Ajatuksia nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisesta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 19.9.2012 Aino-Marja Kairamo
Tekijöitä, jotka pahentavat syrjäytymisriskiä Ulkomaalaisista lapsista noin puolet tulevat perheistä, jotka saavat toimeentulotukea. Maahanmuuttajalasten harrastamisen esteenä usein harrastuksien kalleus. Yksin maahan tulleet alaikäiset lapset ja nuoret erityisen haavoittuvassa asemassa. Vaikeus päästä mielenterveyspalveluihin. Nuoret, joilla trauma ja/tai kidutustausta. Sirkku Suikkasen selvityksen mukaan Suomeen saapuneista pakolais- ja turvapaikka- lapsista ja nuorista(0-24 vuotta) lähes kolmasosa (28-32%) on vaikeasti traumatisoituneita tai havaittavasti oireilevia. Nuoret hakeutuvat pääkaupunkiseudulle oleskeluluvan saatuaan ja myös muista kunnista. Kun asuntoa ei löydy nuoret liikkuvat pääkaupunkiseudun kuntien välillä koulutukseen pääsy ja kotoutuminen vaikeutuu/estyy. Pitkät odotusajat koulutukseen pääsyyn lisäävät riskiä syrjäytyä. Nuoret tarvitsevat paljon tietoa eri opiskeluvaihtoehdoista. Tiedon etsiminen internetistä usein vaikeaa tai mahdotonta.
Pakolaistaustaiset nuoret Espoon maahanmuuttajapalvelut 17-25 -vuotiaat asiakkaat (9/2012) yhteensä 150 17-25-vuotiasta, joista 26:lla ei omaa asiakkuutta ja 124 omalla asiakkuudella olevaa nuorta asunnottomina noin 30 nuorta alaikäisinä yksin tulleita 32 nuorta (yli 18 v yksin tulleiden todella suuri määrä) lukutaidottomana maahan tulleita 6 nuorta Espoon Te-toimistolla 17-25 -vuotiaita maahanmuuttaja asiakkaita 353, näistä suuri osa pakolaistaustaisia
Missä Espoon maahanmuuttajapalveluiden 17-25- vuotiaat asiakkaat ovat? (tilanne 9/2012) Espoon aikuislukiossa 66 (valmistavassa 22 ja perusopetuksessa 44) Eiran aikuislukio ja muut Helsingin aikuislukiot 13 Työvoimapoliittiset kurssit 4 Töissä 3 Ammattikouluissa 14 Lukiossa 5 Peruskoulussa 7 Kotona hoitamassa lapsia 4 Mava 3 Muut (Aura, Keskuspuisto, Rinnekoti) yhteensä 6 nuorta Ulkomailla 1 nuori Ei koulutuksessa 17 nuorta (enimmäkseen juuri Espooseen muuttaneita)
Osallisena Suomessa hanke Espoon aikuislukio 100 nuorelle opiskelupaikka - Aikuisten perusopetuksen valmistava (ent. NUMA) enintään 36 (28 oppilasta) - Aikuisten perusopetuksen luokaton alakoulu (13 oppilasta) - Aikuisten perusopetuksen luokaton yläkoulu (20 uutta oppilasta 37 jatkaa toista vuotta) (pakolaistaustaisia 66/98, te-toimiston kotoutumissuunnitelma (luku) ) + Mahdollisuus peruskoulun oppimäärän suorittamiseen Opinto-ohjaus ja psykososiaalinen tuki (sosiaaliohjaaja ja projektikuraattori) Tiivis yhteistyö nuoren, sosiaalitoimen, te-toimiston ja koulun välillä. Te-toimiston aktiivinen rooli koulunkäynnin etenemistä seurataan tarkoin ja nuoria ohjataan mm. hakeutumaan työharjoitteluun kesälomalla. Opiskelu ympäristö suomalaisten joukossa - Kotoutumistuella mahdollista opiskella enintään 2 vuotta (omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kk ajan). Alakoulun kursseilla aloittavalle tämä harvoin mahdollista. Koulupäivät lyhyitä ja oppitunnit painottuvat iltapäivälle Kun tulijoita on enemmän kuin opiskelijoita voidaan ottaa, onko vaara, että valmistavan opetuksen ulkopuolelle jää haavoittuvassa asemassa olevia nuoria jotka eniten tukea tarvitsisivat
Yksin alaikäisinä tulleet Espoon maahanmuuttajapalveluissa tällä hetkellä 30 yksin maahan tullutta nuorta. Noin 10 Ehjän (Erityishuoltojärjestöjen liitto) tuen piirissä. Ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoittamisesta 28 :n mukaiseen perheryhmäkotiin tai muuhun asumisyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneet kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta (L kotoutumisen edistämisestä 49 1 mom.)
Yksin tulleet alaikäiset (ylempi sarake turvapaikanhakijat alempi oleskeluluvan saaneet) 2008 (353) 66 2009 (201) 157 2010 (117) 144 2011 (45) 19 yhteensä (716) 386 Somalia Irak Afganistan (210) 43 (151) 47 (64) 43 (27) 21 (452) 154 (63) 17 (85) 27 (43) 45 (25) 52 (216) 141 Muut maat (80) 31 (120) 16 (105) 30 (53) 23 (358) 100 yhteensä (706) 157 (557) 247 (329) 262 (150) 115 (1742) 781
Hyväksi havaittuja toimintatapoja ja kehittämisajatuksia Tiivis yhteistyö, nuoren ympärillä (te-toimisto, oppilaitos, sosiaalitoimi). Tämä toteutuu kotoutumisvaiheen aikana mutta entä sen jälkeen. Järjestöjen kanssa saatu myönteisiä kokemuksia ryhmätoiminnasta (Miehenlinjan ryhmät, Suomen pakolaisavun vertaiskoto) Tarvitaan paikkoja mistä nuoret voisivat hakea ohjausta silloin kun ovat pudonnet koulutuspoluilta. Pystyykö Omnian etsivä nuorisotyö vastaamaan myöhään maahan tulleiden maahanmuuttajanuorten ohjauksen tarpeisiin. Neo Espoo järjesti 27.6. 2012 verkostopalaverin teemalla huoli maahanmuuttajanuorista. Verkostopalaverissa pohdittiin miten nuorten maahanmuuttajien tilannetta voitaisiin parantaa ja tehtiin kehittämisehdotuksia; mm. nuorten kanssa toimivien tahojen kokoamista verkostoksi ja asian tiimoilta järjestettävää työpajapäivää jossa nuorten tilannetta kartoitettaisiin.