ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 1.5.2010 30.04.2011



Samankaltaiset tiedostot
ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS

ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma

TOIMENKUVAKARTTA SEURAN JOHTO

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015

EKS 07 perustamiskokous Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA

LeKi-futis toimintasuunnitelma 2013

ETELÄ-VANTAAN URHEILIJAT RY 1

TOIMINTAKERTOMUS (4) TURUN SULKA R.Y.

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

KJT:n URHEILUTOIMINTA KAUDELLA

Koivukylän Palloseura ry. B-juniorit. Toimintasuunnitelma kaudella 2015

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

Toimihenkilöiden tehtävät. Liedon Pallo

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE

Jyväskylän Pallokerho ry

Tukea jääkiekon harrastamiseen

Joukkueenjohtajien opas

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Sata lasissa. Keskeiset teemat:

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2.

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Maskun Palloseura pyrkii tarjoamaan tulevanakin toimikautena jalkapalloharrastamisen laadukkaan mahdollisuuden kaikille jäsenilleen tasapuolisesti.

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

Hockey Club Nokia ry TOIMINTASUUNNITELMA

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat

SBS MASKU Seurakäsikirja versio 1.2 Hyväksytty

VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Genuine Hockey Spirit Since Haukat G 2010 Kausi

KUOPION UIMASEURA RY

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

FC Honka. Kauden perustamiskokous Kisakallio, Lohja

Vuoden 2016 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä. Seura jatkaa SPL:n kanssa aloittamaa seurakehittämistyötä.

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Kaudenaloitusinfo

ILVES OSUUSPANKKI SANTA CLAUS -TURNAUS 2011

JOUKKUEJOHTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

Esittely. Pekka Roilas Synt. 1989, Lappeenranta Koulutus: Seuravalmentaja

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

JOUKKUEENJOHTAJAN ohjeistus

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Mäntsälän Jää-Tiikerit ry:n toimintasuunnitelma kaudelle

JOUKKUEENJOHTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Toimintasuunnitelma 2016

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus versio 4.1. Toimintaperiaatteet

PELIKAANIT F-JUNIORIT

C2-D2 Final Four-turnaukset

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

Juhlavuosi!! 30v virallista sarjatoimintaa

Riihimäen Palloseura Toimintamalli

TOIMINTASUUNNITELMA

Koivukylän Palloseura ry. P02 Ikäluokan. Toimintasuunnitelma kaudella 2013

KILPAILUSÄÄNNÖT

INFO G-E junioreiden vanhemmille

JOUKKUEENJOHTAJAN ohjeistus

Vanhempainilta Käräjäsali, Nurmijärvi. SB-Pro pojat 1999 & 2000 Kausi

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toimintakertomus. vuodelta 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

Urheilutoiminta

TOIMINTASUUNNITELMA NJS A NJS A TOIMINTASUUNNITELMA Elisa Sormunen / Pasi Vuori

Hyvinkää Ringette. Kesäkuu Hoitaa Aika Sarjamaksut maksuun Edu+B+C-joukkueet 1. Pj + Rahastonhoitaja

Toimintasuunnitelma 2016

JOUKKUEENJOHTAJA-OPAS

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMENKUVAKARTTA Joukkueenjohtajat

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v)

KUOPION SALIBANDYSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS KAUDELTA

Nuorten maajoukkueohjelma

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TOIMINTASUUNNITELMA

HAAPAJÄRVEN PESÄ-KIILAT

Kokonjärven suojeluyhdistys ry

PÄÄTÖS Seura A

Toiminnan ohjeet. Kaarinan Kiekko-Pojat RY:n organisaatio ja toiminnan ohjeet

EPS G Joukkueen Infotilaisuus Espoonlahti

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL HÄMEENLINNA

Heinolan Kiekko Ry. Strategia

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI , SOKOS HOTELLI VANTAA

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

EKS EKS-10 Joukkueen Perustamiskokous Laaksolahden neuvottelutilat

Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010

Otteluissa noudatetaan Kisamaailman sääntöjä muutamin muutoksin, joista kerrotaan tarkemmin Säännöt -osiossa.

