POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 JOENSUU Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2006 Dnro PKA-2004-Y-201 (121) 1 ASIA Ympäristölupa, joka koskee ampumaratoja HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto Onttolantie 20 80510 Onttola LAITOS JA SEN SIJAINTI Ampumaradat sijaitsevat Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunta-alueella Onttolassa Kontiolahden kunnan Lehmon kylässä Suomen valtion omistamalla tilalla RN:o 13:1 ja vuokratuilla tiloilla RN:o 13:9 ja 13:81. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella säädetään tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. Asetuksen 6 :n 2 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on päätöksellään 22.12.2003 velvoittanut rajavartioston hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla 31.12.2004 mennessä. ASIAN VIREILLE TULO Lupahakemus on toimitettu 16.12.2004 ympäristökeskukselle. ALUEEN HISTORIAA Sotilaskoulutus aloitettiin Onttolassa jo yli 100 vuotta sitten. Vuonna 1878 Onttolaan perustettiin harjoitusalue, joka sisälsi myös ampumaradan. Vuonna 1892 hankittiin lisää maata uutta, entistä pitempää rataa varten. Tämä ampumarata sijaitsi nykyisten 150 metrin kivääriradan ja pienoiskivääriratojen paikalla. Rajavartiosto on toiminut Onttolassa vuodesta 1922 lähtien. Pitkä kiväärirata on vuodelta 1927. Pienoiskiväärirata ja 150 metrin kiväärirata rakennettiin vuonna 1956. Hirvirata perustettiin vuonna 1965 ja pistoolirata vuonna 1975.
2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUU MAANKÄYTTÖ Ampumaradat sijaitsevat Onttolan taajaman välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Laitoksen alue on osoitettu osayleiskaavassa ampumarata-alueeksi. Taajama taas on osayleiskaavassa pääasiassa merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Sen asukasluku on kasvanut vuosina 1980-2003 noin 350 henkilöllä ja oli vuonna 2003 noin 850 henkilöä. Voimakkainta on asutuksen kasvu ollut runsaan omakotitalorakentamisen aikoina 1980-luvun lopulla sekä aivan viime vuosina. Onttolan kaikki ampumaradat ovat olleet käytössä paljon ennen näitä rakentamis- ja muuttoaaltoja. Ampumarata-alueen luoteispuolella sijaitsee osayleiskaavan mukainen Lykynlammen retkeily- ja ulkoilualue. Rata-alueen itä- ja pohjoispuolinen alue on osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolle saa rakentaa vain ulkoilua palvelevia rakennuksia. Taajaman lähellä, siitä länteen, sijaitsee Joensuun lentokenttä. Ampumaradat ja lentokenttä muodostavat yhtenäisen melualueen. Ampumarata-alueen eteläpuolella sijaitseva Pohjois-Karjalan rajavartioston esikuntaalue on yleiskaavaan merkitty puolustusvoimien alueeksi, jolla on säilytettävä kulttuurihistoriallisen miljöön erityisarvot. Rajavartiolaitoksen esikunta-alueella olevat rakennukset ovat kyseistä toimintaa palvelevia toimisto-, huolto-, koulutus-, majoitus- ja varastorakennuksia, joissa työskennellään pääasiassa valtion virastojen aukioloaikoina. Esikunta-alueella sijaitsee myös henkilökunnan asuinrakennuksia. Hakemuksen mukaan Onttolan alueella on keskeinen ja tulevaisuudessa todennäköisesti kasvava merkitys hallinnon, tukitoimintojen sekä palkatun henkilöstön koulutuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta. Ampumaradat sijaitsevat I luokan pohjavesialueella. Lähin vedenottamo on Lykynvaaran pohjavedenottamo, jonka kaukosuojavyöhykkeellä radat ovat. Ratojen taustavallien ja vedenottamon etäisyys on 1 200-1 400 metriä. Vedenottamon alueella pohjaveden pinta on noin kuusi metriä korkeammalla tasolla kuin ampumarata-alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Joensuun lentoaseman suunnasta kohti Höytiäisen kanavaa, jolloin ampumaradat jäävät pohjaveden virtausten suhteen vedenottamon ala- ja sivupuolelle. AMPUMARATOJEN TOIMINNOT Käytettävät radat: Ampumarata-alueella on seuraavat yksittäiset radat: - 24-paikkainen 150 metrin kiväärirata - 30-paikkainen 300 metrin kiväärirata (sisältää 150 metrin ampumatasan) - liikemaali- eli hirvirata (sisältää 75 ja 100 metrin ampumatasat) - 60-paikkainen 50 metrin pienoiskiväärirata - 10-paikkainen 50 metrin pienoiskiväärirata lämmitetyllä ampumakatoksella - 5-paikkainen 50 metrin pienoiskivääri- ja ampumahiihtopaikka - 50-paikkainen 25 metrin pistoolirata Ammuntojen suorittaminen:
