Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit 2014 ja 2015



Samankaltaiset tiedostot
HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten hyvinvointi Helsingissä

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hyvinvointiareena

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

LAPSET, NUORET JA PERHEET

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kouluterveyskyselyn tulokset Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Nuorten koulutus Helsingissä

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT Nina Lahtinen

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Lasten ja Nuorten ohjelma

Transkriptio:

Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit 2014 ja 2015 http://www.aluesarjat.fi/nuortenhyvinvointi/ 14.11.2014 Indikaattorissa ei merkintöjä ehdotetaan säilytettäväksi Indikaattori punaisella ehdotetaan poistettavaksi Indikaattori sinisellä ehdotetaan uudeksi indikaattoriksi 1. ELÄMÄ JA TERVEYS ET 1a. 15 29-vuotiaiden määrä Helsingissä ET 1b. Äidinkieliosuudet 15 29-vuotiaista ET 2. Muuttaneisuus ET 3. Elinajanodote 20-vuotiaille Helsingissä vuosissa -> poistetaan ja uudeksi indikaattoriksi Kuolleisuus nuorten ikäluokissa. Perustelut: Elinajanodote kuvaa enemmän vanhempia ikäluokkia, ja se nousee yleisesti kaikilla. Kuolleisuuden kehitys kiinnostavampaa seurata. ET 4. Perusterveydenhuollon kunnallisen ja yksityisellä lääkärillä käyneet nuoret, osuus väestöstä ET 5. Kouluterveydenhuollon tarkastuksiin osallistuminen ET 6. Nuoret työkyvyttömyyseläkkeensaajat ET 7. Erityiskorvattavia lääkkeitä saaneiden osuus nuorista Kesken peruskoulun Suomeen muuttaneiden osuus (väestötilastot/kouluterveyskysely) - Maahanmuuttajanäkökulma, riski pärjäämisestä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, kun tulee siihen kesken peruskoulun ET 8. Kokemus omasta terveydentilasta ET 9. Liikuntatottumukset ET 10. Nuorten kokema riittävä lepo ET 11. Nuorten kouluruokailutottumukset Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (GAD-7 mittari)(kouluterveyskysely) - mielenterveydestä on toivottu mittaria, erityiskorvattavissa lääkkeissä ET7 on jo psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt Päihteiden käyttö (kouluterveyskysely) - päivittäinen tupakointi ja humalajuominen Kouluterveydenhoitoon pääsy (kouluterveyskysely) - hoitoon pääsyn helppous opiskelijoiden mielestä 1

2. ITSENSÄ KEHITTÄMINEN Osallistuminen harrastuksiin - miten suuri osa nuorista osallistuu kaupungin, seurojen ja järjestöjen harrastustoimintaan - tietojen saannissa ongelmia, selvitetään edelleen Nuorisoasiankeskuksen yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret 10-17-vuotiaista - saa myös alueellisesti Lukeminen, kirjaston käyttö (kaupunginkirjasto) - kirjastokortit per nuori/lainat per nuori Kaupungin kesätyöpaikat (kaupunki, heke) - paikat ja hakijat; myöhemmin kesätyöseteli, jos tulee IK 1. Ruutuaika Oppimisvaikeudet (kouluterveyskysely) - haittaa itsensä kehittämistä; vaikeudet omatoimisuudessa, lukemisessa, jne. 3. TULEVAISUUDEN HALLINTA Koulutukseen pääsy (opetushallitus) - yhteishakutilastot, tiedot uudesta Vipunen -palvelusta vain viimeisimmästä hausta eli 2014 lähtien TH 1. Tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus ikäluokasta TH 2. Toisen asteen koulutuksessa olevien osuus 16 18-vuotiaista TH 3. Korkea-asteen koulutuksessa olevien osuus 20 24-vuotiaista TH 4. Ylioppilaskirjoitusten tulokset, yhteisten aineiden arvosana TH 5. Toisen asteen ammatillisen tai lukiokoulutuksen keskeyttäneet opiskelijat, osuus kaikista opiskelijoista TH 6. Koulutuksesta valmistuneiden siirtyminen jatkokoulutukseen ja työhön, osuus kaikista tutkinnon suorittaneista % TH 9. Työllisten osuus nuorista Työttömien osuus nuorista (Tilastokeskus/TEM) - löytyy jo alueellisista indikaattoreista TH 10. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat 16 29-vuotiaat ikäluokastaan TH 11. Nuorten tulonsaajien osuus tuloluokittain Pienituloisten osuus alle 18-vuotiaista/lapsiköyhyys, tulot < 60 % mediaanitulosta (Tilastokeskus) - lasten pienituloisuus on kasvanut nopeasti Hgissä, kuten muuallakin maassa, lisäksi kehitys on ollut Hgin alueilla eriarvoistuvaa -> asiaa tulisi seurata 2