JUNIORI-JUKURIT RY TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄNKUVAUKSET

Transkriptio:

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry 1 (5) 28.06.11 ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 1.5.2010 30.04.2011 Espoon Palloseura on Suomen Jääkiekkoliiton Sinettiseura (sinetin nro 44), jonka toiminnassa noudatetaan Nuori Suomi ohjelman periaatteita. Seurassa toimi kauden aikana juniorijoukkueet kahdessatoista eri ikäluokassa eli G-junioreista (2003 syntyneet) aina A-junioreihin (1990 92 syntyneet) saakka. Lisäksi seurassa toimi kaksi ikämiehille tarkoitettua joukkuetta (yli 45v ja yli 50v) sekä kiekkokoulu vuosina 2004-2006 syntyneille. Kiekkokouluun osallistui yli sata lasta. Kiekkokoululaisille jaettiin seuran päättäjäisten yhteydessä mitalit ja kunniakirjat näytöspelien jälkeen. Seura ylläpiti seuran jäsenille tarkoitettua varustepörssiä. Pörssin tuottoja oli mahdollista käyttää vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen tätä tarkoitusta varten hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. EPS Jääkiekko järjesti Espoon kaupungin Jääsporttis -iltapäiväkerhon perjantaisin. Iltapäiväluistelu oli tarkoitettu myös seuraan kuulumattomille halukkaille. Seuran jäsenmäärä oli kauden aikana noin 600. 1 SEURAN JOHTO JA TOIMINTA 2 JÄSENISTÖ Vuosikokouksessa (30.8.2010) seuran puheenjohtajaksi valittiin Jari Salminen. Varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi keskuudestaan Jaakko Kjellbergin. Seuran toimihenkilöt olivat valmennuspäällikkö Juha Paananen, urheilupäällikkö Petro Koivunen ja toimistonhoitaja Seidi Saarela. Johtokunta kokoontui kauden aikana 11 kertaa. Kauden aikana tarkistettiin ja täydennettiin seuran ohjeistuksia. Valmentajat kokoontuivat urheilu- ja valmennuspäällikön johdolla keskustelemaan seuran kehittämisestä kaksi kertaa seminaarimuotoisiin tilaisuuksiin, jotka olivat jatkoa edellisellä kaudella järjestetyille vastaaville tilaisuuksille. Lisäksi valmennuspäällikkö ylläpiti valmentajakerhoa, joka kokoontui kuukausittain. Seuran puheenjohtaja on osallistunut Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n säännöllisiin kokouksiin. Kauden päättäjäiset pidettiin Barona Areenalla 26.04.2011. Tilaisuudessa palkittiin perinteisesti jokaisesta joukkueesta kolme pelaajaa (liite1). Lisenssin maksaneita pelaajia Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:ssä oli kauden päättyessä noin 520, valmentajia noin 60, joukkueiden johto- ja huoltotehtävissä toimi noin 75 henkilöä. Kauden aikana täydennettiin ikäluokkia halukkailla mukaan tulijoilla.