3 Ampumaratoja käytetään ensisijaisesti rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä johtuvien ammuntojen suorittamiseen. Lisäksi ratoja käyttävät muut valtion viranomaiset, kuten Pohjois-Karjalan prikaati, ja alueiden ampumaurheilua harrastavat seurat. Ampumaradoilla saa ampua alle 12 mm kaliiperisilla luotiaseilla. Haulikolla ampuminen on kielletty. Radoilla ammunta on sallittua arkipäivinä klo 8.00-20.00 ja viikonloppuisin 9.00-20.00. Ampuminen on kielletty pitkäperjantaina, 1. pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona ja 1. joulupäivänä. Varusmiesten koulutusammunnat 150 ja 300 metrin kivääriradoilla muodostavat pääosan kivääriratojen ammunnoista. Nämä ammunnat tapahtuvat pääasiassa virka-aikana klo 8.00-16.00. Kivääriradoilla on lisäksi järjestetty viikonloppuisin joitakin kilpailuja klo 9.00-14.00. Lisäksi radoilla on yksittäisiä ampujia viikonloppuisin. Pistooliradalla pääosa laukauksista ammutaan arkipäivisin klo 8.00-16.00. Pistooliradalla on järjestetty viikonloppuisin joitakin kilpailuja klo 9.00-14.00. Lisäksi radalla on yksittäisiä ampujia viikonloppuisin. Ampumahiihtoradalla pääosa laukauksista ammutaan johdetuissa harjoituksissa klo 17.00-19.00. Lisäksi radalla on päivisin yksittäisiä ampujia. Hirviradalla pääosa laukauksista ammutaan johdetuissa hirviammunnan koetilaisuuksissa elo-syyskuussa klo 17.00-19.00. Radalla ammutaan myös pistoolilla arkisin klo 8.00-16.00 sekä käydään kilpailuja kesäkaudella viikonloppuisin 9.00-20.00. Lisäksi radalla on yksittäisiä ampujia kesäkaudella klo 9.00-20.00. Varusmiesten kivääriammunnat ajoittuvat tammi-helmikuulle sekä heinä-elokuulle eli saapumiserien palvelukseen astumisen alkuun. Henkilökunnan pistooliammunnat taas tapahtuvat huhti-toukokuussa ja loppusyksyllä. Siviilit ampuvat lähes täysin kesäkautena, jolloin käydään myös ampumakilpailuja. Hirviradalla siviilien ammunta painottuu voimakkaasti metsästyskauden alkuun eli elo-syyskuulle. Rajavartioston henkilökunta ampuu hirviradalla pistooleilla. Ratojen kuvausta: 300 metrin kivääriradan ampumasuunta on luoteeseen. Radan vasemmalla sivustalla jatkuen Höytiäisen kanavan suuntaisesti on jyrkähkö luonnonrinne, jossa kasvaa korkeaa mäntyvaltaista puustoa. Radan oikealla sivustalla ja taustavallin takana on tasaisempaa kanavan rantamaata, jossa kasvaa harvahkoa mäntymetsää. Taustavallin korkeus on 6,5 metriä ja radan oikealla puolella olevan radan pituisen sivuvallin korkeus 4,0 metriä. Ampumapaikat sijaitsevat kevytrakenteisessa, betonipohjaisessa lautakatoksessa, jossa ei ole melua suojaavia rakenteita. Rakennuksessa on kahdeksan sisäampumapaikkaa, joista ampuminen tapahtuu avattavista luukuista. Hirvirata sijaitsee 300 metrin kivääriradan koillispuolella pienehkössä painanteessa. Ampumasuunta on luoteeseen. Taustavallin korkeus on 6,5 metriä. Oikealla sivulla olevan vallin korkeus on 3,0 metriä. Valli jatkuu osittain ampumapaikan taakse liittyen luonnonrinteeseen, joka jatkuu koko radan vasemman sivun. Kivääriammuntaa varten on käytössä siirrettävä ampumakoppi, jossa on ampumapaikat kahdelle ampujalle. Pistooliammunnat tapahtuvat lähellä taustavallia 10-20 metrin etäisyydeltä. Pistooli-, pienoiskivääri- ja ampumahiihtoradat ovat Ampujantien suuntaisissa rakennuksissa. Ampumasuuntaan katsoen vasemmalla on pistoolirata, keskellä pienoiski-
4 väärirata ja oikealla ampumahiihtorata. Ampumasuunta on koilliseen kohti 300 metrin rataa. Taustavallin korkeus on 6,5 metriä. Pistooliradalla on lautarakenteinen ja betonipohjainen ampumarakennus, jonka katossa on eristelevyjä. Laitimmaisena vasemmalla on 3,0 metriä korkea sivuvalli. Pistooliampumapaikat (50 kappaletta) ovat kymmenen ampumapaikan osastoissa, joita erottaa 2,5 metriä korkea radan pituinen betoniseinä. Pienoiskivääriradan ampumapaikat (60 kappaletta) ovat rakenteeltaan samanlaisessa ampumakatoksessa kuin pistooliradalla. Radan molemmilla sivuilla on radan pituinen 2,5 metriä korkea betoniseinä. Ampumaosastot on jaettu 6-8 ampumapaikan välein tuulta suojaavin radan pituisin väliverhoin. Ampumahiihtoradan ampumarakennuksessa on 10 sisäampumapaikkaa, joista ampuminen tapahtuu avattavista luukuista. Lisäksi rakennuksen oikealla sivulla on muutama avoin ampumapaikka. Vasemmalla sivulla on radan pituinen 2,5 metriä korkea betoniseinä ja äärimmäisenä oikealla 3,0 metriä korkea sivuvalli. Ratojen käyttömäärä: Vuonna 2005 eri ampumaratojen laukausmäärät olivat seuraavat: rata 300 m 150 m hirvi pienois- ampuma- pistooli kivääri hiihto laukaukset v. 2005 73 250 92 350 38 500 70 900 4 700 39 000 yht. ark. 8-16 67 000 77 800 32 800 23 500 1 500 18 700 ark. 16-3 500 5 400 3 000 13 100 1 400 9 700 lauant. 