METSÄTEHON TIEDOITUKSIA n ;o METSÄTEHO REPORT NQ, S:J a Kalle Putkisto: Metsäautotie vaiko moottoritalvitie? Puuta va r an kuljetusolojen k ehittä miskysym ys on tam a tta (kuva ). Kok emustakin alkaa tästä olla. Esim. v. 95 rak ennettujen m oottoritalviteiden k ok on aissaanut viime a ikoii;ja runsaasti huom iota osak seen. Kok o maa ta varten on laadi ttu m etsäautoteide n rak en - m äärä oli varovaisesti a rvioiluna vähintää n 4 000 km, tamissuunnilelma ja tiettävästi p arhaillaa n selvitellää n m ikä on likima in sama k uin rautateittemme yhteensen loleuttamism ahdollisuu ksia. On ilolla todettava, lask ettu pituus. E nnen va rsinaiseen kysym yk seen syventymistä on että k a tseet ovat kää ntyneet juuri m a itse tapahtu vaan kuljetukseen, kosk a kaikki merkit viittaavat sen m er - ver rattava m etsäautoteiden ja m oottoritalviteiden k u kityk sen ja tkuvaan k asvuun. j e t u s t e k n i ll i s i ä o m i n a i s u u k s i a. Jos Metsäta lous vaatii eh dottomasti tietyn laaj uisen va- ta lvitien paik ka valitaan oikein eli joh detaan se m ahkina isen tieverkon, jok a on k äy tettä vissä k a ikk ina vuo- dollisuuksien mukaa n n evoja ja rä meitä pitkin, voiden aikoinja. Tä lla inen tieverkko on runko, jota on daan sitä myö ten k ul jettaa yhtä suur ia kuormia kuin h elppo täydentää talviteillä. Sam alla runko tiet p alve- vakituisilla teillä. Myös ajon opeus on sam a, joskus levat m onia muita tarpeita, kuten paikallista liiken - jopa suurempi. Kangasma illek in saadaan korkealuokn että, as utusta jne. - Kysym ys siitä, miten laaja va- k a inen talvitie synlym [iän, mutta siitä aiheutuvat kuskina isen tieverkon tulee oll a ja m istä a lkaen voidaa n tyytyä tilapä isluon toisempii n teih in, on sangen m onisä ikein en ja vaa ti i alueitta ista ja p aikallista selvittelyä. Vain siten tulevat k a ikki tiestä saatava t h yö ty.. n äk ök ohda t oikealla tavalla punniluiksi ja niiden osuus tieh ankkeen kus tannusten kuolellamisessa m ää ritctyk si. Kun seuraavassa pyritää n suorillam aa n erää nla ista raja nkäyntiä va ki naisen me tsäa utotien ja m oolloritalvitien välillä, ra joi Jl!f. tutaan k äsittelem ää n k ysy m ys tä y k s in o m aa n puuta va r a n k u lj e tu k fl!l s e n k a n n a t a. D u l t v. nt./vi Talviteiden r akentamin en m oottoriajon eu voliikennettä varten huomion a r voisessa m ää rässä on m ei llä verraten uutta ja useilla tah oilla on vielä vallalla k äsitys, että niiden onnis tuminen on sa ttuma nvara ista ja talven luonteesta rii ppuvaa. U u ' tai vileiden r ak enta mistekniikka koneellisi ne apu välineineen (telak etjulraktori, lum itra ktori ) a ntaa k uitenkin takeet yrityksen onnistumisesta huonopohja isinnkin ta lvina E telä- ja Louna is-suomea lukuun ot-.iml!jf'/5{}f/d.!jt/$//i l.!/;ftj rz!jtm Ku va. - Lämpötilan kesk im ääräin en pysum isaika - 5 C alapuolella eri osissa maata. J os aik a on alle!jo vrk., 0 m oott oritalviteid en onnislumien epävarmaa. Pict.. - T h e aver age a nnu al p eri od wi th lem pera lurcs belo w -5 C in differ enl pa rts of lhe country. For periods o f less lh an 90 days the su cccss of winl er roads is q uest ion able. l
