TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2014 Mäntsälä hyvinkää järvenpää pornainen Vihti nurmijärvi Tuusula Kerava Sipoo Kirkkonummi

SISÄLTÖ SIVU Kohti ketteriä ja houkuttelevia uusia kaupunkeja 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 1.2 KUUMA-kuntien kuvaus 1.3 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat 4 4 4 7 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Talouden kehitysnäkymät 2.2 Metropolipolitiikan painopisteet 10 10 12 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMinta 3.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen 3.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta 3.3 KUUMA-omistajapolitiikka 3.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta 3.6 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen 14 14 15 15 16 17 18 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen 4.2 Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen 4.3 Helsingin seudun maankäytön suunnitelma MASU 4.4 Asuntopoliittinen ohjelma 4.5 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 4.6 Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia 4.7 Paikkatietopurkki MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmänä 4.8 Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla 20 20 21 22 22 23 23 24 25 5 LIIKELAITOKSEN talous 26 Visuaalinen suunnittelu & taitto: ELIDO 2

Kohti ketteriä ja houkuttelevia uusia kaupunkeja Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys on täydessä vauhdissa. Jouluun mennessä valmistuu väliraportti ja kesään 2014 mennessä loppuraportti. Syksy 2014 käytetään poliittiseen keskusteluun siten, että päätökset on tehty vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan ovat käynnistyneet vapaaehtoisesti myös ns. EKKV-selvitys eli Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys. Vähemmän vapaaehtoiselta pohjalta käynnistyy valtion taholta metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys, jossa selvitetään Tuusulan, Keravan, Sipoon, Kirkkonummen sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymistä. Vihti todennäköisesti sisällytetään siihen myös. Lisäksi on valmisteilla metropolilaki ja sote-laki. Kaikki selvitykset ovat valmiit vuoden 2014 syksyllä. Niiden jälkeen tehtävät johtopäätökset ja päätökset riippuvat kaikki toinen toisistaan. Todella mielenkiintoinen uusi vuosi on siis alkamassa. Samalla kun KUUMA-kuntien aikaa menee lukuisiin selvityksiin, ovat talousnäkymät lähivuosille heikot. Esimerkiksi teknologiateollisuuden yritykset työllistävät Uudellamaalla joka kolmannen työikäisen. Yritysten liikevaihdosta on kuitenkin kadonnut lähes kolmannes ja työpaikoistakin 12 % vuoteen 2008 verrattuna. Pelkällä pelialan ja luovien alojen uusilla työpaikoilla ei kateta suurimman työllistäjän kohtaamia vaikeuksia. Myös perinteisten alojen pk-yritysten uudistumista on tuettava sekä valtion että kuntien taholta ja ennen kaikkea yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Toivottavaa on, että kuntaselvitysten ohella julkinen sektori ei siis unohda yksityistä sektoria. Todella toivottavaa on, että julkisen sektorin selvitykset johtavat myös lopputuloksiin. Muutoin on suurena vaarana, että lopputulokseksi jää vain uupuneita ja turhautuneita johtavia päättäjiä ja viranhaltijoita, joiden kyky kehittää, uudistaa, lobata ja tehdä yhteistyötä on hetken aikaa hyvin vähissä. Itse annan oman osaamiseni Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen johtamiseen seuraavien 10 kuukauden ajaksi. Sijaisekseni tulee Elina Laavi, jolla on erinomainen valtionhallinnon kokemus sekä KUUMA-kuntienkin tuntemusta valtuuston jäsenenä peräti 11 vuoden ajalta. Toivon hänelle menestystä vaativassa tehtävässä. Lisäksi toivon, että jokainen meistä pitää huolen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, jotta KUUMA-kunnissa jaksetaan selvittelyjen jälkeen hyvillä mielin myös toteuttaa. Mielenkiintoista vuotta 2014! Johanna Viita yhteistyöjohtaja, KUUMA-seutu Kuva: Ruusukuva Oy 3

1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ovat joulukuussa 2012 sopineet kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMAseutu -liikelaitoksen muodossa osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu -liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2014 puheenjohtaja edustaa Kirkkonummea. Varapuheenjohtajuuden jakavat Mäntsälä ja Pornainen yhdessä. Organisaatiomuotoa muutettiin vuoden 2013 alusta alkaen, koska aiempi KUUMA-yhteistyö perustui seutukokeilulakiin ja sen voimassaolo päättyi 31.12.2012. KUUMA-seudun toimintaan organisaatiomuodon muutoksella ei ollut vaikutusta. 1.2 KUUMA-kuntien kuvaus 1 Väkiluvun kasvu hidastunut Koko KUUMA-alueen väkiluku kasvoi vuonna 2012 lähes 2 400 asukkaalla 0,8 prosenttia. Kasvu jäi selvästi kymmenen viime vuoden keskimääräisestä vuosikasvusta 1,3 prosenttia 2. KUUMA-alueen suhteellinen kasvu alitti vuonna 2012 pääkaupunkiseudun suhteellisen kasvun 1,5 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on ollut päinvastainen, eli väkiluvun kasvu on ollut nopeampaa KUUMA-alueella kuin pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2012 väkiluku kasvoi kaikissa muissa KUUMA-kunnissa paitsi Keravalla. Absoluuttisesti väkiluvun kasvu oli suurinta Järvenpäässä. Suhteellisestikin se oli suurinta Järvenpäässä Mäntsälän ohella; vuosikasvu oli 1,7 prosenttia. 1 Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto (sivut 4 6). 2 Vuonna 2009 osa Sipoon kunnan alueesta liitettiin Helsinkiin. Sipoon ja koko KUUMA-alueen väkilukutiedot on korjattu laskemissa niin, että eri vuodet ovat keskenään vertailukelpoiset. 4