8-16 1 500 7 100 1 500 15 100 600 6 300 lauant. 16-400 600 200 1 000 500 700 pyhäp. 8-16 700 1 200 500 18 000 500 3 400 pyhäp. 16-150 250 500 200 200 200 rajavartiosto kpl 56 832 77 170 32 800 0 0 6 700 rajavartiosto % 77,6 83,6 85,2 0 0 17,2 siviilit % 22,4 16,4 14,8 100 100 82,8 laukaukset 1.5-31.10 17 884 34 324 12 800 0 0 2 300 rajavartiosto laukaukset 1.5-31.10 14 700 13 600 5 700 63 000 2 700 30 000 siviilit laukaukset 1.1-30.4 ja 38 948 42 846 20 000 0 0 4 400 1.11-31.12 rajavartiosto laukaukset 1.1-30.4 ja 1 700 1 600 0 7 900 2 000 2 300 1.11-31.12 siviilit 300 m:n radalla 150 m:n tasalla ammutut kpl 58 000 Luvut ovat osittain arvioita, koska ampujat eivät merkitse laukausmääriään radoilla oleviin listoihin. Vuonna 2005 talvikaudella oli kaksi kertausharjoitusta. Vuonna 2002 radoilla ammuttiin yhteensä 220 000 laukausta, vuonna 2003 215 000 laukausta ja vuonna 2005 318 700 laukausta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS 5 Päästöt maaperään Päästöt aiheutuvat taustavalleihin muodostuvasta luotijätteestä. Seuraavassa taulukossa on hakijan ilmoittama teoreettinen laskelma luotijätekuormituksesta. Laskelmat perustuvat arvioihin nykyisistä enimmäiskäyttömääristä ja ovat hakijan mukaan todennäköisesti yliarvioituja. rata käyttövuodet arvioitu maksimilaukausmäärä/v lyijykuormitus kg/laukaus kuormitus kg/v luotijäte yhteensä (kg) kiväärirata 150 m 48 75 000 0,006 450 21 600 kiväärirata 300 77 65 000 0,006 390 30 000 pienoiskiväärirata 48 35 000 0,0026 91 4 400 pistoolirata 29 20 000 0,005 100 2 900 hirvirata 29 20 000 0,006 120 3 500 yhteensä 1 151 62 400 Pääosa luodeista on helppo paikallistaa, koska osuma-alue on taustavallissa maalitaulujen kohdalla. Melu Rajavartiosto teetti Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksella meluselvityksen Onttolan ampumaradoista. Selvitys valmistui alkuvuodesta 2003. Mittaukset tehtiin samanaikaisesti kolmella, tutkimuksessa tarkemmin mainitulla mittauslaitteistolla. Mittauksia tehtiin kullakin mittauspaikalla sekunnin pituisina jaksoina puolen tunnin ajan. Mittauspaikat pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman lähelle ampumaratojen ympäristöissä sijaitsevia asuinrakennuksia. Mittauspaikat 1, 2 ja 3 sijaitsevat ampumaratojen välittömässä läheisyydessä noin 100 metrin etäisyydellä lähimmästä ampumapaikasta. Mittauspaikat 4 ja 7 edustivat Lykynlammen virkistysaluetta ja mittauspaikat 5, 6, 8 ja 9 Höytiäisen kanavan itäpuolella sijaitsevia asuinrakennuksia. Mittauspaikkojen sijoittamisessa pyrittiin ottamaan huomioon mittausajankohtana vallinneet tuulen suunnat. Laukausten aiheuttamia melutasojen ampumaratojen ympäristössä arvioitiin yhteispohjoismaisen teollisuusmelumallin avulla. Laskennat tehtiin tietyllä ohjelmistolla. Melun etenemisessä otettiin huomioon geometrinen vaimennus, esteiden (ampumasuojat, ampumaratojen suojavallit, maaston esteet) vaikutukset, ilman absorption aiheuttama vaimennus ja maanpinnan vaikutukset. Tutkimuksen mukaan Onttolan ampumaradat aiheuttavat laajat meluvyöhykkeet, joilla ampumaratamelulle asetetut ohjearvot ylittyvät. Kivääriradoilta laukausten aiheuttama melu suuntautuu ratojen ampumasuuntien mukaisesti luoteeseen Puntarikoskea kohti ja 65 db (A):n impulssiäänivyöhykkeet ulottuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle ampumasuuntaan. Laskennallisen arvioinnin perusteella hirviradalla käytettävä.338 kaliiperisen kiväärin arvioidaan aiheuttavan laajemmat meluvyöhykkeet kuin muilla kivääriradoilla käytettävät aseet (rynnäkkökivääri ja Sako 308). Pienoiskivääriratojen melu arvioidaan vähäiseksi ja 65 db (A):n meluvyöhykkeet rajoittuvat ampumaratojen läheisyyteen. Pistooliradalla käytettävän pistoolin (Glock 9.00) laukausääni todetaan suhteellisen voimakkaaksi ja sen laukausäänen aiheuttaman 65 db (A):n vyöhykkeen arvioidaan ulottuvan Höytiäisen kanavan itäpuolelle noin 1,5 kilometrin etäisyydelle ampumaradasta.