2 (5) 3 VALMENNUSTOIMINTA Kauden eräs valmennuksen painopistealue oli luistelutaidon, syöttöpelaamisen ja pelin opettamisessa. Tekniikoita opetettiin ensin klinikkatyyppisinä pienryhmissä. Sen jälkeen alettiin yhdistää luistelua ja syöttämistä isommalla jäällä. Yhteistoiminta jäällä sen opettamisen vieminen yksilötasolle, oli eräs iso teema koko kauden ajan. Valmentajien taitotason ylläpitämiseen ja kohottamiseen panostettiin kauden aikana. Liiton uusittuja valmennuskursseja oli tarjolla runsaasti. EPS maksaa valmennuspäällikön hyväksymät valmentajien kurssit. Valmennustiedon ja laadun kohottamiseksi espoolaiset valmennuspäälliköt jatkoivat Espoolaisen Jääkiekkovalmentajien kerhon pitämistä. Kerho kokoontui koulutuksen merkeissä 8 kertaa kauden aikana. EPS valmentajien osallistuminen ko. tilaisuuksiin oli edelleen hyvää tasoa. Henkilökohtaisen taidon opettamista, pelikäsityksen parantamista ja oheisharjoittelun tärkeyttä korostettiin valmennuspäällikön ja valmentajien yhteisissä ja kahdenkeskeisissä palavereissa. Varsinaista asioiden opettamista, kehittymisen huomioimista ja siihen liittyvää henkilökohtaista palautteen antamista pyrittiin lisäämään Valmennuspäällikkö veti kauden aikana viikoittain erillisiä taito- ja tekniikkaharjoituksia -96, - 97, -98, -99, -00 sekä 2001/2002 ikäluokille. Aikaisemmista vuosista poiketen pyrimme kokoamaan mahdollisuuksien mukaan hieman kehittyneempiä pelaajia samoille jäille ja taas tekniikoissa hieman enemmän oppimista olevia pelaajia samoihin ryhmiin. Uusi maalivalmentajamme toi lisää suunnitelmallisuutta ja tehoa maalivahtivalmennukseen Nuoremmilla maalivahdeilla oli mahdollisuus osallistua erillisille maalivahtijäille kauden aikana viikoittain. Vanhempien maalivahtien kouluttaminen tapahtui lähinnä niiden omilla jäillä jääpulasta johtuen. Kesä-,elo- ja joulukuussa pidettiin maalivahtileirit. Laukojina toimivat omat vanhemmat junioripelaajat. Valmennuspäällikkö osallistui sinettiseurojen valmennuspäälliköille ja pääkaupunkiseudun alueen valmennuspäälliköille järjestettyihin tilaisuuksiin. Lisäksi espoolaiset valmennuspäälliköt kokoontuivat seitsemän kertaa kauden aikana. Pelaajatarkkailua ja palautteenantoa lisättiin varsinkin C2- D2 ikäluokissa. Myös valmentajien ja valmennuspäällikön yhteydenottoja lisättiin. Valmennuspäällikkö pyrki alkuviikon aikana käymään vastuuvalmentajien kanssa läpi kaikki ikäluokat pelien osalta EPS ikäluokka 2001 lähti mukaan alueen järjestämään kolmivuotiseen E2-D2 -projektiin. Aluepäällikön johdolla pidettiin useita laadukkaita koulutustilaisuuksia ko ikäluokalle. Ikäluokat -99 ja -98 jatkoivat edelleen omissa projekteissaan. Espoolaiset valmennuspäälliköt vastasivat myös Blues -96 ja keväällä myös Blues -97 tehojäiden suunnittelusta ja harjoitusten vetämisestä. Näihin tehoryhmiin kutsuttujen EPSpelaajien määrä oli merkittävä. EPS pelaajia osallistui myös alueen tehojäille jossa siis tarkkailtiin koko eteläisen alueen parhaita -96, -97 ja -98 pelaajia. Hyvät sarjasijoitukset toivat myös näihin tarkkailu- ja harjoitustilaisuuksiin ennätyssuuret pelaajapositiot. Kiekkokoulu oli edellisten vuosien tapaan kahdesti viikossa (lauantai ja sunnuntai) syyskuun alkupuolelta huhtikuun lopulle. Kiekkokoulun loppunäytös ja päättäjäiset pidettiin Espoonlahden Forum-hallissa 19.4.2010. Kouluun osallistui kauden aikana lähes sata lasta (-03 - -05 syntyneitä), mikä oli vielä nykyisillä resursseilla hallittavissa. Kiekkokoulun toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö.

