5.11.212 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 212 213 MARRASKUU 212
PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 212 213 Tekijä VTT Expert Services Oy PL 345, 3311 Tampere Puh. 2 722 111 Painopaikka Tampere, marraskuu 212 Kannen kuva Palatsinraitin silta Kuva Tampereen Sähkölaitos Oy
PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI 212 213 ALKUSANAT 1 RAKENTAMINEN SUOMESSA ALOITUSTEN TASO PUTOAA 2 Talousennusteet kasvu keikkuen tulevi 2 Talouden vaikeuksien pitkittyminen pudottaa aloituksia 2 MAAKUNNAN RAKENTAMINEN VIELÄ VILKASTA 4 Maakunnan talous kohentunut 4 Toimitilapuoli pitänyt rakentamisen kasvussa, ensi vuonna alamäkeä 4 Uudisrakentaminen vielä vilkasta määrä alkaa pudota 6 Suhdannetilanne kohtuullinen 8 Hintakilpailu ja kysynnän puute rassaa 8 Kustannusten nousu tasaantunut 8 Asuntokauppa vilkasta 9 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI YHTEENVETO VASTAUKSISTA 11 Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannetilanne heikkenemässä 12 Kiinteistöalan tilanne kohtalainen, tunnelmat alavireiset 14 Suunnittelusektorin kova työvoiman kasvu pysähtyy, odotukset heikkenevät 16 Rakentajilla liikevaihto ja työvoima säilyy 18 Tuotemarkkinoilla kovinta kasvua, odotuksia paremmasta 2 Liite: Pirkanmaan talous 212 / rakentaminen
Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta Tampereen kaupunki, tilakeskus Talonrakennusteollisuus ry
1 ALKUSANAT Pirkanmaan rakennusbarometri 212 213 on kuudestoista katsaus maakunnan rakennus- ja kiinteistöalan suhdannenäkymiin. Raportin tekemisen ovat rahoittaneet Lemminkäinen, NCC, Rudus, Talonrakennusteollisuus ry, Tampereen Messut, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan rakentajat PIRA ry. Pirkanmaan rakennusbarometri 212 213 -raportti on tehty VTT Expert Servicessä Tampereella loka-marraskuussa 212. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Liisa Jaakkonen (barometri) sekä Pekka Pajakkala ja Pekka Tienhaara (ennuste). Alueen rakennusmarkkinoiden kehitysarvio perustuu Tampereen ja sen ympäristökuntien yrityksille lokakuussa 212 tehtyyn barometrikyselyyn sekä VTT:n suhdanneasiantuntijoiden analyyseihin ja ennustemalliin. Barometrikyselyyn vastasi 5 yritystä, joiden palveluksessa on noin 4 henkilöä. Yritykset edustivat rahoittajia, rakennuttajia, suunnittelijoita, rakennusurakoitsijoita, talotekniikkaurakoitsijoita, rakennustuoteteollisuutta, rakennustarvikekauppaa, konevuokrausyrityksiä, kiinteistönvälittäjiä ja isännöitsijöitä. Kiitämme raportin rahoittajia, suhdannekyselyn vastaajia sekä Pirkanmaan rakennuspäivien järjestäjiä. Toivomme raportin hyödyttävän alalla toimivia tahoja tulevan suunnittelussa. Tampereella marraskuussa 212 Pekka Pajakkala Kiinteistöt ja rakentaminen Johtava neuvonantaja Markku Riihimäki Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tiimipäällikkö, erityisasiantuntija
2 RAKENTAMINEN SUOMESSA ALOITUSTEN TASO PUTOAA Talousennusteet kasvu keikkuen tulevi Maailmantalous kasvaa tänä vuonna viime vuotta hitaammin kasvua noin 3 prosenttia. Euroalue on taantumassa, mutta USA:n talouskasvu näyttäisi yltävän (vaikkakin vain hieman) viimevuotista suuremmaksi pariin prosenttiin. USA:ssa työllisyys on lisääntynyt hieman ja asuntomarkkinat ovat piristyneet, ollen edelleen silti vaatimattomat. Japani alkanee päästä jaloilleen. Kiinassa ja Intiassa kasvun ennustetaan pienestä hidastumisesta huolimatta pysyvän voimakkaana ja Venäjällä kasvun uskotaan jatkuvan vain varovaisesti hidastuen. Vuoden 213 talousennusteet ovat tyypillisesti edellisvuotta vähän suurempia. Euroopassa käänteen uskotaan tapahtuvan vuodenvaihteessa ja ennusteet ensi vuodelle ovat plussan puolella. Suomessa BKT kasvoi 2,7 prosenttia vuonna 211. Tänä vuonna kasvu on ollut hidasta, mutta taantumaan emme vielä ole vajonneet. Vuodesta 212 näyttää tulevan kehnompi, kuin mitä kriisin alkuvaiheessa ennakoitiin. Edessä piti olla lyhyt hitaan kasvun jakso, mutta kevään lievän toiveikkuuden jälkeen kehitys on hidastunut ja heikentynyt. Ja kuten usein kriisin pitkittyessä käy se on syventynyt entisestään. Talouden kehityksen heikoimman vaiheen uskottaan ajoittuvan tähän talveen. Vuonna 212 Suomen BKT:n ennakoidaan jäävän puolen prosentin verran miinukselle. Heikko kehitys johtuu sekä ulkomaisista, että kotimaisista tekijöistä. Talous yskii laajalla rintamalla. Investoinnit vähenevät, ulkomaankauppa supistuu ja yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi. Reaalitulot eivät juuri kasva ja työttömyys on kääntynyt kasvuun. Silti vuonna 213 BKT:n ennakoidaan kasvavan,5 prosenttia. Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt jyrkästi vuoden 211 huipusta. Ilmiö on samankaltainen muissa pohjoismaissa ja EU-alueella. Myös luottamus omaan talouteen on nyt alhaisella tasolla. Ennätysalhaiset asuntoluottojen korot ovat talouden valopilkku, mikä hidastaa kansalaisten luottamuksen vielä pahempaa heikkenemistä. Edessä on horjahteleva taival kohti lievää talouden kasvua. Eikä taantuman uhka ole edelleenkään poissuljettu, sillä epävarmuutta ja riskejä taloudessa on. Kuluttajien ja yritysten tilanne on kuitenkin (ainakin vielä) perusteiltaan ihan hyvä, mikä vahvistaa positiivista kehitystä. Samoin Barometrin vastaajien näkemys yleiseen taloustilanteeseen nähden oli yllättävän positiivinen, hieman heikkenevistä suhdanneodotuksista huolimatta. Talouden vaikeuksien pitkittyminen pudottaa aloituksia Vuonna 211 Suomen rakentamisen kokonaisvolyymi lisääntyi 2 prosenttia. Vuoden 211 kasvu tuli valtaosin uudistalonrakentamisesta. Tänä vuonna rakentamisen kokonaisvolyymin ennakoidaan supistuvan noin 3 prosenttia, ensi vuonna negatiivinen kehitys jatkuu. Uudisrakentamisen supistuminen kuluvana vuonna on melko suurta ja jatkuu myös ensi vuonna. Korjausrakentaminen on lievästi kasvun puolella. Infrarakentamisen volyymi supistuu 212, eikä vuonna 213:kaan päästä kasvuun.
3 Asuntojen aloitusten huima kasvu 29 1 kääntyi viime vuoden lopulla laskuun ja sama suunta jatkuu tänä ja ensi vuonna. Vuonna 211 aloitettiin 31 5 asunnon rakentaminen, määrä päätyy ensi vuosi noin 25 asuntoon. VTT:n tutkimuksen mukaan asuntojen tarve on 27 asunnon vuosittaisella tasolla vuodesta 21 vuoden 22 tienoille saakka. Tarpeen taustalla ovat väestönkasvu, muuttoliike, väestörakenteen ja perheaseman muutokset. Tuotanto oli taantuman jälkeen pari vuotta pitkän aikavälin trendin yläpuolella, ensi vuonna ollaan puolestaan alapuolella mutta ei kovin kaukana laskennallisen tarpeen tasosta. Kuluttajabarometrin mukaan asunnon ostoaikomukset samoin kuin lainanottoaikomukset ovat jatkaneet jokseenkin hyvällä tasolla myös lokakuussa 212. Korkojen alhaisuus tukee asuntojen hankintaa. Myymälärakentaminen oli erittäin vilkasta ennen taantumaa. Taso kuitenkin puolittui taantuman aikana. Vaikka kaupan rakennemuutos jatkuu ja tyhjiä tiloja on vähän, on rakentaminen ollut niin vilkasta, että kasvua ei liene lähiaikoina odotettavissa. Päinvastoin taso putoaa vuosina 212 13 merkittävästi. Uutta toimistotilaa on rakennettu aiemmin paljon ja toimistojen vajaakäyttöasteet ovat edelleen suurehkoja. Talouden kehitys ei juuri nyt mahdollista toimistorakentamisen merkittävää kasvua, jonkin verran hyvillä paikoilla sijaitsevia korkealaatuisia toimistoja kuitenkin koko ajan rakennetaan. Matalahko taso rakentamisen aloituksissa jatkuu, hieman supistuen. Julkisten palvelurakennusten rakentaminen määrällinen taso on ollut varsin korkea. Viime vuonna aloitukset vähenivät jonkin verran, mutta tänä vuonna aloitusmäärä on kohtuullisessa kasvussa isoja hankkeita on käynnistynyt. Ensi vuonna tullaan taas jonkin verran alaspäin. Hoitoalan rakentamisen taso säilyy korkealla. Teollisuusrakentamisessa kehitys on ollut samantapainen kuin liike- ja toimistorakennuksissa, eli aloitukset vähenivät korkealta tasolta parin vuoden aikana radikaalisti. Viime vuoden aloitusten kasvun jälkeen aloitusten ennakoidaan supistuvan tänä ja ensi vuonna. Suuren kuutiomäärän takia vähentymisellä on merkittävä vaikutus koko Suomen rakentamisen määrään. Varastorakentamisen määrä on edelleen kohtuullisella tasolla ja tason uskotaan säilyvän lähivuosina. Korjausrakentaminen on pysynyt kasvun puolella. Taantumassa elvytyshankkeet lisäsivät joidenkin töiden volyymia huomattavasti. Nyt huoneistokorjausten ja toimitilakorjausten kasvu tuo lisää volyymia. Korjausikään tulevien rakennusten määrän jatkuva kasvu sekä laatu- ja varustetason nykypäivän vaatimukset ylläpitävät kasvua korjausrakentamisessa. Infrarakentamisen määrä on ollut laskusuuntainen, osin kustannusten nousun takia. Volyymin lasku hidastuu tänä vuonna. Ensi vuonna infrarakentamisen määrä pysyy entisellään.