tannukset ovat hivenen kalliimmat. Toisin sanoen molempien kuljetusteknillisiä omina isuuksia voidaan pitää samoin a. Eroa on a inoastaan siinä, että talvitie on käyttökelpoinen va in 2 4 kk., kun vakituista ti etä voidaan liik ennöidä parhaassa tapa uksessa ym päri vuoden ja huonoimmassakin tapa uksessa 8 kk. Pitkästä käyttöajasta on tietenkin m on ta etu a. Metsäpalojen sattuessa sammutusmichistö ja -vä lin eistä saadaa n n opeammin paikalle, m etsänhoidollisissa töissä ja pinotavaran hakku ussa oleva työvoima on h elp ommin huoll ettavissa jne. P elkkää puutavaran korjuuta a jatellen ta lvitien käyttöaika on kuitenkin riittävä. Me tsäautotien r a k c n t a m i s e n lasketaan nyk yisin maksavan keskimäärin 200 000 mk/ km. Auto liikenteelle ta rkoitettu talvitie maksaa keskimäärin n. 00 000 mk/km ja telaketjua joneu voliikenteell e (telaketjutraktori, kumitelaketjuilla ja suksilla va ru stettu maa taloustraktori) ns. polannetie korkeintaa n 20 000 0 000 mk/ km. K u n n o s s a p i t o k u s t a n u k se t ovat a utoti ell ä talvikuuka usin a likimain samaa s uuruusluok kaa olipa tie vakin a in en tai tilapä inen. Polannetien hoitaminen on enintään puolet auratun tien vastaavista kustannuksista. Voidaan tosin väittää, että talvitien aukaisemin en liikenteelle on r askaampaa ja kalliimp aa kuin vakituisen tien, koska suokohdat saattavat olla sul a na ja lu m en syvyys voi.olla yli m etrinkin. On kuitenkin mui steuava, ettei pelkästään puutavaran kuljetukseen tarkoitettuja m etsäautoteitäkään kannata pitää syystalvesta alkaen aura ttuina mahdolli sesti tammikuussa alkavia kuljetuksia varten. Auraam a ltomana olleen metsäautotien aukaiseminen sydä ntalvella vaatii telaketjutra ktorin a ivan sam all a tavoin kuin tal vitie. Telaketjutraktori puol estaa n on niin m aas tokelpoin en, ellei ta lviti en a uraa miscen kulu enempää a ikaa kuin vakituisenkaan tien, jos ti ea lueen raivaaminen, tasoiltami- ' nen ja teloittaminen on suoritettu oikealla tavalla. Ajoradan hoitaminen saa ttaa talvitiellä olla hieman kalliimpaa, mutta ero jää kuitenkin niin pieneksi, ettei sillä ole sa nottavaa merkitystä. (Oikein suunniteltua ja rakennettua moottoritalvitietä ei ole tarpeellista jäädyttää.) Seuraavassa kustannusverta ilussa rajoitutaankin tarkastel em aa n pelkkiä tien perustamiskustannuksia. Jos perustamiskustann uksina käytetään edellä m a inittuj a 200 000 : - (metsäautoti e) ja 00 000:(autota lviti e), ovat ja 6 /o korkokannan mukaan lasketut k orko- ja kuoletu sk ustannukset eri kuoletusajoill e taulukossa esitett yä suuruu sluokkaa. Luvut osoittavat selväs ti, että m etsäa utoteillä vuotui se t korko- ja kuoletusku stan nukset n ousevat h yvin jy rkä sti, jos k u o e tu sa i k a on all e 60 v. Autota lviteillä raja on n. 20 v., mutta sitä lyhye mpiäkin kuoletusaikoja käy tettäessä ne ovat pienet. Moottoritalviteiden perustamiskustannukset on totuttu kuoletlamaan m eillä usei mmiten yhdessä tai kahdessa vuodessa. Vain poikkeustapa uksissa kuoletusaikana on käytetty 5 vuotta, mutta ei juuri koskaan pitempää. Tämä johtuu