittautui kuitenkin liian yleiseksi teemaksi, jotta tiimi tai järjestöt olisivat voineet hyödyntää sitä, sillä käytännössä koko festivaali mahtui teeman alle. Ohjelma sisälsi kuudella esiintymislavalla yhteensä 156 esitystä, joista 121 oli asiaohjelmaa ja loput kulttuuriohjelmaa. Suuri osa ohjelmasta toteutettiin yhdessä järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Festivaalin pääesiintyjiin lukeutuivat Choc Quib Town (Kolumbia), Mad Juana (Yhdysvallat), Quique Neira (Chile), A Moving Sound (Taiwan) Tariq Ali (Britannia/Pakistan) ja Mariela Castro (Kuuba). Näytteilleasettajia oli yhteensä 370, joista 258 oli järjestöjä ja loput kaupallisia toimijoita, viranomaisia tai oppilaitoksia. Festivaalin omarahoitus kasvoi. Tärkeäksi rahoituslähteeksi muodostuivat muun muassa Rautatientorin ympärille rakennetut osastot, joita myytiin eri toimijoille. Pääyhteistyökumppaneita olivat Metro-lehti, ulkoministeriö, Euroopan Komission Suomen edustusto ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Tärkeitä rahoittajia olivat myös Helsingin kaupungin kulttuurikeskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden aikana rakennettiin uusi partnerimalli, jonka avulla selkeytettiin tapahtuman yhteistyömallia tuleville vuosille. 4. Vaikuttaminen päättäjiin Ohjelman päätavoite 4: Päättäjien toiminta köyhdyttämisen lopettamiseksi on vahvistunut Kepa jatkoi vaikuttamistyötä valitsemissaan teemoissa: kehitysrahoituksen määrä ja laatu ja kansainvälisen kaupan sääntöjen vaikutukset Etelän köyhyyteen. Uutena teemana näiden rinnalle nostettiin ilmasto-oikeudenmukaisuus. Kepa keskittyi Suomen eduskunnan aktivoimiseen kehityspoliittisissa kysymyksissä ja teki läheistä yhteistyötä eduskunnan, poliittisten puolueiden ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Vuoden 2010 tärkeimmät toiminnot olivat 0,7-kampanja, puoluekokouksiin vaikuttaminen sekä vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjan valmistelu ja käynnistäminen. Jäsenjärjestöille tehdyn kyselyn mukaan Kepa on tunnettu kehityskysymysten asiantuntija ja merkittävä kehityspoliittinen vaikuttaja Suomessa. Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin on kyselyn mukaan yksi merkittävimmistä Kepan toiminnoista. Kepan eduskuntavaalikampanjan valmistelu ja käynnistäminen olivat vaikuttamistyön vuoden suurin ponnistus, joka työllisti keväästä lähtien. Kampanjan suunnittelussa hyödynnettiin oppeja ja kokemuksia Kepan aikaisemmista eduskuntavaalikampanjoista (2003 ja 2007). Tällä kertaa panostettiin erityisesti vaikuttamistyön viestien räätälöintiin eri puolueille. Kepa osallistui näkyvästi myös kokoomuksen ja keskustan puoluekokouksiin kesällä. Syksyn mittaan tavattiin henkilökohtaisesti yli 150 poliittista vaikuttajaa. Jäsenjärjestöjen osallistumista vaalikampanjan viestien ja toimintasuunnitelman muotoiluun sekä erityisesti vaalikoneen ja henkilökohtaisten

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 16 (49) tapaamisten toteuttamiseen rohkaistiin muun muassa kolmen keskustelutilaisuuden ja säännöllisten sähköpostipäivitysten kautta. Kepan vaikuttamistyön suuntaaminen eduskuntaan ja puolueisiin tuottaa tuloksia, sillä kansanedustajat ja puoluetoimijat ottavat yhä useammin yhteyttä Kepaan kuullakseen kehitysmaaliikkeen järjestöjen näkemyksiä ja saadakseen tietoa. Erilaisten yksittäisiin asioihin liittyvien yhteydenottojen lisäksi kolme puoluetta (keskusta, vasemmisto, vihreät) pyysi Kepalta