4 MAAKUNNAN RAKENTAMINEN VIELÄ VILKASTA Maakunnan talous kohentunut Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys 21 212 -raportin mukaan Pirkanmaan talous pääsi kasvu-uralle vuonna 21 ja kasvu voimistui vuonna 211. Talous on kehittynyt myönteisesti aina kevätkesään 212 saakka. Nopeinta kasvu on ollut rakentamisessa, palveluissa ja kaupassa. Talouskriisin vaikutukset heijastuivat vuonna 28 voimakkaasti Pirkanmaalle, mikä näkyi mm. työttömyysasteen nopeana kasvuna. Työttömyysaste laski hiljalleen heinäkuuhun 212 saakka, mutta on sen jälkeen kääntynyt hienoiseen nousuun. Työttömyysaste on kuitenkin jäänyt taantumaa edeltänyttä tasoa korkeammalle ja on tällä hetkellä yli koko maan keskiarvon, noin 1 prosenttia. Pirkanmaan talous 212 -raportin mukaan Pirkanmaan liikevaihto kehittyi viime vuonna myönteisesti lähes kaikilla toimialoilla. Yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 7 prosenttia verrattuna vuoteen 21. Yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvulukuja nähtiin kemikaali-, kumi- ja muovituoteteollisuudessa sekä rakentamisessa. Pirkanmaan tukijaloiksi ovat yhä enemmän tulleet myös palvelut ja kauppa, jotka vastaava yli puolesta Pirkanmaan liikevaihdosta. Pirkanmaan toimialarakenne on moneen muuhun maakuntaan nähden monipuolinen. Elinkeinoelämän keskusliiton PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilanne on vaisuhko, hieman normaalia heikompi. Näkymät vuoden loppua kohti ovat varovaiset, suhdanteiden odotetaan heikkenevän jonkin verran, erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. EK:n elokuussa 212 tekemän tiedustelun mukaan suhdannetilanne oli teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa vähän keskimääräistä heikompi. Heikko kysyntä on yleisin toiminnan este. Rakentamisessa suhdannekuva vaihtelee yritysten välillä. Yleisen suhdannekuvan odotetaan synkkenevän rakentamisessa jonkin verran loppuvuonna. Toimitilapuoli pitänyt rakentamisen kasvussa, ensi vuonna alamäkeä Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden koko oli noin 3,8 miljardia euroa v. 211. Volyymi oli selvästi kasvussa edellisvuoteen nähden. Eniten rahaa käytettiin kiinteistöjen ylläpitoon ja toiseksi eniten talojen uudisrakentamiseen. Kiinteistöjen ylläpito kasvoi eniten, johtuen kustannusten suuresta noususta viime vuonna. Rakentamisen määrä kasvaa kuluvana vuonna hivenen (+1 %). Rakentamisen sektorikohtaiset erot ovat suuria tänä vuonna. Toimitilojen rakentaminen kasvaa 11 prosenttia. Erityisesti julkinen rakentaminen on vilkasta, mutta myös liikerakentamisen volyymi kasvaa. Teollisuus- ja varastorakentaminen supistuu tänä vuonna. Toimitilojen heikko kysyntä näkyy myös korjausrakentamisessa ja korjausrakentaminen jää nollakasvuun. Asuntorakentaminen supistuu, miinusta vilkkaan viime vuoden jälkeen edelleen peräti on 7 prosenttia. Ensi vuonna uudistalonrakentaminen supistuu selvästi, lähes 1 prosenttia asuinrakentaminen toimitilarakentamista enemmän. Pirkanmaan infrarakentaminen odottaa uusien hankkeitten käynnistymistä. Nyt investoinnit ovat paljolti kaupunkien ja liikenneviraston rataosaston varassa. Vuoden 212 infrahankkeista Tampereen keskusta-alueella Hämpin parkki ja Ratinan siltakorjaus ovat valmistumassa. Palatsinraitin silta ja Rongankadun alikulkukäytävä ovat valmistuneet. Kyttälän katusaneeraukset ovat jatkuneet 212. Lielahti-Kokemäki radan pe-
