HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006 Hämeenlinnassa Lokakuu 2006 Liisa Lähteenmäki Tarja Mikkola
2
JOHDANTO... 5 1. SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKKAA OHJAAVAT STRATEGIAT JA TOIMINTAOHJELMAT... 6 2. HYVINVOINTIKÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ... 7 3. HYVINVOINNIN RAKENTEELLISET TEKIJÄT... 8 3.1. VÄESTÖRAKENNE... 8 3.2. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS... 12 3.3. ELINKEINORAKENNE... 17 3.4. TALOUS... 18 4. VÄESTÖN HYVINVOINTI... 20 4.1. TOIMEENTULO... 21 4.2. TYÖLLISYYS... 22 4.3. TERVEYS - FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI... 24 4.3.1. Lapset ja nuoret... 24 4.3.2. Työikäiset... 28 4.3.3. Ikääntyneet... 32 5. PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 34 5.1. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT... 35 5.1.1. Katsaus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen toimivuuteen... 35 5.1.2. Varhaiskasvatus... 37 5.1.3. Opetustoimi... 40 5.1.4. Lastensuojelu... 41 5.1.5. Perheneuvola... 42 5.1.6. Ankkuritoiminta... 43 5.1.7. Seudullinen sosiaalipäivystys... 44 5.2. MUUT SOSIAALIPALVELUT... 45 5.2.1. Vammaispalvelut... 45 5.2.2. Päihdepalvelut... 47 5.2.3. Rikosasioiden sovittelutoiminta... 49 5.3. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT... 50 5.4. TERVEYSPALVELUT... 53 5.5. PALAUTEJÄRJESTELMÄ... 58 6. YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET... 58 LÄHTEET... 62 Liite 1 Indikaattorikuvaukset... 63 Liite 2 Hämeenlinnan seudun asukkaiden hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt kevät 2006... 70 Liite 3 Seudulliset toimielimet... 91 Liite 4. Vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa 2003-2005... 95 Liite 5. Alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmän toimivuus kysely,... 96 Liite 6. Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tilastotietojen päivitys... 99 3
4
Johdanto Hyvinvointikertomus 2006 on Hämeenlinnan seudun kuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus pyrkii olemaan tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Sen tarkoituksena on antaa tietoa seudun asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta päätöksentekoa varten. Erityisesti se on tarkoitettu käyttöön luottamushenkilöille, joilla ei ole mahdollisuuksia hakea tietoja monista eri tietolähteistä. Seudun sosiaali- ja perusturvajohtajat päättivät seudullinen hyvinvointikertomuksen laatimisesta keväällä 2006, koska seudun kuntien hyväksymässä sosiaalitoimen seutusopimuksessa kunnat sitoutuvat arvioimaan säännöllisin väliajoin väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä yhteisesti sovittujen hyvinvoinnin tilaa kuvaavien mittareiden avulla. Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin nimeämällä sille ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Hämeenlinnan kaupungin perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa, Hämeenlinnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen, Hämeenlinnan rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, Lammin sosiaalijohtaja Tarja Laari, Hattulan sosiaalijohtaja Leena Virman sekä tutkija Liisa Lähteenmäki ja suunnittelija Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:sta. Ohjausryhmä valitsi joukon indikaattoreita eli osoittimia, jotka kuvaavat tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Ne ovat tilastollisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat ilmiöiden muutosta ajan myötä. Käytännössä hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat usein puutteita, riskejä ja poikkeavuuksia. Indikaattoritiedot on kerätty pääasiassa tilastokeskuksen ja Stakesin tilastoista sekä suoraan seudun kunnista ja kuntayhtymistä. Kertomukseen on koottu vuoden 2005 tilastotietoja, jos niitä on ollut käytettävissä. Hyvinvointikertomus sisältää luvut hyvinvoinnin rakenteellisista tekijöistä, väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Luvussa 6 kuvataan hyvinvointikertomuksen johtopäätelmät. Liitteenä on indikaattorikuvaukset, luettelo seudun asukkaiden hyvinvointia edistävistä hankkeista ja työkäytännöistä, Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tietojen päivitys, seudulliset toimielimet sekä vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa 2003-2005. 5