Kunta Väkiluku Muutos vuonna 2012 Vuosimuutos 31.12.2011 31.12.2012 Abs. % 2002 2012, % Hyvinkää 45 527 45 582 65 0,1 0,6 Järvenpää 38 966 39 652 680 1,7 0,8 Kerava 34 549 34 497-58 0,2 1,2 Kirkkonummi 37 192 37 564 375 1,0 2,0 Mäntsälä 20 131 20 480 347 1,7 1,8 Nurmijärvi 40 349 40 715 370 0,9 1,6 Pornainen 5 122 5 136 15 0,3 1,7 Sipoo 18 526 18 740 213 1,1 1,4 Tuusula 37 667 37 926 269 0,7 1,3 Vihti 28 581 28 688 93 0,3 1,5 KUUMA-kunnat 306 610 308 980 2 369 0,8 1,3 Taulukko 1. Väkiluku ja sen muutos Kaikissa KUUMA-kunnissa luonnollinen väestönkasvu oli positiivista eli syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa. Keravan kokonaisväkiluvun lasku johtui muuttotappiosta muihin Suomen kuntiin. KUUMA-alueen kotimainen nettomuuttoliike oli vuonna 2012 edellisten vuosien kaltainen. Nettomuutto KUUMA-alueelle oli suurta Espoosta ja erityisesti Vantaalta. Helsingistä se oli vähäistä. KUU- MA-alueelta väestö muutti nettomääräisesti erityisesti Uudenmaan ulkopuolelle. Kerava Kirkkonummi Hyvinkää Vihti Järvenpää Sipoo Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Pornainen KUUMA-kunnat Koko maa 0 1 2 3 4 5 Kuvio 1. Ulkomaiden kansalaisten väestöosuus (%) vuoden 2012 lopussa 5

Muutto ulkomailta KUUMA-kuntiin on ollut trendinomaisessa kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2000 KUUMA-alueen ulkomainen nettomuutto oli 55 ihmistä ja viime vuonna 783 ihmistä. Vuonna 2012 vain Sipoo menetti väestöään ulkomaille. Kaikki muut KUUMA-kunnat saivat lisää väestöä ulkomailta. Ulkomaalaisen väestön osuus alittaa KUUMA-alueella koko maan tason (kuvio 1). Vain Keravalla ja Kirkkonummella asuu suhteellisesti enemmän ulkomaiden kansalaisia kuin koko maassa keskimäärin. Suomen ulkomaalainen väestö keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudun kolmeen suureen kaupunkiin, joissa ulkomaiden kansalaisten väestöosuus on kahdeksan prosentin tuntumassa eli noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin KUUMA-alueella. Vieraskielistä väestöä on jonkin verran enemmän kuin ulkomaiden kansalaisia, koska osa Suomeen muuttaneista ulkomaalaistaustaisista on saanut Suomen kansalaisuuden. Vieraskielisiä ihmisiä KUU- MA-alueella asuu nyt noin 10 500 eli 3,4 prosenttia väestöstä. Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä vieraskielisen väestön ennusteessa ennakoidaan, että KUU- MA-alueen vieraskielisten osuus 2,5-kertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Alueella asuisi tuolloin lähes 26 000 vieraskielistä väestöosuuden ollessa 7,0 prosenttia. Nuorten 20 34-vuotiaiden osuus pienempi kuin Helsingin seudulla keskimäärin Kaikissa kymmenessä KUUMA-kunnassa 20 34-vuotiaiden naisten ja miesten osuudet koko väestöstä ovat selvästi pienempiä kuin koko Helsingin seudun vastaavat osuudet. Toisaalta Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä 0 19-vuotiaita tyttöjä ja poikia on suhteessa selvästi enemmän kuin koko seudulla keskimäärin. Työikäisen ja vanhusväestön osalta yhtä selviä poikkeamia seudullisiin arvoihin ei ole nähtävissä, joskin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla 50 64-vuotiaita naisia ja miehiä on hieman enemmän kuin koko Helsingin seudulla keskimäärin. Kehyskuntien ja Helsingin seudun ikä- ja sukupuolirakenne 1.1.2013 Kuvio 2. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne KUUMA-kunnissa 1.1.2013 3 Lähde: Tilastokeskus 3 Lähde: www.helsinginseutu.fi -sivusto (http://www.hel2.fi/helsinginseutu/hs_tunnusluvut/01_vaesto_2013.pdf) 6