5 ruskorjauksen allianssihankkeen rakennustyöt käynnistyivät 212 ja jatkuvat 213. Tampereen katuja parannetaan ja rakennetaan vuonna 213 muun muassa Lamminpäässä ja Vuoreksessa sekä Raholassa, Viialassa ja Hissan alueella. Tampereen rantaväylän suunnitteluvaihe käynnistyi kesällä 212 ja rakentamaan päästään syksyllä 213 ellei viivästyksiä satu. Tampereen katuinvestointibudjetti putoaa vuonna 213 hieman. Jos rantaväylä lasketaan mukaan, investoinnit kasvanevat hieman. Jos rantaväylän aloitus viivästyy 214 puolelle, koko Pirkanmaan infrarakentaminen supistuu. Ratinan kauppakeskus ja Tampereen kansi- ja keskusareenahankkeet odottavat edelleen rakentamispäätöstä. Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusmarkkinat 211 yhteensä 3,8 mrd.euroa Maa- ja vesirakentaminen 38 milj. 1,2 1,8 Rakennus ja kiinteistöalan suhdannetilanne ja poikkeama pitkän aikavälin keskiarvoon,6 Kiinteistönpito 1 45 milj. Uudistalonrakentaminen 1 5 milj.,4,2 Korjausrakentaminen 92 milj. -,2 Lähde: VTT lokakuu 212 -,4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 suhdannetilanne suhdannetilanne, keskiarvo 2-212 Pirkanmaan rakennus- ja kiinteistöalan yritysten suhdannetilanne on barometrikyselyn mukaan kohtalainen, mutta on heikentynyt viime vuodesta ja on pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Rakentamisen suhdannetilanne on kyselyn mukaan toimialoista heikoin. Eri toimialojen suhdannetilanne on suhteellisen tasainen. Yritykset uskovat suhdanteiden hieman heikkenevän ensi vuonna. Heikkeneviin suhdanteisiin uskoo silti pienempi joukko kuin viime vuonna. Heikoimmat näkymät ensi vuodelle on suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennustuote- ja kauppa odottaa suhdanteiden paranevan. Alla olevassa taulukossa on VTT:n ennuste rakentamisen sektorien volyymikehitykselle Pirkanmaalla. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto-odotukset tälle ja ensi vuodelle olivat hyvin samansuuntaiset hinnanmuutokset huomioiden. RAKENTAMISEN ARVO PIRKANMAALLA JA MUUTOSENNUSTE 211...213 ARVO MUUTOS-% MUUTOS-% MUUTOS-% 211, milj. 211 212 213 Asuntorakentaminen 57 7 % -7 % -14 % Muu talonrakentaminen 48-2 % 11 % -4 % - liike- ja toimistorakentaminen 11 - julkinen rakentaminen 12 - teollisuus ja varastorakentaminen 13 - muu uudisrakentaminen 12 Uudisrakentaminen yhteensä 1 5 2 % 1 % -9 % 4 % % 2 % Talojen korjausrakentaminen 92 Maa ja vesirakentaminen 38-4 % % 2 % Koko rakentaminen yhteensä 2 35 2 % 1 % -3 % Lähteet: Tilastokeskus, VTT ennusteet ja laskelmat, marraskuu 212 VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus, Tampere
6 Uudisrakentaminen vielä vilkasta määrä alkaa pudota Pirkanmaa selvisi vuoden 29 rakentamisen laskusta muuta maata paremmin. Vuoden 29 lopulla alkanut asuntorakentamisen voimakas kasvu on näkynyt myös Pirkanmaalla. Tänä vuonna asuinrakentaminen alkaa supistua ja sama suunta voimistuu ensi vuonna. Toimitilarakentamisen ja erityisesti julkinen rakentamisen aloitukset kasvavat tänä vuonna, vaikka muualla maassa oli jo aloituksissa selvästi laskua. Uusia isoja toimitilahankkeita on suunnitteilla ja alkamassa jatkossakin useita kuten ratapihan hotellihanke. Lisäksi Tampereella on suunnitteilla suurhankkeita Ratinan kauppakeskus ja monitoimihalli, jotka toteutuessaan lisäävät rakentamisen määrää merkittävästi. Ne eivät kuitenkaan alkane vielä tällä ennustekaudella. 5 milj. m 3 Uudistalonrakentaminen, aloitetut rakennukset Pirkanmaa yhteensä 4 3 Muut 2 Tampereen seutukunta 1 Tampere 21 23 25 27 29 211 Asuntorakentamisen aloitukset lähtivät reippaaseen kasvuun vuoden 29 viimeisellä neljänneksellä. Rakentaminen lisääntyi erityisesti Tampereella, mutta viime aikoina muu Pirkanmaa on kasvanut Tamperetta enemmän. Kerrostalorakentamisen kasvu on ollut muuta asuinrakentamista vilkkaampaa, alussa nimenomaan tuetun tuotannon takia. Vuonna 211 Pirkanmaalla aloitettiin noin 3 5 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloitetaan noin 3 1 asuntoa. Näistä noin 5 prosenttia rakennetaan Tampereelle, 35 prosenttia Tampereen ympäristökuntiin ja noin 15 prosenttia muualle Pirkanmaalle. Lamaa edeltäneessä korkeasuhdanteessa asuntojen rakentaminen painottui enemmän Tampereen ympäristökuntiin. Asunnoista noin 6 prosenttia rakennetaankin kerrostaloihin, 3 prosenttia omakotitaloihin ja 1 prosenttia rivitaloihin. Ensi vuonna Pirkanmaalla ennakoidaan aloitettavan noin 2 8 asuntoa.