1. Seudun kuntien hyvinvointipolitiikkaa ohjaavat strategiat ja toimintaohjelmat Lainsäädäntö ja valtiovallan ohjaus säätelevät kuntien palvelujen resurssien käyttöä ja samalla ne ohjaavat palvelujen organisointia. Lainsäädäntö asettaa samanlaiset velvollisuudet jokaiselle kunnalle, vaikka palvelujen järjestäminen erilaisissa kunnissa saattaisi vaatiakin erilaisia toimintamalleja. Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalaissa. Kunnan lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (SVOL). Kunnan velvollisuudesta huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kansanterveyslaissa säädetään tai määrätään. Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa. Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntastrategiat: Janakkalan kunnalla on v. 2005 hyväksytty kuntastrategia vuoteen 2012. Hämeenlinnan kaupungilla on Hyvä tulevaisuus 2010 strategia sekä henkilöstöstrategia ja Hämeenlinnan perusturvalla on lisäksi oma strategia 2004-2010. Tuuloksen kunnan strategiset linjaukset on hyväksytty kunnanvaltuustossa v. 2004. Kaikilla seudun kunnilla on 2000-luvulla laaditut vanhuspoliittiset strategiat. Lammin kunnalla on oma lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan kaupungilla on lasten palvelusitoumus, jossa kerrotaan ne periaatteet, joiden mukaan kaupunki pyrkii kehittämään toimintaansa lasten tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. Sosiaalitoimen seudullista yhteistyötä ohjaa, koordinoi ja valvoo seutuvaltuuskunnan alainen sosiaalitoimen jaosto, johon kuuluvat kunnan sosiaali-/sosiaali- ja terveys/perusturvalautakuntien puheenjohtajat, sosiaali-/perusturvajohtajat sekä Sosiaalikehitys Oy:n ja Pikassos Oy:n edustajat. Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen jaosto määritteli elokuussa 2005 ensimmäisen kerran toiminnalliset tavoitteet nykyiselle valtuustokaudelle. Seudullinen vammaisneuvottelukunta on toiminut syksystä 2004 alkaen. Seudun kunnista Hämeenlinnalla ja Hattulalla on myös omat vammaisneuvostonsa. Hämeenlinnan seudulle on laadittu ensimmäisenä Suomessa seudullinen vammaispoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan seudulle on laadittu Suomen mielenterveysseuran ja seudun kuntien yhteistyönä myös seudullinen mielenterveysohjelma, joka rakentuu kahdesta osasta: mielenterveys- 6
suunnitelmasta (2005) ja suunnitelman toimintaohjelmasta (2006). Visio pohjautuu seudun yhteisille hyvinvoinnin ja mielenterveyden kulmakiville. Hämeenlinnan seudun turvallisuussuunnitelma on laadittu syksyllä 2003. Suunnitelman tavoitteena on ottaa kantaa siihen, mitä tulee tehdä käytännössä turvallisuuden lisäämiseksi seututasolla sekä aktivoida toimintaan. Turvallisuussuunnitelman mukaan seutuyhteistyötä halutaan tehdä erityisesti viranomaisten, kansalaisten ja poliisin välillä. Seutuvaltuuskunta on nimennyt seudullisen turvallisuusasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vuosittain suunnitelman toteutumista. Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 2010 on valmistunut v. 2004. Työllisyysstrategiaan on hahmoteltu kolme laajaa painopistealuetta, joissa on tunnistettu tulevaisuuden haasteet. Strategian painopistealueet ovat elinvoimainen tulevaisuus, osaavan työvoiman saatavuus sekä työllistymisen edistäminen. Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi kaksi kertaa vuodessa keskustelufoorumin erilaisten työllisyyttä edistävien teemojen ympärille. 2. Hyvinvointikäsitteen määrittelyä Hyvinvoinnille on vaikea löytää yhtä ainoaa määritelmää sen moniulotteisuuden vuoksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa käytetyimpiä hyvinvoinnin määritelmiä on Erik Allardtin laatimat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elinolot ja elintaso), loving (yhteisöön liittyvät suhteet) ja being (mahdollisuudet toteuttaa itseään). Allardtin ohella toinen määritelmä hyvinvoinnista on tarve- tai resurssipohjainen tarkastelutapa. Tarvepohjainen määrittely lähtee siitä, että kun tietyt hyvinvoinnin edellyttämät elementit ovat kasassa, tarve on tyydytetty. Tämä on kuitenkin hankala määritelmä, koska tarpeet vaihtelevat ihmisten keskuudessa. Resursseihin pohjautuva määritelmä