PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (7) Kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokous Aika Tiistai 12.2.2013 klo 13.07 15.10 Paikka Kansalliskirjasto, Teollisuuskatu 23, 3. krs, huone D 326, Helsinki Läsnä Riitta Autere, Erikoiskirjastojen neuvosto Kai Ekholm, Kansalliskirjasto, puheenjohtaja Dorrit Gustafsson, Kansalliskirjasto Tuula Haavisto, Yleisten kirjastojen neuvosto Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto Hanna Isoranta, Erikoiskirjastojen neuvosto Annu Jauhiainen, Kansalliskirjasto Paula Kangasniemi, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Hanna Lahtinen, AMKIT-konsortio Erkki Lounasvuori, Yleisten kirjastojen neuvosto Sinikka Luokkanen, AMKIT-konsortio Susanna Parikka, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Heidi Partanen, Kansalliskirjasto, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Kai Ekholm toivotti osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo 13.07. Osallistujat esittäytyivät. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (4.9.2012) pöytäkirja on osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kirjastosektorit.html Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Ajankohtaista hankkeista Esitys: Hyväksytään esityslista. Päätös: Esityslista hyväksyttiin. 4.1 Uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) valmistelu Esittely: Uusi kirjastojärjestelmä -hankkeen tavoitteena on määritellä kaikille kirjastosektoreille soveltuva modulaarinen järjestelmäkokonaisuus, joka muodostaa yhdessä asiakasliittymä Finnan ja metatietovaranto Melindan kanssa kirjastojen uuden palveluympäristön. Järjestelmäkokonaisuuden suunnittelun lähtökohtana ovat kirjastojen ja niiden asiakkaiden tarpeet. Järjestelmäkokonaisuuden toteuttamisessa huomioidaan kokonaisuuden yleinen kustannustehokkuus ja tarvittavien uusien järjestelmien yhteensopivuus olemassa olevien järjestelmien kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon tietohallintolaki ja siinä esitetty kokonaisarkkitehtuuri. Hanke toteutetaan yhdessä kaikkien kirjastosektoreiden kanssa.
PÖYTÄKIRJA 1/2013 2 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeelle myöntämällä rahoituksella ollaan rekrytoimassa viisi henkilöä (kehittämispäällikkö ja neljä tietojärjestelmäasiantuntijaa) laatimaan UKJ:n vaatimusmäärittelyä sekä toteutuksen projektisuunnitelmaa. Järjestelmän rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2014, mikäli rahoitus saadaan. Projektia johtaa eri kirjastosektoreiden ja Kansalliskirjaston edustajista koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä raportoi projektista kirjastosektoreille ja OKM:lle. Esitys: Keskustellaan esityksen pohjalta. Keskustelua: UKJ-tilannetta on käyty läpi aamulla 12.2.2013 pidetyssä kirjastonjohtajien yhteiskokouksessa, jossa moni sektorikokouksen osallistujista oli mukana. Ohjausryhmän kokoonpano on varmistunut 12.2. juuri ennen kirjastosektoreiden puheenjohtajien ja sihteerien kokouksen alkua. Korostettiin ainutlaatuista tilannetta: aiemmin uusien tietojärjestelmien suunnittelu on tehty oman työn ohessa eikä siihen ole ollut rahoituksen tuomaa suunnitteluresurssia, kuten nyt on. Rahoitus on saatu yhden vuoden ajaksi. Rahoituksen toivotaan jatkuvan sujuvasti vuoden 2014 alusta, mutta päätöstä jatkosta ei ole tehty. Yhteiseen hankkeeseen ollaan tyytyväisiä. Kirjastoille kerrottiin tiedoksi, että UKJ-suunnittelurahasta todennäköisesti maksetaan työhön osallistuvien matkakuluja. Johtajien on hyvä tietää, että UKJ-rahoituksella voidaan kattaa myös kirjastojen asiantuntijoiden hankkeeseen tekemästä työstä aiheutuvia kuluja. 