7 4 5 4 3 5 3 as - kpl ASUNTOTUOTANTO, aloitukset Pirkanmaa 4 5 4 3 5 3 ASUNTOTUOTANTO, aloitukset Pirkanmaa as - kpl Kerrostalot 2 5 2 1 5 1 5 Tampereen seutukunta Tampere 2 5 2 1 5 1 5 Rivitalot Omakotitalot 21 23 25 27 29 211 21 23 25 27 29 211 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET, aloitukset JULKISET RAKENNUKSET, aloitukset 1,6,6 1,4 1,2 1,,8 milj. m 3 Pirkanmaa,5,4,3 milj. m 3 Tampereen seutukunta Pirkanmaa,6,4 Tampereen seutukunta,2,2, Tampere 21 23 25 27 29 211,1, Tampere 21 23 25 27 29 211 ylin viiva Pirkanmaa keskimmäinen viiva Tampereen seutukunta alin viiva Tampereen kaupunki Lähde: Tilastokeskus TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET, aloitukset 1,4 milj. m 3 Pirkanmaa 1,2 1,,8,6,4,2, Tampere Tampereen seutukunta 21 23 25 27 29 211
8 Suhdannetilanne kohtuullinen Barometrin vastaajat odottavat suhdannetilanteen hieman heikkenevän ensi vuonna. Vastaajien näkemys oli yllättävän positiivinen. Liikevaihdon ja kannattavuuden uskotaan pysyvän tämän vuoden tasolla ja samoin henkilöstön määrän (+1 %). Hyvä työllisyystilanne sekä usko liikevaihdon säilymiseen ja henkilöstön määrän kasvuun olivatkin tämän Pirkanmaan rakennusbarometrin positiivisimmat tulokset. Hintakilpailu ja kysynnän puute rassaa Rakennusbarometrikyselyyn vastanneet yritykset nostivat suurimmaksi yhteiseksi ongelma-alueekseen edelleen hintakilpailun. Seuraavaksi suurimmaksi toimintakapeikoksi arvioitiin kysynnän puute. 1 8 6 8 9 1 11 12 Hintakilpailu Pirkanmaan rakennusbarometri-kyselyyn vastasi 5 yritystä 1 8 9 8 1 11 12 6 Kysynnän puute Pirkanmaan rakennusbarometri-kyselyyn vastasi 5 yritystä 4 4 2 2 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet VTT Expert Sercvices Oy, 1/212 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet VTT Expert Sercvices Oy, 1/212 Muita ongelma-alueita olivat korkea kustannustaso, työvoiman puute sekä ylitarjonta. Kustannusten nousu tasaantunut Rakennuskustannusindeksin mukaan rakennuskustannukset (kokonaisindeksi) olivat syyskuussa 2,1 prosenttia vuodentakaista ylempänä. Työkustannukset olivat reilut pari prosenttia ja tarvikehinnat 1,5 prosenttia vuodentakaista ylempänä. Suurimmat vuosimuutokset löytyvät tiilistä ja harkoista (> 1 %) sekä valmisbetonista, rakennuslevyistä ja laasteista (> 5 %). Yleinen inflaatio on tällä hetkellä noin 2,7 % ja ennusteet odottavat hieman hidastuvaa kustannuskehitystä. Ensi vuodelle rakentajat ennakoivat omien myyntihintojensa nousevan parilla prosentilla suunnittelija ennakoivat jopa pientä hintojen laskua. Maarakennusalan kustannukset ovat syyskuussa nousseet Tilastokeskuksen mukaan 4,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin muiden teknisten järjestelmien 2,4 prosentista päällysteiden 8,4 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja työkustannusten nousu. Materiaalikustannuksia nostivat etenkin maa- ja kiviainekset sekä bitumi- ja muovituotteet. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,5 prosenttia vuoden 212 toisella neljänneksellä edellisvuodesta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat käyttö- ja jätevesikustannukset, 4,5 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu on ollut selvästi maltillisempaa kuin vuonna 211, jolloin kustannukset nousivat 1 prosentin luokkaa.