TH 12. Velallisten henkilöiden osuus nuorista pääkaupunkiseudulla TH 13. Toimeentulotukea saaneet nuoret TH 14. Itsenäisesti asuvien nuorten asumismuoto Opiskelija-asuntojen ja nuorisoasuntojen määrä ja osuus koko vuosittaisesta asuntotuotannosta Helsingissä (Facta) - erikseen ara ja vapaarahoitteinen tuotanto - tämä on kuitenkin suhdanneherkkä indikaattori eli seuraa paljon taloustilannetta. Tietoa opiskelijaasuntojen osuudesta koko asuntokannasta ei saada muutoksista ja kaupoista ei tietoa. Asunnottomien alle 25-vuotiaiden määrä Helsingissä (ara) / Asuntojonoissa olevien nuorten määrä (kaupunki, hoas) - nämä ovat selvityksessä TH 7. Koulunkäynnistä pitäminen TH 8. Työssäkäynti opiskelun ohessa 4. TURVALLISUUS TU 1. Nuorten osuus Helsingissä selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä indikaattori on huono, kertoo vain selvitettyjen rikosten tilanteen vaihtelee siis poliisin resurssien mukaan. Lisäksi rikoksiin epäiltyjen kotikuntaa ei tiedetä eli ei voi suhteuttaa helsinkiläisiin nuoriin. TU 2. 10 20- vuotiaista tehdyt lastensuojeluilmoitukset, joiden syynä väkivalta indikaattorina huono, ei kuvaa toimintakykyä. Ehdotettu uudeksi indikaattoriksi kiireellisesti sijoitetut lapset (sote). Kiireellisten sijoitusten syyt ovat kaikki sellaisia, joissa lasten ja nuorten perusturvallisuus on horjunut. TU 3. Asuinalueensa ja keskustan turvalliseksi kokevien 15-29-vuotiaiden osuus TU 4. Väkivaltaa tai uhkailua viimeisen vuoden aikana kokeneet 15-29-vuotiaat TU 5. Nuorten kokema koulukiusaaminen Aikuisten puuttuminen koulukiusaamiseen (kouluterveyskysely) Nettikiusaaminen - selvitetään saako jotain poliisista, opevin tutkimuksista 5. TUNTEET JA VUOROVAIKUTUS TV 1. Nuorten perheasema, siirtyminen lapsuudenkodista omaan kotiin TV 2. Yhden huoltajan perheessä asuvat nuoret TV 3. Lastensuojelun asiakkaina olleiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 3

TV 4. Nuorten ystävyys TV 5. Nuorten suhde vanhempiinsa Koulussa viihtyminen tai luokan ilmapiiri (kouluterveyskysely) - luokan oppilaiden yhdessä viihtyminen - luokan ilmapiiri on sellainen, että uskaltaa vapaasti ilmaista mielipiteensä Nuorten perheasema (kouluterveyskysely) - nuorten perheiden monimuotoisuudesta on toivottu kuvaajaa, esim. vuoroasumisesta vanhemmilla 6. AKTIIVINEN KANSALAISUUS AK 1. Ruuti-vaaleissa äänestäneet Helsingin vaalipiirin ehdokkaat iän ja sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa, nuorten osuus kaikista ehdokkaista (TK) Kaupungin avustamat nuorten ryhmät (kaupungin tiedot) - selvityksessä, Kanuunamittari, avustettavien järjestöjen toimintaan osallistuneet aktiivit, alle 29- vuotiaat Osallistuminen koulun toimintaan (kouluterveyskysely) - Osuus oppilaista, jotka ovat osallistuneet koulun tukioppilas tai tutortoimintaan/ oppilaitoksen teemapäivien, juhlien ja retkien järjestäminen/jne. Vuoden 2015 Nuorisobarometrin kyselyssä Helsingin otosta kasvatetaan, ja näistä tiedoista saa tähän osaalueeseen tietoja vuoden 2015 lopussa. 7. YHDENVERTAISUUS Monikulttuurisessa ympäristössä asuvien nuorten osuuksien erot alueiden välillä (TK) - vieraskielisten nuorten osuus osa-alueittain/oppilaitoksittain ja erotus suurimman ja pienimmän välillä Tutkinnon suorittaneista opiskelijoista kieli ja sukupuoli-osuudet kaikista samana vuonna tutkinnon suorittaneista (TK) - lukio/ammat/amk/yliopisto tai toinen aste/korkea-aste - miten maahanmuuttajanuoret suorittavat koulutusta, sukupuolinen tasa-arvo koulutuksessa 9-luokan päättäneiden helsinkiläisten sijoittuminen jatkokoulutukseen äidinkielen mukaan (TK) - suomi, ruotsi, muu. Aikasarjaa vuodesta 2010 lähtien Työllisyysaste kielen ja sukupuolen mukaan Tulevaisuuden hallinta -osuudessa 4

Kuntoutuminen (kela, sote) - sisältää vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen, vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen Perhevapaiden käyttö sukupuolen mukaan (kela) - vanhempainvapaan käyttö iän ja sukupuolen mukaan Seksuaalinen häirintä (kouluterveyskysely) - Seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä esim. huorittelua tai homottelua tai kehon loukkaavaa arvostelua kokeneet 8. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Vihreän lipun -koulut Helsingissä (Suomen ympäristökasvatuksen seura, ymk) - Koska Vihreä lippu on koko yhteisön yhteinen toimintamuoto, kaikki lapset, nuoret ja aikuiset ovat tavalla tai toisella mukana toiminnassa. - Periaatteet ovat osallisuus, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, jatkuva parantaminen ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kaupungin ympäristökasvatukseen osallistuneet nuoret (ymk) - vain osan saa ikäluokan mukaan Julkisen liikenteen käyttö (hsl)/ Ajokortillisten nuorten osuus (trafin tilastot) - vielä selvityksessä Nuorten helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen (tieken ja ymk:n tekemä tutkimus 2000, 2005, 2011) - etenkin ympäristökäyttäytyminen, indikaattori vielä sopimatta ALUEELLISET INDIKAATTORIT Tiedot suur- ja peruspiireittäin. AI1. 15-29-vuotiaiden määrä alueittain AI2. Tutkinnon suorittaneiden osuus 20-29-vuotiaista AI3. Toisen asteen koulutuksessa olevien osuus 16-18-vuotiaista AI4. Työllisten osuus 20-29-vuotiaista AI5. 20-29-vuotiaiden työttömyysaste AI6. Nuoret työkyvyttömyyseläkkeensaajat AI7. Toimeentulotukea saaneet nuoret (päämiehet ja osalliset) vuoden aikana, % ikäryhmästä 5