Suomalaisen kirkollisen työn keskus

Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2013

Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys... 3 1. Keskusjärjestön toiminta... 4 1.1. Vuosikokous ja luottamushenkilöt... 4 1.2. Johtokunta... 4 1.3. Talous... 5 1.4. Alueelliset neuvottelupäivät... 7 1.5. Toiminnanjohtajan kalenterista... 8 2. Tiedotus... 9 2.1. Rengas-lehti... 9 2.2. Sähköinen viestintä... 10 3. Kirkollinen työ... 11 3.1. Kristillinen kasvatus... 11 3.2. Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia... 12 3.3. Diakonia ja naapuriaputoiminta... 13 3.4. Pappien yhdys- ja tukihenkilö... 13 3.5. Seminaarit ja toiminta lasten parissa... 13 4. Seurakuntatoiminta... 14 4.1. Paikallisseurakuntien toimitilat... 14 4.2. Alueet ja seurakunnat... 15 4.2.1. Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki... 15 4.2.2. Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue... 17 4.2.3. Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar... 19 4.2.4. Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart... 21 4.2.5. Itä ja keski: Berliini, Bielefeld, Dresden, Hannover... 23 Liitteet Lähetyskannatus... 26 Jumalanpalvelustilasto... 27 Tilasto kirkollisista toimituksista... 28 Seurakuntien jäsenmäärät... 28 Johtokunta, papit, työntekijät... 29 Suomalaiset Saksassa -tilasto... 30 Kannen kuva: Berliinin tanhuryhmä Kopukkaporukka, kuva: Kosti Heiskanen SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 2

Tuloksekkaita neuvotteluja Puheenjohtajien tervehdys Vuoden 2013 tunnussana: Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. Hepr. 13: 14 Puheenjohtaja Karl-Friedrich v. Knorre ja koko johtokunta kiittävät heille osoitetusta luottamuksesta. Papistollemme vuosi 2013 oli muutosten vuosi. Helena Eckhoffin seuraajaksi valitun Anna-Maari Ruotasen tehtävään asettaminen tapahtui huhtikuussa Kölnissä. Helena Eckhoff siirtyi sijaispapiksi Etelä-Saksaan, kunnes uusi pappimme Matti Nikkanen saapui paikalle täyttämään tehtäväänsä syksyllä. Etelästä Helena siirtyi pohjoiseen, jossa Päivi Vähäkangas oli jäänyt äitiyslomalle. Kiitämme erityisesti Helena Eckhoffia siitä, että hän toistaiseksi jatkaa ja auttaa meitä tässä muutosvaiheessa. Uudet papit ovat saaneet seurakunnissaan sydämellisen vastaanoton. Kiitämme antoisasta yhteistyöstä koko papiston ja heidän koordinaattorinsa kanssa. ja olemme jo pohtineet ensimmäiset säästöprojektit, joista Rengas-lehden ilmestymismäärän harveneminen on ehkä huomattavin. Tingimme mieluummin lehden määrästä kuin sen laadusta. Suurkiitos lopuksi kuuluu työntekijöillemme Mauri Lunnamolle, Ritva Prinzille ja Anne Koskimaalle. Arvostamme työpanostanne, tuhannet kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Hallintopuolella meitä on vuonna 2013 työllistänyt Berliinin Suomi-keskuksen tulevaisuuden turvaaminen. Vanha vuokrasopimus sanottiin irti ja uusi sopimus saatiin tiukkojen neuvottelujen jälkeen ajantasaiseksi. Berliinin maakirkko on vuosien pohjustamisen jälkeen myöntynyt tukemaan Berliinin suomalaisen seurakunnan tiloja pienellä summalla; tähän työvoittoon olemme hyvin tyytyväisiä. Myös SKTK:n yhteistyö Berliinin kirkkoraadin ja Suomi-Keskus ry:n kanssa on nyt hyvällä pohjalla. SKTK:n toimisto ja johtokunta ovat myös osallistuneet pappien työsuhteitten uudelleen järjestämistä koskevaan Suomen ja Saksan kirkkojen väliseen kirjeenvaihtoon. Tämä dialogi on edelleen käynnissä ja se tulee vielä jatkumaan. Taloudellisesti joudumme tulevaisuudessa säästämään. Koska olemme yleishyödyllinen yhdistys, olemme viime vuosina tarkoituksella pienentäneet sitä varantoa, mikä on vuosien varrella kertynyt taseeseemme. Tämä on johtanut siihen, että rahavaramme ovat vähentyneet. Tätä polkua pitkin emme kuitenkaan voi vaeltaa enää pitkään Karl-Friedrich v. Knorre puheenjohtaja Annaliisa Kühn varapuheenjohtaja Kuva: Anssi Elenius SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 3

1. Keskusjärjestön toiminnassa on luotu hyvät yhteistyösuhteet Hampurin merimieskirkon tiloissa järjestetty SKTK:n vuosikokousviikonloppu toi esille niin hedelmällisen yhteistyön Merimieskirkon kanssa kuin myös Hampurin pääkonsuli Erja Tikan positiivisen suhtautumisen työhömme. Taloudellisesti katsottuna vuoden toiminnallinen tulos oli hieman odotettua parempi. Neuvottelut Berliinin Suomi-keskuksen vuokrasopimuksen uusimisesta saatettiin päätökseen. 1.1. Vuosikokousviikonloppu Hampurissa Suomalaisen kirkollisen työn keskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hampurin merimieskirkolla lauantaina 16.3. Vuosikokousviikonloppu alkoi perjantaiiltana Suomen Hampurin pääkonsulin, Erja Tikan, residenssissään pitämällä vastaanotolla. Vieraanamme oli merimieskirkon edustajien lisäksi Suomen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto- Timonen. SKTK:n 18:sta jäsenestä edustettuina oli 16 suomalaista seurakuntaa sekä suomalais-saksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ), jotka kaikki olivat lähettäneet kokoukseen virallisen edustajansa. Münsterin seurakunnan äänivaltaa käytti valtakirjalla Kölnin edustaja. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi pääkonsuli Erja Tikka. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa puheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jo yhden kaksivuotiskauden puheenjohtajana toiminut Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt). Koska viime vuonna varapuheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi valittu Minna Schotten joutui jättämään tehtävänsä kesken toimikautensa, valittiin Annaliisa Kühn varapuheenjohtajaksi yhdeksi vuodeksi. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Antaa tietoa ja tukea seurakuntien toimintaan ja velvollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Edesauttaa seurakuntien jäsenhankintaa tiedotuksellisin keinoin. Jatkaa vuonna 2010 aloitettua aluekeskusten taloudellista tukemista vuosikokouksen päättämässä laajuudessa sekä vastata niissä toimivien kolmen seurakuntaassistentin työantajavelvoitteista. Järjestää seurakunnille yhden päivän seminaari myyjäisten organisoinnista yhdessä Pohjois-Saksan merimieskirkon kanssa. Johtokunnan kaikki erovuossa olleet jäsenet valittiin uudelleen johtokuntaan: varsinaisiksi jäseniksi kahdeksi vuodeksi Felix Tölle (Bielefeld) ja varajäsenenä toiminut Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue). Varajäseniksi valittiin Leena Nikula (München) ja varsinaisena jäsenenä toiminut Milja von Fragstein (Lyypekki) yhdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenistä erovuorossa eivät olleet varsinaiset jäsenet Iina Fischer (Köln) ja Reettakaisa Sofia Salo (Münster) eikä varajäsen Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue). Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Päivi Kantti (Frankfurt) ja Katriina Wegener (Frankfurt). Johtokunnan ilmoitus valita toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo kassanhoitajaksi seuraavaan vuosikokoukseen asti merkittiin tiedoksi. 1.2. Johtokunta kokoontui viisi kertaa Johtokunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin (Päivi Vähäkangas kevään ja Anssi Elenius syksyn kokouksissa) ja yhdistyksen toiminnanjohtajan (Mauri Lunnamo) muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuva: Ritva Prinz Johtokunta 2013 Johtokunta kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 80 asialistan kohtaa. Suomalaispappeja edusti johtokunnan työskentelyssä pappien koordinaattori. Kokousten valmistelijana ja sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Johtokunnan ja pappien yhteinen vuosittainen suunnittelukokous pidettiin huhtikuussa Frankfurt am Mainissa. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa www.rengas.de -sivuilla samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokouksen osallistujille. Johtokunnan kokoonpano käy ilmi taulukosta sivulla 29. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 4