kommentteja niiden vaaliohjelmaluonnoksiin, mitä voi pitää merkkinä siitä, että puolueet myös instituutioina näkevät Kepan merkityksen, ei vain yksittäisten ihmisten tasolla. Kepa jatkoi globbariverkoston kehittämistä lisätäkseen jäsenjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia vaikuttamistyöhön. Alkuvuodesta 2010 globbarit kampanjoivat kehitysyhteistyön määrärahatavoitteen eli 0,7 prosentin saavuttamisen puolesta tavoitteen 40-vuotispäivän teemalla lähettämällä ministereille postikortteja. Vuoden 2009 pääkampanja Älä unohda maailman enemmistöä huipentui presidentti Tarja Halosen tapaamiseen. Keväällä käynnistyi Hyvät kortit -kampanja, jossa on kerätty postikorttihaasteita hyvän kehityspolitiikan puolesta hyödynnettäväksi kevään 2011 massaglobbauksessa. Globbarit osallistuivat useisiin kesätapahtumiin ja keräsivät vuoden loppuun mennessä yli 3 500 korttia. Syksyllä globbarikoulutuksia järjestettiin kahdeksassa kaupungissa eri puolilla Suomea, ja tilaisuudet keräsivät yhteensä noin sata osallistujaa. 4.1. Kehitysrahoitus Ohjelmakauden tavoite: Päättäjät pitävät kiinni 0,7 prosentista ja tavoitteesta parantaa kehitysmaiden asemaa kehitysrahoituksen päätöksenteossa. 0,7-kampanjassa saavutettiin merkittävä voitto, kun Suomi päätti nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 108 miljoonalla eurolla, huolimatta talouskriisistä ja monien muiden avunantajamaiden kehitysyhteistyöhön kohdistamista leikkauksista. Kepan ja jäsenjärjestöjen pitkäjänteisellä kampanjoinnilla on ollut vaikutusta siihen, ettei kehitysyhteistyö enää ole helppo leikkauskohde, toisin kuin 1990-luvun laman aikana. Positiivinen tulos oli myös hallituksen päätös luopua suunnitelmasta kasvattaa pakolaiskulujen osuutta kehitysyhteistyövaroissa. Kehitysrahoituksessa seurattiin erityisesti kehitysyhteistyön laatuun ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen liittyviä kysymyksiä. OECDn koordinoimaan avun tuloksellisuus -prosessiin Kepa osallistui tiiviisti kansainvälisten BetterAid ja EUjärjestöverkostojen jäsenenä. 4.2. Kauppapolitiikka Ohjelmakauden tavoite: Päättäjät edistävät kehitysmaiden aseman vahvistumista kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Kauppapolitiikassa seurattiin etenkin alueellisten kauppaneuvottelujen etenemistä, ja niistä tuotettiin raportti tiiviissä yhteistyössä maatoimistojen kanssa. Aikaisempaa enemmän vaikuttamistyötä tehtiin myös Suomen yritysvastuupolitiikan vahvistamiseksi. 4.3. Ilmasto-oikeudenmukaisuus Ohjelmakauden tavoite: Suomen ilmastopoliittiset kannat ja toimet painottavat köyhyyden ja

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 17 (49) ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä. Ilmastonmuutokseen liittyvä vaikuttamistyö saatiin hyvään alkuun. Hallitus hyväksyi kesäkuussa Kepan kehityspoliittisen ilmastolinjauksen. Kepa osallistui aktiivisesti ilmastopolitiikkaa seuraaviin kansalaisjärjestöverkostoihin Suomessa ja niiden yhteiseen vaikuttamistyöhön erityisesti Cancunissa joulukuussa pidettyyn YK:n ilmastokokoukseen liittyen. Cancúnin kokouksen jälkeen Kepa julkaisi ajankohtaiskatsauksen Cancúnista kajahti. 5. Kepan organisaatio Ohjelman päätavoite 5: Kepa on toimintakykyinen ja tehokas organisaatio. 5.1. Johtaminen Ohjelmakauden tavoite: Kepalla on toimiva johtamisjärjestelmä, joka tukee Kepan strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Kepan uusi hallitus aloitti kaksivuotisen toimikautensa vuoden alusta ja uuden puheenjohtajan Markku Niskalan johdolla. Noin puolet hallitusjäsenistä on uusia. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Hallitus asetti oman toimikautensa tavoitteiksi kehitysmaaliikkeen vahvistamisen, uuden strategian laatimisen ja sääntöjen uusimisen. Toiminta-ajatuksen arviointi ja strategian laatimisprosessi käynnistettiin keväällä. Hallitus perusti määräaikaisen kehittämisjohtajan tehtävän strategiaprosessin koordinoimiseksi ja kutsui tehtävään ohjelmajohtaja Maija Sepon. Elokuussa ohjelmajohtajan sijaiseksi valittiin Eveliina Salonen. Strategiaprosessin ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Anja Malm ja muut hallituksesta ohjausryhmään osallistuneet olivat Kepan puheenjohtaja Markku Niskala, toinen varapuheenjohtaja Anu Juvonen ja Eija Ranta-Owusu. Hallituksen perustama sääntötyöryhmä aloitti työskentelynsä elokuussa ja työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Markku Niskala. Hallituksen edustajina sääntötyöryhmässä olivat Seppo Kallio ja Eija Mustonen. Joulukuun kokouksessaan hallitus totesi, että strategian ja sääntöjen kohdalla toiminta on edennyt vahvasti tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottamusjohdon edustajat näkyivät myös julkisessa tilassa käydyssä keskustelussa. Kepan puheenjohtaja osallistui ulkoministeriön paneelikeskusteluun kehitysyhteistyön laadusta yhdessä Sampo-konsernin puheenjohtaja Björn Wahlroosin kanssa. Seppo Kalliokoski jatkoi Kepan edustajana Kanessa asiantuntijajäsenenä ja Inka Hopsu ympäristöministeriön alaisessa kestävän kehityksen toimikunnassa. Kepan toiminnan kehittämistä jatkettiin käyttämällä vuonna 2007 käyttöön otettua EFQM (European Foundation for Quality Management) -järjestelmää. Vuoden 2010 kehittämisprojektissa keskityttiin viiden kuukauden ajan johtamisen kehittämiseen. Koko henkilökunta Helsingissä osallistui projektiin, jonka tavoitteena oli haastaa johtamiskulttuuriin liittyviä asenteita. Henkilöstölle ja johdolle oli eriytetyt koulutuspaketit esimiestyöstä ja alaistaidoista. Kehittämisprojekti sai henkilöstöltä niin positiivista kuin kielteistäkin palautetta, mutta projekti toimi erinomaisena alustana johtamisen jatkokehittämiselle. Toimintavuoden aikana johtotiimin jäsenet edustivat Kepaa ja käyttivät puheenvuoroja lukuisissa

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 18 (49) yksittäisiä seminaareissa, konferensseissa ja mediassa. Sen lisäksi johdon edustajat ovat toimineet monissa työryhmissä ja muiden järjestöjen luottamustehtävissä. Kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo edusti Kepaa Eettisessä foorumissa, jonka vuosiseminaarin Kepa organisoi syksyllä. Hallintojohtaja Anne Romar valittiin Kepan edustajana ja jäsenjärjestöjen pyynnöstä KIOSin puheenjohtajaksi. Toiminnanjohtaja osallistui kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) työskentelyyn, jonka päätehtävä oli laatia katsaus ja arvio kehityspoliittisen ohjelman 2007 toteutuksesta. 