6 Ampumaratojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan asuinrakennuksen pihalla (Kuusela) laukaukset aiheuttavat yli 80 db (A):n impulssiäänitason. Kivääriratojen 1 ja 2 laukausäänten aiheuttamalle 65 db (A):n meluvyöhykkeelle arvioidaan jäävän 20-30 asuinrakennusta. Hirviradan laukausten (.338 kaliiperin kivääri) aiheuttaman 65 db (A):n vyöhykkeen arvioidaan ulottuvat osittain Onttolan taajaman alueelle, jolloin 65 db (A):n vyöhykkeelle jäävien asuinrakennusten lukumäärä on 70-80. Jätteet Ampumaradoilla syntyy ainoastaan kierrätettävää jätettä. Hylsyt kerätään niille varattuihin säiliöihin ja toimitetaan puolustusvoimien varikoihin hyödynnettäviksi, samoin puiset pakkauslaatikot. Pahvinen ja kartonkinen pakkaus- ja taulumateriaali sekä puiset taulukehykset kerätään jäteastioihin, jotka tyhjentää jätekuljetusyritys. Arvioidut jätemäärät vuodessa: - metallinen hylsyjäte 550 kg - pahvi ja kartonki 400 kg - puu 2 m 3 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Puolustusvoimissa selvitetään ampumaratojen lyijyjätteen poistamismenetelmiä maaaineksesta. Menetelmien käyttöönoton jälkeen niitä sovellettaneen myös rajavartiolaitoksen ampumaradoilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteella. Ampumapaikat on ympäröity niiden taustaa lukuun ottamatta suojavalleilla, joilla on melun leviämistä estävä vaikutus. Suojavalleja on korotettu vuonna 2000. Pienoiskivääri- ja pistooliradoilla sekä 150 ja 300 metrin kivääriradoilla ampumakatoksilla on melun leviämistä estävä vaikutus erityisesti asutusalueiden suuntiin. LIIKENNE Ammuntoihin liittyvää liikennettä ei ole tilastoitu. Ratojen käyttötilaston perusteella voidaan arvioida niillä olevan vuodessa 250-300 ampumatapahtumaa, joista osa ajoittuu samalle päivälle. Käyttö on vilkkainta huhti-syyskuussa. Yksittäisen ampumatapahtuman ajoneuvoliikenne koostunee 1-20 henkilö- tai pakettiautosta. Kilpailujen aikana ajoneuvomäärä on suurempi. TARKKAILU Joensuun Vesi Oy tarkkailee pohjaveden laatua vedenottamon suoja-alueilla kulloinkin voimassa olevien valvontaohjelmien mukaisesti. Pohjavesiputkia on myös ampumaratojen läheisyydessä. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Kontiolahden kunnan ilmoitustauluilla 22.2-29.3.2005 sekä 21.2.2005 sanomalehti Karjalaisessa. Lähinaapureille on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä.
Lausunnot 7 Kontiolahden ympäristölautakunta: Ampumatoiminnasta ei aiheudu lyijyn muodossa välitöntä vaaraa pohjavedelle, joten ampumavalleissa olevan lyijyn poistamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Tilannetta voidaan seurata ja odottaa asiassa kehittyvän tekniikan ja tutkimustulosten kehittymistä. Erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvat toiminnasta aiheutuva ampumamelu häiritsee alueen laajenevaa asutusta. Siksi lauantaisin ampuma-aika saisi olla klo 10.00-18.00. Sunnuntaina ei ammuntaa saisi harjoittaa lainkaan. Tämä ei kuitenkaan koskisi ammuntaa pienoiskiväärillä eikä pienoispistoolilla kyseisille aseille tarkoitetuilla radoilla eikä ampumahiihtorataa. Sallittua olisi myös ampuminen asianmukaisilla äänenvaimentimilla varustetuilla aseilla. Rajoitus ei koskisi myöskään vähintään piirikunnallisia kilpailuja, joita voitaisiin järjestää myös viikonloppuisin arkipäivisin sallittuina aikoina korkeintaan 10 kertaa vuodessa. Ampumaratojen valvontaa ja pääsyä radoille tulee tiukentaa siten, ettei radoille pääse ilmoittautumatta rajavartioston esikuntaan, josta annetaan ohjeet ja avaimet ratojen käyttämiseksi. Ampumapaikkojen melusuojausta tulee mahdollisuuksien mukaan parantaa siten, että melualueet ratojen ympäristössä pienenevät. Varsinkin eniten melua aiheuttavan hirviradan rakenteita on tarpeen parantaa melun leviämisen estämiseksi. Luvan saajan on yhdessä muiden toiminnanharjoittajien kanssa laadittava ympäristökeskukselle suunnitelma melusuojausten parantamiseksi. Kontiolahden kunnanhallitus: Lausunto oli samansisältöinen kuin ympäristölautakunnan lausunto. Muistutukset ja mielipiteet A: ja B:n kirjelmä: Rata sijaitsee hyvin lähellä asutusaluetta, lähimmälle talolle on matkaa 75 metriä. 500 metrin säteellä taloja on jo kymmeniä. Radan sijainti tuntuu kyseenalaiselta. Rata sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja siksi jätteiden pääsyä maaperään tulisi välttää. Äänimelu on valtava varsinkin kivääriammunnoissa, mikä vaikuttaa paitsi ihmisiin myös eläimiin ja lähellä olevan virkistysalueen käyttöön. Rata on myös turvallisuusongelma, koska lapset saattavat mennä kielloista huolimatta radalle, jonne pääsyä ei ole mitenkään estetty. Radan käyttö on lopetettava. Jollei se ole mahdollista, ampuma-aikoja tulee rajoittaa. C:n ja muiden kirjelmä: Ampumaradan melua on vähennettävä. Kohtalaisen pitkäänkin jatkuva ampumaradan melu on huomattavasti häiritsevämpää kuin hetkellinen lentomelu. Ampumarataalueen puhdistamiseen ja puhtaana pitämiseen luotijätteestä on kiinnitettävä huomiota.