Työpaikat yleensä omassa kunnassa tai pääkaupunkiseudulla KUUMA-kuntalaiset käyvät töissä pääosin kotikunnassaan tai pääkaupunkiseudulla. Suurin osa hyvinkääläisistä käy töissä Hyvinkäällä. Kirkkonummelaiset käyvät suhteellisesti ja myös absoluuttisesti eniten töissä pääkaupunkiseudulla. KUUMA-kuntien väestön työpaikoista vain viisi prosenttia on KUUMA-alueen tai pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kunta Kotikunta Muu KUUMA-kunta Pk-seutu Muu Uusimaa Muu Suomi Työlliset asukkaat Hyvinkää 56 11 25 1 8 100 Järvenpää 35 17 45 1 3 100 Kerava 32 12 52 1 2 100 Kirkkonummi 34 2 60 2 2 100 Mäntsälä 39 22 31 2 6 100 Nurmijärvi 36 8 53 1 3 100 Pornainen 26 25 40 7 3 100 Sipoo 32 9 52 6 2 100 Tuusula 30 17 51 1 3 100 Vihti 40 5 45 8 2 100 KUUMAkunnat 37 11 46 2 3 100 Taulukko 2. Työpaikat työpaikkakuntien mukaan (%) vuoden 2011 lopussa 1.3 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat KUUMA-kuntien yhteistyösopimus ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntö KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 10 a -luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntöä. Valtuustokauden 2009 2012 arviointi KUUMA-seutu yhteistyötä on arvioitu valtuustokausittain vuosina 2005 2008 ja vuosina 2009 2012. Viimeisimmän arvioinnin toteutti Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Hyvinkään yksikkö. Arvioijan mielestä KUUMAn toimintakenttä ja sen tavoitteet ovat valtavat varsinkin suhteutettuna koordinointiin ja tiedottamiseen varattuihin resursseihin. KUUMA-yhteistyön ytimeen 7

on nostettu varsin yleisiä kansallisen tason poliittisiin ratkaisuihin liittyviä asioita. Lisäksi KUUMAn tehtäviä ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen, elinkeinoasiat ja edunvalvonta, palveluyhteistyö, omistajapolitiikka sekä lisäksi KUUMAn sisäinen koordinointi ja Helsingin seudun yhteistyö. Kun toimintaa peilattiin edelliseen arviointiin, on vuosina 2009-2012 onnistuttu hyvin vahvassa edunvalvonnassa, MAL-kokonaisuuden kehittämisessä sekä projektiosaamiseen panostamisessa. Haasteita arvioija katsoi edelleen olevan tavoitteiden priorisoinnissa, yksityiskohtaisten tavoitteiden määrittelyssä, niiden toteutumisen seurannassa sekä kuntien sitoutumisessa tavoitteisiin. Lisäksi viestintää kuntalaisille tulee arvioijan mielestä selkeyttää. Arviointia reflektoi myös Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Hän kannustaa KUUMA-kuntia paneutumaan yhteisen edunvalvonnan lisäksi alueen sisäisten vahvuuksien ja erityispiirteiden tunnistamiseen paikallisten intressien ymmärtämiseksi. Vaattovaara perustelee suositustaan sillä, että moninaisuus on kaupunkiseudun olennainen erityispiirre ja ainutlaatuinen vahvuus. Optimaalisen kaupunkirakenteen hahmottaminen on koko Helsingin seudulla vasta aluillaan. Kaupunkiseutujen kehityksen ohjaamiselle ja yhteistyölle on nähtävissä vahvoja perusteita. Samalla on syytä muistaa, että moninaisuus on keskeinen osa Helsingin seudun tarjontaa ja houkuttelevuutta, jota yhdenmukaistamisen sijaan ja ongelmallisuuksista huolimatta tulisi vaalia. Kuntien yhdistymisselvitykset ja KUUMA-yhteistyö Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Jouluun mennessä valmistuu väliraportti ja kesään 2014 mennessä loppuraportti. Syksy 2014 käytetään poliittiseen keskusteluun siten, että päätökset on tehty vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan ovat käynnistyneet vapaaehtoisesti myös ns. EKKV-selvitys eli Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys. Keski-Uudenmaan selvitysalue 2 081 km 2 240 000 asukasta Mäntsälä EKKV-selvitysalue 1 283 km 2 322 000 asukasta Hyvinkää Vantaa 241 km 2 200 000 asukasta Vihti Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kerava Sipoo Pornainen Helsinki 209 km 2 589 000 asukasta Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Kirkkonummi Kuvio 3. Kuntien yhdistymisselvityksiä Helsingin seudulla 0 10 20 40 km 8

Koska Helsinki ja Vantaa eivät ole mukana missään selvityksessä, käynnistää valtio myös metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen. Siinä selvitetään Tuusulan, Keravan, Sipoon, Kirkkonummen sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymistä. Vihti todennäköisesti sisällytetään siihen selvitykseen. Kuntien kannalta tärkeä on myös valmisteilla oleva sote-laki eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki. Siinä ratkaistaan, mikä organisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä, rahoittamisesta ja tuottamisesta. Asiaa valmistelevan työryhmän loppuraportin on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Lain tulisi astua voimaan kesällä 2014, jotta puolestaan kunnat voisivat päättää yhdistymisistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtio valmistelee metropolilakia. Uuden lain mukaan metropolialueen yhteisiä asioita, kuten maankäyttöä, asumista ja liikennettä, valmistellaan metropolihallinnossa. Päätökset tekee vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Lakia valmistelevan työryhmän väliraportti valmistuu 31.3.2014 ja lakiesityksen tulee olla valmis syyskuussa 2014. Kaikki selvitykset ovat valmiit tai lähes valmiit vuoden 2014 syyskuussa. Niiden jälkeen tehtävät johtopäätökset ja päätökset riippuvat toinen toisistaan. KUUMA-kunnat osallistuvat yhdistymisselvityksiin erilaisissa kokoonpanoissa ja kukin selvitys hoitaa omaa edunvalvontaansa ja yhteydenpitoa valtioon nähden. Kukin selvitysalue ottaa selvityksessään kantaa metropolihallintoon sekä sote-palveluihin. KUUMA-yhteistyön avulla koordinoidaan kaikkia selvityksiä sekä toteutetaan yhdessä kaikkien kymmenen kunnan yhteistä edunvalvontaa. Kuntien yhdistymisselvitysten ajan KUUMA-työryhmiä ovat vuonna 2014 kaavoittajat asuntoryhmä liikenneryhmä ympäristöryhmä kilpailukyky-ryhmä sivi-ryhmä sote-neuvottelukunta tietohuoltoryhmä ja hallintoryhmä. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2014 puheenjohtajakunnan eli Kirkkonummen edustaja. Varapuheenjohtajuuden jakavat Mäntsälä ja Pornainen yhdessä. 9

