ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS Espoon Palloseuran Jääkiekko ry on Suomen Jääkiekkoliiton Sinettiseura (sinetin nro 44), jonka toiminnassa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton strategiaa. Seurassa toimi kauden aikana juniorijoukkueet kahdessatoista eri ikäluokassa eli G-junioreista (2005 syntyneet) aina A-junioreihin ( syntyneet) saakka. Lisäksi seurassa toimi ikämiehille tarkoitettu joukkue (yli 45v) sekä kiekkokoulu vuosina syntyneille. Kiekkokouluun osallistui yli sata lasta. Kiekkokoululaisille jaettiin seuran päättäjäisten yhteydessä mitalit ja kunniakirjat näytöspelien jälkeen. Niitä olivat jakamassa Espoon Bluesin liigajoukkueen pelaajat. Seura ylläpiti seuran jäsenille tarkoitettua varustepörssiä. Pörssin tuottoja oli mahdollista käyttää vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen tätä tarkoitusta varten hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Seura päätti lahjoittaa seuralle kauden jäljelle jääneet varusteet Espooseen perustetulle Ice Hearts toiminnalle. EPS Jääkiekko järjesti Espoon kaupungin Jääsporttis -iltapäiväkerhon perjantaisin. Iltapäiväluistelu oli tarkoitettu kaikille myös seuraan kuulumattomille halukkaille. Seuran jäsenmäärä oli kauden aikana noin SEURAN JOHTO JA TOIMINTA Vuosikokouksessa ( ) seuran puheenjohtajaksi valittiin Jari Salminen. Varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi keskuudestaan Matti Hämäläisen. Kaikki ikäluokat eivät asettaneet edustajaa seuran johtokuntaan. Seuran toimihenkilöt olivat kokopäivätoiminen valmennuspäällikkö Juha Paananen sekä osapäivätoimiset urheilupäällikkö Petro Koivunen, toimistonhoitaja Seidi Saarela ja tiedotuspäällikkö Jaakko Kjellberg. Johtokunta kokoontui kauden aikana 8 kertaa. Kauden aikana tarkistettiin ja täydennettiin seuran ohjeistuksia. Tehtiin myös päätös selvittää sääntöjen uudistamista ulkopuolisen juristin avulla. Valmentajat kokoontuivat urheilu- ja valmennuspäällikön johdolla keskustelemaan seuran valmennustoiminnan kehittämisestä kaksi kertaa seminaarimuotoisiin tilaisuuksiin, jotka olivat jatkoa edellisellä kaudella järjestetyille vastaaville tilaisuuksille. Lisäksi valmennuspäällikkö ylläpiti valmentajakerhoa, joka kokoontui tarpeen mukaan erilaisilla kokoonpanoilla. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa päätettiin palata vanhaan ja ottaa EPS Jääkiekko ry mukaan hallitukseen. Hallitukseen valittiin Jari Salminen. Espoon Kiekkoilun Tuki kokoontui kerran kuussa. Seuran puheenjohtaja ja valmennuspäällikkö ovat osallistuneet Suomen Jääkiekkoliitto ry:n toimintaan aktiivisesti seuran edustajina. Eri koulutuksiin osallistuivat myös muut toimihenkilöt.