D:n ja muiden kirjelmä: 8 Ampumaradalta kuuluva pauke on erittäin häiritsevää. Se on jokapäiväistä ja kestää aamusta iltaan, myös viikonloppuisin ja juhlapäivinä. Melu on suorastaan sietämätöntä etenkin kesällä, kun ammutaan suurilla aseilla. Ampumisesta myös jää lyijyä maaperään kymmeniä tuhansia tonneja. E:n kirjelmä: Radan lähellä on koulu, jonka oppilaat liikkuvat ampumaradalla, koska sitä ei mitenkään aidattu. Myös kuntoilureittejä on radan joka puolella. Luodit kimpoilevat satoja metrejä ympäristöön. Melun takia ampuma-aikoja on rajoitettu, mutta kun radoilla ei ole käytännössä minkäänlaista valvontaa, niin ampujat eivät piittaa niistä. Esimerkiksi kesällä pauke on lähes ympärivuorokautista. Rajavartiostokaan ei tästä piittaa. Kaikissa yli 0.22 kaliiperia suuremmissa aseissa tulisi käyttää äänenvaimenninta. Hakijan vastine Meluhaittoja voidaan käytännössä vähentää rajoittamalla ampuma-aikoja sekä rakenteellisilla melunsuojausratkaisuilla. Rajavartioston ammunnat ajoittuvat valtaosaltaan arkipäiviin klo 8.00-16.00. Varusmieskoulutuksesta johtuvia ammuntoja järjestetään harvoin viikonloppuisin tai iltaisin. Jokainen varusmiesten saapumiserä, joita on kaksi, kohdistaa pimeätähtäimen iltayöstä. Rajavartioston pyytämien kannanottojen mukaan ampumaratoja käyttävät seurat ja yhteisöt suhtautuvat myönteisesti ampuma-aikojen rajoittamiseen ja käytön valvonnan tiukentamiseen. Ratojen käyttöajoiksi esitetään seuraavaa: - arkisin ampuminen sallittu nykyisen käytännön mukaan klo 8.00-20.00 - lauantaisin ampuminen sallittu klo 10.00-18.00 - sunnuntaina ampuminen sallittu klo 10.00-18.00 pienoiskivääriradoilla pienoiskiväärikaliiperisilla aseilla sekä muilla radoilla äänenvaimentimin varustetuilla aseilla - sunnuntaisin ampuminen sallittu 300 metrin ampumaradalla klo 11.00-15.00 kaikilla kiväärikaliiperisilla aseilla (myös ilman äänenvaimenninta) - lisäksi kilpailuja voi järjestää ilman lukumäärärajoitusta - ampuminen on kielletty kokonaan johtosäännössä mainittuina juhlapyhinä Rakenteellisina melunsuojausratkaisuina tulisivat kysymykseen ampumakatoksiin tehtävät muutokset tai erilaiset sivu- ja taustavallien taikka meluaitojen rakentamiset. Nämä olisivat hyvin kalliita investointeja eikä rajavartiosto ole toiminta- ja taloussuunnitelmassaan 2006-2009 varautunut toteuttamaan kyseisenlaisia rakennushankkeita. Ampumakatoksiin tehtävät muutokset maksaisivat arviolta 1 500 euroa kivääriampumapaikkaa kohti, jolloin kokonaiskustannukset olisivat 150 metrin ampumakatoksen osalta noin 36 000 euroa ja 300 metrin ampumakatoksen osalta noin 45 000 eu roa, mikäli kaikille ampumapaikoille rakennetaan melusuojaus. Hirviradan ampumakopin melusuojauksen kustannusarvio on 5 000 euroa. Ongelmaksi jäisivät edelleen molemmilla kivääriradoilla 100 ja 150 metrin ampumatasoilta avoimilta penkoilta tapahtuvat ammunnat sekä muun muassa tasokoeammunnat, joita varten pitäisi rakentaa aivan erityinen pistooliampumapaikka. Meluaidan kustannusarvio on puolestaan noin 300 euroa metriltä. Sivuvallien päälle rakennettavien meluaitojen tarve olisi noin
1 000 metriä, jolloin rakennuskustannukset olisivat noin 300 000 euroa. Taustavallien päälle ei tässä vaiheessa ole järkevää rakentaa meluaitaa, koska malleja mahdollisesti käsitellään lähitulevaisuudessa. Taustavalleja on yhteensä 360 metriä. Maaperään joutuvat päästöt muodostuvat lähes yksinomaan taustavalleihin kerääntyvästä luotijätteestä. Tehtyjen selvitysten mukaan koko puolustushallinnon ampumaradoilla maaperän kunnostustarve on pitkällä aikavälillä ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Erilaiset luotien seulontamenetelmät ja taustavallien rakenneratkaisut ovat puolustusvoimissa tutkimuksen kohteena. Rajavartiosto esittää, että tutkimuksen tuloksia seurataan ja tekniikoiden kehittyessä niitä sovelletaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan periaatteella. Virka-ajan ulkopuolella ampujan on ilmoittauduttava joko henkilökohtaisesti käymällä tai puhelimitse rajavartioston esikunnan kulunvalvontaan tullessaan ja poistuessaan radalta. Rajavartiostolla ei ole mahdollisuutta valvoa kattavasti ampuma-aikojen noudattamista ja muuta toimintaa ampumaradoilla iltaisin ja viikonloppuisin. Suurimman ongelman aiheuttavat yksittäiset ampujat, joilla ei ole virallista lupaa käyttää ampumaratoja. Ampumarata-alueen opastus- ja kieltotaulujen tekstit ja sijoittelu tarkennetaan jo kesän 2005 aikana. Tarkastus Hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus suoritettiin ampumaradalla 18.5.2006. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. 9 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Pohjois-Karjalan rajavartiostolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Onttolan ampumaradoille. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Sallitut radat ja ampumapaikat 1. Ampumarata-alueella saa olla seuraavat yksittäiset ampumaradat: - 150 metrin kiväärirata - 300 metrin kiväärirata - 50 metrin pienoiskiväärirata - 50 metrin pienoiskiväärirata lämmitetyllä ampumakatoksella - 50 metrin pienoiskiväärirata pienoiskivääri- ja ampumahiihtopaikka - 75-100 metrin hirvirata - 25 metrin pistoolirata Melun vähentäminen 2. Tavoitteena on, että 65 db:n (L Aimax ) melualueita saadaan merkittävästi supistettua ja tällä tavoin niillä olevien asuinkiinteistöjen määrää oleellisesti vähennettyä nykytilanteeseen verrattuna. Hakijan tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma melualueiden pienentämiseksi alempana mainitun lupahakemuk-
