VERO VEROHALLITUS 20.4.2007 jälkeen tehdyt VEROHALLINNON TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
2 12. SEKALAISET TULOT 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Momenteille arvioidaan kertyvän 163.004.000 euroa Tulot 2006 toteuma 2007 arvio 2008 TAE 12. Sekalaiset tulot 168 124 158 417 163 004 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 168 124 158 417 163 004 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 115 183 111 145 113 451 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 31 414 30 312 30 941 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskustannuksista 17 577 16 960 17 312 12.28.27 VM:n hallinnonalan muut tulot 3 950 0 1 300 Veronsaajakohtaiset maksuosuudet ylittävät ministeriön kehyslaskelmassa esitetyt tuloarviot. Arvonlisäveromenojen määräksi arvioidaan 24 miljoonaa euroa, eli 2 miljoonaa euroa yli kehyslaskelman. Vuoden 2006 toteuma oli 23,5 miljoonaa euroa.
3 MÄÄRÄRAHAT 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28.10 Verotus ja tullitoimi Luvun valmistelusta vastaa VM:n osastot 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Selvitysosa: 1. Verohallinnon toiminnan vaikuttavuus Verohallinnon toiminnan vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa veronsaaja-, veronmaksaja- ja tietopalveluasiakkaiden kanssa. Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Seuraavat tutkimukset toteutetaan vuonna 2007 ja vuonna 2010. Asiakastyytyväisyys (kouluarvosana) Veronmaksaja-asiakas 2001 toteuma 2004 toteuma 2007 2010 henkilöasiakas 7,8 7,9 8,0 8,0 yritysasiakas 7,6 7,8 7,9 8,0 Veronsaaja-asiakas 8,1 8,1 8,1 8,2 Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että ennakoiden kokonaispoikkeama vuonna 2008 (verovuosi 2007) voi olla enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena ovat veroja kerryttävä verovalvonta ja harmaan talouden torjunta sekä uusien yritysten ja yritysryppäiden valvonta. Suurten yritysten tarkastuskattavuus on vähintään 10 prosenttia suurten yritysten määrästä (yritykset joiden liikevaihto ylittää asiakaskartoituksessa 3,5 miljoonaa euroa). Jäämäperinnän kertymä on 56 prosenttia vuoden 2008 aikana perintään otettujen ja vuonna 2007 maksuunpantujen mutta maksamatta 1.1.2008 olevien verojen yhteismäärästä. Vaikuttavuus 2006 toteuma 2007 2008 Ennakkoperinnän vastaavuus 11 % 11 % 11 % Tarkastuskattavuus (suuret yritykset) 9 % 10 % 10 % Jäämäperinnän kertymä 58 % 54 % 56 %
4 2. Toiminnan tuloksellisuus 2.1 Toiminnan tehokkuus Työn tuottavuuden kasvu on 2,4 prosenttia (suoritetta / htv). Taloudellisuuden (euroa / suorite) arvioidaan paranevan 3,7 prosenttia vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna. Tehokkuus 2006 2007 2008 Tuottavuusindeksi 100,0 102,0 102,4 Taloudellisuusindeksi 100,0 100,7 96,3 * ) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi saadaan jakamalla tuotosindeksi työpanosindeksillä. Taloudellisuusindeksi saadaan jakamalla kustannusindeksi tuotosindeksillä. Verohallinnon vuoden 2011 henkilötyövuosimäärä on 5.400 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 600 henkilötyövuoden vähennystä vuoden 2007 suunnitelmaan. Verotustyön tuottavuutta parannetaan ensisijaisesti nostamalla verotusprosessien automaatiota kehittämällä asiakkaille suunnattuja sähköisiä asiointipalveluja lisäämällä verotustietojen sähköistä tiedonkeruuta uudistamalla ja yhtenäistämällä verotuksen työvälineitä ja yhtenäisiä työmenetelmiä toimintojen uudelleen järjestämisellä osaamisen kehittämisellä Verohallinnon tuottavuusnäkökulmasta myös verolainsäädäntö on tärkeä tuottavuustekijä. Säännösten virtaviivaistaminen mahdollistaa verohallinnon tuottavuustyön tuloksellisuuden. Henkilöverotuksen automaatioastetta on kyetty nostamaan. Yritysasiakkaiden veroilmoitusten tietosisällön ja muun tiedonkeruun uudistaminen on mahdollistanut myös yritysverotuksen automaation lisäämisen. Edellytyksenä automaatioasteen nostamisessa on kuitenkin verovalvonnan analyysitoiminnon ja sitä tukevan analyysijärjestelmän kehittäminen, mikä työ on verohallinnossa käynnistynyt. Henkilöasiakkaiden verotuksessa on jo toteutettu esitäytetty veroilmoitus ja Verokortti verkossa palvelu. Seuraavaksi toteutetaan sähköinen palvelu esitäytetyn veroilmoituksen korjaamiseksi ja palauttamiseksi. Verottajan uuden työskentelyä ohjaavan ja yhdenmukaistavan työvälineen (vety) kehittämistä jatketaan. Yritysasiakkaiden sähköisten palveluiden tuottaminen on kytköksissä käynnissä oleviin verotilin toteutukseen ja yritystietojärjestelmän sähköisten palvelujen rakentamiseen. Verotustietojen keruussa hyödynnetään enenevässä määrin sähköistä tiedonsiirtoa ja sähköisiä palveluja. Tämä merkitsee sitä, että asiakkaat kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin verotusprosessien tehostamiseen tiedon tuottajina. Hyvällä asiakasohjauksella on varmistettava, että tiedot saadaan oikea-aikaisesti ja oikean sisältöisinä. It-teknologia on verohallinnon toimintavarmuuden kannalta kriittinen tekijä. Teknologialtaan vanhenevat tietojärjestelmät on pakko uudistaa. Tämä toiminta kuluttaa kehitysresursseja tuottavuutta lisäävän kehitystyön kustannuksella.