2 2 JÄSENISTÖ Kauden Blues päättäjäiset pidettiin Linnanmäellä Tilaisuudessa palkittiin perinteisesti jokaisesta joukkueesta vähintään kolme pelaajaa. Lisenssin maksaneita pelaajia Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:ssä oli kauden päättyessä noin 530, valmentajia noin 60, joukkueiden johto- ja huoltotehtävissä toimi noin 75 henkilöä Kauden aikana täydennettiin ikäluokkia halukkailla mukaan tulijoilla ja lähtijöitä oli myös muutama. 3 VALMENNUSTOIMINTA Kauden valmennuksen painopistealueet olivat luistelutaidon ja syöttöpelaamisen lisäksi pelin opettamisessa seurassa laadittujen valmennuksen linjausten mukaisesti. Samoja asioita harjoiteltiin valmennuspäällikön johdolla vapaaehtoisilla tekniikkajäillä. Tekniikkajäät olivat tarjolla kaikille halukkaille ikäluokissa. Keskimääräinen ryhmäkoko kasvoi jo lähelle kahtakymmentä per ryhmä. Useiden ikäluokkien vastuuvalmentajat avustivat valmennuksessa. Valmentajien taitotason ylläpitämiseen ja kohottamiseen panostettiin kauden aikana. Liiton uusittuja valmennuskursseja oli tarjolla runsaasti. EPS maksoi valmennuspäällikön hyväksymät valmentajien kurssit. Valmennustiedon ja laadun kohottamiseksi espoolaiset valmennuspäälliköt jatkoivat Espoolaisen Jääkiekkovalmentajien kerhon pitämistä. Kerho kokoontui koulutuksen merkeissä 8 kertaa kauden aikana. EPS valmentajien osallistuminen ko. tilaisuuksiin oli edelleen hyvää tasoa. Henkilökohtaisen taidon opettamista, pelikäsityksen parantamista ja oheisharjoittelun tärkeyttä korostettiin valmennuspäällikön ja valmentajien yhteisissä ja kahdenkeskeisissä palavereissa. Varsinaista asioiden opettamista, kehittymisen huomioimista ja siihen liittyvää henkilökohtaista palautteen antamista pyrittiin lisäämään. Jääkiekon MM-kisojen aikana pidettiin kansainvälinen seminaari johon osallistuivat valmennuspäällikkö ja urheilupäällikkö. Maalivahtivalmennuksen koordinaattori yhdessä maalivahtivalmentajien kanssa jatkoivat suunnitelmallista työtä maalivahtien kanssa. Nuoremmilla maalivahdeilla oli mahdollisuus osallistua erillisille maalivahtijäille kauden aikana viikoittain. Vanhempien maalivahtien kouluttaminen tapahtui lähinnä heidän omilla jäillä jääpulasta johtuen. Kesä-, elo- ja joulukuussa pidettiin maalivahtileirit. Laukojina toimivat seuran omat vanhemmat junioripelaajat. Valmennuspäällikkö osallistui sinettiseurojen valmennuspäälliköille ja pääkaupunkiseudun alueen valmennuspäälliköille järjestettyihin tilaisuuksiin. Lisäksi espoolaiset valmennuspäälliköt kokoontuivat seitsemän kertaa kauden aikana. Espoolaiset valmennuspäälliköt vastasivat myös Blues -98 ja keväällä myös Blues -99 tehojäiden suunnittelusta ja harjoitusten vetämisestä. Näihin tehoryhmiin kutsuttujen EPS taustan omaavien pelaajien määrä oli merkittävä. EPS pelaajia osallistui myös alueen tehojäille, joissa tarkkailtiin koko eteläisen alueen parhaita 1999 ja 2000 syntyneitä pelaajia ja maalivahteja. Hyvät sarjasijoitukset toivat myös näihin tarkkailu - ja harjoitustilaisuuksiin suuret osallistujapositiot. Kiekkokoulu oli edellisten vuosien tapaan kahdesti viikossa (lauantaisin ja sunnuntaisin) syyskuun