5.2. Hallinto Ohjelmakauden tavoite: Kepalla on tarkoituksenmukaiset ja riittävät hallinnolliset rakenteet ja menettelytavat ohjelman toteutukseen. Henkilöstön kehittämisessä otettiin aimo harppaus eteenpäin, sillä tiimikohtaiset osaamiskartat saatiin valmiiksi alkuvuodesta. Johtotiimi hyväksyi keväällä henkilöstön kehittämislinjauksen, joka on antanut pohjan myöhemmille henkilöstökoulutuspäätöksille. Henkilöstön vahvuus kasvoi vuoden aikana 14 työntekijällä. Kertomusvuoden lopussa työsuhteisia työntekijöitä oli yhteensä 98 (2009: 84). Helsingin toimistossa työskenteli 65 henkilöä (55). Kasvu johtui muun muassa siitä, että vuoden aikana perustettiin kaksi uutta vakituista ja neljä määräaikaista tehtävää. Jälkimmäisten perustamista ei ollut ennakoitu toimintasuunnitelmassa; kaksi niistä liittyi strategiatyöhön ja kaksi siviilipalveluspaikkojen väliaikaiseen muuttamiseen työsuhteisiksi tehtäviksi. Sijaisia oli työsuhteessa vuoden lopussa 10 (8), harjoittelijoita 4 (2); lisäksi toimistossa työskenteli neljä siviilipalvelusvelvollista (6). Maatoimistojen henkilöstömäärä kasvoi neljällä työntekijällä. Paikalta palkattuja työntekijöitä oli vuoden lopussa yhteensä 24 (2009: 22) ja lähetettyjä 9 (7). Henkilöstölisäykset kohdistuivat sekä Tansanian että Mekongin toimistoihin: molempiin palkattiin vuoden aikana kehityspoliittinen työntekijä (lähetetty) sekä yksi hallintopuolen työntekijä. Vuonna 2010 rekrytoitiin Helsingin toimistoon neljä vakituista, 11 sijaista ja 4 määräaikaista työntekijää sekä 11 harjoittelijaa ja 4 siviilipalvelusvelvollista. Vakituisista tehtävistä irtisanoutui vuoden aikana kaksi työntekijää. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi Kepa jakoi työntekijöille liikunta- ja kulttuuriseteleitä sekä jatkoi kahta omaa liikuntaryhmää Helsingissä. Työpisteiden ergonomiaa parannettiin vuoden aikana hankkimalla muun muassa säädettäviä työpöytiä ja uusia työtuoleja. Maatoimistoissa tuettiin työntekijöiden liikuntaharrastuksia tyky-rahalla. Helsingin toimiston työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, ja maatoimistoissa työsuojelutoimet jatkuivat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tasa-arvotoimikunta kokoontui kaksi kertaa käsittelemään toimenpideohjelman toteutumista ja palkkatasa-arvoa. Taloushallinnossa kehitettiin projektiennakoiden raportoinnin valvontaa luomalla yhteistyösopimusten hallintoon keskittyvä tietokanta. Single European Payment Areaan, Sepaan siirtymisen edellyttämät muutokset saatiin tehtyä ajoissa. Nicaraguassa ja Mosambikissa tehtiin ulkoiset tilintarkastukset, joiden mukaan taloushallinto on

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 19 (49) hoidettu hyvin. Tansaniassa tehtiin vain sisäinen tarkastus, jonka yhteydessä koulutettiin paikallista kirjanpitäjää. Nicaraguan taloushallinnon tarkastusmatkaan liittyi puolestaan neuvontaa jäsenjärjestöjen paikallisille kumppaneille. Kepa sai toimiluvan Thaimaassa ja Vietnamissa. Se merkitsee muun muassa sitä, että Kepa voi toimia Thaimaassa virallisena työnantajana, joskin lisärekisteröintejä vielä edellytetään muun muassa verottajan suuntaan. Bangkokissa Kepa muutti heinäkuussa omiin toimitiloihin. Loppuvuodesta Kepa palkkasi toimistosihteerin, kun näitä palveluja ei enää saatu Anfrelilta. Vuonna 2009 hyväksytyn ympäristöohjelman ensimmäisiä tuloksia pystyttiin arvioimaan vuoden 2010 aikana. Asetetut tavoitteet (lentokilometrien vähentäminen, sähkön- ja paperinkulutuksen vähentäminen) on saavutettu Helsingin toimistossa: sähkönkulutus laski olennaisesti ja lentokilometrit vähenivät paljon yli asetetun tavoitteen. Paperinkulutus on myös laskenut ja kopioinnissa käytetään kierrätyspaperia. Myös maatoimistoissa asetettiin ympäristötavoitteita muun muassa energian ja veden säästämiseksi, jätteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja ympäristönäkökulmien huomioon ottamiseksi