10 sen tarkistamisen yhteydessä. Jos hakija tekee tätä ennen rakentamistoimenpiteitä melun vähentämiseksi, on sen oltava ennen toimiin ryhtymistä yhteydessä ympäristökeskukseen. 3. a) Arkipäivisin maanantaista perjantaihin saa ampua kaikilla radoilla klo 8.00-20.00. b) Arkilauantaisin radoilla saa ampua seuraavasti: - pienoiskivääri-, pistooli- ja ampumahiihtoradat klo 10.00-18.00-300 metrin ja 150 metrin radat sekä hirvirata klo 10.00-16.00 c) Sunnuntaisin radoilla saa ampua seuraavasti: - pienoiskivääri-, pistooli- ja ampumahiihtoradat klo 10.00-18.00-300 metrin rata klo 11.00-15.00 Ampuminen on kiellettyä kaikilla radoilla juhlapyhinä. Sunnuntaisin saa juhlapyhiä lukuun ottamatta järjestää kilpailuja klo 10.00-18.00 välisenä aikana. Äänenvaimentimella varustetuilla aseilla on lupa ampua kaikilla radoilla arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00, arkilauantaisin klo 10.00-18.00 ja sunnuntaisin juhlapyhiä lukuun ottamatta klo 10.00-18.00. Varusmiehet saavat suorittaa ampumaradoilla koulutukseensa kuuluvia pimeäammuntoja klo 23.00 saakka. Radan käytöstä tiedottaminen 4. Ampumaratojen käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki ratoja käyttävät tietävät niistä. Jos kilpailuja järjestetään sunnuntaina, niistä tulee ilmoittaa Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa etukäteen. 5. Luvan saajan on valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että ratojen käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. 6. Ampuma-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavin varoitustauluin. Jätehuolto 7. Ratojen jätehuollossa on noudatettava Kontiolahden jätehuoltomääräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä vastaavat muut jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Määräys koskee myös metallista hylsyjätettä. Maaperän ja vesien suojelu 8. Hakijan tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma maaperän puhdistamistarpeesta tai puhdistamisesta alempana mainitun lupahakemuksen tarkistamisen yhteydessä. Suunnitelmaan tulee liittää ratakohtaiset riskinarvioinnit. 9. Ampumaratojen taustapenkat on varustettava luotien kerääjillä tai niissä on käytettävä materiaalia, joista luodit on seulottavissa. Suunnitelma suojarakenteiden toteuttamiseksi on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle alempana mainitun lupahakemuksen tarkistamisen yhteydessä.
10. Ampumaratojen maaperää ei saa merkittävällä tavalla kaivaa tai muutenkaan alueella suorittaa maansiirtotöitä ennen kuin aiemmin kohdassa 8 edellytetty suunnitelma on toimitettu ympäristökeskukselle. Jos tarvetta maansiirtotöihin on ennen sanottua määräaikaa, asiasta on otettava riittävän ajoissa yhteyttä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen. Tarkkailu ja muu seuranta 11. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaradoille ympäristövastaava, jonka on tunnettava ratojen toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja -määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Ampumarata-alueelle tai sen lähistölle on 30.6.2007 mennessä asennettava 4-5 pohjavesiputkea tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää olemassa olevia tarkoitukseen soveltuvia pohjavesiputkia. Luvan saajan on oltava yhteydessä ympäristökeskukseen sopivien paikkojen tai putkien valitsemiseksi. Putkista tulee ottaa vesinäytteet kerran vuodessa ja analysoitava näytteistä lyijy, nikkeli, sinkki, kupari ja antimoni. Ensimmäiset näytteet on otettava vuoden 2007 aikana. Tutkimustulokset on liitettävä vuosiraporttiin. Raportointi 13. Ampumaratojen käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ampumapäivät ja niiden lukumäärät sekä arvio ammuttujen laukausten määristä. Ampumaratojen toiminnasta on laadittava vuosiraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat seikat: - laukausten määrät ampumaradoittain - ammuntapäivien määrät ampumaradoittain - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain - sunnuntaisin olleista kilpailuista tapahtunut tiedottaminen ympäristönsuojeluviranomaiselle - ampumaratojen käyttöä koskevat, ulkopuolisten tekemät häiriöilmoitukset ja niiden sisältö - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetusja käsittelytavoista - ympäristönsuojeluun vaikuttavat poikkeavat tapahtumat - pohjaveden tarkkailua koskevat tulokset Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka 14. Luvan saajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. 11