9 Asuntokauppa vilkasta Tilastokeskuksen asuntokauppatilaston mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen vuosinousu koko Suomessa vuoden kolmannella neljänneksellä oli 3,3 prosenttia. Tampereella asuntojen hintojen vuosinousu oli kolmannella neljänneksellä 2,7 prosenttia, kun se pääkaupunkiseudulla oli 4,2 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat Tampereella kehittyneet pääkaupunkiseutua ja koko maata hieman. Hintojen nousu on hidasta myös jatkossa Pirkanmaalla. Hintojen uskotaan lähitulevaisuudessa kehittyvän maltillisesti, ja kun talous yskii saatetaan yksittäisiä hinnanlaskukuukausiakin nähdä talvella. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat 4 3 5 3 / m 2 Pääkapunkiseutu 2 5 Koko maa 2 1 5 Tampere 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde: Tilastokeskus, viimeisen tieto IIIq12 Vanhojen kerrostaloasuntojen keskihinta oli III neljänneksellä Tampereella 2 244 /m 2. Vuonna 211 asunto-osakekauppoja tehtiin yli 7 7 kpl. Kauppojen määrä putosi lähes neljälläsadalla edellisvuodesta. Kauppasumma putosi vain vähän ja oli 1 3 milj. euroa. Kiinteistökauppoja (kiinteistön luovutuksia) tehtiin lähes 6 5 kohteesta, vain hieman vähemmän kuin edellisvuonna (-2 %). Kiinteistöjen kauppahintojen summa vähentyi myös hieman (-3 %) ja oli yhteensä 764 milj. euroa. Asuntokaupassa liikkui edelleen selvästi enemmän rahaa kuin muussa kiinteistökaupassa. Kiinteistö- ja asuntokaupan yhteenlaskettu arvo oli vuonna 211 noin 1,8 miljardia euroa. Alkuvuoden kehityksen perusteella ennakoimme kauppojen vähentyvän tänä vuonna sekä määrällisesti että arvollisesti. Asuntokauppojen määrä pudonnee noin 7 prosenttia ja muiden yli 1 prosenttia. Kauppasumma pudonnee noin 5 prosenttia. Mikäli varainsiirtoveron muutos ei saa aikaan kauppapiikkiä ennen vuodenvaihdetta.
1 Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupat Pirkanmaalla Lukumäärä (kpl) Kauppasumma (milj., vuoden 211 hinnoin) 16 Kpl 2 Milj. 12 1 6 8 1 2 8 4 4 2 22 24 26 28 21 212 Enn. 2 22 24 26 28 21 212 Enn. Muut kiinteistökaupat Asuinkiinteistöjen kaupat Lähde: Tilastokeskus, Maanmittauslaitos Asunto-osakkeiden kaupat VTT 1/212 Lokakuun kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien asunnonostoaikomukset ovat laskeneet vuodentakaisesta. Lasku ei ole ollut yhtä voimakasta kuin mitä kuluttajien yleinen luottamus tulevaisuuteen on laskenut. Kotitalouksista 7,2 prosenttia aikoo hyvin todennäköisesti tai melko todennäköisesti hankkia asunnon seuraavan 12 kk:n kuluessa. Vastaava luku viime vuonna samaan aikaa oli 7,8. Pirkanmaalla aikomukset olivat alkuvuonna koko maata korkeammalla, mutta laskivat selvästi syksyllä. Pirkanmaalla asunnon aikoo hankkia 4,9 % Pirkanmaan kotitalouksista, kun vuosi sitten Pirkanmaan luku oli 7,. Catellan syksyn markkinakatsauksen mukaan Tampereen vapaiden toimitilojen määrä ei ole juuri muuttunut pariin vuoteen. Hieman on menty jopa parempaan suuntaan, vaikka Nokialtakin on vapautunut toimistotilaa. Toimistojen vajaakäyttöaste Tampereella on nyt 6,4 prosenttia, myymälätilojen noin 3,3 prosenttia sekä tuotanto ja varastotilojen noin 2,6 prosenttia. Toimistojen sekä teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö on hieman laskenut ja myymälöiden lisääntynyt. Uutta toimitilaa Tampereelle valmistui vuosina 29 1 paljon ja uusia isoja hankkeita on Tampereella suunnitteilla useita.