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Talouden kehitysnäkymät 4 Yhteensä 15 eri taloustutkimuslaitosta, pankkia ja muuta tahoa julkaisevat ennusteitaan Suomen taloudesta. Kaikki ennustavat, että Suomen talouskasvu piristyy vuonna 2014. Tutkimuslaitokset ennustavat keskimäärin noin 1,5 prosentin BKT:n kasvua ennustehaarukan ollessa 0,7 2,3 prosenttia. Ennustettu kasvu on vaatimatonta erityisesti, kun se suhteutetaan heikkoon lähtötilanteeseen. Suomen BKT tulee supistumaan lievästi kahtena peräkkäisenä vuonna, 2012 ja 2013. Yleensä työllisyyden kehitys seuraa viiveillä BKT:n kehitystä. Siten on pelättävissä, että työttömyys pahenee vielä alkuvuonna 2014 ja vasta vuoden toisella puoliskolla työttömyys alkaisi hitaasti pienentyä. Osa taloudellista tutkimuslaitoksista ennustaa, että keskimäärin työttömyysaste vuonna 2014 on vähän alhaisempi kuin vuonna 2013. Osa on päinvastaista mieltä; työttömyysaste on vähän korkeampi 2014 kuin 2013. Edellä kuvatut ennusteet ja tiedossa oleva työmarkkinaratkaisu tarkoittavat, että kuntien keskeinen veropohja eli asukkaiden tulot kehittyvät heikosti vuonna 2014. Suomen eri alueet ovat taloudellisesti hyvin riippuvaisia toisistaan. Kun alueellisia talousennusteita ei ole, hyvä lähtöoletus on, että KUUMAalueen talous kehittyy kuten koko Suomen talous. Työttömyys kasvussa Työttömiä KUUMA-alueella oli 11 200 viimeisten tietojen eli syyskuun 2013 mukaan. Työttömien määrä kasvoi vuodessa 2 400 henkilöllä 5. Työttömyys oli kaikkialla Suomessa kasvussa. KUUMA-alueella ja koko Uudellamaalla työttömien määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin syyskuusta 2012 syyskuuhun 2013. Kunta Syyskuu 2013 Syyskuu 2012 Muutos %-yksikköä Hyvinkää 9,3 7,7 1,6 Järvenpää 7,9 6,1 1,8 Kerava 8,1 6,1 2,0 Kirkkonummi 7,5 5,7 1,8 Mäntsälä 5,3 4,6 0,7 Nurmijärvi 5,1 4,0 1,1 Pornainen 5,8 4,4 1,4 Sipoo 5,2 4,0 1,2 Tuusula 5,9 4,7 1,2 Vihti 7,9 6,3 1,6 KUUMA-kunnat 7,1 5,6 1,5 Taulukko 3. Työttömyysaste 4 Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto (sivut 10 11). 5 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan, Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömyys on alhaisempi. Tilastokeskuksen lukuja ei ole saatavissa kunnittain. Syyskuun 2012 ja 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska tilastointiperusteet ovat muuttuneet. Todellinen työttömyyden kasvu on vähän pienempää. 10

Pornainen Kerava Tuusula Mäntsälä Nurmijärvi KUUMA-kunnat Hyvinkää Kirkkonummi Vihti Sipoo Järvenpää Uusimaa Koko maa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Kuvio 4. Työpaikkojen keskimääräinen vuosimuutos (%) 2001 2011 Työpaikat Kunta, alue vuonna 2011 Espoo 121 055 Helsinki 386 357 Vantaa 105 995 Pääkaupunkiseutu 615 652 Hyvinkää 19 309 Järvenpää 12 368 Kerava 12 146 Kirkkonummi 10 870 Mäntsälä 5 729 Nurmijärvi 11 819 Pornainen 1 031 Sipoo 5 068 Tuusula 14 150 Vihti 8 348 KUUMA-kunnat 100 838 Helsingin seutu 716 490 Uusimaa 784 564 Koko maa 2 354 422 Taulukko 4. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) KUUMA-alueen alhaisin työttömyysaste syykuussa 2013 oli Nurmijärvellä ja korkein Hyvinkäällä 2013. Hyvinkää oli ainut KUUMA-kunta, jossa työttömyysaste oli korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin eli 8,7 prosenttia. Työpaikkojen määrän kehitys maltillista Vuoden 2011 lopussa KUUMA-kunnissa oli 101 000 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodessa 2 200 ja 2,3 prosenttia. Työpaikkojen määrän nopea kasvu saattoi olla osittain vielä toipumista vuoden 2009 taantumasta, sillä kymmenvuotiskaudella 2001 2011 työpaikkojen keskimääräinen vuosikasvu on ollut alempi eli 1,3 prosenttia. On erittäin epätodennäköistä, että työpaikkojen määrä kasvaisi vuonna 2014 yhtä nopeasti kuin vuonna 2011. Jo kymmenvuotiskauden keskimääräinen vuosikasvu eli 1,3 prosenttia olisi todella hyvä tulos. Se tarkoittaisi noin 1 300 työpaikan lisäystä. Syy maltilliseen ennusteeseen löytyy siitä, että Suomen BKT tulee laskemaan kahtena peräkkäisenä vuotena eli 2012 ja 2013. Vaikka taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat talouden kääntyvän hitaaseen kasvuun, työllisyys seuraa yleensä viiveellä tuotannon muutosta. 11