Toiminnan muutokset ja toiminnan lopettaminen 12 15. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnan päätyttyä ampumarata-alueet on kunnostettava. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan lopettamista esittää Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä, ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Asetuksen noudattaminen 17. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ampumaradat sijaitsevat Onttolan taajaman välittömässä läheisyydessä. Alueelle on rakennettu runsaasti omakotitaloja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Uusia taloja on tullut lähivuosina aivan ampumaratojen viereen. Alueelle muuttajien on täytynyt tietää ampumaradoista. Alueella on myös vanhempia asuintaloja. Yksi näistä, Kuuselan tilan rakennus, sijaitsee 150 metrin ja 300 metrin kivääriratojen välissä. Tämä rakennus on rakennettu ilmeisesti aivan 1920-luvun alussa. Ampumaratamelu koetaan tutkimusten mukaan äänen impulssimaisuudesta johtuen erityisen häiritseväksi. Melu voi vaikuttaa sekä terveyteen että viihtyvyyteen. Esimerkkejä näistä ovat vaikutukset rentoutumiseen, lepoon, viestintään ja keskittymiseen. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on olemassa valtioneuvoston päätös 53/1997. Päätöksessä ei suoraan määrätä siitä, millaista tasoa ampumaradan aiheuttama melu ei saa ylittää. Päätöstä sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä mainittuja ohjearvoja sovellettaessa on päätöksen mukaan otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Kyseisten ampumaratojen käyttö on runsasta vuotuisen laukausmäärän ollessa yli 200 000. Vuonna 2005 laukauksia oli poikkeuksellisesti lähes 320 000. Melun leviämisen kannalta ongelmallisia ratoja ovat 300 ja 150 metrin kivääriradat. Myös hirvikiväärirata on ongelmallinen silloin, kun siellä ammutaan hirvikiväärillä. Pienoiskivääriratojen meluvaikutus sen sijaan on naapuruston kannalta olematon. Pistoolirata taas aiheuttaa ympäristöön jonkin verran melua. Ratojen käyttö keskittyy pitkälti päiväsaikaan. Radoista 300 kivääriradalla yli 90 prosenttia kaikista laukauksista ammutaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 8.00 ja 16.00 välisenä aikana, 150 metrin kivääriradalla samana kellonaikana noin 85 prosenttia ja hirviradalla samoin noin 85 prosenttia. Pistooliradalla mainittuna aikana laukauksista ammutaan vajaat 50 prosenttia.
13 Ratojen käyttäjistä suurin on rajavartiolaitos varusmiehineen siviilien jäädessä vähemmistöön. Siviilit ampuivat 300 metrin radalla vuonna 2005 noin 22 prosenttia kaikista laukauksista, 150 metrin radalla noin 16 prosenttia ja hirviradalla noin 15 prosenttia. Vain pistooliradalla siviilit olivat pääkäyttäjiä (83 prosenttia). Ratoja käyttää siis pääasiassa rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos taas kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Ampumaharjoittelu tukee turvallisuuden ylläpitämistä. Siten ympäristölupaa ratkaistessaan ympäristökeskus, niin kuin ympäristönsuojelulain 41 :n 2 momentti edellyttää, on ottanut huomioon sanotun yleisen edun. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon myös tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa erilaiset ympäristönsuojelutoimet. Hakija esittää oma-aloitteisesti ampuma-aikojen supistamista, millä on merkitystä muun muassa viihtyvyyden kannalta erityisesti viikonloppuisin. Melun vähentäminen kyseisillä ampumaradoilla mainitussa valtioneuvoston päätöksessä mainittuihin enimmäistasoihin ei ole kuitenkaan mahdollista ilman erittäin kalliita investointeja. Melua voidaan vähentää erilaisin teknisin ratkaisuin, kuten meluaidoin tai ampumakoppien sisustamisella akustisesti pehmeällä materiaalilla, mutta suunnittelu on vaativaa työtä. Esimerkiksi hirviradalla melun vaimennusta todennäköisesti saadaan aikaan melko helposti korottamalla radan oikeaa sivuvallia. Siksi on kohtuullista, että hakijalle varataan riittävä aika suunnitelman esittämiseksi. Ammunta-aikojen rajoituksilla voidaan osittain korvata kalliita suojausrakenteita. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, ympäristökeskus katsoo, ettei ampumaradoista aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. Yksityiskohtaiset perustelut Määräys 1 Määräyksessä kerrotut yksittäiset ampumaradat ovat niitä, jotka nyt ovat alueella. Kullakin ampumaradalla saadaan ampua vain niillä aseilla, joita varten rata on rakennettu, koska ratoja suunniteltaessa tietylle asetyypille on otettu huomioon muun muassa melun rajoittaminen. Haulikolla ei alueella saa ampua. Määräykset 2-3 Edellä yleisissä perusteluissa on jo kerrottu syyt sille, miksi hakijan tulee laatia toimenpidesuunnitelma melun vähentämiseksi ampumarata-alueella. Aikaa suunnitelman tekemiseksi on annettu kohtuullisesti. Toisaalta ei ole ilmennyt syitä sille, että naapurustolle aiheutuvien viihtyvyyshaittojen vähentäminen vaatisi nopeampaa aikataulua. Suunnitelman laatiminen on kytketty jäljempänä kerrottuun lupamääräysten tarkistamiseen. Hakija on ilmoittanut lausuntoon ja muistutukseen antamassaan vastineessa, että ratojen päivittäistä käyttöaikaa voidaan lyhentää. Määräykseen on otettu pääosin hakijan ilmoittamat käyttöajat. Toiminnan naapureille aiheuttamien viihtyvyyshaittojen rajoittamiseksi vielä lyhennetyt käyttöajat 150 ja 300 metrin kivääriradoilla sekä hirvikivääriradalla ovat perusteltuja.