siitä, että tiet on ra en tanut puutavaran ostaja eikä m etsän omistaja. Ostajan on ti etenkin ollut pakko sisäll yttää tiekustannukset ostetun puutavara määrä n hankintakustannuksiin, koska h änellil ei ole va rmuutta siitä, kenelle seuraavan hakkuukauden tuotto joutuu. Tosiasiassa t a v i t i e n pohjan raivaaminen ja ta so itt a min e n o n u e t t a v a m e t s ä n p e r u s p a r a n n u ks e k s i, sillä tienpohja on kä ytettä vissä m yöh emminkin. Tästä on todi stuksena Savukoskella oleva Suom en ensimmäi nen m oottoritalvitie (ku va ), joka n. 40 ikäv uodestaa n huolima tt a täy ttää miltei sella isenaan hyvälle autotalviti en pohjalle asetettavat vaatimukset. Lyhyes tä kuol etusa jas ta lienevä t peräisin m yös ne Taulukko. ilfetäautoti e n ja autota/uitien kork o- ja kuoletuskustannukset ja 6 /o kork okannan mukaan lask ettuina eri kuoletu sajoille. Korko, 0/o K uol clu saika, v tie, mk /v/km tie, mk/ v/k m!) 0 l!'i 20 40 lio 80 00 2 26 000 :!(j2 020 40 ()7(j 00 525 80 652 5 \J2 5i 9 72 7 uso 6 Melsäau lo- Aulo tal vi- 0 000 2 85 72 877 6 72 4 26 6 65 Au lo lalviiie. mk /v/km Me lsiia uloti e, mk / v/ km 272 000 284 880 6 044 2 552 04 66 79 752 74 256 72 6'4 72 2 6 0() 000 2 740 587 0 296 8 78 () 646 6 88 ö 057 6 08
- - - t!elsdovlolk ----- Atlolo/.w /;e!--- - k6rbprosl7/ \ t'::::::::,,-- 6 [._,- l' ' ----- --- ---PO.fO 6tJ =c: ltlfj 80 Rboleluso/ko, /uollo \uva 2. Metsäautotien ja autotalvitien rakentamisen korko- ja kuoletuskustannusten riippuvuu s kuoletusajan pituudesta j'a 6 /o korkokantaa käytettäessä. Pict. 2. Depend ence of!he inter es t and d epreciation costs of road conslruction upon the Jength of depreciation with and 6 per cenl inter csl rates. erheelliset käsitykset, joiden mukaan moottoritalviteiden rakentaminen sen paremmin kuin niiden suunnittelukaan ei olisi mahdollista etukäteen ennen tulevien h akkuualueiden paikkojen ja laaj uuden sekä hakattavan puutavaran laad un ja määrän määrittelyä. Jos talviteiden suunnittelu ja rakentaminen eivät kävisi päinsä, ei. m yöskään vakinaisten m etsäautoteiden rakentaminen olisi mahdollista, sillä viimeksi mainituthan vaativat ma tkayksikköä kohden n. 2-kertaisen rahamäärän talvitieh en verrattuna. Metsäautotiehankkeiden kannattavuutta kalkyloitaessa on yleensii ollut tapana verrata nykyisiä kantohintoja tien rakentamisen jä lkeen saataviin kan tohin toihin taikka kuljetuskustannuksia ennen tien raken tamista todenniiköisiin kuljetuskustann uksiin sen rakentamisen jälkeen. Kuljetuskustann usvertailut puolestaan on tehty siten, että on asetettu rinnakkain pitkä h evoskuljetus + vaikea la tvavesiuitto ja lyhy t h evoskuljetus + autokuljetus +. h elppo uitto (joskus uitto on jätetty kokonaan pois). Autokuljetuksen edell ytyk seksi on tällöi katsottu metsäautotie. Nä in tehty vertailu on kuitenkin puutteellinen ja harhaan johtava ja se vaatisi ehdottomasti rinnalle m yös talvitietä pitkin tapahtuvaan autokuljetuk seen vertaamisen. Jos kantohintojen suuruutta verrataan, on itsestää n selvää, että ne ovat korkeammat tien rakentamisen jälkeen - ellei tiekustannuksia oteta huomioon. Kuten