4.2 ONKI Esittely: Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (FinnONTO) -hankkeessa on 2003 2012 kehitetty perustaa kansallisen semanttisen webin tietoinfrastruktuurille. Hankkeessa on kehitetty koneluettavia ontologioita ja niiden hyödyntämiseksi ns. ONKI-palvelun prototyyppi käytännön työkaluineen (http://onki.fi/). Tekesin rahoittamaan hankkeeseen on osallistunut puolensataa yritystä ja organisaatiota. FinnONTO-hankkeen päätyttyä 30.9.2012 on haluttu turvata ontologiatyön ja siihen liittyvien palvelujen jatkuvuus. Koska kansallinen ontologiapalvelu on osa julkista tietoarkkitehtuuria, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö ovat yhdessä rahoittaneet hanketta vuonna 2013. Kuluvan vuoden aikana on määrä varmistaa jatkorahoitus. Palvelun kehittämisvaihe kestää vuodet 2013 2016, ja tuotanto käynnistyy vuonna 2017. Tavoitteet vuonna 2013: Palvelun siirtäminen uuteen palvelinympäristöön ONKI-palvelun konsortion ja hallintomallin muodostaminen Ohjelmistovalinta ja kehitystyön käynnistäminen Ontologioiden yhteismitallistaminen Esitys: Kristiina Hormia-Poutanen esittelee ontologiatyön taustaa. Keskustellaan esityksen pohjalta. Keskustelua: Kokonaisuutta pidetään haastavana, ja Kristiina Hormia-Poutanen pyrki vastaamaan haasteeseen yleistajuisessa PowerPoint-esityksessään (liitteenä). Kansalliskirjasto on saanut rahoituksen yhdelle vuodelle, mutta suunnitelmat on tehty siten, että projektista muodostuu pysyvä palvelu. Kysyttiin yleisontologioiden kieliversioista ja siitä, mitkä ovat kytkennät vastaaviin kansainvälisiin ontologioihin. Näitä asioita luvattiin tutkia osana ONKI-hanketta.
PÖYTÄKIRJA 1/2013 3 (7) Kansalliskirjasto selvensi ONKI-vastuitaan: ONKI on organisoitu kirjastoverkkopalveluiden vastuulle Esa-Pekka Keskitalon johtamaan toimintayksikköön. Annu Jauhiainen koordinoi ONKI-konsortion käynnistämistä. Tutkimuskirjaston vastuulla on sisältö- ja sanastotyö, johon palkataan neljä henkilöä. 5. Kirjastoverkkopalveluiden toiminta 2012 Esittely: Kansalliskirjaston johtokunta on hyväksynyt kirjaston vuosiraportin 24.1.2013. Liitteenä 1 on kirjastoverkkopalveluiden vuosiraportti, johon on koottu kirjastojen yhteisiä palveluja koskevat asiat. Kirjastojen yhteiset palvelut muodostavat keskeisen osan korkeakoulukirjastojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen digitaalisen palvelutuotannon tarvitsemasta infrastruktuurista. Kirjastojen yhteiset palvelut koostuvat verkkoaineiston hankinnasta (FinELib), Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta (KDK), Nelli-portaalin ja kirjastojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä, tietokantojen ylläpidosta ja käyttöönasettamisesta sekä julkaisuarkistopalveluista. Palvelukokonaisuuteen sisältyy myös vaikuttavuuden arviointi sekä koulutus- ja viestintäpalvelut. Vuoden 2012 painopisteitä olivat KDK-asiakasliittymä Finna, kansallinen metatietovaranto Melinda, uuden kirjastojärjestelmän valinnan valmistelu, FinELib-strategian toimeenpano, julkaisuarkistopalvelun kehittäminen ja KITT2-projektin ensimmäinen vaihe, jossa uudistettiin järjestelmän käyttöliittymää