1.3. Taloudenhoitajan kertomus Kertomusvuoden tilinpäätös osoittaa kulujen olleen 471.968,05 (edellisenä vuonna 430.996,83 ) ja toiminnallisen tuloksen jääneen 21.842,97 (edellisenä vuonna -5.734,17 ) negatiiviseksi. Kulujen, kuten myös tulojen, nousun pääasiallinen syy oli, että etelän alueen sijaispappi oli seitsemän kuukautta kestäneen sijaisuuden ajan tavanomaisesta poiketen palkattu SKTK:n työntekijäksi ja EKD korvasi hänen palkkakulunsa yhdistykselle. Kertomusvuoden talousarviossa oli varauduttu tulouttamaan omasta vapaasta pääomasta 24.826,56 tuloksen nollaamiseksi, joten suunnitelmaan verrattuna toiminnallinen tulos oli odotettua hieman parempi. Tase pieneni -20.441,69 päätyen 184.607,22 :n loppusummaan. Kolmena viime vuonna omaa vapaata pääomaa on tarkoituksellisesti tuloutettu aluekeskusten tukemiseen. Saksan suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa eli n. 518.000,- saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Edelliseen vuoteen verrattuna luvuissa ei tapahtunut juuri muutoksia. SKTK:n ja pappien toimintakuluihin osoitettiin 133.000,-. Suomi-Seuran ulkosuomalaisten tiedotusvälineiden toimintaan ja järjestöjen tiedotukseen myöntämästä avustuksesta saimme toimintavuonna 1.100,- (1.300,- ). SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli 41.013,26 (vuotta aiemmin 42.280,89 ) eli 9 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainostuloista sekä seminaarien ja kurssien osallistumismaksuista. Menopuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 43 % (edellisvuonna 44 %) kaikista kuluista. Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintansa edelleen omalla varainhankinnallaan sekä saamillaan lahjoituksilla. Saadut lahjoitukset / 2012 2013 muutos Alue- ja nuorisotoiminta 1.291,91 1.026,25-265,66 Kirkollinen työ 5.174,79 3.648,00-1.527,00 Lähetystyö ja kv. diakonia 13.421,14 12.210,20-1.210,94 Rengas 21.939,53 22.129,00 189,47 Yhteensä 41.827,37 39.013,45-2.814,13 Suomen evankelis-luterilainen kirkko rahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä 118.100,- (117.600,- ). Tästä summasta kirjataan vuosittain 6.000,- Frankfurtin seurakuntatilojen kalustamiseen vuonna 2007 Suomen kirkolta saatua rahoitusta, jota on vielä kuittaamatta 20.000,-. Seurakuntien omassa käytössä olevien toimintatilojen vuokrakuluihin saadut avustukset olivat kertomusvuonna 61.844,-. Vuokrakulut Berliinin Suomikeskuksen, Frankfurtin, Hannoverin ja Kölnin seurakuntien tiloista olivat yhteensä noin 87.000. Omavastuuosuutena maksettavaksi jäi näin noin 25.000. Julkinen rahoitus Läpimenevät tulot Omarahoitus Lahjoitukset Tuloutus omasta vapaasta pääomasta 20% 9% 6% 4% Tulot 2013 61% SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 5

* suluissa olevat numerot tarkoittavat tilipäätöksessä esiintyviä kirjanpidon tilinumeroita * suluissa olevat numerot tarkoittavat tilipäätöksessä esiintyviä kirjanpidon tilinumeroita SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 6

Kulut 2013 SKTK:n seurakuntatoiminta Kiinteät kulut -3% Läpimenevät kulut Hallinto, investoinnit -34% -43% -20% Pappien toimintarahat 2012 2013 Pohjoinen (28010 *) 7.126,47 6.919,64 Länsi (38010) 7.164,58 6.789,80 Lounas (48010) 7.781,79 7.661,84 Etelä (58010) 8.287,58 7.315,28 Itä ja keski (68010) 7.639,58 8.513,44 38.000,00 37.200,00 Kirjanpito pidettiin ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat Hannoverissa 8.2.2014 vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener. Tarkemmat tiedot yhdistyksen taloudesta löytyvät tilipäätöksestä ja taseesta 2013. Mauri Lunnamo 1.4. Aluepäivät antoivat uusia virikkeitä Aluepäivät toivat seurakuntien edustajia yhteen loka- ja marraskuussa. Keski- ja Itä-Saksan seurakunnat pohtivat aluepäivillä Bremenissä 1.-2.11.2013 kuolevan ja surevien omaisten kohtaamista. Läntisen ja lounaan alueen edustajat kokoontuivat Kölniin 26.10.2013 keskustelemaan vapaaehtoistoiminnasta seurakunnissamme. Etelän seurakunnat aloittivat yhteistyön uuden papin kanssa Münchenissä 9.-10.11.2013 valmistelemalla ja toteuttamalla yhteisen messun. Toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo vieraili aluepäivillä tuoden SKTK:n terveiset. Osanottajat kokivat aluepäivät tärkeäksi foorumiksi vaihtaa ajatuksia ja niiden annin hyödylliseksi toiminnan kehittämisen kannalta. Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 7

1.5. Poimintoja toiminnanjohtajan allakasta Maaliskuu: Suomen kirkon ulkoasiain neuvoston jäsen, piispa Matti Repo, vieraili yhdistyksen toimistossa keskustelemassa ajankohtaisista ja tulevista haasteista Saksassa tehtävässä suomalaisessa kirkollisessa työssä. SKTK:n vuosikokousviikonloppuna oli Suomen Hampurin pääkonsuli, Erja Tikka kanssamme täystyöllistetty. Sen lisäksi, että hän ammattitaitoisesti johti puhetta vuosikokouksessamme, järjesti hän perjantai-iltana noin 50 henkilön suuruiselle ryhmällemme vastaanoton residenssissään. Kyseessä olivat samalla jäähyväiset, sillä pääkonsulin virasto suljettiin kesällä osana Suomen valtion säästötoimia. Toukokuu: Berliinissä alkoivat neuvottelut Suomi-keskuksen vuokrasopimuksen uusimisesta ja EKD:ssa suomalaispappiemme työsuhteiden mahdollisesta uudelleen järjestämisestä. Suomi-keskuksen vuosikokouksessa Berliinissä rahoittajan edustajan ominaisuudessa esittämäni ehdotukset tilinpäätöksen tekotavan muuttamisesta sekä uuden toimintavuoden taloussuunnitelman hyväksyttämisestä vuosikokouksella eivät saaneet kannatusta. Kesäkuu: Hampurin merimieskirkolla pidettiin SKTK:n järjestämänä ensimmäinen joulumyyjäisten neuvottelupäivä, johon osallistui edustaja(t) kuudesta seurakunnastamme. Kaikkiaan meitä oli 14 henkeä. Kuulimme yksityiskohtaisia esimerkkejä siitä, miten Hampurin merimieskirkon mammuttimyyjäiset organisoidaan ja markkinoidaan. Isot kiitokset alustajina toimineille merimieskirkon johtaja Satu Oldendorffille sekä palveluvastaava Tiina Ylitalolle. Viikko myyjäisseminaarin jälkeen Hampurin merimieskirkolla juhlittiin yhdessä perheen, ystävien ja tuttujen kanssa Satu Oldendorffin 60-vuotispäivää. Syyskuu: Suomi-keskuksessa Berliinissä tapasivat yhteisen neuvottelupöydän ääressä SKTK:n molemmat puheenjohtajat kollegansa suomalaisesta seurakunnasta ja Suomi- Keskus ry:stä. Neuvottelujen aihe oli tilojen käyttösopimuksen uusiminen sekä vuokrasopimuksen muutostavoitteista sopiminen. Marraskuu: SKTK:n monivuotinen (2001-2008) sosiaalikuraattori, Lyypekin Suomi-Kodin johtaja Maija-Liisa Mattila (ent. Zawallich, ent. Bode) kuoli muutama viikko ennen 70- vuotispäiväänsä. Hänen omasta toivomuksestaan merihautaus Itämereen tehtiin ilman normaaleja hautajaismenoja suomalaisen tangomusiikin soidessa. Joulukuu: EKD:ssa vuodesta 2006 ulkosaksalaispiispana ja samalla meidän suomalaisten asioista vastuussa olevan osaston johtajana toiminut piispa Martin Schindehütte hyvästeltiin juhlallisessa jumalanpalveluksessa Hannoverin Herrenhausenin kirkossa. Samassa juhlassa vihittiin virkaansa hänen seuraajansa piispa Petra Bosse-Huber. Mauri Lunnamo Kuva: Mauri Lunnamo, SKTK:n arkisto SKTK:n entinen sosiaalikuraattori ja Lyypekin Suomi-Kodin johtaja Maija-Liisa Mattila kuoli 3.10.2013. SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 8