edellä ilmeni, tiekustannusten suuruuteen m etsäautotien ollessa kysymyksessä vaikuttaa ratkaisevasti k o rjos tien vaikutuspiirissii k o kannan suuruus. on tarpeeksi tuottavaa m etsämaata ja korko on alhainen, kantohintojen ero muodostuu tavallisesti niin suur eksi, että tiehanke saadaan maksetuksi. lvietsänomistaja joutuu kuitenkin puntaroimaan, kanna ttaako hänen y k s i t y i s ta o u t e n s a kannalta sijoittaa metsänmyyn Li tuloja m etsäa u tolien raken Iamiseen. kun hän voi saavuttaa likimain saman kantohintojen nousun ha lvemmalla autotalvitien pohjan raivaamisella. Jos rahas ta joudutaan maksamaan korkoa nykyisen korkean korkokannan mukaan (8 /o), vakituista tietä ei pelkän puutavaran kuljetuksen turvin saada koh tuullisessa ajassa lainkaa n kuoletetuksi. Siihen m etsiemme tuotto on liian alhainen. Kuten tunnettua, valtiovalta on myöntänyt halpakorkoisia lainoja m etsäautoteiden rakentamiseksi. Tästä ei ole sanottavissa muuta kuin h yvää silloin kun rahat käy tetään yleistä h yötyä tuottaviin t eihin. Valtiotalouden korkoka nta määräytyy tiettäväs ti valtion ulkomaisten lainojen korkokanna n mukaan, joka yleensä on alhainen. Nä in ollen halpakorkoisien lainojen antaminen on tä ysi n m ahdollista, mutta jos valtion varoja kä ytetää n pe lkästäin puulay:uan kuljetukseen tarkoilettuihin m etsäautotiehankkeisiin, h erää kysymys : eikö k a n s a n ta o u cl e kannalta valtiolla ole edullisempia ja Uirkeämpiä inyestoinli kohteita, semminkin kun puutavaran autokuljetuskysymys voidaan r a tkaista hal vemmallakin tavalla? E ikö sekä kansantalouden että m etsä talouden kan na lta ole edullisempaa, jos m etsäa utoteiden sijasta os' Yaroista sijoitetaan jo olevien teiden ja ennen kaikkea Kuva. - Su omen en simmäisen moottoritalvitien, v. 90 rakennetun Ison Sam perin k onetien> pohja on vielä nykyisin miltei sellaisenaan käyttökelpoisessa kunnossa. P icl. - The found a tions of lhe first wint er road for m o tor vehiclcs in finland, buill in HllO, a rc still fit for me, al mos l in th eir o ri gina l condil ion..., "
T aulukko 2. Korkok annan suuruuden vaikutus m etsäautotien ja autotalvitien ralu ntamisen korko- ja k uoletuskustannuksiin laskettuna tien vaik utuspiirissä olevan m etsdn uuotatsta tu ottoa kohden (tu otto 2 400 k-m /ulkm ). Kuoletusaika, v. Kork oprosentti Tien laa tu Metsäa utotie 4 20 00 mk/ k-m / vuosi/km 55:00 42:92 :6 2:80 5 :8 :2 Metsäau totie Auto talvitie 520:00 4 :0 6:79 :07 20 :4 :70 5 Metsiia utotie 525 :00 4:50 40: 2 :4 25 :9 2:0 6 Metsiia utotie 50:00 44 :7 4 :59 :6 0 :09 2:5 7 Metsäauto tie 55:00 44 :00 46:80 :90 5:00 2:90 Me tsäa utotie 540 :00 44:80 49 :90 4: 0 9:90 :40 J 8 rumpu jen ja s iltojen va h vis ta m iseen, jo lta n e kestä is ivä t nyk yis tä r askaa mma n ja sa m a lla ta lo udellisem m a n liikenteen, ta ikka varoja kä yte tää n ta lvite iden k o hden, mitä o n pidettävii suurena. Metsän tuotok si on valittu niin k o rkea luku kuin 4 k -m h ehtaa ria k oh den v uodessa e li 2 400 k -m tiekilo m etriä koh- pohjien jä rjes te lm ä ll iseen tek oon? i\fe tsä au to teiden ra- den. (Keskimäär ä isenä lukuna