kirjastokenttää aktiivisesti osallistaen. Kirjastoverkon ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia palveluiden ohjaukseen kehitettiin uudistamalla ohjausrakennetta ja tutustumalla asiakaskirjastojen arkeen. Esitys: Kristiina Hormia-Poutanen esittelee kirjastoverkkopalveluiden toimintaa vuonna 2012. Keskustellaan vuosiraportista ja raportointitavasta. Keskustelua: Painotettiin sitä, että kärkihankkeet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vuosiraportti on kirjastoverkon palveluiden osalta laajempi kuin Kansalliskirjaston vuosiraportti. Kokonaisuutta pidettiin hyödyllisenä yhteenvetona. Toivottiin, että raporttiin voisi liittää vuoden factsheetin, tunnusluvut, tiivistetysti esitettynä. Talousosiota ei ole vuosiraportissa, sillä talousraportti ei ole vielä valmistunut. Talousraportti käsitellään seuraavassa sektorikokouksessa. Kirjastosektoreiden edustajilta kysyttiin mielipiteitä siitä, millaiselta palveluiden kehityksen tulokset näyttävät: Ammattikorkeakoulukirjastoissa (amk) Melinda-piloteista on hyviä tuloksia ja kokemuksia. Finnan osalta amkit ovat odottaneet tuloksia. FinELibin kustannustenjakomallit kirpaisevat amkeja. Yleiset kirjastot edelleen hakevat tapaa toimia Kansalliskirjaston kanssa. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja Kansalliskirjaston työnjaosta on sovittu siten, että Kansalliskirjasto vastaa laajoista infrastruktuuripalveluista ja keskuskirjasto nopeammin toteutettavista palveluista. Työnjakoa on tarpeen selkeyttää erityisesti siksi, että yleisten kirjastojen konsortion tehtäviä aletaan määritellä. UKJ on mullistanut yleisten kirjastojen kenttää positiivisella tavalla. E- aineistojen hankinnassa yleiset kirjastot ovat lähtemässä omille teilleen. Kansalliskirjaston maine kentällä on parantunut, mutta Kansalliskirjastoa pidetään raskassoutuisena. Melindan suhteen kuvailutarpeet ovat yleisillä kirjastoilla erilaiset kuin muilla. Edistysaskelia on kuitenkin havaittavissa. Finnaa odotetaan suurella mielenkiinnolla, ja Finna on tekemässä läpimurtoa yleisten kirjastojen kentällä.
PÖYTÄKIRJA 1/2013 4 (7) Keskusteltiin raskassoutuisuudesta. Kansalliskirjasto toivoo, että ketterä kehitys ja toimintatapojen kehittäminen yhä vastavuoroisempaan suuntaan toisivat nopeammin tuloksia. Raskassoutuisuudesta toivotaan päästävän siten eroon. Finnassa ja Melindassa on kolmansia osapuolia, esim. BTJ ja Axiell. Molempien tahojen kanssa yhteistyö etenee positiiviseen suuntaan. Suomen yliopistokirjastojen edustajan mukaan ohjausjärjestelmien kehittäminen on vähentänyt raskassoutuisuutta. UKJ:hin suhtaudutaan positiivisesti, kun kaikki kirjastosektorit ovat työssä mukana. Jyväskylän yliopiston kirjasto on Finnassa edelläkävijä, mutta Finnan aikataulu on venynyt. Sitä pidetään hyvänä, että Kansalliskirjasto pitää perustoiminnasta huolta. Tutkimusaineistot ovat tärkeitä yliopistokirjastoille, ja FinELibin kohdalla kaivataan vaihtoehtoisia lisenssiratkaisuja. Myös Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut ovat yliopistokirjastoille tärkeitä, koska Tuhat-ratkaisua ei saatu kansalliseksi. Erikoiskirjastosektori on kokonaisuutena todella kirjava, ja näkemykset vaihtelevat kirjastoittain. Erikoiskirjastot seuraavat Kansalliskirjaston hankkeita mielenkiinnolla mutta katsovat sitä, mihin kustannustaso asettuu ja ovatko palvelut erikoiskirjastojen saatavilla. E-aineistot kiinnostavat erikoiskirjastoja, sillä sisäiset tietopalvelut ja hankinta ovat muutoksessa. Kentällä suunnitellaan useiden virastojen tietopalveluiden yhdistämistä. FinELibin palvelu on tärkeä, mutta erikoiskirjastot eivät ole tyytyväisiä hinnoitteluun ja siksi monet erikoiskirjastot tekevät suoria sopimuksia. Ontologia kiinnostaa erikoiskirjastoja, ja siihen on toivottu kirjasto-osaamista, mitä nyt Kansalliskirjaston ONKI-hankkeen myötä saadaan. 6. Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Esittely: Kansalliskirjaston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 vahvistetaan helmikuussa. Toimintasuunnitelma sisältää perustoiminnan lisäksi lukuisia kärki- ja kehittämishankkeita kirjastojen yhteisten palveluiden alueella. Suurimmissa hankkeissa on kirjastoverkkopalveluiden ohella mukana Kansalliskirjaston muita tulosalueita, osa taas hoidetaan kirjastoverkkopalveluiden voimin. Kansalliskirjaston yhteiset kärkihankkeet: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä Finna Kansallinen metatietovaranto Melinda Kuvailun kehittäminen, uudet tietomallit ja RDA Ontologiapalvelut Uusi kirjastojärjestelmä, UKJ Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri Kirjastoverkkopalveluiden toiminnan painopisteet vuonna 2013: Viestintä o Tapahtumat, tilaisuudet ja etäosallistuminen o Yhteistyön infrastruktuuri -palveluiden kehittäminen: Kiwi, Halti3, Kitt2, CRM ja Crowd Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Verkkoaineistojen hankinta Kirjastojen järjestelmäinfrastruktuurin tarjonta ja kehittäminen o Kansalliset tietokannat o Voyager-kirjastojärjestelmä o Nelli-palvelut
PÖYTÄKIRJA 1/2013 5 (7) o Julkaisuarkistopalvelut o URN-palvelut Palvelujen ja vaikuttavuuden arviointi Työyhteisön kehittäminen Esitys: Kristiina Hormia-Poutanen esittelee kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyviä kehittämishankkeita ja toiminnan painopisteitä kirjastoverkkopalveluiden vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa. Keskustellaan esityksen pohjalta. Keskustelua: Keskusteltiin kansallinen metatietovaranto -hankkeesta. Melinda ei ole työllistänyt amk-kirjastoja pilotoinnin perusteella kovin paljoa, mikä on ollut pilotoijille iloinen yllätys. Esitettiin arvio, että erilaiset kuvailutarpeet eivät ehkä vähene. Esimerkiksi yleisillä kirjastoilla on erilainen kuvailutarve kuin muilla kirjastosektoreilla. Yhteisluetteloraportissakin on korostettu, että sooloilusta haluttaisiin eroon, mutta pohdittiin, mitä tehdään, ettei tieto, esimerkiksi aluetiedolla rikastetut tietokannat, huku. Keskusteltiin kirjastojen henkilökunnan ja asiakkaiden tekemästä sisällönkuvailusta ja siitä, mihin sosiaalinen metadata tulisi näkyviin. Todettiin, että keskustelua aiheesta tarvitaan, jotta esimerkiksi ymmärrettäisiin, mikä sosiaalinen metadata on merkityksellistä. Kerrottiin FinELibin uudesta strategiasta ja keskusteltiin Elsevierin hinnoittelusta. Haltia kehitetään vuonna 2013 pienillä resursseilla, mistä luvattiin tiedottaa. Kerrottiin, että kirjastojärjestelmien osalta pyritään minimiylläpitoon, jotta UKJ-kehittämiseen jäisi resurssia. Julkaisuarkistopalvelut ovat kirjastoille tärkeitä, ja toivottiin, että niitä voidaan kehittää. Selvennettiin, että kirjasto voi ostaa oman instanssinsa. Keskusteltiin viestinnästä. Kirjastoverkkopalvelut tähdensi suosivansa palveluosoitteiden käyttöä. Kirjastojen edustajat toivoivat, että Kansalliskirjaston verkossa olevat tiedot olisivat ajan tasalla ja että tiedot löytyisivät helpommin, sekä antoivat palautetta, että kiwi.fi-etusivulta ei pääse Finnawikiin. Kansalliskirjasto kertoi käynnissä olevasta ulkoisten verkkosivujensa uudistamisprojektista, jossa pyritään hyödyntämään Helsingin yliopiston Flamma-ratkaisua. Keskusteltiin valtion kokonaisarkkitehtuurityöstä. Kirjastoalan kokonaisarkkitehtuurityöryhmää ei ole vielä asetettu. 