3 (5) Kauden lopulla kiekkokoulusta perustettiin 2004 -ikäluokka, joka samalla aloitti omat harjoituksensa. Lähes kaikki kiekkokoulussa olleista 2004 syntyneistä halusivat aloittaa ikäluokkajoukkueessa. 4 KILPAILUTOIMINTA Edustusjoukkueen toiminta on jo aiemmin erotettu erikseen junioritoiminnasta (EPS Seahawks ry) ja joukkue pelasi Kirkkonummella nimellä HC Salamat. Juniori-ikäluokat (C2-D1) osallistuivat pääkaupunkiseudun alueen sarjoihin pääsääntöisesti kahdella joukkueella kahdella eri tasolla (AAA ja AA). Sarjoihin ilmoittauduttiin C2 G ( -96-2003) ikäluokissa 25 joukkueella. Vanhemmassa päässä (C- A juniorit) osallistuimme neljällä joukkueella liiton sarjoihin. Tulokset olivat sarjasijoituksillakin mitattuna hyvät sillä -96 selvitti tiensä epäviralliseen etelän sm-loppusarjaan ja voitti koko sarjan. Lisäksi 96 voitti Etelän aluemestaruuden. 97 voitti korkeimman tason (AAA-liiga) aluepronssin ja -98 aluehopean. Myös alemmilla sarjatasoilla pelanneet joukkueet pärjäsivät hyvin, mikä osoittaa tason laajuutta ja sitä, että myös muita ikäluokan joukkueita on valmennettu tasokkaasti. Nuoremmatkin juniorit tarjosivat kovia vastuksia aivan alueen kärkijoukkueille ja pystyivät voittoihin monista ns. keräilyjoukkueista. Myös turnauksissa tuli menestystä useilla eri tasoilla. C2 - F1 ikäluokissa tähdennettiin että jokainen pelaaja pelaisi sellaisella sarjatasolla (sarjat AAA/AA/A) ja sellaisissa peleissä joissa vastustajat olisivat samalla taito- ja fyysisellä kehitystasolla kuin kukin meidän pelaajamme. Painotettiin myös, että valmentajat pitäisivät yllä jatkuvaa pelaajatarkkailua joka mahdollistaisi siirtymiset ryhmästä toiseen. Näin pyrittiin siihen että myös hieman myöhemmin kehittyvät voisivat säilyttää mahdollisuuden pyrkiä ikäluokan kovimpaan joukkueeseen. Haluamme edelleen, että kaikki olisivat kuitenkin yhtä samaa ikäluokkajoukkuetta kuten aikaisemminkin. Nuoremmissa ikäluokissamme on kahden tasavahvan joukkueen lisäksi pyritty muodostamaan joukkue harrastesarjaan, mitä tosin ei vielä ole pystytty toteuttamaan käytännössä. Leijonaliiga ikäluokat (F2-G) osallistuivat kaikki neljällä tasavahvalla joukkueella alueen sarjoihin ja turnauksiin. Kauden päätteeksi tehtiin useita turnausvierailuja moniin eri kaupunkeihin Sarjataulukot sekä tulokset löytyvät jääkiekkoliiton tulospalvelusivuilta. Joukkueiden sarjasijoitukset kaudella on esitetty liitteessä 2. Seura osallistui espoolaisen valtakunnallisen tason A-, B-, ja C-junioreiden edustusjoukkueiden toimintaan yhdessä muiden espoolaisten kasvattajaseurojen kanssa. Toiminta on organisoitu Kiekko-Espoo Juniorit ry:n kanssa, jonka jäsen EPS Jääkiekon ry on. Kiekko-Espoo Juniorit ry:n hallitus muodostuu kasvattajaseurojen edustajista. 5 TURNAUKSET Kauden aikana järjestettiin seuraavat turnaukset Espoonlahdessa: Päivämäärä Järjestävä ikäluokka 19.12.2010 97 26.12.2010 03 6.1.2011 02