on yleisemmin käytetty, koska siinä hyvinvointia ei käsitellä yhtenä absoluuttisena suureena, vaan se koostuu erilaisien ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. Ulottuvuudet ovat resursseja, jotka voivat olla joko aineellisia tai aineettomia (Rasinkangas 1998). Resursseihin pohjautuva hyvinvointi lähtee siitä ajattelusta, että hyvinvointi mahdollistuu silloin, kun tietyt resurssit sen saavuttamiseksi ovat käytettävissä. Hyvinvointi jaetaan käsitteellisesti subjektiivisiin (kokemuksellinen) ja objektiivisiin (resurssit) osatekijöihin (Heikkilä & Kautto 2000). Hyvinvointi kertomuksen käsitteenä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristöissään. Hyvinvointia tarkastellaan usein suhteessa palvelujärjestelmään. Suurimmalle osalle väestöä hyvinvointi muodostuu palvelujärjestelmän ulkopuolella olevista tekijöistä. Palveluja haetaan sitten, kun hyvinvointivaje on syntynyt. Palvelujärjestelmän kuntalaisille tarjoamat tasavertaiset, toimivat, laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta (Rimpelä & al. 2004) Yksilön hyvinvointi ja sen kokeminen ovat riippuvaisia ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Seudullinen hyvinvointikertomus rakentuu Hämeenlinnan seudun hyvinvointipolitiikasta eli toimista, joiden avulla seudun kunnat vaikuttavat asukkaidensa hyvinvointiin. 7
3. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät Hyvinvoinnin rakenteellisia tekijöitä kuvaamaan on valittu tietoja väestörakenteesta ja siihen liittyvistä muutoksista, ympäristöstä ja turvallisuudesta, elinkeinorakenteesta ja taloudesta. Väestörakenteessa merkittävimmät muutokset liittyvät vanhusten määrän kasvuun, joka kiihtyy tulevina vuosina. Hämeenlinnan seutu kasvaa hitaasti muuttoliikkeen ansiosta. Ympäristön osalta mittarien käyttökelpoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kyse kaupunkimaisesta asutuksesta vai maaseudusta. Hämeenlinnassa ilmanlaatu oli vuonna 2005 selvästi edellisvuosia heikompi aiheutuen säätilasta. Meluhaitat liittyvät lähinnä liikenteeseen ja toisaalta teollisuusmeluun. Hämeenlinnalaisista 19 % asuu alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db:n rajan, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Talousveden laatu Hämeenlinnan seudulla täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset varsin hyvin. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu voi vaihdella. Poliisin tietoon tulevat rikokset keskittyvät yleisesti kaupunkikeskuksiin. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaa. Vakavien tieliikenneonnettomuuksien määrä on noussut. 3.1. Väestörakenne Hämeenlinnan seutukunta on suurin Kanta-Hämeen kolmesta seutukunnasta. Siihen kuuluvat Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Noin puolet väestöstä asuu Hämeenlinnan kaupungissa. Seutu muodostaa selkeän ja toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Kuva 1. Hämeenlinnan seudun kunnat Kunnat ja asukasluvut 31.12.2005 Hämeenlinna 47 335 Janakkala 15 871 Hattula 9 332 Lammi 5 612 Hauho 3 947 Kalvola 3 461 Renko 2 352 Tuulos 1 564 Seutu 89 474 8
Taulukko 1. Ikärakenne Hämeenlinnan seudun kunnissa vuosina 2000 ja 2005 %-osuus Vuodet Hattula Hauho Hämeen- Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Seutu Koko väestöstä linna maa 0-6- v. 2000 2005 8,9 8,5 6,5 6,8 7,9 6,9 8,7 8,1 7,7 6,8 6,7 7 7,4 8,2 7,4 8,2 7,9 7,4 8,1 7,6 7-15- v. 2000 2005 12,2 12 10,1 10,6 10,4 10,5 11,4 12,3 12,0 11,3 11,4 10,7 11,9 10,9 10,2 10 10,9 11 11,2 10,9 16-64-v. 2000 2005 64,6 64,7 59,2 58,6 64,8 64,7 63,3 62,3 61,0 61,2 59,3 58,9 63,4 62,5 61,5 60,4 63,7 63,4 65,7 65,5 65 vuotta täyttäneet 2000 2005 14,2 14,8 24,1 24,1 16,9 17,9 16,6 17,2 19,2 20,7 22,6 23,4 17,4 18,5 20,9 21,4 17,5 18,2 15,0 16 75 vuotta täyttäneet 2000 2005 Väestö 2000 yhteensä 2005 Lähde: SOTKAnet 6,0 6,8 9131 9332 11,5 12,7 3981 3947 7,8 8,9 46108 47335 7,5 8,0 15419 15871 8,7 10,1 3421 3461 10,3 11,7 5624 5612 7,8 8,0 2310 2352 9,6 11,1 1580 1564 8,0 8,9 87583 89474 6,6 7,5 5181115 5255580 Seudulla asui vuoden 2005 lopussa 89 474 henkilöä. Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on suurin Hattulassa. Hauho on vanhusvoittoisin kunta, mutta myös Lammin ja Tuuloksen kunnissa on vanhusten osuus koko väestöstä suuri. Vain Hattulan kunnassa on 65 vuotta täyttäneitä väestöstä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Huomioitavaa on yli 65-vuotiaiden ja etenkin yli 75- vuotiaiden lukumäärän voimakas kasvu. Taulukko 2.Väestönmuutos kunnittain 2000 2005 Kunta Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Väestön muutos 201-34 1 227 452 40-12 42-16 Lähde: Selvitys palvelu- ja toimintamallien uudistamisen tukemiseksi HML:n seudulla. Sosiaalikehitys Oy 2006 2000-luvulla Janakkala on kasvanut ja Tuuloksen asukasluku vähentynyt eniten suhteutettuna väkilukuun. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohti 2000 2003 2004 2005 Hattula -6,0 2,6 4,8 3,4 Hauho 14,4 15,8 2 11,2 Hämeenlinna 3,7 3,8 4,5 4,4 Janakkala 0,3 2,2 9 15,7 Kalvola 5,3 8,1-3,2 8,7 Lammi -9,7 6,2 2,8 0,9 Renko -11,6 2,1 18,2-8 Tuulos 1,3 8,5 28,3-2,5 Hml stk 1,3 4,3 5,6 6,1 Koko maa 0,5 1,1 1,3 1,7 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2005 kunnan nettomuutto oli negatiivisinta Rengon ja Tuuloksen kunnissa. Muut kunnat olivat positiivisen nettomuuton kuntia, Lammi tosin niukasti. Kuitenkin ennusteiden mukaan Renko ja Tuulos tulevat olemaan suhteutettuna asukaslukuun suurimmat kasvukunnat. 9
Taulukko 4. Väestöennuste kunnittain 1 2005 2010 2020 2030 Hattula 9 332 9 319 9 559 9 720 Hauho 3 947 4 003 4 123 4 226 Hämeenlinna 47 335 48 317 50 058 51 255 Janakkala 15 871 15 760 16 104 16 298 Kalvola 3 461 3 490 3 588 3 633 Lammi 5 612 5 440 5 363 5 334 Tuulos 1 564 1 589 1 680 1 735 Renko 2 352 2 463 2 631 2 730 Hämeenlinnan stk 89 474 90 381 93 106 94 931 Lähde: Tilastokeskus Seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 5500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 2. Hämeenlinnan seudun 0-6- ja 7-14-vuotiaiden lukumäärä vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja 2025 20000 15000 10000 7-14 v 0-6 v 5000 0 2000 2005 2010 2020 7-14 v 8564 8771 8090 8085 0-6 v 6956 6579 6599 6710 Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla lasten ja nuorten lukumäärässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia vuosien 2000 ja 2025 välillä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee vanhusväestön määrän kasvaessa. 1 Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Ennuste on laskettu syyskuussa 2004. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. 10
Kuva 3. Hämeenlinnan seudun 65 vuotta täyttäneiden lkm ikäryhmittäin vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja 2025 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 85 + 1619 1870 2078 2425 2750 75-84 v 5377 6129 5977 7387 9664 65-74 v 8299 8316 9517 13320 12628 Lähde: Sotka-tietokanta 2000 2005 2010 2020 2025 Hämeenlinnan seudulla 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuodesta 2000 vuoteen 2025 lähes 10 000 henkilöllä. Nopeinta nousu on vuosien 2010 ja 2020 välillä. Taulukko 5. Kuntien demografinen huoltosuhde (%) 2 2000 2004 Hattula 51,5 52,7 Hauho 66,4 66,5 Hämeenlinna 51,8 52,3 Janakkala 55,1 57,2 Kalvola 60,5 59,6 Lammi 64,9 66,2 Renko 53,5 58 Tuulos 59,5 62,6 Hml stk 54,3 55,2 Koko maa 49,4 50 Lähde: SOTKAnet Huoltosuhde on noussut Hämeenlinnan seudulla koko maan tilannetta nopeammin. Suurin huoltosuhde on Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa. 2 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta eli työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. 11
Taulukko 6. Koulutustaso kunnittain % 15 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2004 Keskiasteen koulutus 2000 2004 Korkea-asteen koulutus 2000 2004 Hattula Hauho Hämeenlinna 37,6 38,6 22,7 25,3 Lähde: Sotka-tietokanta 37,1 39,6 17,0 17,6 35,1 36,2 27,1 28,9 Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk 37,1 38,8 18,7 20,5 34,3 35,9 15,6 17,9 36,8 38,6 17,4 18,5 37,8 40,3 14,9 17,1 33,7 36,3 15,4 17,1 35,9 37,3 23,1 24,9 Koko maa 36,1 37,7 23,3 25,0 Väestön koulutustaso on Hämeenlinnan seudulla keskimäärin samaa tasoa kuin koko maassa. Koulutustaso on noussut 2000-luvulla sekä seudulla että koko maassa. Keskiasteen koulutuksen saaneiden % -osuudessa ei ole seudun kuntien välillä suurta eroa, sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneita on selvästi eniten Hämeenlinnassa ja Hattulassa. 