2. Facebook ja neliväri-rengas tiedotuksen kanavina Tiedottamisen pääkanavat olivat jo vakiintuneeseen tapaan Rengas-lehti, sähköinen uutiskirje ja nettisivut. Facebookiin avattiin SKTK:n virallinen sivu Suomalaiset seurakunnat Saksassa. Sasujuhlamessuista tiedottamiseen panostettiin ja ne saivat julkisuutta myös muussa mediassa. 2.1. Rengas-lehti muuttui neliväriseksi Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa painomäärän ollessa keskimäärin 4.625 (4.888 vuonna 2012). Renkaan ilmestymisessä toteutettiin taas hiukan uudenlaista aikataulua, koska edellisenä vuonna havaittiin, että niin mainostajien kuin seurakuntien ilmoitusten takia on järkevää, että loppuvuodesta numeroita on enemmän. Kaikki numerot saavuttivat lukijat aikataulun mukaisesti. Vuoden alusta lähtien käytettiin postin PremiumAdresslisäpalvelua, jonka avulla ennen kaikkea tuntemattomiksi menneet osoitteet saadaan joko selvitettyä tai poistettua. Osoitteiden virheprosentti laski näin vuoden kuluessa 5 %:sta 1 %:iin ja postimaksuissa saatiin puhdasta säästöä (lisäpalvelumaksun vähentämisen jälkeen) n. 500 Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Rengas-lehti: Rengas-lehti toimitetaan lukijoille vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina viikkoina kahdeksan kertaa vuoden aikana. Selvitetään mahdollisuudet muuttaa lehti kokonaan neliväripainetuksi. Jokainen seurakunta tuodaan jossain muodossa esille lehden artikkelisivuilla ainakin joka toinen vuosi. Toiminnasta kertovien sivujen painopiste säilytetään tulevissa tapahtumissa. Joka numerossa julkaistaan ainakin yksi henkilöhaastattelu. Ainakin kuudessa numerossa on laajempi aihekokonaisuus (ns. pääaihe). Suurlähetystön tapahtumista kertovia tiedotteita julkaistaan lehden jokaisessa numerossa, Suomen Saksaninstituutin ja DFG:n tapahtumia koskevia artikkeleita tarpeen mukaan. Toimintavuonna Rengas-lehden takakanteen ja etukannen sisäsivulle myydään kuuteen numeroon maksullinen kokosivun ilmoitus. Sähköinen viestintä: Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on www.rengas.de. Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle ja papeille. Sähköinen uutiskirje lähetetään sen tilanneille vähintään neljä kertaa toimintavuoden aikana. Facebookin Saksan suomalaisten ryhmään päivitetään säännöllisesti uusin Rengas-lehden kansi ja siellä tiedotetaan kiinnostavista tapahtumista. Vuoden aikana pyritään löytämään lisäksi ainakin yksi nettifoorumi, jossa voimme tehdä työtämme tunnetuksi Saksaan muuttoa suunnitteleville. Muuta: SKTK:n työstä julkaistaan uutta tietoa vähintään kaksi kertaa vuodessa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sivuilla sekä kerran suurlähetystön ja EKD:n nettisivuilla. Saksalaisessa mediassa julkaistaan vuoden kuluessa yksi SKTK:n työstä kertova artikkeli. euroa. Hyvänä apuna tuntemattomien osoitteiden selvittämisessä toimivat myös seurakuntien puheenjohtajat. Edellisvuoden tapaan seurakunnat ja kielikoulut saivat taas käyttöönsä marras-joulukuun numeron ylimääräisiä lehtiä (yhteensä 1810 kpl) ja jakoivat näitä hyvällä menestyksellä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa. Kuva: SKTK:n arkisto Lehden taittaja vaihtui vuoden alusta. Yhteistyö uuden taittajan, Marija Skaran kanssa käynnistyi erinomaisesti. Lehden päätoimittajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Renkaan tuotantokustannukset olivat 2,39 painettua lehteä kohden (2012 2,20). SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 9

Tiedotuksen työryhmän tapaamisessa huhtikuussa Kaubissa työstettiin lehden nelivärikonseptia. Neliväriseen lehteen siirryttiin numerosta 6-7/2013. Näin lehti sai entistä ajanmukaisemmat raamit ja sisältö voidaan tuoda uudella tavalla esiin. Laajempia aihekokonaisuuksia oli kuudessa lehdessä, mm. Hampurin merimieskirkko, Sasu-riparien 30- vuotisjuhla, häät ja kuoleman ja surun kohtaaminen. Henkilöhaastatteluja tai niihin pohjautuvia henkilöjuttuja oli joka numerossa, kaikkiaan 23. Lehdessä kerrottiin vuoden aikana 12 seurakunnan henkilöstä tai tapahtumasta ja Hampurin merimieskirkosta. Tiedotuksen työryhmä Kuva: Ritva Prinz Sekä suurlähetystö että Suomen Saksan-instituutti julkaisivat tiedotteen lehden joka numerossa. Yhteistyö seurakuntien, niiden tiedottajien ja pappien kanssa oli suunnitelmallista ja sujuvaa. Papit osallistuivat aktiivisesti materiaalin tuottamiseen, kirjoittaen esim. lähetystyöstä, rippikouluista, kirkollisten toimitusten järjestämisestä ja kirkkovieraan etiketistä. DFG:n tapahtumista tiedotettiin tarpeen mukaan, mm. syksyn konserttikiertueista. Lehden takakannessa ilmestyi maksettu koko sivun ilmoitus kolmessa numerossa, etukannen sisäsivulla kuuden sivun tavoitteesta jäätiin ¼ sivun verran. Ilmoitusmyynnin tulos jäi n. 4.100 alle tavoitteen. Syynä tähän oli puuttuvien takasivun ilmoitusten lisäksi se, että muutama vuosi-ilmoittaja lopetti mainostamisen eikä tilalle saatu tarpeeksi uusia. 2.2. Facebookiin avattiin virallinen sivu Nettisivuilla pyrittiin käyttämään erityisesti pääsivun nostoja ja ajankohtaista-toimintoa mielenkiintoisten uutisten esille tuomiseksi. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana kuusi. Facebookiin avattiin SKTK:n virallinen sivu Suomalaiset seurakunnat Saksassa. Sivulla on mainostettu tapahtumia (esim. seuraavan viikonlopun "parhaat palat tai myyjäiset) ja julkaistu muuta suomalaista sisältöä, kuten juhannustervehdys, sekä jaettu Suomen kirkollisten ja virallisten tahojen julkaisuja. Sasu-juhlamessuja mainostettiin Facebookin lisäksi seurakuntien käyttöön tehdyllä mainoslehtisellä, netissä ja sähköisessä uutiskirjeessä sekä kesäkuun alussa rekisterissä kirjattuna olleille entisille rippikoululaisille lähetyllä kirjeellä (n. 600 vastaanottajaa). Pastori Päivi Lukkarin kanssa kehiteltiin tiedotusstrategiaa ja -materiaalia lähetystyön keräyskohteiden mainostamiseksi. Kielikoulujen uusi Renkaan yhdyshenkilö, Mari Aalto Braunschweigista on myös tiedotuksen työryhmän jäsen ja aloittanut tehtävän innostuneesti ja uusia ideoita mukaan tuoden. Suurlähetystön nettisivuilla kerrottiin Sasu-riparien juhlavuodesta ja myyjäisistä sekä pääkonsuli Erja Tikan blogissa SKTK:n vuosikokouksesta. Sasuripareista julkaistiin juttu myös DFG-Rundschaussa ja myyjäisistä Kölner Wochenspiegelissä ja Frankfurter Rundschaussa. Suomen kirkon ulkosuomalaistyön nettisivuilla kerrottiin Stuttgartin itse valmistetuista kirkkotekstiileistä ja Suomen Sillassa naapuriaputyöstä. Kuva: SKTK:n arkisto Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 10

