4/2015 16.6.2015 Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 30.4.2015 Päälöydökset Yli 111 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin huhtikuun 2015 lopussa. Pitkään odottaneiden määrä sairaanhoitopiireissä on alhaisimmillaan sitten joulukuun 2011. Nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiireissä. Hoidon tarpeen arviointia tulkitaan sairaanhoitopiireissä eri tavoilla. Sairaaloissa vain vähän yli puoli vuotta odottaneita Huhtikuun 2015 lopussa hieman yli 111 000 potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin resurssisyistä. Lukumäärä kuvastaa kiireettömän hoidon kysyntää alueilla. Heistä noin 800 (0,7 %) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Pitkään odottaneiden määrä on laskenut yli sadalla joulukuun lopun tilanteeseen verrattuna. Näin hyvä tilanne oli viimeksi vuoden 2011 lopussa. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä väheni eniten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa ei ollut yhtään yli puoli vuotta odottanutta huhtikuun 2015 lopussa. Nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (mediaani 23 vrk) ja Varsinais-Suomessa (mediaani 28 vrk). Keskimäärin pisimpään odotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (mediaani 52 vrk) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (mediaani 50 vrk). Hoidon tarpeen arviointia odottavien tulkinnassa eroja Hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista tulkitaan eri tavalla sairaanhoitopiireissä. Hoidon tarpeen arviointi tehdään HUS:ssa pääosin lähetteen perusteella eikä erillistä hoidon tarpeen arvioinnin ajanvarauskäyntiä erikoislääkärin vastaanotolle tarvita. Huhtikuun lopussa 2015 HUS:ssa oli yhteensä vain 44 hoidon tarpeen arviointia odottavaa henkilöä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä oli eniten hoidon tarpeen arviointia odottavia henkilöitä, reilut 5 000. Heistä vain 2 % oli odottanut yli kolme kuukautta. Pirjo Häkkinen 029 7152 etunimi.sukunimi@thl.fi Tarja Räty 029 7050 etunimi.sukunimi@thl.fi ISSN 2342-9070 76.5. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä tutkimuksia on nämä terveydenhuoltolain mukaan toteutettava kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä yli puoli vuotta odottaneiden määrä noussut Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä odotti kiireetöntä yli 12 000 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Heistä 358 (2,8 %) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Pitkään odottaneiden määrä on noussut yli sadalla joulukuun lopun tilanteeseen verrattuna. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä nousi eniten Nokian perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikössä. Nokian erikoislääkärijohtoinen vuodeosasto on siirretty vuoden 2015 alussa terveyskeskussairaalan osastoksi. Erikoislääkäripoliklinikan toiminta jatkuu edelleen. www.thl.fi/tilastot/hoitoonpaasy/esh
Taulukko 1. odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä 30.4.2015 Sairaanhoitopiiri yhteensä 1-90 vrk 91-180 vrk % Jäsenkunnat yli 180 vrk / 10 000 as Odotusajan mediaani, vrk 30.12.2014 yli 180 vrk odottaneiden muutos,, 04/15 12/14 Keski-Suomen shp 2 793 2 111 661 21 0,8 0,8 52 90-69 Länsi-Pohjan shp 882 715 161 6 0,7 0,9 50 12-6 Pohjois-Savon shp 3 748 2 949 726 73 1,9 2,8 48 3 70 Vaasan shp 1 511 1 189 319 3 0,2 0,2 46 4-1 Pohjois-Karjalan shp 2 196 1 757 424 15 0,7 0,8 40 10 5 Keski-Pohjanmaan shp 3 462 2 946 492 24 