voidaan tuskin kä yttää ke ntamin en p elkkää puu tava ra n ku ljetusta varte n on ka nsanta lo udell ises ti kann a ttavaa ilme isesti vai n työttö myys tö inä s illo in, k uu työ ttöm ä ks i jo utuneelle väestö lle ei o le tuo ttava m pa a työ tä osoitettavissa. Korkokannan m er k it yk sen va laisemisek s i o n ta uluk koon 2 lask ett u viclii m c lsiia uto ti en ja a utota lvitien k o rko- ja ku oletuskus lannukse t tien vaik utus piirissii olevan m etsän tuo ttoa k o hde n e rila is ta k o rk oka ntaa kä yttä en. T ien va iku tuspi irin o n oletettu ul o ttu van k -m / h a/ v. suurem paa luk ua, k osk a tie n vaikutusa lueeseen k uuluu tavallisesti m yös huon otuotto isla m e tsämaa ta ja joutom aa ta.) Tauluko n luvut osoittava t selvästi, ettei koi kok a nna n suu r uus sano ttavasti vaikuta tal viteide n kus ta n nuks iin, k oska investo itu pääom a o n pieni. Sen sijaan sillä o n a iva n ra tka iseva m er kitys m etsäauto teiden kanna tta vuuteen, kuten edellä jo o n esitetty. Esim. 00 v. ku oletusaikaa k ä ytettäessä k o rko- ja kuoletus- km syvyy tee n tien k u mma ll ek in p uolelle ja näin on saa tu va ik utusalu een la aju udek s i 600 ha tiek ilom etriä kus ta nnukset ovat /o kork oka nna n mukaa n 5 :8 mk/ k-m / km, mutta 8 /o k o rkok a nna n mukaa n 9 :90 _tj''- t Vf.f'Kl & (? r-.jo.20 {0 jos tuo tto t;: n 0.5 k -m / h a/ v., n e ovat 26 :60 ja 9 :20 mk/ k-m / km. 20 v. ku oletusaikaa käy tettä essä ja olet- //säoulol/ ---- --Jlulololvi f /a :::: -'fo J-.+- - - t- -- f-- :-- -4 - - 5 6 p f-- r- - 20v fv -- - - L--...- -- - - 7 mk. J os tien va ikutuspiirissä oleya n m etsän k esk im ää rä inen luo tto o n vain k -m / h a/ v., o va t vas ta a va t luv ut 6 :0 ( /o) ja 59 :60 mk/ k -m / km/v. (8 /o), ftjtjv -8.&'.#:.k(;Jrkopro s/7// Kuva 4. Metsäauto tien ja aut ota/uitien rak en tamisen k orko- ja ku oletusku stannusten riippuvuus k ork okannan suuruudesta ja ku olctusajan pituudesta lask ell una tien uaiktttu spiirissä oleva n mctsrin tuoiloa k ohden ( tu oilo 2 400 k -m /u! km ). P ict. 4. - Dependence of!he interest a ncl cleprecia tion costs of roacl construction upon the ra te of in terest and!he length of depreciation period, ca lcula ted for!he a nnual yield of!he forest wi th in effecti vc reach of!he road in qucslion. ta en m etsä n tuo toks i 0.5 k -m:/ ha, m e tsäa utotien k orkoja ku o letuskustan nukset n ouseva t 8 /o <-orkokanna n \ a llitessa jo y li 400 m k / k -m / km, ta lviauto tien kusta nnus te n pysyessä a lle 4 mk. - T ie n va ik utusp ii rissä o leva n m etsä n tuo ton vai kutus kuutio yk sikköä k ohden la skettuihin k o rk o- ja ku oletusk usta n)luks iin selviää tark emmin k u vas ta 5. Toisin sa noen niin pääom ak öyh ä ssä m aassa kuin S uomi m etsäa uto teiden rake n ta m isen ka nna ttavuus p er ustuu p ä äasiassa s iihen, m issä m ää rin tiet palveleva t m uuta tarve tta k uin p uutava ra n k ul je tusta. Muiden h yö ty nä kökohtien pun nilsem isessa ta ase n ei p erus ta k si riittä ne e rä m aaseutujen h a ja-asutus, vaan k ysym ys kuuluu va lta kunna nsuunn ittelun ja seutuka avoituksen p iiriin.