hankinnoissa. Kepan asiakirjat vuosilta 1996-2005 seulottiin ja ne siirretään Kansallisarkistoon vuonna 2014. Vanhoja työasemia uusittiin liisaamalla 15 uutta työasemaa Helsingin toimistolle. Hankinnan ansiosta toimiston työasemakanta on saatu päivitettyä toimistotyöasemille suositeltuun kolmen vuoden uusintasykliin. Kaksi internet-sivustoa päivitettiin toimimaan uudella julkaisujärjestelmäversiolla (Drupal 6). Näin saatiin kaikki Kepan sivustot saman julkaisujärjestelmän alle. Lisäksi toteutettiin erilaisia kampanjasivuja. Kepa myy edelleen sähköposti- ja internet-palveluita yhteistyötahoilleen (alivuokralaisille, jäsenjärjestöille). Asiakkaiden määrä oli vuoden lopussa sama kuin aiemmin eli 13. Mosambikin toimiston IT-infrastruktuuria päivitettiin poistamalla käytöstä vanha palvelin ja korvaamalla se erillisellä reitittimellä sekä uudella tiedostopalvelimella. Eriyttämällä toiminnot saatiin nostettua infrastruktuurin viansietokykyä. Helsingissä palvelinhuoneen jäähdytysongelmat jatkuivat koko vuoden aiheuttaen sekä meteliä että ongelmia ilman laadussa. Maputossa piharakennus kunnostettiin toimisto- ja kokouskäyttöön ja Managuan toimistossa tehtiin pintaremonttia. 5.3. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Ohjelmakauden tavoite: Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä edistää oppimista ja työn kehittämistä Kepan suunnittelu- ja seurantajärjestelmä toimii, mutta sen käyttö vaatii säännöllistä ylläpitoa ja tukea. Tietokantatyökalut ovat helpottaneet ja nopeuttaneet suunnittelua ja seurantaa. Kepan ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta osin epämääräisiä, mikä hankaloittaa niiden toteutumisen seurantaa. Ulkoministeriö painottaa yhä enemmän laatunäkökohtia kehitysyhteistyön toteutuksessa. Tämä näkyy kasvavana kysyntänä laatujohtamiseen liittyviin koulutuksiin sekä mentorointeihin. Tässä yhteydessä on hyödynnetty Kepassa tehtyä laatutyötä sekä EFQM-osaamista. Samoin suunnittelusta ja seurannasta saatua kokemusta on hyödynnetty jäsenjärjestöjen arviointiosaamisen kasvattamisessa. Kepa identifioi ja tuo uusia tuulia ja arviointimenetelmiä Suomeen. Outcome mapping on osallistava

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Toimintakertomus 2010 20 (49) suunnittelun, seurannan ja arvioinnin menetelmä, jossa keskitytään toiminnassa tapahtuvien muutosten aikaansaamiin tuloksiin. Menetelmä painottaa sosiaalista ja organisatorista oppimista. Menetelmää pilotoidaan Kepan Etvo-ohjelmassa, TAP-yhteistyössä ja Etelän kumppanuuksissa. Myös Suomen Pakolaisapu on ollut mukana pilotissa. 5.4. Sisäinen viestintä Ohjelmakauden tavoite: Sisäinen viestintä vahvistaa Kepan arvoja ja edistää tavoitteiden saavuttamista Tyytyväisyys sisäiseen viestintään on Kepassa vahvaa: yli 80 prosenttia työntekijöistä pitää viestintää vähintäänkin riittävänä. Vuoden aikana uudistettiin yksi sisäisen viestinnän tärkeimmistä työkaluista: intranet siirrettiin osaksi central desktop -järjestelmää. Siirtymävaiheessa järjestettyjen käyttökoulutusten lisäksi henkilökuntaa koulutettiin sisäisen viestinnän käytännöistä yhdessä puolen päivän koulutuksessa. Lisäksi uusia työntekijöitä koulutettiin viestintään osana perehdytyskurssia. Liitteet - Kepan lausunnot - Avoimet järjestötapaamiset Kepassa - Kepan hallitus, toiminta-ajatuksen arviointi- ja strategiaprosessin ohjausryhmä sekä sääntötyöryhmä - Kepan jäsenet - Kepan edustukset - Kepan kumppanit Etelässä - Henkilöstö.