7. Yhteisten palveluiden ohjaus Esittely: Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on ollut asiakasohjauksen vahvistaminen, päätöksenteon ja roolien selkeyttäminen, palvelujen parempi koordinointi, läpinäkyvyyden lisääminen sekä yhteistyömuotojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kansalliskirjaston ja kirjastosektoreiden välillä. Uudistusta on suunniteltu yhteistyössä kirjastosektoreiden kanssa. Asiaa on käsitelty sektorikokouksissa, sektoreiden puheenjohtajien tapaamisissa, sektorineuvostoissa sekä palveluiden nykyisissä ohjausryhmissä. Asian tiimoilta on järjestetty verkkokysely, jolla kartoitettiin ohjauksen nykytilaa ja toimivuutta. Kyselyn tulosten perusteella kehittämistä tarvitaan toimintatavoissa enemmän kuin rakenteissa. Neljän ohjausryhmän (Verkkoaineiston hankinta, Tiedonhallinta, KDK ja ONKI) muodostama kokonaisuus korvaa nykyiset palvelukohtaiset ohjausryhmät. Ohjausryhmät toimivat myös linkkeinä sektorikohtaisten päätöksentekoelimien välillä. Palveluiden kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että ohjausryhmät toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa asiantuntijaryhmien kanssa.
PÖYTÄKIRJA 1/2013 6 (7) Osa asiantuntijaryhmistä on yhteisiä kaikille ohjausryhmille, osa toimii jonkun yksittäisen ohjausryhmän alaisuudessa. Kansalliskirjaston johtokunta asettaa ohjausryhmät ja vahvistaa niiden kokoonpanot. KDKasiakasliittymää ohjaava konsortioryhmä nimitettiin virallisesti syyskuussa 2012, mutta se oli käynnistänyt toimintansa jo aikaisemmin. Tiedonhallinnan ohjausryhmä asetettiin tammikuussa 2013 sen aloitettua toimintansa jo edellisenä vuonna. Ryhmän tehtävänä on ohjata kansallisen metatietovarannon, Melindan, Nelli-portaalin ja julkaisuarkistopalvelun kehittämistä. Verkkoaineiston hankinnan ohjaus on muuttunut niin, että aiempien kahden ryhmän, FinELibohjausryhmän ja FinELib-konsortioryhmän, tilalle on perustettu yksi ohjausryhmä, jonka Kansalliskirjaston johtokunta asetti tammikuussa 2013. ONKI-palvelu on vasta käynnistymässä, ja palvelulle tullaan perustamaan oma ohjausryhmä. Ohjausryhmäuudistuksen onnistumista arvioidaan syksyllä 2013. Tavoitteena on erityisesti varmistaa tiedonkulun onnistuminen myös ohjausryhmästä ulospäin kirjastoverkkoon ja kirjastosektoreille sekä vuorovaikutuksen toimiminen ohjausryhmien ja asiantuntijaryhmien välillä. Esitys: Annu Jauhiainen kertoo ohjausryhmäuudistuksen tilanteesta ja arviointisuunnitelmista. Keskustellaan esityksen pohjalta. Keskustelua: Keskusteltiin vuorovaikutuksesta, joka on oleellista kaikkien ohjaus- ja asiantuntijaryhmien välillä sekä niistä ulos. Tiedon tulisi kulkea sektoreilta ryhmiin ja ryhmistä sektoreille. Kysyttiin, kuinka paljon ryhmissä on päällekkäisyyttä, samoja ihmisiä. Ohjausryhmien kokoonpanoista luvattiin tiedottaa. Kirjastot toivovat Kansalliskirjastolta usean ryhmän nimittämispyyntöjä samaan aikaan päällekkäisyyksien välttämiseksi. Pyydettiin lisätietoa artikkelien metatietovarantohankkeesta ja siitä, miten se suhteutuu ohjausjärjestelmästä esitettyyn kuvaan. Todettiin artikkelien metatietovarantohankkeen puuttuvan esitellystä toimintasuunnitelmasta. 