0,7 3,4 38 21 3 Päijät-Hämeen shp 2 426 2 107 297 22 0,9 1,0 38 10 12 Etelä-Savon shp 1 030 928 102 0 0,0 0,0 37 0 0 Lapin shp 688 617 62 9 1,3 0,8 37 0 9 Pohjois-Pohjanmaan shp 7 525 6 643 882 0 0,0 0,0 36 109-109 Etelä-Pohjanmaan shp 5 877 5 139 723 15 0,3 0,8 35 18-3 Itä-Savon shp 1 624 1 423 200 1 0,1 0,2 35 23-22 Kainuun shp 2 804 2 434 334 36 1,3 4,7 35 16 20 Kanta-Hämeen shp 4 385 3 980 375 30 0,7 1,5 35 40-10 Etelä-Karjalan shp 4 004 3 445 557 2 0,0 0,2 31 14-12 Helsingin ja Uudenmaan shp 38 920 35 287 3 412 221 0,6 1,3 31 278-57 Pirkanmaan shp 8 213 6 817 1 306 90 1,1 1,7 31 105-15 Satakunnan shp 4 267 3 712 467 88 2,1 3,8 30 49 39 Varsinais-Suomen shp 11 026 10 073 826 127 1,2 2,1 28 119 8 Kymenlaakson shp 3 772 3 417 339 16 0,4 0,8 23 11 5 Yhteensä 111 153 97 689 12 665 799 0,7 1,4-932 -133 Taulukko 2. Hoidon tarpeen arviointia odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä 30.4.2015 Sairaanhoitopiiri Yhteensä 1-90 vrk 91-180 vrk Yli 90 vrk Yli 90 vrk % Odotusajan mediaani vrk Pohjois-Savon shp 5 082 4 982 95 5 100 2,0 23 Keski-Suomen shp 4 427 3 815 413 199 612 13,8 36 Pohjois-Pohjanmaan shp 3 865 3 865 0 0 0 0,0 28 Pirkanmaan shp 3 365 3 148 170 47 217 6,4 29 Pohjois-Karjalan shp 2 840 2 809 28 3 31 1,1 27 Varsinais-Suomen shp 2 228 2 140 75 13 88 3,9 30 Keski-Pohjanmaan shp 2 223 2 192 29 2 31 1,4 33 Vaasan shp 2 151 2 060 81 10 91 4,2 23 Etelä-Savon shp 1 666 1 615 51 0 51 3,1 18 Etelä-Pohjanmaan shp 1 386 1 374 9 3 12 0,9 24 Satakunnan shp 1 332 1 319 13 0 13 1,0 30 Lapin shp 876 852 24 0 24 2,7 14 Kainuun shp 798 767 31 0 31 3,9 35 Kanta-Hämeen shp 521 484 37 0 37 7,1 37 Länsi-Pohjan shp 437 412 24 1 25 5,7 56 Itä-Savon shp 298 275 18 5 23 7,7 31 Kymenlaakson shp 286 279 7 0 7 2,4 15 Etelä-Karjalan shp 174 174 0 0 0 0,0 48 Päijät-Hämeen shp 81 51 28 2 30 37,0 64 Helsingin ja Uudenmaan shp 44 36 1 7 8 18,2 17 Yhteensä 34 080 32 649 1 134 297 1 431 4,2-2
Taulukko 3. odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä 30.4.2015 Terveyskeskusyksiköt yhteensä 1-90 vrk 91-180 vrk % Odotusajan mediaani vrk 30.12.2014 yli 180 vrk odottaneiden muutos,, 04/15 12/14 Forssan seudun tk 899 780 119 0 0,0 35 0 0 Haminan tk - - - - - - - - Heinolan tk 5 3 2 0 0,0-0 0 Helsingin tk 308 245 59 4 1,3-21 -17 Hyvinkään tk 15 15 0 0 0,0-0 0 Imatran tk 0 0 0 0 - - 0 0 Jämsän tk 664 496 50 118 17,8-3 115 Kotkan tk 0 0 0 0-0 0 0 Kouvolan tk - - - - - - 3 - Kuopion tk 474 434 28 12 2,5-15 -3 Kuusamon tk 214 201 13 0 0,0-0 0 Lahden kaupunginsairaala 358 325 30 3 0,8-19 -16 Nokian tk 354 163 66 125 35,3-31 94 Oulun tk 312 249 63 0 0,0-0 0 Pieksämäen tk 1 044 719 325 0 0,0 54 0 0 Pietarsaaren SOTE 845 777 65 3 0,4 26 0 3 Porin SOTE 58 54 4 0 0,0-0 0 Raahen seudun tk 1 311 1 002 291 18 1,4-15 3 Salon tk 160 160 0 0 0,0-0 0 Sisä-Savon thky 9 9 0 0 0,0-0 0 Tampereen tk 380 336 42 2 0,5-0 2 Turun tk 2 804 2 122 629 53 1,9 45 129-76 Varkauden tk 569 551 18 0 0,0-0 0 Ylä-Savon SOTE 1 420 1 302 98 20 1,4-19 1 Yhteensä 12 203 9 943 1 902 358 2,9-255 106 Laatuseloste Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilastojen relevanssi Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn raportointi sisältää tiedot sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavien yksiköiden hoitoonpääsyn toteutumisesta. Tietojen raportoinnin perusta on terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 53. Hoitoonpääsyn toteutumista valvovina viranomaisina toimivat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot (AVI). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa valvontaa varten tarvittavat tiedot Valviralle ja aluehallintovirastoille. Tiedonkeruu toteutetaan kolme kertaa vuodessa (30.4, 31.8. ja 31.12. ajankohdista). Tiedot kerätään sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköistä. Hoitoonpääsytiedot raportoidaan sähköisinä perusraportteina tiivistetyssä muodossa sekä laajemmin kolmessa eri kuutiossa: peruskuutio, jonoryhmäkuutio ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelukuutio. Tiedot esitetään absoluuttisina lukuina, prosentteina, keskimääräisinä odotusaikoina (mediaani) ja väestöön suhteutettuna. Tiedot on tarkoitettu ensisijaisesti hoitoonpääsyä valvoville viranomaisille, terveyspalveluiden tuottajille ja päätöksentekijöille sekä tiedotusvälineille. 3
Menetelmäkuvaus Hoitoonpääsytiedot kerätään 20 sairaanhoitopiiristä (Ahvenanmaa ei ole mukana) ja 23 perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköstä. Tiedonkeruussa mukana olevat organisaatiot poimivat tiedot potilastietojärjestelmistään ja ilmoittavat ne summatasolla THL:lle. ja hoidon tarpeen arviointia odottaneiden tiedot kerätään 30.4, 31.8. ja 31.12. ja hoidon tarpeen arviointia odottavista. Jonoryhmäkohtaista tietoa kerätään myös toteutuneista hoidoista kumulatiivisesti vuoden alun ja poikkileikkauspäivän välisestä ajankohdasta. Kumulatiiviset tiedot kerätään myös lähetteen käsittelyajoista. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavista yksiköistä kerätään samat tiedot käyttäen terveydenhuollon hoitoilmoitus (Hilmo) 2013 -pohjaista erikoisalajaottelua sekä odottavien kohdalla myös jonoryhmäkohtaista jaottelua. Tiedot toimitetaan THL:lle joko Excel- tai CSVmuodossa. Tiedonkeruun pohjana olevat Excel-taulukot ovat standardoituja. Tietojen kattavuudessa pyritään sataan prosenttiin. Tietojen toimittamisessa THL:ään noudatetaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan ohjeistusta 2013 1. Tietojen kattavuus varmistetaan myös yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot poimitaan sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä. Tiedot ovat oikein, mikäli tiedonantajat ovat antaneet ne oikein. Hoitoonpääsytietojen oikeellisuutta ja laatua tarkastellaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn asiantuntijaryhmässä, jossa on edustajia sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköistä sekä tietojärjestelmätoimittajien edustus. Lisäksi tietoja tarkastellaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan yhteistyöryhmässä, joka koostuu valvontaviranomaisten ja THL:n edustajista. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla kolme kertaa vuodessa, helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot julkaistaan THL:n verkkosivulla: www.thl.fi/tilastot/hoitoonpaasy/esh Tilastojen vertailukelpoisuus Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietoja on kerätty vuodesta 2005 lähtien, jolloin kiireettömään hoitoon pääsyn säännökset astuivat voimaan. Nykymuotoinen tiedonkeruu aloitettiin sairaanhoitopiireissä marraskuussa 2007, jolloin kysyttiin lokakuun lopun tilanteesta. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt ovat tulleet vähitellen mukaan vuodesta 2008 lähtien. Tiedonkeruun perussisältö pysyi lähes muuttumattomana vuoden 2012 loppuun saakka. Ohjeisiin tehtiin tuona aikana lukuisia tarkennuksia, esimerkiksi lähetteiden käsittelystä, ostopalvelujen sekä palvelusetelien käytön vaikutuksesta hoitojonoihin. Joulukuusta 2008 alkaen tiedonkeruuseen sisällytettiin mukaan myös kiireellistä odottavat potilaat, mutta ei päivystyspotilaita. Tiedon laatu ennen vuoden 2013 tiedon sisällön muutosta parantui vuosien myötä, kun kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistettiin sairaaloissa. Myös tietojen poiminta potilashallinnon tietojärjestelmistä parantui ja yhdenmukaistui. Tiedonkeruun vastausprosentti on sata sairaanhoitopiirien kohdalla ja lähes sata perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavien yksiköiden kohdalla. Järjestelmämuutokset ja versiovaihdokset sekä tietosisällön muutokset ovat aiheuttaneet tiedon laadun väliaikaista heikkenemistä aika ajoin ja tiedon puuttumista jostakin ajankohdasta. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköiden kohdalla tilanne vaihtelee, koska yksiköitä poistuu tiedonkeruusta ja uusia tulee tilalle. Koko maan tasolla tietojen vertailu on sen vuoksi ongelmallista eri ajankohtina. Perusterveydenhuollossa toteutettavan erikoissairaanhoidon määrittely ei ole täysin yksiselitteinen. Selkeitä valtakunnallisia kriteereitä määrittelyyn ei ole olemassa. 1 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-780-6 4
Tietosisällön muutokset 2013 Tietosisältö muuttui vuoden 2013 alusta vastamaan paremmin terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn muutoksia. Tietosisällön muutoksista johtuen aikasarjat eivät ole vertailukelpoisia lähetetietoja lukuun ottamatta aikaisempiin vuosiin. odottaviin lisättiin polikliinista odottavat. Aikaisemmin mukana oli erikoissairaanhoidon avohoitotoiminnoista päiväkirurgia, invasiiviset kardiologiset tutkimukset ja hoidot, kuulon kuntoutus kuulokojeella ja psykiatriset tutkimukset ja psykoterapia. Polikliinisten hoitojen mukaan ottaminen odottaviin lisää odottajien kokonaismäärää. Sillä ei pitäisi kuitenkaan olla vaikutusta yli puoli vuotta odottaneiden lukumäärään. Jonottamisen syyluokitusten määrittelyä tarkennettiin mm. tapauksissa, joissa potilas ei lääketieteellisistä tai muista perustelluista syistä ole voinut ottaa tarjottua ikaa vastaan. Määrittelymuutoksilla voi olla vaikutusta kerättäviin tietoihin. Hoidon tarpeen arviointia seurataan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan ohjeistuksen 2013 mukaisesti. Aikaisemmin hoidon tarpeen arviointia seurattiin ensimmäiselle käynnille odottavista. Tämä seuranta loppui vuoden 2012 joulukuuhun. Hoidon tarpeen arvioinnin seuranta toteutui ensimmäisen kerran 30.4.2013 tiedonkeruun yhteydessä. Hoidon tarpeen arviointia koskevat tiedot ovat osittain puutteelliset, koska kaikki tietojärjestelmät ja poimintaohjelmat eivät sisällä jonottamisen syykoodia: hoidon tarpeen arviointi. Kirjaamisessa on myös ongelmia, koska hoidon tarpeen arviointia odottavien kirjaaminen on uusi asia sairaaloissa. Käsitteenä se ei myöskään ole yksiselitteinen. Edellä mainituista syistä tiedot hoidon tarpeen arvioinnin osalta ovat vielä suuntaa-antavia. Uutena ulottuvuutena (dimensiona) otettiin 2013 käyttöön yleisimmät hoitojonoryhmät. Aikasarja käynnistyi 30.4.2013 tilanteesta. odottavien tiedot kerätään sekä odottavista että kumulatiivisesti toteutuneista hoidoista jonoryhmittäin. Kaikki palvelujen tuottajat eivät ole vielä pystyneet tuottamaan näitä tietoja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kohdalla kerätään tiedot alle 23-vuotiailta. odottavien sekä hoidon tarpeen arviointia odottavien odotusaikatiedoissa käytetään terveydenhuoltolain edellyttämiä aikarajoja. Kumulatiivisten hoitoonpääsyn toteutumatietojen keruu lopetettiin vuoden 2012 lopussa lähete- ja jonoryhmätietoja lukuun ottamatta. Aineistosta julkaistaan myös erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn kehitystä koskeva tilastoraportti. Siihen liittyvä laatuseloste poikkeaa tästä laatuselosteesta, koska tilastoraportin aineisto perustuu aikaisemman tietosisällön mukaiseen aineistoon. 