3.2. Ympäristö ja turvallisuus Terveellinen elinympäristö vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Indikaattoreiksi valittiin ympäristön osalta ilmanlaatu, melu, talousveden laatu ja turvallisuuden osalta rikollisuus ja tieliikenneonnettomuudet. Ilmanlaatu Janakkalassa ilmanlaatu on parantunut, pääosin johtuen siitä, että on siirrytty kaukolämmössä maakaasuun (rikki- ja hiukkaspäästöt pudonneet olennaisesti). Liikenteen merkitys on edelleen olennainen, vaikka autokohtaiset päästöt ovat pienentyneet, liikenteen määrän kasvu kompensoi vaikutusta. Hiilidioksidipäästöt (kasvihuonekaasu) ovat ennallaan tai kasvavat, kuten kaikissa asutuissa kunnissa (lämmöntuotanto, liikenne). Kaukokulkeumalla on oma merkityksensä. Vuosina 2001-2003 tehtiin kuntien ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyönä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus, joka on osa pitkäaikaista ympäristön tilan seurantaa. Hämeenlinnan ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista ylittyivät vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo sekä kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi typenoksideille annettu vuosiohjearvo. Tulosten ohjearvovertailusta selvisi, että keväällä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät terveysvaikutteisen ohjearvon. sen sijaan typpidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet pysyivät ohjearvojen alapuolella kaikkina vuodenaikoina. Myöskään raja-arvojen osalta hiilimonoksidi ja typpidioksidi eivät näyttäisi tuottavan ongelmia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeerisarvo ylittyi useaan otteeseen, mutta ylitysten määrä jäi silti noin puoleen. Vuonna 2005 Hämeenlinnan ilmanlaatu oli selvästi huonompi edellisvuosiin verrattuna. Välttäviä, huonoja ja erittäin huonoja päiviä oli vuoden aikana 58. Viiden edeltäneen vuoden aikana ilmanlaatu ei ollut erittäin huono kuin kuutena mittauspäivänä vuonna 2004. Syynä poikkeaviin tuloksiin oli 12
säätila, joka aiheutti etenkin maaliskuun loppupuolella ilmansaasteiden jäämisen lähelle maanpintaa. Kaupungin ilmanlaadun seuranta perustuu yhden mittauspisteen tuloksiin. Taulukko 7. Ulkoilman laatu 2000-luvulla Ulkoilman laatu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 huonoja ja välttäviä päiviä 1,9 % 2,5 % 0,9 % 1,2 % 22,2 % 16,0 % tyydyttäviä päiviä 62,9 % 69,3 % 45,2 % 61,7 % 51,5 % 51,0 % hyviä päiviä 35,2 % 28,2 % 53,9 % 37,1 % 26,2 % 32,9 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Kuva 4. Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa vuosina 2000-2005 2005 2004 2003 2002 2001 hyviä päiviä tyydyttäviä päiviä välttäviä päiviä huonoja päiviä erittäin huonoja 2000 0 100 200 300 päiviä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Jpp-Kaliprointi Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien Ilmanlaatua seurataan paikallisten olojen edellyttämän tarpeen mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa edellytetään. Maaseudulla ei ole tarpeen seurata ilmanlaatua jatkuvasti, koska laatu pysyy melko vakaana. Laajempi seuranta Kanta-Hämeessä on tehty noin 10 vuoden välein, viimeksi vuosina 2001 2002. Sen mukaan Lammin ja Tuuloksen ilmanlaatu on varsin hyvä. Luvanvaraisia laitoksia on Lammilla yksi, kaukolämpölaitos, Tuuloksessa ei yhtään. Lammilla on Kotisen mittausasema jatkuvaan ilmanlaadun perustason seurantaan. Sieltä saadaan valtakunnallisesti käytettäviä puhtaan ilman tausta-arvoja. Melu Janakkalassa meluhaitta-alueet keskittyvät lähinnä liikenneväylien, erityisesti valtatie 3:n varteen. Teollisuusmelua aiheuttaa jossain määrin Tervakoski Oy, lisäksi on joitakin yksittäisiä melulähteitä, kuten ampumarata, murskauslaitokset tms, joiden vaikutus on paikallinen. Valtaosan kunnan pinta-alasta voidaan katsoa kuuluvan ns. hiljaisiin alueisiin. 13
