46/2008 HYÖTYNELIÖ Cramo Instant Oy:n asiakaslehti Cramossa ymmärretään teollisuuden tarpeita RAKLI on kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttaja Opiskelutilat 430 oppilaalle Cramo toimitti kaksikerroksisia toimistoja Harjavallan Suurteollisuuspuistoon Klaukkalan päiväkodilla on 25 vuoden vuokrasopimus POWERING YOUR BUSINESS
HYÖTYNELIÖ Pääkirjoitus Miksi omistaa, kun voi vuokrata? Cramo on maamme monipuolisin ja yksi Pohjois-Euroopan johtavista vuokrausliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. En tiedä toista rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa, jolla olisi laajempi tuote- ja palveluvalikoima ja vahvemmat resurssit kuin Cramo Oyj:llä. Hyötyneliön lukijoille Cramo Instant Oy on tuttu eri tyyppisten siirtokelpoisten tilojen vuokraajana ja tilaongelmien ratkaisijana. Tässäkin lehdessä esittelemme jälleen useita kohteita, joissa toimii Cramon siirtokelpoinen tilaratkaisu. Cramo Instant on muun muassa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n jäsenyyden kautta verkostoitunut oman alansa vaikuttajien, yhteiskunnan päättäjien, toimitilojen ja infran omistajien, rakennuttajien ja kiinteistönjohtamispalvelujen tuottajien kanssa. Tämä verkostoituminen antaa meille erinomaisen näköalan oman toimialamme lisäksi koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Sisaryhtiömme Cramo Finland Oy:n kanssa olemme integroituneet palvelemaan erityisesti rakennusteollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennusteollisuuden tilaratkaisuja toimittaessamme, voimme tarjota kokonaispaketin, joka käsittää esimerkiksi työmaan sähköistyspalvelun ja tallentavan kameravalvontajärjestelmän. Tätä aihetta tulemme käsittelemään tulevissa Hyötyneliö-lehdissä lähemmin. Cramo-palvelujen käsite on laaja. Tilaratkaisujen lisäksi se sisältää konevuokrauspalvelut, väliaikaisen sähköistyksen, julkisivupalvelut, kosteudenhallinnan, timanttiporauksen ja -sahauksen, lämmityksen, lattiapalvelut ja kuivauksen. Palvelut kattavat tarvittaessa laitevuokrausten lisäksi myös työn suorittamisen. Cramo-palvelut soveltuvat niin yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille, teollisuudelle kuin julkiselle sektorillekin. Valittavana on täyden palvelun kokonaistoimituksia tai vain jokin palvelun osa. Toimitilajohtamiseen tai rakentamiseen liittyviä ratkaisuja tehtäessä päättäjillä on useita vaihtoehtoja. Yksi strateginen valinta tehdään aina omistamisen ja vuokraamisen välillä. Kumpi on edullisempaa: ostaminen ja omistaminen vai vuokraaminen? Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen on joskus vaikea antaa. Omalta osaltamme olemme valmiita tarjoamaan vuokraratkaisua ja perustelemaan myös sen edut. Ossi Alastalo toimitusjohtaja NIMITYSUUTISIA Cramo Instant Oy PL 9 (Huurretie 19) 33471 Ylöjärvi puh. 010 661 5500 faksi 010 661 5599 etunimi.sukunimi@cramo.com www.cramo.fi/instant Yritys- ja teollisuustilat Lasse Huuhka, puh. 010 661 5570 Jyrki Mäkelä, puh. 010 661 5561 Mikko Ruopio, puh. 010 661 5523 Harri Salminen, puh. 010 661 5562 Julkiset tilat Karri Frisk, puh. 010 661 5537 Timo Myllynen, puh. 010 661 5521 Cramo Master Oy PL 7 (Teollisuustie 13) 79101 Leppävirta puh. 010 661 5400 faksi 010 661 5499 etunimi.sukunimi@cramo.com www.cramo.fi/master Parmaco Oy PL 27 (Annalantie 15-17) 86101 Pyhäjoki puh. 010 661 5200 ja 0400 586 361 etunimi.sukunimi@cramo.com www.parmaco.fi myynti@parmaco.fi Esitetilaukset 7/24 numerosta 010 661 5275. Parmaco-hallien edustajat: Helsinki-Porvoo-Riihimäki-Lohja, puh. 040 570 7230 Turku-Rauma-Pori-Loimaa, puh. 050 348 6255 Lahti-Heinola-Hämeenlinna, puh. 044 308 6944 Lappeenranta-Imatra-Kouvola-Kotka, puh. 0400 151 656 Tampere-Parkano-Vammala, puh. 0400 863 578 Jyväskylä-Keuruu-Jämsä, puh. 050 383 4034 Kuopio-Mikkeli-Iisalmi, puh. 0400 579 290 Joensuu-Lieksa-Savonlinna, puh. 050 352 5152 Seinäjoki-Vaasa-Kokkola, puh. 040 578 2318 Kajaani-Kuhmo-Suomussalmi, puh. 0400 818 161 Oulu-Kemi-Tornio-Taivalkoski, puh. 0400 295 215 Kuusamo-Rovaniemi-Inari, puh. 0400 893 021 Hyötyneliö Cramo Instant Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Lasse Huuhka, puh. 010 661 5570 lasse.huuhka@cramo.com Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria, Martti Anttila, puh. 040 552 9005 Milla Anttila, puh. 040 547 2005 Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy Lisätilaukset ja osoitteenmuutokset myynti.instant@cramo.com KANNEN KUVASSA Klaukkalan päiväkotirakennus. Diplomi-insinööri Petri Moksén (36) on nimitetty Cramo Instant Oy:n yksikönjohtajaksi ja yrityksen johtoryhmän jäseneksi 11.2.2008 alkaen. 2
4-5 RAKLI on kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttaja 6-7 Cramossa ymmärretään teollisuuden tarpeita 8-9 Posivan projektitoimisto laajeni kaksikerroksiseksi 10-11 Cramo Instant toimitti kaksikerroksisia toimistoja Harjavallan Suurteollisuuspuistoon 12-13 Cramo toimitti Kouvolaan opiskelutilat 430 oppilaalle 14-15 Toimivat tilat lapsiryhmille 16-17 Biofarm Oy tuplasi Parmaco-hallinsa 18-19 Klaukkalan päiväkodilla on 25 vuoden vuokrasopimus 3
RAKLI on kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttaja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja infrastruktuurin omistajat, rakennuttajat, käyttäjäorganisaatiot, sijoittajat ja palveluntuottajat. Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana ja tiedon tuottajana. Cramo Instant Oy on RAKLIn jäsen. 4 Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n toimitusjohtaja Jani Saarinen.