5 Verotuksen yhtenäisyyden lisäämiseksi, toiminnan joustavoittamiseksi sekä palvelukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi verohallinnosta muodostetaan yksi virasto, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Osaamisen kehittämisessä panostetaan johtamisosaamisen lisäksi verotus-, asiakas- ja työvälineosaamiseen. Osaamisen kehittämistä tukee myös yksiköiden erikoistumisen myötä syntyvät osaamiskeskukset ja verkko-oppimisen tuomat mahdollisuudet. 2.2 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakasmäärät 2006 2007 2008 toteuma ennuste ennuste tulo- ja varallisuusverotettu henkilöasiakas 4 565 985 4 623 500 4 682 500 rajoitetusti verovelvolliset asiakkaat 90 000 90 000 verotettu maatalouden harjoittaja 94 817 92 100 90 400 verotettu yritysasiakas 204 486 207 800 210 500 verotettu yhteisöasiakas 341 510 339 600 340 200 liiketoiminnasta alv-velvolliset 267 700 277 600 278 900 alkutuotannosta alv-velvolliset 255 787 260 200 262 000 säännölliset työnantajat 118 634 121 200 122 800 satunnaiset työnantajat 103 647 104 600 105 400 Henkilöverotuksessa ja yritysverotuksessa on käytössä valtakunnallinen yhtenäiset työmenetelmäohjeet ja valvonnan valikointikriteerit. Toiminnan yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta seurataan verohallinnossa muun muassa otantatutkimusten ja auditointien avulla. Verotuksen toimenpiteiden läpimenoaikojen yhdenmukaisuutta seurataan systemaattisesti. Tavoitteena on myös, että erilaisten hakemusten, vaatimusten ja oikaisujen käsittelyajat ovat veronmaksajien tarpeisiin nähden kohtuulliset. 3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Verohallinnon henkilötyövuosimäärä vuodelle 2008 on 5.900 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärän alentaminen tapahtuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman rajoissa siten, että uutta henkilöstöä rekrytoidaan toiminnan kehittämisen tarpeiden mukaisesti. Henkilöresurssit 2005 2006 2007 2008 2011 toteuma toteuma Henkilötyövuodet 6 174 6 062 6 000 5 900 5 400 Osana henkilöstötilinpäätöksen laadintaa toteutetaan työoloihin liittyvä vuotuinen henkilöstökysely (VM:n työolobarometri). Tavoitteena on tukea muutosjohtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Eräille henkilöstötilinpäätökseen sisältyville mittareille on lisäksi asetettu arvot.
6 Päätösosa: Työolobarometri 2006 toteuma 2007 2008 Työtyytyväisyysindeksi 3,35 3,40 3,40 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,59 3,60 3,60 Johtaminen 3,34 3,35 3,35 Kehittymisen tuki 3,31 3,35 3,35 Henkilöstötilinpäätöksen mittarit Korkeakoulututkintojen osuus (%) 34,50 34,80 34,90 Lyhytaikaiset poissaolot eivät lisäänny (pv / hlö) 3,64 3,64 3,64 Lähtövaihtuvuus laskee (hlö) 116 110 100 Taulukko: Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittymisen tavoitteet vuonna 2008 (barometrin asteikko 1 5). Momentille myönnetään nettomäärärahaa 344 347 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu alle omakustannusarvon hinnoitelluista - ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen sekä Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2008. TOIMINTAMENOT 2006 TP 2007 budj. 2008 TAE Bruttomenot 347 459 366 000 362 600 Bruttotulot 4 656 3 980 4 350 Nettomenot 342 803 362 020 358 250 RAHOITUS YHTEENSÄ 349 237 339 947 344 347 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 58 645 Siirtomäärärahakannan muutos 6 433 Siirtomäärärahakanta 31.12. 65 079
7 28. Valtiovarainministeriön hallinnonalan menot (arviomäärärahat) 28.01.29 Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Verohallinnon arvonlisäveromenot arvioidaan 24 000 000 euroksi. 28.10.63 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallituksen tai Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Verot arvioidaan 4 000 000 euroksi. 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää tulo- ja varallisuusverotuksen toimittamiseen liittyvien korkojen, veronkantolain 27 b :n mukaisten palautuskorkojen ja verontilityslain mukaisten korkojen maksamiseen. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Korkomenot arvioidaan 40 000 000 euroksi. 28.90.40 Tuki työnantajille (arviomääräraha) Lakia eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapautuksesta (625/2004) sovelletaan vuosilta 2005 2009 maksettavista palkoista toimitettaviin ennakonpidätyksiin ja mainituilta verovuosilta toimitettavia verotuksia koskeviin tilityksiin. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saisi oma-aloitteisesti jättää tukea vastaavan määrän palkoista toimittamistaan ennakonpidätyksistä suorittamatta verohallinnolle. Veronsaajien verotuloosuudet oikaistaisiin verontilitysjärjestelmässä. Tuen määrä arvioidaan 24 000 000 euroksi. Työnantajan matalapalkkatuesta annetun lain mukaan työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on palveluksessaan 55 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka olisi 900 2 000 euroa kuukaudessa. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saa oma-aloitteisesti jättää tukea vastaavan määrän palkoista toimittamistaan ennakonpidätyksistä suorittamatta verohallinnolle. Veronsaajien verotulo-osuudet oikaistaan verontilitysjärjestelmässä. Tuen määrä arvioidaan 100 000 000 euroksi.