30.4.2015 tilannetta koskevat erityiskysymykset Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit eivät pystyneet toimittamaan edelleenkään hoidon tarpeen arviointia odottavien tietoja, koska heidän käyttämänsä tietojärjestelmät eivät mahdollista hoidon tarpeen arviointia odottavien tiedon keräämistä. Näiden sairaanhoitopiirien hoidon tarpeen arviointitiedot koskevat edelleen aikaisemman tiedonkeruun mukaisesti ensimmäiselle käynnille odottavia. Myös odottavien tiedot ovat aikaisemman määrittelyn mukaisia. odottavien kokonaismäärissä (jonottamisen syy sairaalan resurssit) ei ole tapahtunut kaikkien kohdalla lisäystä, vaikka poliklinikalle odottavat on otettu mukaan seurantaan. Näyttää siltä, että tietojärjestelmät eivät vielä tue kaikilta osin tätä tietosisällön määrittelyn muutosta. 5
HUS:n tulkinta hoidon tarpeen arvioinnista on, että HUS:ssa hoidon tarpeen arviointi tehdään pääosin lähetteen perusteella eikä hoidon tarpeen arviointiin liittyviä käyntejä juuri tarvita. Heidän ilmoituksensa mukaan hoidon tarpeen arviointia odottavia on yhteensä 44. Samantyyppistä tulkintaa näyttäisi olevan myös joissakin muissa sairaanhoitopiireissä, koska hoidon tarpeen arviointia odottavien kokonaislukumäärät vaikuttavat melko pieniltä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiedoista puuttuvat odottavat jonoryhmittäin. Sen sijaan toteutuneista jonoryhmistä on tiedot. Perusterveydenhuollon yksiköt Sairaala Lapponiassa (Kemijärvi) on lopetettu erikoissairaanhoidon toiminta vuonna 2015. Nokian erikoislääkärijohtoinen vuodeosasto on siirretty 1.1.2015 terveyskeskussairaalan osastoksi. Anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta päättyi 31.12.2014. Erikoislääkäripoliklinikan toiminta jatkuu edelleen. Haminan perusterveydenhuollon sisätautien toiminta on loppunut vuoden 2015 alusta. Lääkäripulan vuoksi varsinaista sisätautien polikliinista toimintaa ei ole ollut kahteen vuoteen. Haminassa jatkaa edelleen aikuisten psykiatrian poliklinikkatoiminta. Lähetetyn tiedon mukaan kukaan ei odota psykiatrian eikä hoidon tarpeen arviointia. Imatran erikoissairaanhoidon yksiköstä on ilmoitettu, että kukaan ei odota eikä hoidon tarpeen arviointia. Sisä-Savon perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö ilmoitti hoidon tarpeen arviointia odottavien kohdalla aikaisemman tiedon keruun mukaisesti ensimmäiselle käynnille odottavien tietoja. Helsingin, Jämsän, Kuusamon, Pietarsaaren SOTE:n, Salon ja Varkauden perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt eivät ilmoittaneet lainkaan hoidon tarpeen arviointia koskevia tietoja. Pieksämäen perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö siirtyi 1.4.2014 Alue-Pegasokseen. Potilastietojärjestelmä ei pysty seuraamaan hoidon tarpeen arviointia. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Hoitoonpääsytietojen raportointi sisältää tietoja vaihdellen kaikista kyselyyn vastanneista organisaatioista. 6