3. Rippikouluista ja lähetyksestä tiedotettiin kattavasti 3.1. Isostoiminta kiinnosti nuoria Tärkeimpänä tehtävänä nuorten parissa tapahtuvasta työstä oli saksalais-suomalaisten rippikoulujen järjestäminen. Rippikouluajan jälkeen nuoria kutsuttiin mukaan IsoSasu-toimintaan. Yhteiset viikonloput keräsivät yhteen Sasu-toiminnasta innostuneita nuoria ympäri Saksaa. Tavoite Sasu-juhlavuoden toteuttamisesta onnistui; projekti oli näkyvästi esillä sekä Rengas-lehdessä että Internet-sivuillamme ja juhlavuoden kunniaksi järjestettiin rippikoulumessuja syys-lokakuun aikana yhteensä 12 paikkakunnalla. Rippikoulu ja isostoiminta SKTK:n järjestämään rippikoulutyöhön osallistui vuoden 2013 aikana yhteensä 30 rippikoululaista. Lisäksi työssä oli mukana 8 ryhmänohjaajaa eli isosta, kaksi apuohjaajaa ja kolme opettajaa: lounaisen alueen pappi Anssi Elenius Turun Martinseurakunnan leirillä 2.-11.8. sekä itä - ja keskisen alueen pappi Päivi Lukkari ja lännen alueen pappi Anna-Maari Ruotanen Espoon Olarin seurakunnan leirillä 25.7.-2.8. Rippikoulujaksoon kuului maaliskuun alussa tutustumisjakso (Vortreffen), tutustumiskäyntejä saksalaisen ja suomalaisen kotiseurakunnan toimintaan sekä kirjallisia tehtäviä. Kaikki rippikoulun opettajat osallistuivat suunnitteluseminaariin toukokuussa Hampurin merimieskirkolla. Lokakuussa järjestetyn JuureS-tapahtuman teemana oli Kuuletko kutsun. Mukana pohtimassa kutsua kristilliseen elämään, eettisten valintojen tekemistä sekä tulevaisuuden kutsua oli 42 henkilöä. Yksi viikonlopun tarkoitus oli myös innostaa nuoria mukaan IsoSasukoulutukseen ja muuhun nuorisotoimintaan. JuureSviikonloppua ohjaamassa olivat Päivi Lukkari, Anssi Elenius ja Anna-Maari Ruotanen. Kuluneen vuoden aikana isoskoulutuksen rakennemuutoksen vuoksi koulutusviikonloppuja järjestettiin kahden sijaan kolme. Oberurselissa kaksi kertaa ja Nürnbergissä kerran. Jokaiseen viikonloppuun osallistui 15-18 nuorta ja isostoiminnan suosio vaikutti kasvavan erityisesti edellisenä kesänä rippikoulun käyneiden keskuudessa. Sasu-juhlavuosi 30-vuotista saksalais-suomalaista rippikoulutyötä juhlittiin viettämällä syys-lokakuussa rippikoulumessuja ympäri Saksaa. Sasu-juhlavuoden messuja järjestettiin Hampurissa, Bielefeldissä, Hannoverissa, Berliinissä, Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Rippikoulun juhlavuosi: Toteutetaan Sasu-rippikoulun 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kahden maan kansalainen -projekti. Projekti koostuu Renkaassa julkaistavista artikkeleista sekä syksyn alussa kymmenessä suomalaisessa seurakunnassa vietettävästä Kahden maan kansalainen -messusta. Messut toteutetaan yhdessä vuonna 2013 konfirmoitujen ja muiden seurakunnan alueella asuvien saksalaissuomalaisten nuorten kanssa ja niihin kutsutaan erityisesti kaikkia Sasu-riparin käyneitä. Rippikoulu: Toimintavuonna pyritään tavoittamaan rippikoulun kautta vuonna 1998 syntyneitä nuoria henkilökohtaisen seurakuntayhteyden piiriin. Tavoitteena on vähintään 35 rippikoululaisen kokonaisryhmä. Rippikoululaisille järjestetään tutustumisviikonloppu Oberurselissa 8.-10.3.2013. Suomessa toteutettavia rippileirejä järjestetään kaksi, yhteistyökumppaneina ovat Turun Martinseurakunta ja Espoon Olarin seurakunta. Syksyllä järjestettävän JuureS-viikonlopun erityisenä tavoitteena on motivoida kuluvan vuoden rippikoululaisia mukaan suomalaissaksalaiseen nuorisotoimintaan. Isoskoulutus ja muu nuorisotyö: Tavoitteena on, että isoskoulutukseen osallistuu rippileirillä työskentelevien isosten (8) lisäksi 10 muuta nuorta. Nuoret saavat koulutuksessa valmiuksia isosena ja apuohjaajana toimimiseen niin rippikoululeireillä kuin motivaatioleirillä sekä järjestötoiminnan käytäntöihin ja oman toiminnan organisointiin. Isoskoulutuksen rakenteellisen uudistuksen vuoksi toimintavuonna järjestetään poikkeuksellisesti kolme isoskoulutusviikonloppua: IsoA tammikuussa Oberurselissa, IsoB huhtikuussa Nürnbergissä ja uusi IsoSasu 1 marraskuussa. Lokakuussa järjestettävä JuureS-viikonloppuleiri yhdistää juuri rippikoulun käyneitä ja jo pitempään toiminnassa mukana olleita nuoria. Leirin tavoitteena on tukea nuorten kasvua vastuullisiksi kristityiksi. Vahvistetaan GfdJ:n asemaa SKTK:n nuorena seurakuntana. Pappi osallistuu ohjaavana ja tukevana jäsenenä nuorisoraadin kokouksiin ja GfdJ:n järjestämään valtakunnalliseen Jugendtreffiin. Järjestetään yksi alueellinen Minicamp-viikonloppu yhteistyössä alueen papin ja GfdJ:n kanssa. Osallistutaan Saksan evankelisilla kirkkopäivillä toteutettavan suomalaisen messun saarnan toteuttamiseen. Kirkkopäiville osallistuu 10 suomalais-saksalaisen nuoren ryhmä. Jugendtreff Kuva: Sara Spadinger SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 11

