UB Korkosalkku Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 Markkinat Euroopan korkomarkkina on jo pitkään ollut pääosin kahden muuttujan armoilla: euroalueen velkaongelman ja sitä seuranneen pankkikriisin sekä keskuspankkien poikkeuksellisen voimakkaan rahapolitiikan. Eurokriisin osalta kehitys oli alkuvuonna korkomarkkinan näkökulmasta positiivinen. Viime syksynä alkanut rauhoittuminen jatkui muutamaa yksittäistä minikriisiä lukuun ottamatta. Kyproksen pankkikriisi, joka olisi voinut laukaista laajemman, koko Etelä-Eurooppaa koskevan pankkilevottomuuden, rauhoittui, vaikka eurokriisin historiassa leikattiin nyt ensimmäistä kertaa myös tallettajien varoja. Portugalin, Espanjan, Kreikan ja Italian sisäpoliittinen epävakaus aiheutti ajoittain pientä aallokkoa, muttei järkyttänyt markkinoita. Euroalueen taloudellinen kehitys on ollut paranemaan päin. Vaihtotaseen vajeet ovat pienentyneet kriisivaltioissa, ja esimerkiksi Espanjan vaihtotase on positiivinen ensimmäistä kertaa maan eurohistoriassa. Myös euroalueen BKT-kasvu on palautumassa keskimäärin heikon positiiviseksi. Samaan aikaan poliittinen päätöksenteko euroalueen verotuksen, budjettitasapainon ja rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi on jäänyt lupausten tasolle. Myös toimenpiteet pankkisektorin vakauttamiseksi ovat jääneet laimeiksi. Banking Union -hanke, jonka piti johtaa yhteiseen pankkivalvontaan ja resoluutiomekanismiin, vesittyi kesäkuussa tehtyjen päätösten seurauksena. Päätöksissä rajoitettiin merkittävästi yhteisten varojen (ESM rahasto) käyttöä edellä mainittuun tarkoitukseen ja lisäksi vaadittiin suurten talletusten sisällyttämistä bail in -kategoriaan. Vaimeaksi jäänyttä poliittista kehitystä on perusteltu sekä uskolla EKP:n voimakkaan tuen jatkumiseen että Saksan syyskuussa pidettävillä vaaleilla, joita ennen ei ole haluttu käydä näkyvää eurokeskustelua. Vaikka eurokriisi on toistaiseksi poistunut näyttämöltä, ongelmat eivät ole. Toinen merkittävä korkomarkkinoihin vaikuttava tekijä on jo pitkään ollut Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) aggressiivinen rahapolitiikka. Pitämällä ohjauskoron lähes nollassa jo vuosia ja ostamalla lisäksi suuria määriä velkakirjoja jälkimarkkinoilta (QE) Fed on alentanut yleistä korkotasoa myös globaalisti. USA:n talouden kohentuvat näkymät ovat kesän kuluessa saaneet Fedin viestittämään muutosta tulevaan rahapolitiikkaan. Keskuspankin uskotaan ensin vähentävän, ja ensi vuoden kuluessa kokonaan lopettavan edellä mainitut bondiostot.