14 Määräykset 4-6 Ampumaradan käyttöä koskevat määräykset ovat tarpeellisia määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Määräys 7 Toiminnassa syntyvä jäte on hakemuksen mukaan pääosin metallista hylsyjätettä sekä pahvia ja kartonkia. Lisäksi syntyy jonkin verran puujätettä. Mainitunlaiset jätteet ovat sellaista, joka on hyödynnettävissä. Ne on toimitettava asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Tästäkään syystä niitä ei saa sekoittaa keskenään. Määräykset 8-10 Luodeista oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä olevat raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. On otettava huomioon, että alue on toiminut ampumaratana jo yli 100 vuoden ajan, joten oletettavasti alueen maaperä on paikoitellen pilaantunut. Kun ratojen taustavalleja joitakin vuosia sitten korotettiin, pilaantunut aines jäi maamassojen alle, mikä puolestaan vähentää todennäköisyyttä, että haittaaineet kulkeutuisivat ympäristöön. Toisaalta erityisesti kivääriratojen ampumapaikkojen edustat voivat olla voimakkaasti lyijyn pilaamia. Välitöntä tarvetta maaperän puhdistamiseksi ei kuitenkaan ole. Riittävää on, että hakija toimittaa suunnitelman maaperän puhdistamistarpeesta määräyksessä sanottuun aikaan mennessä. Ennen suunnitelman tekemistä ei ole suotavaa, että maaperään tai valleihin liiemmin koskettaisiin. Maansiirto- ja muut vastaavat työt sekoittavat maa-aineksia entisestään, mikä puolestaan vaikeuttaa todennäköisiä puhdistustöitä. Erilaisia tekniikoita luotijätteen pääsyn estämiseksi taustavalliin on jo olemassa ja niitä kehitetään jatkuvasti. Siksi määräaikaa toimien suorittamiseksi on syytä varata kohtuullisesti. Tulevassa suunnitelmassa hakija voi tehdä esityksen toteutusaikataulusta ja siitä, onko tarpeen varustaa kaikki ampumapaikat luotien talteenottojärjestelmällä. Asia liittyy myös määräyksessä 14 tarkoitettuun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Hakijan on syytä huomata, että määräyksessä 8 mainitut toimenpiteet saattavat vaatia ympäristönsuojelulain 78 :ssä edellytettyä ympäristölupaa tai ilmoitusta. Määräys 11 Radan toiminnan ympäristöriskien vuoksi laitoksella on oltava asiantunteva ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö. Määräys 12 Ampumaradat sijaitsevat I luokan pohjavesialueella. On mahdollista, että raskasmetalleja kulkeutuu ampumaradoilta pohjaveteen. Pitkän ajan seurannan vuoksi veden laadun tarkkailu on tärkeää. Tarkkailussa voidaan käyttää hyväksi alueella jo olevia pohjavesiputkia tai niitä on asennettava lisää ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Määräys 13
Määräys vuosiraportista on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Raportin perusteella seurataan, toimiiko ampumarata ympäristöluvan mukaisesti. Vuosiyhteenvetoraportti antaa sekä toiminnanharjoittajalle että viranomaiselle tietoa radan ympäristönsuojelusta ja sen muutoksista. Poikkeukselliset tilanteet voivat lisätä ympäristökuormitusta. Määräys 14 Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia esimerkiksi puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan rakentamis- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Luvan saajan on seurattava jo ympäristönsuojelulain 5 :ssä edellytetyn selvilläolovelvollisuutensa perusteella parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen kehittymistä. Määräykset 15-16 Toiminnan merkittävä muutos on esimerkiksi sellainen, että jonkin yksittäisen ampumaradan käyttö lisääntyy huomattavasti. Koska muutos tällaisessa tapauksessa saattaa aiheuttaa terveyshaittaa tai vähentää yleistä viihtyvyyttä, asiasta on ilmoitettava valvontaviranomaisille jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. Toiminnan keskeyttäminen saattaa vaatia esimerkiksi ratojen sulkemista teknisin rakentein. Toiminnan lopettamisessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisen tärkeää, että kiinteistö saatetaan ympäristöltään asianmukaiseen kuntoon. Määräys 17 Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 :stä. Vastaus lausunnossa ja muistutuksissa esitettyihin seikkoihin Ympäristökeskus on määrännyt hakijan selvittämään erilaiset mahdollisuudet melun leviämisen ehkäisemiseksi ja myös teettämään selvityksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisesta. Viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi toiminta-aikoja on supistettu oleellisesti hakemukseen nähden. Radan käytön valvonnasta on annettu määräyksiä kohdissa 4, 5 ja 6. Ampuma-alueelle sijoitettavia varoitustauluja sekä varoituslippuja ja puomeja on pidettävä riittävinä estämään alueella vahingossa kulkeminen. Koko laajaa ampumarata-aluekokonaisuutta ei voida aidata. 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus on jätettävä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle vuoden 2010 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee sisältyä lupamääräyksissä 2, 8 ja 9 edellytetyt suunnitelmat melualueiden pienentämi-
seksi, maaperän puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta sekä luotien talteenottomenetelmästä. 16 Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on joka tapauksessa haettava lupa. Tällaisena syynä on muun ohella ampumamäärien merkittävä lisääntyminen. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-5, 7-8, 28, 41-43, 45-46 ja 52 1 mom Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 14 a kohta, 6 2 mom ja 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51 ja 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Suoritemaksu on 3 080 euroa. Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. Päätöksessä on lueteltu erilaisia laitostyyppejä ja määrätty, mikä on tuollaiselle laitokselle myönnettävän ympäristöluvan maksu. Päätöksen mukaan jos kysymyksessä on muu kuin kyseisessä taulukossa mainittua toimintaa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa tunnilta. Koska kyseisenlaista laitosta ei tuossa taulukossa mainita, maksu peritään työmäärään perustuen tuntiveloituksena. Kun lupapäätöksen tekemiseen on käytetty aikaa 80 tuntia, luvasta peritään 3 080 euron maksu. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi Kontiolahden kunnanhallitus Kontiolahden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :ssä säädetyssä järjestyksessä Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Lakimies Kirmo Saastamoinen
VALITUSOSOITUS 18 Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 24.7.2006. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8 16.15