11 PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI YHTEENVETO VASTAUKSISTA PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI YHTEENVETO VASTAUKSISTA 11 Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannetilanne heikkenemässä 12 Kiinteistöalan tilanne kohtalainen, tunnelmat alavireiset 14 Suunnittelusektorin kova työvoiman kasvu pysähtyy, odotukset heikkenevät 16 Rakentajilla liikevaihto ja työvoima säilyy 18 Tuotemarkkinoilla kovinta kasvua, odotuksia paremmasta 2
12 Kiinteistö- ja rakennusalan suhdannetilanne heikkenemässä Tuoreen suhdannekyselyn mukaan alan suhdannetilanne on viime vuodesta hieman heikentynyt, kuten viime vuonna ennakoitiin. 37 prosenttia vastaaja yrityksistä kokee tilanteen hyvänä tai erittäin hyvänä. Kiinteistöalan tilanne on paras ja rakentajien suhdannetilanne on tällä hetkellä heikoin. Ensi vuonna suhdannetilanteen ennakoidaan heikentyvän edelleen. Tilanteen paranemista odottaa 15 % vastaajista. Paranemista odottavien määrä on selvästi pienempi kuin tilanteen heikkenemistä ennakoivien määrä*). Saldoluku suhdannenäkymille on -24. Yritysten liikevaihto nousee tänä vuonna kuitenkin lähes edellisen vuoden tahtia. Nousun arvioidaan olevan keskimäärin neljä prosenttia. Ensi vuodelle kasvun ennustetaan hiipuvan lähelle nollaa. Toiminnan kannattavuus oli 4 prosentilla vastaajista hyvä tai erittäin hyvä. Tyydyttävänä kannattavuuttaan piti 48 prosenttia. Kannattavuuden ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan ensi vuonna. Saldoluku on -4. Henkilökunnan määrä kasvaa tänä vuonna kahdella prosentilla. Vuonna 213 henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän yhdellä prosentilla. Kasvusta vastaa rakentaminen ja kiinteistöala. Suunnittelussa sekä rakennustuotteissa ja -tarvikekaupassa henkilöstö pysyy tämän vuoden tasolla. Vastaajayritysten keskimääräinen hintataso on viime vuodesta noussut 3,1 prosenttia. Ensi vuodelle ennakoidaan hintatason kasvun jäävän kahteen prosenttiin. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 5 Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusalan yritystä tai toimipaikkaa. Suunnittelusektorin yrityksiä vastasi 1, rakentajia 2, kiinteistöalalta 8 sekä alueen rakennustuotetoimittajia 12 kappaletta. Vastaajien yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 211 oli 1,1 mrd. euroa ja heidän palveluksessaan on tänä vuonna 4 työntekijää. * [Saldoluku kuvaa paranemista ja heikkenemistä ennakoivien vastaajien osuuksien erotusta. Saldoluku voi olla +1...- 1]
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALA 13 SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT 1 1 VUOSI ETEENPÄIN 9 9 8 7 6 Erittäin heikko Heikko 8 7 6 Heikkenee 5 4 3 Tyydyttävä Hyvä 5 4 3 Pysyy ennallaan 2 1 Erittäin hyvä 2 1 Paranee 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA KANNATTAVUUS ENSIVUONNA 5 4 212: +4% 213 % 1 9 8 7 3 2 1 > -15% -1% -5%... % +5% +1% +15% < liikevaihdon muutos 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ HINTAKILPAILU 13 12 11 5% % 1% 5% 2% -1% 1% 3% 3% 9% 2% -13%% 1 9 8 7 6 8 9 1 11 12 1 5 9 4 3 8 2 1 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kiinteistöala Suunnittelu Rakentaminen Rakennustuotteet 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä 5 Rakennus- ja kiinteistöalan yritystä PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 212
14 Kiinteistöalan tilanne kohtalainen, tunnelmat alavireiset Kiinteistöalan suhdannetilanne on kuluvan vuoden aikana ollut edellisvuotta parempi. Tällä hetkellä puolet vastaajista kokee suhdannetilanteen hyväksi, 38 prosenttia tyydyttäväksi ja vain 18 prosenttia huonoksi. Suhdannenäkymien ennakoidaan ensi vuonna heikkenevän lievästi. Saldoluku* on -14. Suhdannetilanteen heikentymisen tärkeimpänä tekijänä nähdään yleinen heikko taloustilanne ja siitä johtuvat rakentamisen hiljentyminen ja investointileikkaukset. Pelkona on myös kuluttajien varovaisuus ja työttömyyden uhka. Alan sisäinen kilpailu on myös haittana. Liikevaihto alan yrityksillä nousee tänä vuonna keskimäärin kolmisen prosenttia. Vuonna 213 liikevaihdon odotetaan pysyvän tämän vuoden tasolla. Nykyistä kannattavuutta pitää