niimii kustannukset ond pienet, jobtuen investoilavan pi\iioman pienuudesta. - Talviteiden lyhyes tä kuoletu snjasta on teh ty se erheellin en johtopäätös, ettei niitä voisi käyttää muuta kuin tiettyii, ennakolta tunnettua h:mkintatehtilvää varten. Tosiasiassa moottoritalvitien pohja pysyy käyttökelpoisena vuosikymmeniä, ja sellaistrn rakentamista voidaan näin ollen pitää metsiin perusparannusten piiriin kuuluvana. l«>rko-% -t-r-----ld6 8 JC"a.,vu, Q k-'"'lha \uva 5. - Metsäautotien ja autotalvitien rakentamisen korko- ja kuoletusku stamw sten riippuvuu s tien vaikutu spiiris sä olevan m etsän tuoto sta kuoletusajan ollessa 20 v. Tien vaikutuspiirin olet etaan olevan 600 ha/tiekm. Pict. 5. - Depend ence of!he interest and deprecia tion costs of road conslruclion up on!he ann ual yield of!he forest wilhin effective reach of th e r oad for a deprecial ion period of 20 years. The effective reach of!he r oad is assumcd to he 600 heclar es per road km. Tiivistelmiinii edellä esit etyistä ajatuksista voidaan esi lläii seuraavaa:. Suurimmassa osassa maata voidaan rakentaa moottoritalvileitä, jotka kulj etustekn illisillä om inaisuuksiltaan täysin vastaavat m etsäautoteitä, mutta ovat kiiyttökelpoisia vain 2 4 kk. 2. Moottoritalviteistä autotalvitiet ovat kalleimpia, mutta niidenkin perustamiskustannukset ovat keskimäärin vain n. 9.. 0 /o m etsäa utoteid en perustamiskuslannuksista. Autotalviteiden kunn ossap itokustannukset ovat saman suuruiset kuin metsäautoteiden ta i korkeintaa n hieman kalliimmat talvikuukausia kohden laskettuina.. Metsäautoteiden ja autotalviteiden kannattavuutta vertailtaessa on tarkasteltava kuoletusajan pituuden ja korkokannan suuruuden vaikutusta vuo tuisiin korkoja kuoleluskustannuksiin. - Jos kuoletusaika on alle 60 v., metsäautoteiden korko-. ja kuoletuskustannukset n ouseva t hyvin jyrkästi korkokannasta riippumatta, talviautoteillä rajana on 20 v., mutta sitä Iyhyemmilläkin kuoletusajoilla Korkokannan m erkitys on a ivan ratkaiseva metsäautoteiden kannattavuudelle. Nykyinen käypä korkokanta on niin korkea, ettei sen mukaan laskettuna vakituista ti etä saada kohtuullisessa ajassa la inkaan kuoletetuksi pelkä llä puutavaran kuljetuksella metsiemme alhaisesta tuotosta johtuen. Sen sijaan moottoritalviteiden kannattavuuteen koron s uuruus ei sano ttavas ti vaikuta, koska niihin inves toitu rahamiiärä on pieni. 4..Tos valtio ltwtottaa pelkästäiin puutavar-an kuljetukseen tarko it cltuja m etsäa utoti ehankkeit a halpakorkoisilla lainoilla, se on kansantaloudellisesti kannattavaa vain siinii tapauksessa, ettei valtiolla ole muita lu oltavampia inves tointikohteita, taikka se tapahtuu työ ttömyystöiden järjestämiseksi. 5. Puutavaran kulj etusolojen kehittämiseksi olisi tiirkciitä, että metsilautotie-runkoverkon rakentamisen ohella valtio kä y tt äisi varoja myös nykyisten teitten kantavuuden li sää miseen ja moottorital viteiden pohji en järjestelmälliseen rakentamiseen. 6. Suunni tellut m etsäa utotiehankkee l olisi yks it yiskohtaisesti punnittava edellil esit ettyä taustaa vasten, koska niiden kannattavu us useimmissa tapauksissa riippuu muusta lii kenlees til kuin puutavaran kulj etta misesta. Kuva 6. - Valmista autotalvitien pohjaa kangasmaalla. Rakennuskustannukset keskimäärin n. 00 000:-/km. Pict. 6. - The ready foundation of a winter truck road on hard soil. Construction costs approximate an average of Fmk 00 000. - p er km.- 5
Kalle Putkislo: SUMMAUY Forest 'fl'uck Road OI' ' Vinter Hoad for Motor Vehicles? The articlc compares the economy of forest truck roads wh ich are kept open a ll the year round a nd winter roads meant for seasonal lraffic. An analysis is made of the cffects of the length of thc deprecia lion period, the rate of interest, and lhe yield of thc foresl within effective reach of the road upon lhe costs of interest and dcpreciation a nd thc profitability of the road construction. The aulhor concludes with lhe statemen i that dcpreciation of a perma nent fo rest tr uck road in F innish conditions mercly by thc profits of timbcr transporta tion faccs considerablc clifficulties. He advances lhe opinion that the economic aspects of perma nent forest truck roads a nd scasonal winter roads should be closely sludied in each specific case in planning roads for timber transportation. Eripainos Metsätaloudellisesta Aik akauslehdestä n:o 2, 952. Helsinki 952. Kirjapaino Oy. SANA