Työpaikkojen kasvu KUUMA-kunnissa on ollut pääkaupunkiseutua nopeampaa. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan keskimääräinen työpaikkojen kasvu vuosina 2001 2011 oli 0,7 prosenttia eli sama kuin koko Uudelllamaalla keskimäärin. Kaikista Helsingin seudun työpaikoista KUUMA-kuntien osuus on kuitenkin vain 14 % (taulukko 4). 2.2 Metropolipolitiikan painopisteet Hallitusohjelman mukaisesti metropolipolitiikka kohdistuu Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Sen sisällöllisiä painopisteitä ovat 1. hallinnon rakenteiden kehittäminen 2. maankäyttö, asuminen ja liikenne 3. kansainvälinen kilpailukyky 4. maahanmuuttokysymykset sekä 5. sosiaalinen eheys. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat eri osapuolten välisen kumppanuuden varmistamiseksi perustaneet metropolipolitiikan neuvottelukunnan. Sen puheenjohtaja on asunto- ja viestintäministeri ja varapuheenjohtaja hallinto- ja kuntaministeri. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää metropolipolitiikan tavoitteiden toteuttamista ja valtion eri sektoreiden, alueen kuntien, koulutus- ja tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä alueen päättäjien ja asukkaiden kumppanuutta. Hallinnon rakenteiden kehittäminen Hallinnon rakenteiden kehittämiseksi eduskunta on hyväksynyt kuntarakennelain, joka on astunut voimaan 1.7.2013. Käytännössä kaikille Suomen kunnille tulee kuntarakennelain myötä velvollisuus selvittää yhdistymistä. Yhdistymispäätösten tulee olla tehdyt kuusi kuukautta sen jälkeen, kun uusi sote-laki on tullut hyväksytyksi eli todennäköisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtiovarainministeriö on lokakuussa 2013 käynnistänyt metropolilain valmistelun sekä valtion erityisen kuntajakoselvityksen. Metropolihallinnon päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaa muun muassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä metropolialueen kilpailukykyyn liittyviä tehtäviä. Metropolilain valmistelussa tulee ottaa huomioon alueen kuntarakenteen kehitys. Lakityöryhmän toimikausi päättyy 15.9.2014. Työryhmän tulee antaa maaliskuussa väliraportti ainakin metropolin hallintomallia, tehtäviä ja rahoitusta koskevista alustavista ehdotuksistaan. Hallinnon rakenteisiin liittyy myös oleellisesti valmisteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Lakia valmistelevan työryhmän ehdotuksen tulee olla valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Metropolialueen sote-palveluiden järjestämistä on pohdittu erillisessä jaostossa. KUUMA-kuntien yhdistymisselvitykset ja niiden vaikutus KUUMA-seudun toimintaan on kuvattu luvussa 1.3. 12

Maankäyttö, asuminen ja liikenne Helsingin seudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus vuosille 2012 2015 on allekirjoitettu kesäkuussa 2012. Aiesopimuksen tavoitteena on tukea kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksessa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Helsingin seudulla keskeistä on asuntotuotanto. Yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu 12 000 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Aiesopimus sisältää kuntakohtaiset kiintiöt, joihin kunnat sitoutuvat. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi ARA-vuokra-asuntotuotannon osuuden tulee olla uudistuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia. KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi olla puolet asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Tämä työ on KUUMA-kunnissa käynnissä (ks. luku 4.4 Asuntopoliittinen ohjelma). Aiesopimuksessa Helsingin seudun kunnat sitoutuvat laatimaan yhteisen maankäyttösuunnitelman (ks. luku 4.3 Helsingin seudun maankäytön suunnitelma MASU), jossa sovitetaan yhteen alueja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen. Samalla valtio sitoutuu tukemaan liikennejärjestelmien toimivuutta (ks. luku 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta) ja maankäytön kehittämiseen liittyviä hankkeita alueella. Kansainvälinen kilpailukyky Helsingin seudun kuntien ja valtion on määrä vuoden 2013 loppuun mennessä allekirjoittaa yhteinen kasvusopimus. Sen tavoitteena on metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen ja vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. Kasvusopimus ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta vuoden 2014 alusta alkaen. KUUMA-kuntien tavoitteet liittyvät pääosin teollisuuden pk-yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen (ks. luku 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen). Sosiaalinen eheys Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa valmistellaan yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa. Sen tavoitteiksi ollaan asettamassa 1. nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttumista 2. asumisen ja asuinalueiden eriarvoistumiseen puuttumista sekä 3. maahanmuuttoon liittyviä esityksiä. Maahanmuuttokysymykset erillisenä metropolipolitiikan painopisteenä eivät koske KUUMA-kuntia, mutta osana sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa toimenpiteisiin on mahdollista saada tukea. 13