Hämeenlinnalaisista 19 % eli vajaat 8700 asukasta asui vuonna 2005 alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Hämeenlinnan melualueilla sijaitsee melulle erityisen herkkiä toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja ja luonnonsuojelualue. Merkittävin ympäristömelun lähde on liikenne (Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi). Melualueiden ohella on hyvä tarkastella myös ns. hiljaisia alueita. Hiljaisia alueita ovat äänimaisemaltaan sellaiset alueet, joissa ihmisen toiminnan aiheuttama ääni kuuluu vain satunnaisena taustaäänenä. Vuonna 2005 hiljaisiksi luokiteltuja alueita oli 40 % Hämeenlinnan kaupungin pinta-alasta. Hämeenlinnassa hiljaiset alueet jaettiin kolmeen luokkaan: luonnonrauha-alueet, arkihiljaisuuden alueet ja muut hiljaiset alueet. Luokitus: suhteellinen osuus kaupungin pinta-alasta Luonnonrauha-alue 14,8 % Arkihiljaisuuden alue 5,2 % Muu hiljainen alue 20,6 % Taulukko 8. Melulle altistuneiden ihmisten määrä kunnittain Kunta väkiluku yli 55 alueella db rautatiemelu yli 55 db tieliikennemelu yli 55 db Kalvola 3461 11,30 % 2,10 % 9,20 % Hattula 9332 12 % 0,30 % 11 % Renko 2352 8,50 % 0 % 8,50 % Hauho 3947 16 % 0 % 16 % Hml 47335 18 % 2,0 % 5,30 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Tieliikennemelussa on huomioitu yleiset tiet, ei katuverkkoa. Hämeenlinnassa lisäksi hieman yli 2 % kunnan asukkaista altistuu yli 55 db:n melulle Ahveniston kilpailupäivinä Lammilla on tehty melutilanteen seuranta mittauksin taajamassa ja sen lähialueilla ja todettu, ettei meluntorjuntaohjelmaa ole tarpeellista tehdä. Sen jälkeen melutilannetta on seurattu kaavoituksen yhteydessä. Tuuloksessa tilannetta seurataan samoin kaavoituksen yhteydessä. Ampumaradoilla on ympäristöluvat ja siinä yhteydessä niiden melutilanne on kartoitettu ja annettu lupamääräyksiä. Vuosittain järjestetään useita ralleja ja pari isompaa yleisötapahtumaa, joista tulee meluilmoitus. Vuonna 2005 mitattiin erään yrityksen toiminnan aiheuttamaa melua Lammilla valituksen vuoksi. Vuoden lopulla tuli vireille ralliharjoitusradan meluilmoitus, joka on valituskäsittelyssä. Talousveden laatu Janakkalan kunnan toimittama vesi on erinomaista harjuissa muodostunutta käsittelemätöntä pohjavettä. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu vaihtelee suuresti, vastaavasti kuin kaikkien muidenkin kuntien alueilla. Yleisimmät haitat rauta ja mangaani, porakaivoissa saattaa esiintyä radonia ja arseenia (harvinaisia). Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden rajaarvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. 14
Hämeenlinnan talousvedestä otetuista näytteistä 94 % täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä koko Suomessa. (Soveltamisopas talousvesiasetukseen). Taulukko 9. Talousveden laatu Hämeenlinnassa Indikaattorit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % 97 96 92 96 96 94 Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi 95 95 98 98 98 98 Lammin ja Tuuloksen kuntien talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden raja-arvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. Talousvedestä otettiin näytteitä vuonna 2005 yhteensä 39 kappaletta, joista 35 täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä Suomessa. Lammilla ja Tuuloksessa otetuista yksityisten kaivovesinäytteissä yleisimpiä laatuongelmia olivat liiallinen rauta tai mangaani sekä liian alhainen ph. Taulukko 10: Talousveden laatu ja vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista vuonna 2005 Hattula Hauho Hämeenlinna Kalvola Renko Janakkala Lammi Tuulos Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % 91 100 94 100 100 100 90 90 Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % 72 49 98 70 56 72 645* 300* Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Janakkalan kunta, ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Lammin Tuuloksen ktt. kuntayhtymän ympäristöosasto * Liittymien lukumäärä Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset keskittyvät yleisesti suuriin kaupunkikeskuksiin. Rikollisuus on kaupungeissa yleisempää kuin pienissä kunnissa. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaisuutta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on ollut seudulla kasvusuunnassa viime vuosina. Kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut liki 22 prosenttiyksikköä. Omaisuusrikokset ovat vuosina 2001-2005 vähentyneet seudulla 2,4 prosenttiyksikköä. Liikennerikokset ovat lisääntyneet noin 38 prosenttiyksikköä. Pienissä kunnissa vuosittaiset erot voivat olla suuria. 15