3 alkupuolelta huhtikuun lopulle. Kiekkokoulun loppunäytös ja päättäjäiset pidettiin Espoonlahden Forum-hallissa Kouluun osallistui kauden aikana yli sata lasta ( syntyneitä), Kiekkokoulun toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö, muina valmentajina toimi kiekkokoululaisten vanhemmista valittu ryhmä. Kauden lopulla kiekkokoulusta perustettiin ikäluokka, joka samalla aloitti oman toimintansa. Lähes kaikki kiekkokoulussa olleista 2005 syntyneistä halusivat aloittaa ikäluokkajoukkueessa. 4 KILPAILUTOIMINTA Juniori-ikäluokat (C2-D2) osallistuivat pääkaupunkiseudun alueen sarjoihin. C2 (1998 synt) osallistuivat yhdellä ja D1-D2 ( ) osallistuivat kahdella joukkueella kahdella eri tasolla (AAA liiga ja AAA div/aa). Sarjoihin ilmoittauduttiin C2 G ( ) ikäluokissa 25 joukkueella. Vanhemmassa päässä (C-A juniorit) osallistuimme neljällä joukkueella liiton alaisiin kansallisiin sarjoihin. Vaikka lähes joukkueellinen pelaajia oli siirtynyt perustettuihin Blues C ja Blues C2 joukkueisiin olivat tulokset siltikin sarjasijoituksillakin mitattuna hyvät. EPS 98 Red joukkue selvitti tiensä loppukaudeksi alueen ylimmälle tasolle AAA liigaan ja D1 ikäluokassa EPS 99 Red jäi juuri ja juuri finaaleiden ulkopuolelle AAA- divisioonassa. EPS 00 Red taisteli kovassa AAA- liigassa mainiosti seitsemänneksi.. Myös alemmilla sarjatasoilla pelanneet EPS White- joukkueet pärjäsivät hyvin, mikä osoittaa tason laajuutta ja sitä, että myös muita ikäluokan joukkueita on valmennettu tasokkaasti. Nuoremmatkin juniorit tarjosivat kovia vastuksia aivan alueen kärkijoukkueille ja pystyivät voittoihin monista ns. yhdistelyjoukkueista. Myös turnauksissa tuli menestystä useilla eri tasoilla. C2 -F1 ikäluokissa tähdennettiin että jokainen pelaaja pelaisi sellaisella sarjatasolla (sarjat AAA/AA/A) ja sellaisissa peleissä joissa vastustajat olisivat samalla taito- ja fyysisellä kehitystasolla kuin kukin meidän pelaajamme. Painotettiin myös, että valmentajat pitäisivät yllä jatkuvaa pelaajatarkkailua joka mahdollistaisi siirtymiset ryhmästä toiseen (Red/ White ). Näin pyrittiin siihen että myös hieman myöhemmin kehittyvät voisivat säilyttää mahdollisuuden pyrkiä ikäluokan kovimpaan joukkueeseen, ja useat motivoituneet pelaajat saisivat eri tasoisia haasteita. Haluamme edelleen, että kaikki olisivat kuitenkin yhtä samaa ikäluokkajoukkuetta mahdollisimman pitkälle.. Nuoremmissa ikäluokissamme on kaksi tasavahvaa pelijoukkuetta. Leijonaliiga ikäluokat (F2-G) osallistuivat kaikki neljällä - kuudella tasavahvalla joukkueella alueen sarjoihin ja turnauksiin. Kauden päätteeksi tehtiin useita turnausmatkoja. Pelaajamme osallistuivat myös Espoo Select toimintaan. Sarjataulukot sekä tulokset löytyvät jääkiekkoliiton tulospalvelusivuilta. Seura osallistui espoolaisen valtakunnallisen tason A-, B-, ja C-junioreiden edustusjoukkueiden toimintaan yhdessä muiden espoolaisten kasvattajaseurojen kanssa. Toiminta oli organisoitu Kiekko- Espoo Juniorit ry:n kanssa, jonka jäsen EPS Jääkiekko ry on. Kiekko-Espoo Juniorit ry:n hallitus muodostui kasvattajaseurojen edustajista. Kauden aikana tehtiin päätös lopettaa Kiekko-Espoo juniorit ry ja fuusioida se osaksi Blues Juniorsia. Uuden seuran toiminta alkaa kaudella TURNAUKSET Kauden aikana järjestettiin seuraavat turnaukset Espoonlahdessa: Päivämäärä Ikäluokka Paikka Espoonlahti Espoonlahti