3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu -liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sataprosenttisesti. KUUMA-seudun perustoimintaan on talousarviossa varattu yhteensä 316 500 euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarin järjestämisen sekä muun muassa hallinnon ja viestinnän kustannukset. 3.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoitteena on KUUMA-yhteistyökokonaisuuden hallinta ja johtaminen sekä valtuustokauden 2013 2016 tavoitteiden asettaminen. KUUMA-seutu -liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: 1. johtaa liikelaitoksen toimistoa 2. vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä 3. huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta 4. vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille 5. tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi 6. huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta. Valtuustokauden 2009 2012 KUUMA-yhteistyön arviointi huomioidaan alkaneen uuden valtuustokauden toiminnan suunnittelussa. Järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja seminaarit. Tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Mahdollistetaan seudullisten hankkeiden ja samalla hankkeisiin sitoutuvien resurssien koordinointi käsittelemällä kaikki seudulliset rahoitushakemukset komissiossa ennen rahoituksen hakemista. Käsitellään ja sitoudutaan seuraavan vuoden hankkeisiin edellisen vuoden syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Henkilöstöä koskevissa palveluyhteistyöhankkeissa asia käsitellään henkilöstöryhmässä ennen KUUMA-johtokunnan päätöksentekoa. KUUMA-yhteistyöstä tiedotetaan asukkaille kuntien omissa lehdissä ns. KUUMA-juttujen muodossa sekä sidosryhmille sähköisen uutiskirjeen muodossa. KUUMA-kuntien yhdistymisselvitysten tiedottamisesta vastaavat selvitysprojektien vetäjät myös KUUMA-uutiskirjettä hyödyntäen. Ylläpidetään ja kehitetään yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSY-kuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin. Päävastuullisena toimijana on yhteistyöjohtaja 14

3.2 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoitteena on, että KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. Yhteisiä ajankohtaisia asioita Helsingin seudulla ovat tällä hetkellä muun muassa hallitusohjelman mukaisen kuntauudistuksen ja metropolipolitiikan toteuttaminen mukaan lukien Helsingin seudun maankäytön suunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ2015:n valmistelu. Yhteisen edunvalvonnan edellytyksenä on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Valmistelutyötä ja KUUMA-kuntien painotuksia on kuvattu luvuissa 3.3-4.8 erikseen. Valmistelutyöstä vastaavat pääsääntöisesti eri KUUMA-työryhmät. Yhteistyöjohtajan ja KUUMA-liikennesuunnittelijan tehtävinä on osallistua metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittää tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä päinvastoin välittää tietoa KUUMAtyöryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Metropolipoliitikan lisäksi tärkeitä yhteistyö- ja vaikuttamiskanavia ovat mm. johtavista luottamushenkilöistä muodostuva Helsingin seudun yhteistyökokous, Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta sekä MAL-neuvottelukunta. Koko maakunnan tasolla Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneiden ja selvitysten määrän kasvaessa uhkana on liiallinen organisoituminen. Samat henkilöt osallistuvat saman asian tiimoilta useisiin työryhmiin ja päätöksentekoareenoihin. Periaatteena on, että uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Päävastuullisena toimijana ja edunvalvonnan organisoijana on yhteistyöjohtaja. Päätökset edunvalvonnan osalta tekevät KUUMA-komissio ja KUUMA-johtokunta sekä tarvittaessa KUUMA-kunnat. 3.3 KUUMA-omistajapolitiikka Tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että KUUMA-kuntien eli omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. Tämä tarkoittaa, että 1. metropolilain valmistelun yhteydessä Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSYn tehtävät arvioidaan KUUMA-kuntien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 2. sote-uudistuksessa HUS-kokonaisuus säilyy siten, että kuntien yhdistymisselvitysten tuloksena mahdollisesti syntyvät uudet kaupungit ovat sote-alueita 3. Laurean toimipisteverkon kehittämisessä Keravan ja Lohjan uudet kampukset kattavat Hyvinkään toimistopisteen ohella KUUMA-kuntien asukkaiden ja yritysten osaamisen kehittämisen tarpeet sekä aluekehittämisen tarpeet. 15

KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 KUUMA-seudun uudet omistajapolittiset menettelytavat -ohjeen, joka päivitti aiemmin käytössä olleen ohjeen ja jota sovelletaan myös uudessa KUUMA-seutu -liikelaitoksessa. Omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat kuntien omistajapoliittisiin linjauksiin ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Periaatteena on, että operatiivisesta omistajapolitiikasta vastaavat KUUMA-työryhmät, jotka tuovat merkittävät muutokset ja päätökset KUUMA-komission sekä tarvittaessa myös KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi. KUUMA-omistajapolitiikkaohjeissa on määritelty organisaatiot, joihin KUUMA-omistajapolitiikkaa sovelletaan. Lisäksi ohjeissa on määritelty tarkemmin kunkin KUUMA-työryhmän vastuulla olevat organisaatiot. Päävastuullisina toimijoina eli operatiivisessa valmistelu- ja omistajapolitiikkavastuussa ovat metropolilain eli Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSY:n osalta kuntien yhdistymisselvitykset sote-uudistuksen eli HUS:n osalta kuntien yhdistymisselvitykset Laurean osalta KUUMA-sivistystoimenjohtajien työryhmä. Asiat tuodaan komission ja KUUMA-johtokunnan käsiteltäviksi silloin, kun kyse on kymmenen KUUMAkunnan yhteisestä edunvalvonnasta. Muun omistajapolitiikan osalta päävastuullisina toimijoina ovat KUUMA-omistajapolitiikkaohjeiden mukaisesti KUUMA-työryhmät. 3.4 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta Tavoitteena on MAL-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. Tämä tarkoittaa, että MAL-aiesopimuksen seurantaraportit ja -katsaukset perustuvat aidosti KUUMA-kuntien ja valtion tilanteeseen ja että KUUMAkuntien erityispiirteet otetaan huomioon seuraavassa MAL-aiesopimuksessa. MAL-aiesopimuksen toteutumista seuraa ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintämisteriön asettama MAL-seurantasihteeristö. Se valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat helmikuussa 2013 asettaneet Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan. Sen taustalla on välttämättömäksi nähty maankäytön ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelu ja kehittäminen. Neuvottelukunnan tavoitteena on mm. valtion ja seudun vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen lisääminen maankäytön ja liikenteen alueella. Sen tehtävinä on mm. toimia seudun yhteisen maankäyttösuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun seurantaryhmänä ja tehdä esityksiä ja suosituksia näistä asioista sekä edistää ja seurata osaltaan MAL-aiesopimusten toteutumista ja valmistella seuraavien kierrosten sopimuksia. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt Uudenmaan liitossa syksyllä 2013. Pääteemoja ovat elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, vapaa-ajan asuminen ja palvelut, viherrakenne ja virkistys. Valmisteluun liittyvä aineisto kootaan ensi vuonna ja kaavaehdotus viimeistellään vuonna 2015. Tarkoituksena on saada 4. vaihekaava Uudenmaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. 16