Düsseldorfissa, Münsterissä, Kölnissä, Karlsruhessa, Frankfurtissa, Münchenissä, Stuttgartissa ja Nürnbergissä. Päivi Lukkari oli valmistellut messulle kaksikielisen rungon, jota voitiin paikkakuntakohtaisesti yhdessä toteutusryhmän kanssa soveltaa. Musiikki oli yhdistelmä rakkaita ja tuttuja virsiä sekä suosittuja nuorten veisuja vuosikymmenten ajalta. Messuista tiedottamiseen, niiden mainostamiseen ja entisten Sasu-nuorten mukaan kutsumiseen panostettiin sekä SKTK:n toimiston taholta että seurakunnittain paikallistasolla lähettämällä mm. henkilökohtaisia kutsuja. Mukana messun toteuttamisessa olikin osalla paikkakunnista joukko entisiä Sasu-nuoria, vaikka tavoite entisten Sasu-rippikoululaisten yhteen kokoamisesta ei toteutunut niin laajasti kuin toivottiin. Muuta nuorten toimintaa Toukokuun alussa 11 nuoren ryhmä oli Päivi Lukkarin johdolla mukana toteuttamassa Hampurin kirkkopäivillä Jaakko Löytyn Wähäwäkisten juhlaveisuu -messua sekä suomalaisella merimieskirkolla pidettyjä hartaushetkiä. Jugendtreff-tapahtuma kokosi syyskuussa parikymmentä nuorta Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä yhteiseen viikonloppuun Würzburgiin. Syksyllä järjestetty Leipomisviikonloppu kutsui nuoria Bielefeldiin tutustumaan suomalaisten perinneleivonnaisten valmistamisen saloihin. Anna-Maari Ruotanen Sasu-juhlamessu Bielefeldissä Kuva: Soile Vainio-Tölle 3.2. Vuosikokous valitsi uudeksi tukikohteeksi Naisten Pankin Seurakuntien käyttöön tuotettiin uutta materiaalia tukikohteista ja vinkkejä keräysideoista. SKTK:n vuosikokouksessa valittiin uudeksi tukikohteeksi Naisten Pankki, jonka hankkeita koordinoi ja hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. Tiedotusmateriaali ajankohtaistettiin ja lähetystyö sai Renkaaseen oman logon. Renkaan nettisivujen artikkelit uudistettiin. Renkaassa julkaistiin alkuvuodesta kaksi artikkelia lähetystyön perusteista sekä nykypäivästä ja sen haasteista. Uusi tukikohde esiteltiin omassa artikkelissaan. Lisäksi Renkaassa esiteltiin seurakuntien keräysideoita. Nkurenkurun sisäoppilaitoksesta ja Naisten Pankista kertovia postikortteja ja esitteitä voi tilata SKTK:n toimistosta levitettäviksi jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien yhteydessä. Lähetystyön yhteyshenkilöille ja kirkkoraatien puheenjohtajille lähetettiin infokirje. SKTK:lta anottiin mahdollisuutta järjestää kahdet lähetystyön ja kansainvälisen diakonian neuvottelupäivät. Päivillä oli tarkoitus päivittää tiedot lähetyksen ja kohteidemme ajankohtaisesta tilanteesta, kartoittaa seurakuntien ja yhteyshenkilöiden tarpeet tiedotuksen suhteen sekä suunnitella ideapankkia yhteyshenkilöiden ja seurakuntien käyttöön. Marraskuulle suunniteltu Stuttgartin neuvottelupäivä jouduttiin peruuttamaan vähäisten ilmoittautumisten tähden. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Kerätään ajankohtaista tietoa SKTK:n avustuskohteista Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun avulla, päivitetään sitä Rengas-sivustolle ja muuhun esittelymateriaaliin sekä toimitetaan materiaalia lähetyksen yhteyshenkilöille. Seurakuntien käyttöön välitetään lähetysalueiden kiertokirjeet ja tuotetaan juliste- ja esitemateriaalia. Nostetaan tiedotuksen avulla seurakuntalaisten itseymmärrystä lähetyksen vastuunkantajina. Julkaistaan Renkaassa aiheeseen liittyvä artikkeli. Tavoitteena on kerätä lähetyskohteille koko Saksan alueella vuoden aikana yksi euro / seurakuntalainen. Koska Kirkon Ulkomaanavun tuki Bangladeshissa sijaitsevalle naisten turvakodille päättyy, valitaan SKTK:n vuosikokouksessa sen tilalle uusi avustuskohde Nkurenkurun koulun (SLS) rinnalle. Lähetysaiheisia lounaita ja tempauksia järjestettiin Frankfurtissa, Stuttgartissa ja Düsseldorfissa. Dresdenissä järjestettiin lähetyskirpputori. Berliinin ja Frankfurtin joulumyyjäisissä oli oma erillinen myyntipöytä lähetyksen hyväksi. Vakiintuneet keräykset toteutettiin entiseen tapaan. Jumalanpalvelusten kolehtien ja muiden keräysten tulokset käyvät ilmi liitteenä olevasta taulukosta s. 26). Päivi Lukkari SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 12

3.3. Diakonian vastuualuetta uudistettiin Naapuriapu-toiminnasta vastasi lokakuuhun 2013 saakka Helena Eckhoff. Hänen seuraajansa työalavastaavana on Matti Nikkanen. Samalla työalan nimi muuttui kriisitueksi ja diakoniaksi. Kertomuskaudella papit järjestivät paikallisia tapaamisia naapuriavun yhteyshenkilöille. Matti Nikkanen 3.4. Koordinaattori tuki pappien yhteistyötä ( 11.7.2013 Päivi Vähäkangas, 12.7.2013 sijaisena Anssi Elenius) Saksan suomalaispappien koordinaattori valmisteli ja johti pappien puhelinpalaverit, jotka pidettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein. Hän edusti pappien yhteistä näkemystä SKTK:n johtokunnan kokouksissa ja osallistui valmistelutyöryhmän palavereihin. Koordinaattori huolehti yhdessä toiminnanjohtajan kanssa myös papiston sijaisuuksiin liittyvien asioiden järjestämisestä. Sekä keväällä että syksyllä papit kokoontuivat kaksipäiväiseen työseminaariin. Huhtikuussa Bingenissä pohdittiin pappien työn tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja valmistauduttiin toukokuun ideointikokoukseen yhdessä johtokunnan kanssa. Syyskuussa Heppenheimissa keskityttiin Saksan suomalaispappien perustyöhön, jotta vuoden 2013 aikana aloittaneet kaksi uutta pappia hahmottaisivat toimintaympäristönsä paremmin ja kokeneet papit voisivat tarkistaa omat käytäntönsä. Erityisen huomion kohteena oli kirkollisten toimitusten lainsäädännöllinen monimuotoisuus. Samalla käytiin läpi muita käytännön järjestelyihin liittyviä kysymyksiä, tarkistettiin valtakunnallinen vastuualuejako ja suunniteltiin seuraavaa vuotta. Anssi Elenius 3.5. Seminaareja ja kielikouluvierailuja Aikuiset: Tammikuussa järjestettyyn naisten seminaariin osallistui 25 naista. Seminaarissa pohdittiin naisena elämistä, sen haasteita ja voiman lähteitä ja sen vetäjinä toimivat draamakouluttaja Raija Airaksinen-Björklund ja Helena Eckhoff. Hannoverissa pidettiin maaliskuussa raamattuseminaari aiheesta Kolossalaiskirje mitä merkitsee elää kristittynä ja lokakuussa aiheesta Usko. Syyskuussa järjestettiin Bielefeldissä naisten ilta lähetystyön perusteista ja lokakuussa seminaari Raamatun ihmiskuvasta. Dresdenissä pidettiin syyskuussa seminaari aiheesta Usko. Rukoushelmiseminaareja järjestettiin kaikissa itä-keski ja pohjoisen seurakunnissa sekä Mannheimissa. Saksan suomalaispapit huhtikuussa 2013 Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Pappien työneuvottelujen ja -kokoontumisten järjestäminen, valmistelu ja johtaminen: puhelinpalaveri 1-2 kertaa kuukaudessa kaksipäiväinen työseminaari huhtikuussa ja syyskuussa vuosikokouksen yhteydessä työkokous pappien ja johtokunnan yhteinen suunnitteluseminaari huhtikuussa Tiivis yhteistyö SKTK:n toiminnanjohtajan, johtokunnan ja työntekijöiden kanssa Saksan suomalaispappien työn kehittäminen ja työolojen parantaminen Osallistuminen kaikkiin johtokunnan kokouksiin pappien edustajana Yhteydenpito ulkosuomalaistyön toimistoon Osallistuminen Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin Uusien pappien työhön perehdyttämisen järjestäminen Suomalaispappien edustaminen tarpeen mukaan Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Aikuiset Suomenkielisen kristillisen perinteen ylläpitämiseksi ja syventämiseksi aikuisten keskuudessa papit toteuttavat seurakunnissa teemaseminaareja jostakin yhdessä sovitusta tai seurakuntalaisten toivomasta aiheesta (esim. Raamattu, Luther, ulkosuomalaisuus, vanheneminen). Teemaseminaarit pyritään järjestämään jumalanpalveluksen, naisten aamiaisen tai muun tapahtuman yhteydessä. Lisäksi toteutetaan viikonlopputapahtumana Naisten seminaari, johon odotetaan 40 osallistujaa. Kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 13

Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Alueen pappi vieraili säännöllisesti seuraavissa suomikouluissa: Bielefeld, Braunschweig, Bremen, Düsseldorf, Hannover, Kiel, Köln, Lyypekki, München, Münster, Stuttgart pyhäkoulun tai uskonnonopetuksen merkeissä. Bielefeldin ja Braunschweigin suomikoululaiset osallistuivat seurakunnan joulujumalanpalveluksen toteuttamiseen. Päivi Lukkari osallistui Berliinin suomikoulun motivaatioleirille toukokuussa. Päivi Lukkari Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Alueiden papit vierailevat säännöllisesti alueellaan toimivissa kielikouluissa. Mikäli mahdollista, pappi osallistuu jokaiselle kielikoulujen motivaatioleirille osana leirin vetäjätiimiä. Lasten ryhmät osallistuvat adventti- ja joulujumalanpalvelusten toteuttamiseen. Kuva: Ritva Prinz 4. Seurakuntatoiminta rakentui jumalanpalvelusten ympärille 4.1. Paikallisseurakuntien toimitilat Vuoden taisto käytiin Berliinissä. Jo keväällä teimme ensimmäiset yhteydenotot vuokranantajaan vuoden vaihteessa päättyvän Suomi-keskuksen vuokrasopimuksen uudistamisesta. Berliinin maakirkon edustajien kanssa asiasta oli alettu neuvotella jo edellisenä vuonna. Berliinin suomalainen seurakunta ja Suomi-Keskus ry liittyivät mukaan syksyllä. Lopputulos oli yhdistykselle erinomainen: vuokrasopimus saatiin uusittua juuri niillä muutoksilla kuin halusimme, joten SKTK:n taloudellinen riski poistui. Suomi-Keskus ry:lle uusi sopimus on taloudellinen helpotus. Suurin ilonaihe on kuitenkin se, että maakirkon synodi päätti vuodesta 2014 alkaa taloudellisesti tukea Suomi-keskuksen vuokranmaksua vuosittaisella avustuksella. Suomen kirkko maksoi SKTK:lle Berliinin Suomikeskuksen vuokra-avustusta 23.100,-. Tämä summa sisältyy kohdassa 1.3. mainittuun Suomen kirkon rahoitukseen. SKTK oli vastuullinen kuukausittaisesta vuokranmaksusta ja sai vuokran ja vuokratuen erotuksen kuukausittain Suomi-keskukselta. Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko avusti Frankfurtin seurakunnan toimitilojen vuokranmaksua 17.744,- eurolla seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. SKTK siirsi saamansa avustuksen Frankfurtin suomalaiselle seurakunnalle, joka hoitaa itse tilojensa kuukausittaisen vuokranmaksun. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen ylläpitäminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Löytää yhdessä EKD:n ja ao. maakirkkojen kanssa rahoitusmalli aluekeskusten vuokrakustannusten siirtämisestä niiden kokonaisuudessaan kannettavaksi. Suomalaisseurakuntien käyttämistä seurakunta- ja kirkkotiloista ei peritä käyttökorvauksia tai mikäli peritään, ne maksetaan ao. maakirkon ja/tai EKD:n varoista. Seurakuntayhtymä rahoitti 19.500,- Kölnin suomalaisten kokoontumistilojen vuokraa. Myös täällä SKTK vuokrasopimuksen haltijana vastaa kuukausittaisesta vuokrasta ja seurakunta korvaa sen ja tuen erotuksen yhdistykselle. Iloinen yllätys oli, että loppuvuodesta todettiin vuokran sivukulujen ennakkomaksun olleen huomattavasti toteutuneita kustannuksia korkeampi. Tästä johtuen seurakunnan maksuosuus pieneni 58 %:ia budjetoituun verrattuna ja ennakkomaksua vähennettiin marraskuun alusta lukien. Bielefeldin rovastikunta tuki kaupunkinsa suomalaisen seurakunnan toimintaa 1.680,- eurolla. Toimintavuoden aikana toimisto sai muutamia yhteydenottoja seurakunta- tai kirkkotilojen käyttömaksupyyntöihin liittyen. Tietojemme mukaan korvauksia ei lopulta kuitenkaan jouduttu maksamaan, vaan saksalainen seurakunta ja paikallinen maakirkko/seurakuntayhtymä sopivat korvauksista keskenään. EKD:n heinäkuussa julkaisema kirjanen Kirchliche Räume miteinander teilen on hyvänä apuna ja lisänä maksuttomuudesta kamppaillessamme. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 14

4.2. Alueet ja seurakunnat 4.2.1. Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki (Päivi Vähäkangas -31.8.2013, sijaisena Helena Eckhoff 1.9.2013-) Toiminta keskittyi suurelta osin jumalanpalvelusten ja naisten iltojen sekä seminaaripäivien ympärille. Kohokohtia Hampurissa olivat SKTK:n vuosikokous Merimieskirkon tiloissa ja osallistuminen Saksan evankelisten kirkkopäivien ohjelmaan. Myyjäiset ja joulukirkot kokosivat sankkoja joukkoja kauempaakin. Asetetut tavoitteet jumalanpalvelusten ja hartauksien kohdalla saavutettiin. Äitiysloman ja sijaisuuden johdosta papin läsnäolo Hampurin merimieskirkolla ei voinut olla niin tiivistä kuin se olisi ollut vakinaisella työntekijällä. Tästä johtuen yhteydet muihin Pohjoismaiden kirkkoihin olivat vain satunnaisia. Bremen Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin viisi kertaa. Huhtikuussa oli pääsiäisjumalanpalvelus, jota edelsi virsiseminaari ja lokakuussa oli vuorossa rukoushelmi - seminaari ja sen päätteeksi messu. Joulujumalanpalveluksen jälkeen laulettiin joululauluja. Maaliskuussa pidettiin naistenilta, jonka aiheena oli koti ja perhe eri elämänvaiheissa. Hampuri Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin 11 kertaa, joista yksi oli SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä, yksi Saksan evankelisten kirkkopäivien yhteydessä, yksi riparimessu ja yksi kansanlaulumessu. Hampuri oli vuonna 2013 SKTK:n vuosikokouspaikkakunta. Se toi kirkolle ihmisiä suomalaisista seurakunnista ympäri Saksaa. Kirkolla on aloitettu messuryhmän toiminta tarjoamalla seurakuntalaisille tehtäviä osallistua messun toteuttamiseen ja toisaalta helpottamaan papin jumalanpalvelusvalmisteluja. Samalla se sitouttaa seurakuntalaisia jumalanpalveluselämään. Toukokuun alussa (1.-5.5.) järjestettiin Hampurissa Saksan evankeliset kirkkopäivät. Torstaina 2.5. pidettiin niiden ohjelmaan kuuluvia hartauksia kirkolla neljästi. Sasu -nuorten toimittama alkuillan hartaus keräsi paikalle jopa kuusikymmentä henkeä. Iltapäivällä pappi piti esitelmän otsikolla How Christianity came to Finland. Myös sinne yleisöä saapui paljon odotettua enemmän ja ilahduttavan monesta eri maasta. Perjantaina 3.5. suomalaisten panos kirkkopäivillä oli harmittavasti samaan aikaan kahdessa paikassa: Seafarers Night messussa saarnasi Sakari Lehmuskallio ja samaan aikaan toteutimme Harburgissa merimieskirkon kuoron, orkesterin sekä Sasunuorten kanssa Wähäwäkisten juhlaveisuun. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Hampuri: 11 jumalanpalvelusta, joista yksi musiikkimessu, yksi perhe- ja/tai nuortenmessu ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Yksi jumalanpalveluksista toteutetaan Saksan evankelisten kirkkopäivien yhteydessä. Kielikoululaisille järjestetään kaksi omaa jumalanpalvelusta. Lisäksi pidetään hartauksia. Bremen: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) yhdessä Hannoverin seurakunnan kanssa. Lauluseminaari keväällä jumalanpalveluksen yhteydessä. Pappi alustaa naisten keskusteluillassa ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Kiel: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Lyypekin seurakunnan kanssa (perheet). Pappi osallistuu naisten keskusteluaamiaisille ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Joulujumalanpalvelus toteutetaan yhdessä kielikoulun kanssa. Lyypekki: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Kielin seurakunnan kanssa (perheet) ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Joulujumalanpalvelus toteutetaan yhdessä kielikoulun kanssa. Suomi-Kodilla järjestetään hartauksia ja kauneimmat joululaulut. Lisäksi ylläpidetään yhteyksiä alueen keskeisiin yhteistyötahoihin kuten Hampurin pääkonsulaattiin (suljetaan kesällä 2013), DFG:hen, pohjoismaisiin kirkkoihin sekä muihin ekumeenisiin yhteistyökumppaneihin. Syyskuussa oli koko Hampurin alueella Nacht der Kirchen -tapahtuma ja myös Merimieskirkolla se sai paljon vierailijoita. Tarjolla oli hartauksia, musiikkia ja kirkon esittelyä. Syksyn jumalanpalveluselämän aloitti kaikille entisille riparilaisille järjestetty 30-vuotisjuhlamessu, johon oli kutsuttu rippikoululaisia kolmelta vuosikymmeneltä tapaamaan toisiaan, muistelemaan ja laulamaan yhdessä. Jumalanpalveluselämä oli kirkolla säännöllistä ja sitä piristivät erilaiset messut kuten Kansanlaulumessu marraskuussa ja itsenäisyyspäivänä järjestetty suuri juhlamessu. Torstaihartaudet pidettiin eri henkilöiden toimesta joka torstai työkerholaisille. Vuoden viimeisiä kuukausia leimaavat pohjoisen alueella myyjäiset ja joulukirkot. Molemmat ovat tilaisuuksia, jotka vetävät paikalle paljon niitäkin, joita ei vuoden aikana muulloin näe seurakunnan tilaisuuksissa. Joulumyyjäisiä valmisteltiin jälleen pitkään ja hartaasti valtavan vapaaehtoisjoukon voimin. Tammikuussa järjestettiin rukoushelmiseminaari ja maaliskuussa viini- ja virsi-ilta. SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 15