Taulukko 11. Rikollisuus Hämeenlinnan seudulla 2001-2005 Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeen linna Omaisuusrikokset Renko Janakkala Lammi Hml stk 2001 206 94 99 36 2 445 60 480 158 3578 2003 190 107 126 40 2 640 46 545 230 3924 2005 190 145 96 65 2 306 59 486 148 3495 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 2001 24 9 13 8 327 8 60 28 477 2003 24 15 18 3 369 7 64 26 526 2005 47 18 16 4 404 10 63 18 580 Liikennerikokset 2001 268 116 170 86 1 224 96 536 195 2691 2003 301 97 246 71 1 323 138 590 208 2974 2005 547 186 241 241 1 823 194 763 312 4307 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 03/06 Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1000 asukasta kohti v. 2000 ja 2004 2000 2004 Muutos-% Hattula 3,9 3,2-0.7 Hauho 4,3 2,6-1.7 Hämeenlinna 7,8 8,2 0.4 Janakkala 5,1 4,2-0.9 Kalvola 8,5 2,9-5.6 Lammi 3,6 6,4 2.8 Renko 1,7 2,9 1.2 Tuulos 0,6 3,2 2.6 Hml stk 6,2 6,2 0 Koko maa 5,8 6,2 0.4 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2004 väkivaltarikoksia oli Hämeenlinnan seudulla suhteessa saman verran kuin koko maassa. Taulukko 13. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeenlinna Renko Janakkala Lammi Hml stk Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 2003 3 1 0 0 14 4 11 1 34 2004 15 5 13 1 40 7 21 2 104 2005 10 8 11 1 61 6 20 6 123 kuolleet 2003 1 0 0 0 1 0 1 0 3 2004 0 1 1 1 0 0 3 0 6 2005 1 0 1 0 1 2 0 5 10 Lähde: Poliisin rikostietojärjestelmä 03/06. Hämeenlinnan seudulla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui 123 ja kuoli 10 vuonna 2005. Vakavia tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuoden aikana yhteensä 133. Onnettomuuksien määrä lähes nelinkertaistui vuodesta 2003. 16
Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, että onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Syy siihen, että onnettomuuksia ei ilmoiteta poliisille, on suurimmalta osin onnettomuuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen. Valtaosa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on lieviä loukkaantumisia, ja tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku loukkaantuu vakavasti. 3.3. Elinkeinorakenne Hämeenlinnan seudun elinkeinorakennetta kuvaa voimakas palvelualavaltaisuus. Suurimmillaan se on prosentuaalisesti Hämeenlinnassa. Teollisuus työllistää eniten Janakkalassa ja Kalvolassa, maaja metsätalous Hauholla ja Rengossa. Taulukko 14. Elinkeinorakenne vuonna 2004 Maa- ja metsätalous, % työllisistä Teollisuus, % työllisistä Palvelut, % työllisistä Hattula 4,5 17,4 68,7 Hauho 15,8 14,2 57,4 Hämeenlinna 0,7 18,1 73,3 Janakkala 5,1 30,3 55,3 Kalvola 6,9 30,1 52,3 Lammi 12,9 14,0 61,8 Renko 13,5 22,4 54,2 Tuulos 11,2 16,9 61,2 Hämeenlinnan stk 3,9 20,4 66,8 Koko maa 4,0 18,2 69,0 Lähde: Sotka-tietokanta Taulukko 15. Työpaikkaomavaraisuus- % vuonna 2004 Kunnat % Hattula 64,7 Hauho 71,4 HML 113 Janakkala 76,6 Kalvola 71,9 Lammi 95 Renko 71,5 Tuulos 65,8 HML:n stk 95,2 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella 17
asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Taulukko 16. Hämeenlinnan seudulla toimivat yritykset Indikaattorit 2003 2004 2005 Yritysten nettolisäys 14-336 264 Uudet yritykset 357 398 417 Lopettaneet yritykset 343 *734 153 Yritysten toimipaikkojen määrä 4000 4103 - Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä 19764 19674 - Lähde: Kehittämiskeskus Oy Häme *Patentti- ja rekisterihallitus tehnyt tilinpäätöspoistot Vuonna 2005 yritysten nettolisäys on ollut 264 yritystä. Lisäksi perustettujen uusien yritysten määrä on kasvanut koko tarkasteluajan. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 eniten arvonlisäystään ennustetaan kasvattavan tietoliikenteen (40 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan (noin 26 %). Kauppa, liikeelämää palveleva toiminta, kuljetus ja talonrakennus kasvattavat arvonlisäystään parikymmentä prosenttia. Myös palvelusektorin toimialoille ennustetaan arvonlisäyksen nousua vuoteen 2009 mennessä (Sosiaalikehitys 2006) 3.4. Talous Kuva 5. Kuntien vuosikate, verotulot ja valtionosuudet euroa/ asukas vuonna 2005 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 Hatt Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vuosikate 6-69 217 64-166 48-44 -50 118 Verotulot 2370 2187 2699 2432 2324 2229 2151 2154 2527 Valtionosuudet 850 1482 881 879 1234 1612 992 1295 973 Lähde: Kunnat.net Vuosikate on miinuksella Kalvolassa, Hauholla Tuuloksessa ja Rengossa. Verotulot asukasta kohti ovat korkeimmat Hämeenlinnassa ja matalimmat Rengossa. Valtionosuuksia saadaan eniten asukasta kohti Hauholla ja vähiten Hattulassa. 18