MAL-aiesopimukseen liittyen päävastuullisina toimijoina ovat maankäyttöön liittyen kaavoittajat-työryhmä asumiseen liittyen asuntoryhmä liikenteeseen liittyen liikenneryhmä. Neljänteen vaihemaakuntakaavaan liittyen päävastuullisina toimijoina ovat elinkeinojen ja logistiikan osalta kilpailukykyjohtoryhmä tuulivoiman, viherrakentamisen ja virkistyksen osalta ilmastoryhmä vapaa-ajan asumisen ja palvelujen osalta kaavoittajat-työryhmä. MAL-aiesopimukseen ja vaihemaakuntakaavaan liittyvää edunvalvontaa koordinoi yhteistyöjohtaja. 3.5 KUUMA-liikenneyhteistyö ja edunvalvonta Tavoitteena on, että KUUMA-kunnille tärkeät KUHA-hankkeet saavat HLJ 2015 -työn kautta valtion rahoituksen ja että pääradan kehittäminen jatkuu voimassa olevan MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Osana HLJ 2015 -valmistelutyötä KUUMA-seudun isot ja suunnitteluasteeltaan valmiit investointihankkeet nousevat metropolialueella rahoitettavien hankkeiden joukkoon. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ 2015 -suunnitelman valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2012. Valmistelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäytön suunnitelman kanssa. Valmistelutyö perustuu HSL:n hallituksen hyväksymään puiteohjelmaan sekä KUUMA-kuntien ja KUUMA-seudun kanssa solmittuun sopimukseen. HSL:n hallitus pyytää syksyllä 2014 HLJ 2015 -suunnitelmasta lausunnot. Suunnitelma on valmis päätöksentekoa varten keväällä 2015. Valmistelun tärkeimpiä vaiheita on HLJ-strategiaselvitys (STRASU), jonka perusteella määritellään kriteerit HLJ-toimenpiteiden tunnistamiseksi ja nimeämiseksi. Osana strategiaselvitystä valmistellaan ajoneuvo- ja tavaraliikenteen strategia joukkoliikennestrategia liikkumisen palvelujen ja ohjauksen strategia sekä kävelyn ja pyöräilyn strategia. KUUMA-kärkihankkeet nimetään osana HLJ 2015 -työtä uudelleen. HLJ 2011 -työssä ne ovat olleet: pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA-hankkeet pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja junaliikenteen tarjonnan lisääminen Klaukkalan ohikulkutien ja Hyrylän itäisen ohikulkutien rakentaminen. Kuva: Tuula Palaste-Eerola 17

KUHA-hankekokonaisuuden rahoitus vuosina 2014 2015 tapahtuu perustienpidon määrärahoista. Varsinaista lisärahaa ei siis nykyisestä MAL-aiesopimuksesta huolimatta ole, vaan Uudenmaan ELYkeskus kohdentaa osan riittämättömästä investointirahoituksestaan KUHA-hankkeisiin. HLJ 2015 -suunnitelmaa ohjaa HLJ-toimikunta sekä STRASU-selvityksen osalta myös toimikunnan alaisuudessa toimiva STRASU-työryhmä. Valmisteluun osallistuu myös MASU-työn edustajia. Muut liikenteeseen liittyvät KUUMA-yhteistyö- ja -edunvalvontatoimet liittyvät joukkoliikenteen järjestämiseen, liikenneturvallisuuteen sekä kunnalliseen pysäköinnin valvontaan. Joukkoliikenteen järjestämisessä KUUMA-seutu jakautuu kolmen toimivaltaisen viranomaisen alueeseen: 1. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon osalta. 2. Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti kuuluvat Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueeseen. Lisäksi ELY on toimivaltainen viranomainen Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Sipoossa läpimenevän liikenteen osalta. 3. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen sisäisessä liikenteessään. KUUMA-yhteistyöllä edistetään joukkoliikenneasioiden edunvalvontaa ja seurantaa sekä valmistellaan KUUMA-kuntien yhteiset, joukkoliikennettä koskevat lausunnot. Liityntäpysäköinnissä tuetaan omalta osalta Helsingin seudun tahtotilan luomista. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sisältyy HLJ 2015 -työhön. Kunnallisiin liikenneturvallisuussuunnitelmiin liittyen tehdään yhteistyötä siten, että ne valmistuvat kaikkien KUUMA-kuntien osalta. Keravan, Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat valmistuneet tai ovat valmistumassa vuonna 2013. Hyvinkään suunnitelman laadinta on käynnistynyt 2013. Muissa KUUMA-kunnissa suunnitelmat ovat valmistuneet vuosina 2009-2012. Useimmissa KUUMA-kunnissa toimii liikenneturvallisuusryhmä. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti liikenneturvallisuuden seudullisen yhteistyöryhmän (LIITU) toimintaan edustajien kautta. Kunnallisen pysäköinninvalvontayhteistyön kehittäminen saatetaan loppuun. Yhteistyö ei ole käytännössä edennyt vuoden 2012 jälkeen, eivätkä kuntien välillä käydyt keskustelut ole johtaneet konkreettisiin jatkotoimenpiteisiin. Kunnallista pysäköinninvalvontaa harjoittavista kunnista Järvenpää ja Kerava ovat kuitenkin edelleen kiinnostuneita toimimaan palveluntarjoajina muille kunnille. Päävastuullisena toimijana on liikenneryhmä yhdessä KUUMA-liikennesuunnittelijan kanssa. 3.6 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). Strategisen ilmasto-ohjelman aiheita tulevana vuonna ovat mm. kuntien hyvät käytännöt ja niiden kustannustehokkuus kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta energianeuvonnan järjestäminen KUUMAn ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän ohjeen toteuttaminen kunnissa kuntien energiatehokkuusryhmät ja niiden yhteistyö KUUMA-ilmastokatsaus 2013 valmistuu alkuvuonna 2014. Katsaus esittelee kuntien päästöjen ja energiatehokkuuden seurantatilannetta ja kuntien hyviä esimerkkejä. 18

Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa on tähän asti tehty Benviroc Oy:n CO 2 -raportin päästöpäivityspalvelulla, joka ei kaikin osin vastaa tarvetta. Valtion taholta on ollut kehitteillä uusi KASVE- NER-päästöjen laskentaohjelma, joka yhdenmukaistaa kuntien päästölaskentaa ja vähentänee oleellisesti laskennan kunnilta edellyttämää työpanosta. Laskentaohjelman julkaistaneen aiemmin arvioitua myöhemmin vasta vuonna 2014. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus perehtyy KASVENER-laskentaohjelman käyttöön, ja KUUMA-kuntien edustajat yhdessä selvittävät kuntien kasvihuonekaasujen päästöjen seurantavaihtoehdot. Tällöin arvioidaan mahdollisuutta lopettaa kuntien tilaama Benvirocin palvelu ja siirtyä oman laskentaohjelman käyttöön. Benvirocin tajoama laskennan peruspalvelu maksaa kunnille tällä hetkellä noin 1 000 euroa/kunta. KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Verkosto on muodostettu kunnista, järjestöistä ja energiayhtiöistä. Uudenmaan liiton hankkeen avulla vuosina 2012 2013 on selvitetty verkoston mahdollisuutta toimia pysyvänä neuvontakokonaisuutena. Verkosto jatkaa neuvonnan kehittämistä ja järjestää koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vuonna 2014. Erityistä huomiota kiinnitetään rakentajille annettavaan energiatehokkuusremontointia ja kosteusvaurioiden välttämistä koskevaan koulutukseen ja neuvontaan. Lisäksi osallistutaan yhteistyöverkostojen toimintaan, kuten Uudenmaan ilmastoryhmän toimintaan ja Syken johdolla käynnistyvään Julkiset Cleantechhankinnat -hankkeeseen. Päävastuullisena toimijana on ilmasto-ohjelman seurantaryhmä. Kuva: Krista Jännäri Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman kansikuva. 19

4 KUUMa-SeUDUn hanketoiminta KuuMa-seutu -liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. hanketoiminta on kehittämistyötä, johon haetaan kuntien maksuosuuksien lisäksi ulkopuolista rahoitusta. hanketoiminta voi tarkoittaa myös sitä, että KuuMa-kunnat ovat KuuMa-seutu -liikelaitoksen kautta, yhteisellä maksuosuudella mukana jonkun toisen organisaation käynnistämässä hankkeessa. KuuMa-seudun hanketoimintaan on talousarviossa varattu yhteensä 170 000 euroa. 4.1 Kasvusopimuksen toteuttaminen Tavoitteena on, että KUUMA-kuntien, elinkeinoelämän, valtion ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken on sovittu toiminta- ja rahoitusmallista teknologia- ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten uudistamiseksi. helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet yhdessä metropolialueen kilpailukykystrategian. sen pohjalta kunnat ja valtio ovat valmistelleet kasvusopimuksen, joka on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kasvusopimuksen tavoitteena on helsingin seudun eli metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen. se ohjaa ja suuntaa osaltaan valtion kehittämisrahoitusta ensi vuoden alusta alkaen. KuuMa-kuntien painopisteinä ovat olleet teknologiateollisuuden ja elintarviketeollisuuden pkyritysten uudistuminen. vaikka alat ovat hyvin erilaiset, niiden taustalla on myös samoja piirteitä. Molemmat ovat pk-yritysvaltaisia. elintarvikealan yrityksistä peräti lähes 2/3 työllistää alle viisi henkilöä. Molemmissa on tapahtunut keskittymistä ja rakennemuutos jatkuu. esimerkiksi hyvinkääläinen Konecranes on vähentämässä alihankkijoiden määrää 30 000 alihankkijasta 500-1000 alihankkijaan. Muutos on valtava. se edellyttää myös pk-yrityksiltä uudistumista. haluamme rakentaa uusia ekosysteemejä ja kokonaisvaltaisen näkökulman koko hankintaketjuun. Toisin sanoen: alihankkijoiden määrä vähenemässä 30 000:sta 500 1 000 alihankkijaan. Kuva: Mikko Käkelä (Trioplus 1/2011) Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. 20