Hampurin koulu vietti jumalanpalvelusta syyskuussa ja joulujuhlassa pappi piti hartauden. Kiel Jumalanpalveluksia tai messuja oli neljä kertaa. Yksi messu oli yhteinen Lyypekin suomalaisen seurakunnan kanssa ja sitä edelsi vaellus. Kevätkaudella järjestettiin kaksi naisteniltaa, joissa toisessa tehtiin rukoushelmiä ja kerrottiin niiden merkitys ja toinen oli virsilauluilta, joka innosti seurakuntalaisia laulamaan. Joulujumalanpalveluksen jälkeen laulettiin yhdessä joululauluja. Kielissä pappi oli jouluvierailulla ja kertoi lapsille joulukoristeiden merkityksestä. Lyypekki Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin viisi kertaa. Lyypekin, Kielin ja Hampurin seurakuntalaiset kokoontuivat syyskuussa yhteiselle vaellukselle Nütschaun luostarin ympäristöön. Joululaulut laulettiin Suomi-Kodilla. Kevätkaudella oli rukoushelmiseminaari ja kaksi naisteniltaa. Syyskaudella naistenilta, jossa Elämäni palat -aineiston perustalla muisteltiin lapsuuden leikkejä ja ystäviä. Helena Eckhoff Kirkkopäivillä Hampurissa Kuva: SKTK:n arkisto Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Puheenjohtaja -Vorsitzende Kaarina Lindemann Varapj. 2. Vorsitzende Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi, Kirsti Lieske Varajäsenet Ersatzmitglieder Nadja Tamsen Hannele Järvinen Kirkkomusiikki Kirchenmusik Ulla Kostia-Mielke Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Kirsti Lieske Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Anna-Liisa Kothe Leena Passiniemi Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Annikki Pleus, Eeva Siemer KIEL Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Pirjo Menges Leena Paschen Raili Stuhr, Tuire Spielvogel, Leila Sihvonen Marja-Leena Heltimoinen-Janzik, Pirjo Kühn Riikka Eriksson-Schulz Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Tuire Spielvogel, Leena Paschen Raili Stuhr Raili Stuhr Riikka Eriksson-Schulz, Torsten Schulz SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 16

LYYPEKKI LÜBECK Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Milja v. Fragstein Inkeri Kosunen-Bittner Eija Langhoff, Horst Trense, Sisko Struckmeyer, Noora Alimattila Asta Flegler, Kirsti Ide Milja v. Fragstein Rauli Lundgren Kirsti Ide Kirsti Ide Sirkka Houriez, Ilse Voige 4.2.2. Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Jumalanpalveluspaikkoja: Aachen, Bonn, Dorsten, Koblenz (Helena Eckhoff -31.1.2013, Anna-Maari Ruotanen 1.2.2013-) Jumalanpalveluselämälle asetetut tavoitteet toteutuivat onnistuneesti. Pyhäkoulutyö ja yhteistyö kielikoulujen kanssa sekä muu kasvatustyö toimi osassa seurakunnista hyvin, mutta kaikilla paikkakunnilla tavoite esimerkiksi raamattupiiristä tai kielikouluvierailuista ei vielä toteutunut. Uuden papin tutustuminen seurakuntalaisiin, seurakuntiin ja niiden toimintaan sekä eri ekumeenisiin tahoihin ja DFG:n toimintaan ja yhteistyö ovat saaneet sujuvan ja hyvän alun. Düsseldorf Düsseldorfin seurakunnassa jumalanpalveluksia vietettiin yhteensä 6. Yksi kohokohta oli kesäkuun jumalanpalvelus, joka toteutettiin perhejumalanpalveluksena ja jonka yhteydessä pidettiin kaksi kastetta. Marraskuussa vietettiin musiikkipainotteista hiljaisuuden messua. Arkipyhäkoulu kerran kuussa keräsi lapsiperheitä yhteen yhteensä 11 kertaa. Pyhäkoululaiset osallistuivat myös kahden jumalanpalveluksen toteuttamiseen. Pappi vieraili Düsseldorfin kielikoulussa kauden aikana kaksi kertaa. Adventinajan joulumyyjäiset järjestettiin yhdessä yhteistyöseurakunnan kanssa kahtena lauantaipäivänä. Myyjäisten yhteydessä seurakunta oli mukana toteuttamassa kansainvälistä Kauneimmat joululaulut tilaisuutta. Köln Kölnissä pidettiin vuoden aikana 8 päiväjumalanpalvelusta, yksi iltajumalanpalvelus yhdessä Suomesta vierailleen nuorten ryhmän kanssa, tuhkakeskiviikon iltahartaus sekä yksi yhteinen jumalanpalvelus yhteistyöseurakunnan kanssa. Jokaiseen jumalanpalvelukseen oli osittain tarkoituksella, osittain sattumalta, valikoitunut oma teemansa (mm. uuden papin tehtävään asettaminen, Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Köln: 8 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus ja paastonaikana maaliskuussa 2 viikkohartautta Düsseldorf: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus Ruhrin alue: 4 jumalanpalvelusta Münster: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus Pyhäkoulu- ja uskonto-opetusta kaikissa alueen kielikouluissa kerran lukukaudessa. Keskusteluillat / raamattupiirit seurakuntalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kotija sairaalakäynnit suunnitellaan yhdessä naapuriapuvapaaehtoisten kanssa. Ekumeenista yhteistyötä toteutetaan isäntäseurakuntien, konventtien ja ACK:n kanssa. Yhteydenpito DFG:n paikallisosastoihin. Kirkollisten juhlapyhien korostaminen seurakuntaelämässä. Suunnitella ja toteuttaa työntekijävaihdos niin, että seurakuntalaiset ja uusi aluepappi löytävät toisensa jo tämän toimintavuoden aikana. Uuden työntekijän tutustuminen työkenttään ja kontaktien solmiminen yhteistyökumppaneihin (mm. maakirkot, saksalaisten yhteistyöseurakuntien papit, kielikoulut, DFG, Suomen edustustot). edesmenneiden seurakunnan aktiivijäsenten muistojumalanpalvelus, Sasu-juhlavuoden messu, kastejumalanpalvelus), mikä vaikutti positiivisesti jumalanpalveluksiin osallistujien määrään. Seurakunnan viihtyisät omat tilat mahdollistivat monipuolisen toiminnan seurakuntalaisille ja virittävät myös ideoimaan uusia toimintamahdollisuuksia. SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 17