4 Espoonlahti Espoonlahti 6 LEIRITOIMINTA Kesäkuun leiritoiminta järjestettiin Forumin ollessa vuosihuollossa Leppävaarassa. Perinteinen Lappi- leiri jouduttiin peruuttamaan Sallasta jääongelmien takia mutta saatiin siirrettyä Rovaniemen Lappi Areenalle Lapin Urheilupuistoon. Leirille osallistui kaksikymmentä poikaa ja tyttöä 2000 ja 2001 ikäluokista. Elokuun leirit pidettiin taas Espoonlahden Forum-hallissa. Ruokailut hoideltiin neuvottelutiloissa ja varusteet voitiin jättää hallille kuivumaan yöksi. Valmennuspäällikkö osallistui nuorempien ikäluokkien leirien suunnitteluun ja harjoitusten vetämiseen vastuuvalmentajien kanssa. 7 TIEDOTUSTOIMINTA 8 TALOUS Kausijulkaisu valmistui ja jaettiin ennen joulua. Julkaisun tekemisestä vastasivat Kari Sarkkinen ja Ville Hytönen ja sen jakelun hoiti ikäluokka -00. Seuran sisäinen tiedotus on hoidettu kuukausittain pidetyissä johtokunnan kokouksissa ja sähköpostitse sekä seuran nettisivuilla. Seuran hallintoon ja kehittämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta ikäluokille ovat vastanneet ikäluokkavastaavat johtokunnan jäsenet. Joukkueiden sisäisestä tiedottamisesta ovat vastanneet joukkueenjohtajat tai vanhempainkokouksen nimeämät tiedotusvastaavat. Valmennuspäällikkö ja seuran puheenjohtaja kävivät eri ikäluokkien vanhempainkokouksissa ja kiekkokoulun infotilaisuuksissa kertomassa seuran toimintaperiaatteista, valmennuksellisesta linjauksesta ja Nuori Suomi-ohjelmasta. Seuran talous ja sen hoito oli kauden aikana vankalla pohjalla. Seuran hallinnon toiminnan tarvitsemat varat saatiin aikaisempien vuosien tapaan jäämaksutuotoista (Forumin jäänhinnan ja Kiekkoilun Tuen veloitushinnan erotus) sekä kahviotuotoista. Toki jäämaksutuotot olivat paljon pienemmät kuin aikaisemmin, koska ns. kaupungin jäätä oli todella vähän verrattuna aikaisempiin vuosiin, johtuen Laaksolahden kaupungin hallin sulkemisesta jouluna Ikäluokilta ei peritty nk. seurakorvauksia yleiskulujen kattamiseksi. Jäsenmaksu oli 30 euroa. Lisäksi seura on saanut Espoon kaupungin toiminta-avustusta, vuokra-avustusta ja koulutusavustusta valmentajien kurssittamiseen. Espoon kaupungin myöntämät avustukset olivat suuremmat kuin alun perin niiden ajateltiin voivan olla, joten seura teki ylijäämäisen tuloksen. Myös Suomen Jääkiekkoliitto avusti seuraa toimintatuella. Alueen järjestämien koulutusten kustannukset katettiin Jääkiekkoliiton Sinettiseuroille varaamista avustuksista. Lopuista kustannuksista vastasi seura. Joukkueet ovat hoitaneet oman toimintansa vanhemmilta kerätyillä kuukausimaksuilla ja sen lisäksi mm. myymällä mainoksia kausijulkaisuun, pelipaitoihin sekä erilaisilla oheismyynneillä turnausten aikana Seura vuokrasi Espoon kaupungilta Espoonlahden Forum-jäähallin kahviotilat sekä kaikki hallin mainostilat. Hallimainosten myynnistä on maksettu arvonlisäveroa. Kahvilan hoitaminen talkootyönä on ollut seuran joukkueiden tehtävä. Seuran kahviotoiminta on tuloverovapaata toimintaa verottajan päätöksen mukaisesti. Kahvilan myynnistä on maksettu

5 9 MUUTA arvonlisäveroa. Seura järjesti joulutauolla U-16 ikäluokan maaottelun Suomi-Sveitsi yhdessä Jääkiekkoliiton kanssa. Iltapäivisin toimiva luistelukerho kokoontui arkisin kerran viikossa perjantaisin klo , lokakuun lopulta maaliskuun puoleen väliin. Luistelukerho oli tarkoitettu kaikille alle 14-vuotiaille lapsille, ei ainoastaan seuran jäsenille. Toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö. Espoon kaupunki vastasi suurelta osin jää- ja valmennuskuluista. Loput kulut katettiin keräämällä osallistujilta pieni kertamaksu. Jääkiekkoliiton pipolätkätoimintaa tarjottiin kerran viikossa, kunnes Laaksolahden halli suljettiin. Sen jälkeen toimintaa tarjottiin vähintään joka toinen viikko. Toiminnan käytännön järjestelyistä vastasi ikäluokka -97. EPS Jääkiekko ry Johtokunta