hyvänä reilu kolmannes vastaajista. Tyydyttävä tilanne on vajaalla kahdella kolmasosalla. Vuonna 213 kaikki vastaajat odottavat kannattavuuden pysyvän ennallaan. Kannattavuuden saldoluku ensi vuodelle on. Henkilöstömäärä jatkaa kasvu-uralla vuoden 29 notkahduksen jälkeen. Tänä vuonna henkilöstön määrän odotetaan kasvavan kolme prosenttia ja ensi vuonna yhden prosentin verran. Investoinnit pysyvät ensi vuonna ennallaan kahdessa kolmasosassa vastanneista yrityksistä. Neljännes vastaajista ilmoittaa ensi vuonna kasvattavansa investointeja. Kuluvana vuonna hintojen ilmoitettiin nousseen viime vuodesta kolmella prosentilla, joka on viime syksynä ennakoitua isompi kasvu. Ensi vuonna hintatason odotetaan kasvavan lähes samaa vauhtia. Toimintakapeikoista suurimmiksi nousivat tänä vuonna korkea kustannustaso, ylitarjonta sektorilla ja hintakilpailu. Myös rahoitusongelmat, kireät aikataulut ja ammattityövoiman puute hankaloittavat toimintaa. Suhdannekyselyyn vastasi yhteensä 8 kiinteistöalan yritystä. Vastanneissa yrityksissä työskentelee tänä vuonna 48 työntekijää. Vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 13 milj. euroa. * [paranemista ja heikkenemistä ennakoivien vastaajien osuuksien erotus]
15 KIINTEISTÖALA SUHDANNETILANNE SUHDANNENÄKYMÄT VUOSI ETEENPÄIN 1, 1 9, 9 8, 7, Erittäin heikko 8 7 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Heikko Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 7 6 5 4 3 2 1 ODOTUKSET LIIKEVAIHDON MUUTOKSESTA...-15% -1% -5% % +5% +1% +15%... liikevaihdon muutos Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 212: 3,1% 213: % KANNATTAVUUS ENSI VUONNA 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee indeksi 2=1 16 15 14 13 12 11 1 9 8 3% HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ (VASTANNEET YRITYKSET) 5% 3% 4% 3% 5% 6% 2% 5% -1% 3% 1% 2% 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 9 1 11 12 TOIMINTAKAPEIKOT Korkea kustannustaso Hintakilpailu Ylitarjonta sektorilla Kireät aikataulut Rahoitusongelmat Rakennuttajat, isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät PIRKANMAAN RAKENNUSBAROMETRI SUHDANNEKYSELY, SYKSY 212
16 Suunnittelusektorin kova työvoiman kasvu pysähtyy, odotukset heikkenevät Suunnittelusektorilla suhdannetilannetta pitää tällä hetkellä hyvänä tai erittäin hyvänä 3 prosenttia vastaajista. Tilanne on huonontunut viime vuodesta, kuten jo viime syksynä osattiin ennakoida. Suhdannetilanteeseen ei ole odotettavissa paranemista ensi vuonnakaan. Tilanteen heikkenemistä edelleen ennakoi 6 prosenttia vastaajista ja paranemista ennakoi vain 1 prosenttia. Saldoluku on näin ollen -5. Suhdannetilanteen heikentymiseen selvimmin vaikuttava tekijä on yleinen maailmantalouden epävarmuus ja sen mukanaan tuoma taloustilanteen heikkeneminen Suomessa. Vähenevät työt aiheuttavat myös kireää kilpailua alalla. Suunnittelun laskutus (liikevaihto) kasvaa tänä vuonna (+1,5 %). Vuonna 213 laskutuksen arvioidaan kääntyvän laskuun (-2,8 %). Suunnittelijoiden kannattavuus on pysynyt viime vuoden tasolla. Tänä vuonna 4 prosenttia vastaajista pitää kannattavuuttaan hyvänä tai erittäin hyvänä. Heikkona tilannetta pitää 2 prosenttia. Vuonna 213 kannattavuus kääntyy laskuun. Saldoluku on -4. Huonontuneesta tilanteesta huolimatta henkilöstön määrä jatkoi myös tänä vuonna kasvua kolmen prosentin tahtia. Vuonna 213 kasvun arvioidaan pysähtyvän ja henkilöstömäärä pysynee ennallaan. Hintataso jatkoi edellisvuoden kasvuvauhtia olleen 3,7 prosenttia. Ensi vuoden hintatason odotetaan jopa hieman laskevan (-,7 %). Kuluvana vuonna kapasiteetin käyttöaste oli korkea 1 prosentilla, sopiva 7 prosentilla vastaajayrityksistä ja matala 2 prosentilla vastaajista. Käyttöasteen odotetaan pysyvän ensi vuonna ennallaan (6 %) tai laskevan (4 %). Vuoden 212 merkittävimpänä toimintakapeikkona on edelleen hintakilpailu. Sen mainitsi 8 prosenttia vastaajista. Myös kireät aikataulut, lainsäädännön muutokset ja kysynnän puute aiheuttavat häiriötä. Suunnittelijakyselyyn vastasi 1 yritystä tai toimipaikkaa. Yritysten yhteenlaskettu laskutus oli viime vuodelta noin 4 milj. euroa ja yritysten palveluksessa on 5 työntekijää.