8. Ajankohtaista sektoreilta Esitys: Keskustellaan kirjastosektoreille ajankohtaisista asioista. Keskustelua: Tuula Haavisto on nimitetty Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtajaksi. Yleisten kirjastojen edustajat kertoivat Yleisradion kanssa tekemästään yhteistyöstä ja Makupalatpalvelusta, joka on ollut kuukauden toiminnassa ja josta on tullut toiseksi suosituin palvelu kirjastot.fin jälkeen. Makupalojen suhteesta Finnaan käydään keskusteluja. Ammattikorkeakoulukentälle on mahdollisesti tulossa muutoksia ensi vuonna. Kaikkien ammattikorkeakoulujen on tehtävä toimilupahakemus, eikä tiedetä, mitkä amkit ovat pysyviä. Talous- ja organisaatiomuutokset ovat erikoiskirjastokentälläkin ajankohtaisia. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto pitää talousasioita haastavina. Strategia on valmistunut, ja se on julkaistu verkossa. Ammattikorkeakoulujen tilanne vaikuttaa yliopistokirjastoihin yhteiskirjastojen kautta. Tieteen tutkimuksen infrastruktuuria pyritään vahvistamaan. 9. Muut asiat Ei muita asioita.
PÖYTÄKIRJA 1/2013 7 (7) 10. Tiedotusasiat BTJ-neuvottelut: o Neuvotteluista kerrottiin toimintasuunnittelun esittelyn yhteydessä. o Yleisten kirjastojen edustajat (Erkki Lounasvuori ja Tuula Haavisto) ja BTJ:n edustajat neuvottelevat sopimuksista. Kansalliskirjaston edustajat ovat neuvotteluissa mukana. Tällä hetkellä BTJ:n sopimukset estävät uusien palveluiden Finnan ja Melindan kehittämisen. Neuvotteluissa pyritään ensin välivaiheen ratkaisuun ja sen jälkeen pysyvään ratkaisuun. Loppukäyttäjäkysely alkaa 4.3.2013. Melindan ammattikorkeakoulujen kick-off on pidetty 31.1.2013. Finnan tapahtumat: o Finna.fin julkistus KDK:n johto- ja ohjausryhmälle 14.2.2013 o Asiakasliittymäprojektin toisen aallon kick-off 5.3.2013 o Finna-päivä 22.10.2013 Kirjastoverkkopäivien kanssa samalla viikolla Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta päivitetään, hakemusten deadline 15.2. o Kristiina Hormia-Poutanen kertoi tutkimusinfrastruktuurien tiekartasta, jonka tavoitteena on tutkijan tukeminen infrastruktuurien avulla. o Aiemmin laaditulle tiekartalle valittiin asiakasliittymä, pitkäaikaissäilytys ja yhteisluettelo. FinELib valittiin pysyväksi tutkimusinfrastruktuuriksi. o Kansalliskirjasto jättää uuden hakemuksen. 11. Seuraavan kokouksen ajankohta Esitys: Sovitaan seuraavan sektorikokouksen ajankohta. Päätös: Kokous pidetään tiistaina 4.6.2013 klo 10 12 Kansalliskirjaston Fabianian kokoushuoneessa (os. Yliopistonkatu 1). Seuraavassa kokouksessa käsitellään kirjastosektoripalveluiden talousraportti ja toivotaan kuultavan kirjastosektoreiden kuulumisia: aiheina strategiset näkymät, tunnelmat hankkeisiin liittyen (Finna ja Melinda) ja se, mikä muiden osallistujien olisi hyödyllistä tietää. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.10. Liitteet Liite 1. Kirjastoverkkopalveluiden vuosiraportti Liite 2. Kirjastoverkkopalveluiden toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Liite 3. Kuva kirjastojen yhteisten palvelujen ohjausjärjestelmästä Liite 4. Kansalliset ontologiapalvelut käyttöönottosuunnitelma