Markkinoiden reaktio uutiseen on ollut voimakas. USA:n pitkät korot ovat toukokuusta alkaen nousseet voimakkaasti. Käytännössä kaikki paitsi aivan lyhyimmät korot ovat nousseet selvästi. Esimerkiksi 10 vuoden korko on noussut noin 1,60 %:sta lähes 3,0 %:iin. Pitkien korkojen nousu on ollut globaalia ja näkynyt myös Euroopassa, jossa talouskasvu edelleen on hyvin heikkoa, ja paikallinen keskuspankki on yrittänyt puhua korkoja alas. Vaikka korkojen nousuun liittyy markkinoiden ylireagointia, on epätodennäköistä, että korot palautuisivat aiemmille historiallisen matalille tasoilleen. Varsinkin jos Yhdysvaltain positiiviset talouskasvuennusteet toteutuvat, pitkien korkojen suunta on jatkossa ilmeisen nouseva. Näyttääkin yhä todennäköisemmältä, että pitkien korkojen yli kolme vuosikymmentä jatkuneen laskun pohja on ohitettu. Euro Swapkorot 2/5/10 vuotta
Yrityslainamarkkinat Yrityslainamarkkinoilla alkuvuoden kehitys on ollut suhteellisen rauhallista. Yleisen korkomarkkinan suurehkot liikkeet ovat toki heilutelleet yrityslainamarginaaleja, mutta liikkeet ovat olleet maltillisia edellisiin vuosiin verrattuna. Sekä investment grade että high yield -segmenteissä tasot olivat katsauskauden lopussa melko tarkalleen samat kuin vuoden alkaessa. Kesäkuun lopussa euromääräisen 5 vuoden hyvälaatuisen yrityslainan korko oli noin 2,40 %. High yield -lainoissa vastaava tuotto oli noin 6,0 %. Markit itraxx Yrityslainapreemiot Rahasto Vuoden 2012 erittäin positiivisen korkomarkkinakehityksen jälkeen UB Korkosalkku- rahastoa on tietoisesti muokattu kestämään korkojen mahdollista nousua. Jo vuoden 2012 lopussa rahaston sijoitusten nykyarvoilla painotettu keskimääräinen pituus (duraatio) oli laskenut 2,3 vuoteen ja merkittävä osuus lainoista oli kelluvakorkoisia. Kuluvan vuoden aikana strategiaa on jatkettu ja osoitus sen toimivuudesta saatiin heti tammikuussa, kun pitkät viitekorot oireilivat ensimmäistä kertaa. Korkojen nousun seurauksena keskimääräisen pitkän koron rahaston arvo laski silloin noin prosentin UB Korkosalkun arvon noustessa.
Touko-kesäkuussa korkojen noustessa uudestaan rahaston salkku on edelleen välttänyt sudenkuopat. Salkun duraatiota on laskettu vähentämällä pitkien kiinteäkorkoisten lainojen osuutta entisestään. Lisäksi rahasto on käyttänyt ajoittain korkofutuureja suojatakseen salkkua korkoriskeiltä. Käteisen osuutta on myös alkuvuoden ajan pidetty tavallista korkeampana. UB Korkosalkku / iboxx Corporate Overall Performance Index Toiminnan alusta Vuoden alusta Rahaston koko oli kesäkuun lopussa 17,9 Meur ja osuuden arvo 115,38. Tuotto vuoden alusta: 2,80 % Tuotto 12 kk: 7,48 % Tuotto toiminnan alusta: 15,38 % Volatiliteetti 12 kk: 1,85 % Sharpe 12 kk: 3,94 Kesäkuun lopussa salkun sijoitusten keskimääräinen tuotto markkinahinnoilla (running yield) oli 4,06 %, duraatio 2,7 vuotta ja modifioitu duraatio 1,0. Sijoituksia oli yhteensä 46 liikkeeseenlaskijan 58 lainassa. Käteisen osuus oli 33,25 %. Rahaston lainasalkun 10 suurinta vastapuoliriskiä: # Liikkeeseenlaskija Maa Osuus
1 Outokumpu Oyj FIN 5,23 2 SEB Abp SWE 4,44 3 Norwegian Air Shuttle A/S NOR 3,31 4 Stolt-Nielsen A/S NOR 3,25 5 Sampo Pankki Oyj FIN 3,00 6 Aker A/S NOR 2,48 7 Stora Enso Oyj FIN 2,40 8 Eksportfinans A/S NOR 2,37 9 Sanoma Wsoy Oyj FIN 2,29 10 Orion Oyj FIN 2,19 31,0 Rahasto suojaa pääosan valuuttariskeistään valuuttatermiineillä. Allan Eriksén Rahaston salkunhoitaja