Yhteydet saksalaiseen yhteistyöseurakuntaan, DFG:hen sekä kielikoulun kanssa olivat hyvät, pappi vieraili syksyn aikana kolmessa eri-ikäisten kielikouluryhmässä. 1. adventtiviikonloppuna järjestetyt myyjäiset olivat yksi vuoden kohokohdista ja sujuivat hienosti keräten yhteen suomalaisia ja suomalaisuudesta kiinnostuneita Kölnin alueelta ja kauempaakin. Münster Jumalanpalvelus kutsui Münsterin suomalaisen seurakunnan jäseniä vuoden aikana 6 kertaa, joista yksi oli perhejumalanpalvelus. Jumalanpalvelukset olivat edelleen seurakunnan keskeisin toimintamuoto, joka kokosi seurakuntalaisia yhteen kattavimmin. Jumalanpalveluselämää rikastuttamassa oli useassa jumalanpalveluksessa laulanut kuoro sekä kahdessa jumalanpalveluksessa avustanut kielikoululaisten ryhmä. Aikaisemmilta vuosilta tuttua tapaa jumalanpalvelusta edeltävään lasten pyhäkouluhetkeen jatkettiin. Adventin aikana järjestettiin myös Kauneimmat joululaulut tilaisuus. Ruhrin alue Ruhrin alueella jumalanpalvelusta vietettiin toimintakauden aikana yhteensä 4 kertaa. Jumalanpalveluspaikkoina olivat Bochum, Hattingen ja Dorsten. Lokakuussa naisten syysseminaari kokosi seurakuntalaisia aiheen Satujen taikaa äärelle. 1. adventtina kielikoulun ja seurakunnan yhteinen joulujuhla keräsi paljon väkeä yhteisen jouluisen ohjelman ja ruokailun pariin. Anna-Maari Ruotanen Seurakuntien luottamushenkilöt DÜSSELDORF Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Tuija Marttinen-Grote Anneli Born Teija Wilms, Tuula Ahonen-Giersch,Tuula Lutter, Marianne Hucke Pirjo Mau, Marika Koski Päivi Tâg Raphael Nigbur Liisa Zimmermann, Minna Bräuer Marianne Hucke Teija Wilms Margareta Pyykkönen-Bloemer, Hilkka Herbst KÖLN Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzender Varajäsenet Ersatzmitglieder Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Tiina Lehto-Steenblock Jürgen Dietrich Jari-Pekka Mansfeld, Tiina Ripatti, Zoran Uroic, Iina Fischer, Dr. Wilhelm Slawyk Hanni Fahrbach, Kalle Uroic Tiina Lehto-Steenblock Arja Pique, Ritva Pförtner Dr. Wilhelm Slawyk Jürgen Dietrich Maija Meiering, Eija Eßer SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 18

MÜNSTER Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Paula Dierig Ulla Luhtanen Ingrid Ranft, Reettakaisa Sofia Salo, Sari Bülter, Mirja Schoon Christoforo Schweeger, Tuula Herrmann Ulla Luhtanen Liisa Hoffmann Tuula Herrmann, Mirja Schoon Reettakaisa Sofia Salo Ingrid Ranft Werner Henke, Hubert Paul RUHRIN ALUE Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Anna-Liisa Diestelhorst Helena Kehrmann Aira Kaun, Marketta Göbel-Uotila, Anja Maßel, Ritva Käpernick Anja Exner, Irma Koßmann Terhi Varkila Anna-Liisa Diestelhorst Ritva Käpernick Albrecht Winkler, Arja Geesmann 4.2.3. Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Jumalanpalveluspaikkoja: Freiburg, Gießen, Kassel, Ludwigshafen am Rhein Frankfurtin joulumyyjäiset ja omien tilojen entistä intensiivisempi käyttö herättivät laajempaa yhteishenkeä kaikkien Rhein-Mainin seudun suomalaisten keskuudessa. Patikkakirkot kokosivat väkeä myös seurakuntakeskusten ulkopuolella. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet olivat: Frankfurt: 10 jumalanpalvelusta, joista kaksi musiikkipainotteista, yksi perhekirkko ja yksi yhdessä Dornbuschgemeinden kanssa. Lisäksi osallistutaan neljän suomalaistyyppisen musiikkimessun suunnitteluun ja toteuttamiseen Mainzissa sekä ulkomaalaisseurakuntien kansainvälisen konventin jäsenenä erityisesti helluntaimaanantain tapahtumaan. Pappi vierailee kaikissa seurakunnan toimintaryhmissä ja Eurooppa-koulussa. Lisäksi hän pyrkii poikkeamaan kielikoulun 17 ryhmän vieraana eri puolilla Rhein Main-seutua. Säännöllinen yhteydenpito kunniakonsulin toimiston, Suomalais-saksalaisen kauppakillan ja DFG:n eri paikallisosastojen kanssa. Dornbuschin tiloista huolehtii kirkkoraadin lisäksi seurakuntaapulainen. Raadin tueksi varainhankinnassa kaksipäiväisten joulumyyjäisten kautta kootaan oma projektiryhmä. Karlsruhe: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi patikkakirkkona ja yksi yhdessä Lukasgemeinden kanssa. Pappi osallistuu naisten aamiaisten toteuttamiseen ja vierailee kielikoulussa. Voimavarojen puitteissa osallistutaan ulkomaalaisseurakuntien kansainvälisen konventin työskentelyyn. Yhdessä DFG:n kanssa huolehditaan suomalaisen kulttuurin läsnäolosta Badenissa. Kassel: 2 jumalanpalvelusta, toinen kevätretkenä yhdessä Göttingenin kanssa Niedergandernissa ja toinen joulukirkko kauneimpine joululauluineen. Lisäksi toiveiden mukaan lauluilta syksyllä. Ludwigshafen am Rhein: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi vaelluskirkko ja yksi yhdessä Rheingönheimin protestanttisen seurakunnan kanssa. SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 19

Suomalaispappi toteutti yhdessä Frankfurtin ja Karlsruhen kirkkoraatien sekä paikkakuntien yhteyshenkilöiden kanssa sovitut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet. Lisäksi hän toimi pyydettäessä kaikkien Hessen- Nassaun, Kurhessenin ja Waldeckin, Pfalzin ja Badenin maakirkkojen alueilla asuvien suomalaisten ja heidän perheidensä tukena sekä arjessa että juhlassa. Rhein- Neckarin suomalaisen seurakunnan toiminta selviää sen omasta toimintakertomuksesta. Frankfurtin suomalainen seurakunta iloitsi Dornbuschin evankelisen seurakuntakeskuksen yhteydessä olevien tilojensa lisääntyvästä käytöstä. Uusien tilojen seitsemäs käyttövuosi merkitsi kirkkoraadille myös päätöksiä kuluneiden paikkojen uudistamiseksi. Dornbuschin suomalaisten joulumyyjäisten tavoitteena on varainhankinnan lisäksi luoda laajempaa yhteishenkeä kaikkien Rhein-Mainin seudun suomalaisten keskuudessa. Tavoitteet toteutuivat erinomaisen hyvin varainhankinnassa ja myös talkoolaisten määrään oltiin lopulta tyytyväisiä. Kaksipäiväisen myyjäistapahtuman yhteydessä voidaan myös pitää yllä adventin suomalaisia perinteitä Hoosianna-hymnin kaikuessa saksalaisen Dornbusch-seurakunnan kanssa yhdessä viettettävässä adventtijumalanpalveluksessa. Karlsruhessa tiivis yhteistyö DFG:n ja kielikoulun kanssa jatkoi hyvää perinnettä. Vuoden kuluessa kerättiin osallistujia Luther-opintomatkalle vuonna 2014, mutta joulukuun lopulla matka jouduttiin peruuttamaan ilmoittautuneiden määrän jäädessä kolmanneksen tavoitteesta. Adventtijumalanpalveluksen jälkeen yhteinen joulujuhla kokosi jälleen Lukas-seurakunnan salin täyteen. Vakiintuneita vaellus- tai patikkakirkkoja toteutettiin Giessenin, Karlsruhen ja Kasselin seuduilla sekä keväällä että syksyllä. Maakirkkojen koordinoimaan ekumeeniseen, kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja jumalanpalveluksiin osallistuttiin sekä Frankfurtissa että Karlsruhessa (Internationaler Konvent Christlicher Gemeinden Rhein- Main e.v. ja IKCG in Baden). Anssi Elenius FRANKFURT Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Seurakuntien luottamushenkilöt Katriina Wegener Eeva Moilanen Frankfurtin luottamushenkilöjen tietoja muutettu vuosikokouksen hyväksyttyä toimintakertomuksen. Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer KARLSRUHE Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Jutta Gonder, Rainer Schmidt, Markus J. Miettinen, Aira Pikkarainen Riitta Hartikainen-Weder, Iris Dagbagli Markus J. Miettinen Hanna Purho, Katri Laakso, Sabine Laakso, Klaus-Jürgen Trabant Irja Six Elina Oldenbourg Aira Pikkarainen Kalervo Laakso, Kari Eskelinen Liisa Heinze Liisa Schreibmeier Pirjo Polletin, Ritva Rudisch, Eila Greschner Kristiina Cassé, Liisa Plitz Liisa Heinze Anni Poikonen, Anu Tervo, Janne Tervo, Paula Valpola Pirjo Polletin Hilkka Vogel, Anne Reichle SKTK:n toimintakertomus 2013 sivu 20