4 (5) 6 LEIRITOIMINTA 7 TIEDOTUSTOIMINTA 8 TALOUS 8.1.2011 99 9.4.2011 98 Joukkueet osallistuivat myös moniin turnauksiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kesäkuun ja elokuun leiritoiminta järjestettiin Forumin katto-ongelmien takia Leppävaarassa ja Laaksolahdessa. Leirit pidettiin kaksi - kolmipäiväisinä siten, että jäällä oltiin sekä aamu- että iltapäivällä. Ruokailut hoideltiin neuvottelutiloissa ja varusteet voitiin jättää hallille kuivumaan yöksi. Valmennuspäällikkö osallistui nuorempien ikäluokkien leirien suunnitteluun ja harjoitusten vetämiseen tarpeen mukaan. Kausijulkaisu valmistui ja jaettiin ennen joulua. Julkaisun tekemisestä vastasi Timo Winqvist ja sen jakelun hoiti ikäluokka -98. Seuran sisäinen tiedotus on hoidettu kuukausittain pidetyissä johtokunnan kokouksissa sekä sähköpostitse sekä seuran nettisivuilla. Seuran hallintoon ja kehittämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta ikäluokille ovat vastanneet ikäluokkavastaavat johtokunnan jäsenet. Joukkueiden sisäisestä tiedottamisesta ovat vastanneet joukkueenjohtajat tai heidän nimeämänsä tiedotusvastaavat. Valmennuspäällikkö ja seuran puheenjohtaja kävivät nuorempien ikäluokkien vanhempainkokouksissa ja kiekkokoulun infotilaisuuksissa kertomassa seuran toimintaperiaatteista, valmennuksellisesta linjauksesta ja Nuori Suomi- ohjelmasta. Seuran talous ja sen hoito oli kauden aikana vankalla pohjalla. Talouden hallintaa helpottamaan päivitettiin seuran talousohjeet vastaamaan tämän hetken tilannetta ja koottiin ne yksiin kansiin. Seuran hallinnon toiminnan tarvitsemat varat saatiin aikaisempien vuosien tapaan jäämaksutuotoista (Forumin jäänhinnan ja Kiekkoilun Tuen veloitushinnan erotus) sekä kahviotuotoista. Ikäluokilta ei peritty nk. seurakorvauksia yleiskulujen kattamiseksi. Jäsenmaksu oli 50 euroa. Lisäksi seura on saanut Espoon kaupungin toiminta-avustusta, vuokra-avustusta ja koulutusavustusta valmentajien kurssittamiseen. Alueen järjestämien koulutusten kustannukset katettiin Jääkiekkoliiton Sinettiseuroille varaamista avustuksista. Lopuista kustannuksista vastasi seura. Joukkueet ovat hoitaneet oman toimintansa vanhemmilta kerätyillä kuukausimaksuilla ja sen lisäksi mm. myymällä mainoksia kausijulkaisuun, pelipaitoihin sekä erilaisilla oheismyynneillä turnausten aikana. EPS vuokrasi Espoon kaupungilta Espoonlahden Forum-jäähallin kahviotilat sekä kaikki hallin mainostilat. Helmikuussa 2010 sattunut kattovaurio vaikeutti kahvilatoimintaa vielä syksyllä. Hallimainosten myynnistä on maksettu arvonlisäveroa.

5 (5) Kahvilan hoitaminen talkootyönä on ollut EPS:n joukkueiden tehtävänä. Seuran kahviotoiminta on tuloverovapaata toimintaa verottajan päätöksen mukaisesti. Kahvilan myynnistä on maksettu arvonlisäveroa. 9 MUUTA Iltapäivisin toimiva luistelukerho kokoontui arkisin kerran viikossa tiistaisin klo 15.00-16.00, lokakuun lopulta maaliskuun puoleen väliin. Luistelukerho oli tarkoitettu kaikille alle 12-vuotiaille lapsille, ei ainoastaan seuran jäsenille. Toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö ja kulut katettiin keräämällä osallistujilta pieni kertamaksu. Jääkiekkoliiton pipolätkätoimintaa tarjottiin kerran viikossa. Toiminnan käytännön järjestelyistä vastasi ikäluokka 97- JOHTOKUNTA