Taulukko 17. Sosiaali- ja terveystoimen taloustietoja vuosilta 2000 ja 2004 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas 2000 2004 Erikoissairaanhoidon netto-kustannukset, /asukas 2000 2004 Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, /asukas 2000 2004 nettokus- Sosiaalitoimen tannukset, /asukas 2000 2004 Lähde: Tilastokeskus 1505 1924 539 642 308 358 588 803 1979 2460 647 846 395 349 816 1079 1798 2279 603 756 335 400 793 1028 Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala 1649 2139 546 690 404 498 647 891 Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk 1755 2342 556 704 358 438 760 1077 1878 2413 550 684 475 598 773 1049 1788 2145 591 736 316 377 744 854 1748 2567 524 709 390 431 752 1294 1752 2238 582 728 358 424 742 986 Koko maa 1822 2305 564 735 366 468 814 1008 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet 2000-luvulla. Seutukunnan tasolla erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan keskiarvon tuntumassa, sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannukset ovat matalammat. Seutukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat 67 euroa asukasta kohti maan keskiarvoa alemmat. Kuva 6. Nettokäyttökustannukset lasten päivähoidossa euroa/ 0-6 vuotiaat ja omassa perusopetuksessa euroa/oppilas vuonna 2004 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lasten päivähoito 3803 3315 4146 3739 4882 3500 2614 2920 3911 Oma perusopetus 5206 5766 4855 4623 5716 5999 5144 5521 5027 Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Lasten päivähoidon nettokäyttökustannukset ovat alimmat Rengossa ja korkeimmat Kalvolassa. Oma perusopetuksen kustannukset oppilasta kohti ovat alimmat Janakkalassa ja korkeimmat Lammilla. 19
Kuva 7. Kotipalvelun, vanhusten laitospalvelujen ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannukset euroa/ asukas vuonna 2004 600 500 400 300 200 100 0 Kotipalvelu 83 145 74 60 113 73 132 115 79 Vanhusten laitospalvelut 138 347 143 92 235 216 310 539 162 Muut vanh. ja vamm. palvelut 113 283 209 127 260 295 89 219 192 Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vanhustenpalvelujen erilainen järjestäminen kunnissa näkyy myös resurssien jakautumisessa. Tarkastelussa on huomioitava vanhusten määrä kunnissa: vanhuksia on suhteessa vähiten Hattulassa, Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. 4. Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvointia kuvaamaan on valittu toimeentulo, työllisyys ja terveys- fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Terveys luku käsittelee väestön hyvinvointia lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden näkökulmista. Toimeentulotukea saaneiden %-osuus asukkaista on vähentynyt seudulla 2000-luvulla. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on myös pienentynyt. Työttömyys on vähentynyt 2000-luvulla, työttömyysprosentti on koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on seudulla hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Hauholla, Lammilla ja Hattulassa yli joka kolmas työtön on pitkäaikaistyötön. Joka viides lapsiperhe seudulla on yksinhuoltajaperhe, Hämeenlinnassa lähes joka neljäs. Avioerojen määrä suhteessa naimisissa oleviin on hieman noussut 2000-luvulla. Neuvola- ja päivähoitohenkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan lasten levottomuus, aggressiivisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Perheiden yhdessä viettämän ajan arvioidaan vähentyneen, perheet ovat epävakaistuneet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ovat yleisiä. Työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan saajia on seudulla suhteessa yhtä paljon kuin koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan useimmiten mielenterveyssyistä (46 %). Alkoholin kulutus seudulla on nousussa. Nuorista miehistä yli joka kolmas juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. 20