RAKLIn jäsenistö koostuu Suomen merkittävimmistä asuntojen, toimitilojen ja infran omistajista, rakennuttajista ja kiinteistönjohtamispalveluja tarjoavista yhteisöistä. Infran omistajista mukana ovat Ilmailulaitos, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Tiehallinto. Kaikkiaan jäseniä on nelisensataa. Liiton jäsenten omistuksessa on noin 36 miljoonaa neliötä vuokra-asunto-, toimi- ja liiketiloja sekä valtaosa Suomen liikenneinfrastruktuurista. Jäsenten omistaman kiinteistökannan ja infrastruktuurin arvo on noin 99 miljardia euroa. RAKLIn toimitusjohtaja Jani Saarinen arvelee liiton jäsenmäärän lähivuosina vielä kasvavan muun muassa kaupallisteollisen kiinteistöbisneksen toimijoilla. RAKLI vaikuttaa RAKLI vaikuttaa kiinteistö- ja rakentamisalan toiminnan edellytyksiin, markkinoiden toimivuuteen ja alan osaamisen kehittymiseen. Liitto seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa ja sen valmistelua. RAKLI osallistuu alan työryhmiin, tekee aloitteita, laatii kannanottoja ja antaa lausuntoja. Se pitää myös yhteyttä keskeisiin poliittisiin päättäjiin, ministeriöihin sekä valtion ja kuntien virkamiehiin ja muihin vaikuttajiin. Liiton edustajat käyvät myös eduskunnan kuultavana ja vaikuttavat asioihin ennalta RAKLIN kehitysprojektien kautta. Koska RAKLI on rakennuttamisen ja hankintatoimen kehittäjä, on liitossa tehty visiotyötä elinkaariajattelun soveltamisesta toimialalle. Jani Saarisen mukaan ajattelumalli on sen verran uusi, että rakentamisen osalta toimivien esimerkkien löytäminen voi olla vielä hankalaa. Hän peräänkuuluttaakin elinkaariajattelun nostamista nykyistä näkyvämmin keskusteluihin erityisesti kuntasektorilla. Historiallisen ja edelleen pääsääntöisesti käytössä olevan mallin mukaan käyttäjät omistavat omat tilansa. Taloudellisesti ajatellen tämä ei ehkä aina ole paras mahdollinen ratkaisu sen enempää yksityisellä kuin julkisellakaan puolella, Saarinen sanoo. Hyvänä esimerkkinä markkinaehtoisesta ja toimivasta ratkaisusta hän pitää Senaatti-kiinteistöjä. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille. Toimitilojen vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden kehittäminen ja hallinta muodostavat palvelujen perustan. Kenelläkään ei varmasti ole pahaa sanaa sanottavana Senaatista. Kun kaikki julkiset rakennukset siirtyivät Senaatin vuokralaisiksi, eri virastot ja esimerkiksi yliopistot pääsivät keskittymään omaan ydintoimintaansa. Samalla kiinteistöjen hallinnointi ja kehittäminen siirtyivät kiinteistöalan asiantuntijoille. Uutta ajattelua kuntien tilaratkaisuihin Joillakin kunnilla on ollut rohkeutta lähteä perinteisistä ratkaisuista poikkeaviin malleihin omissa toimitilakysymyksissään. Esimerkkinä Espoossa sijaitseva Kaivomestari-rakennus, jossa toimii Kuninkaantien lukio sekä Keski- Espoon uimahalli ja liikuntahalli. Tiloissa on myös Espoon kaupungin fysioterapian yksikkö ja työväenopiston käytössä olevia tiloja. Kaivomestari on talonrakennushanke, jossa NCC Finland Oy:n, YIT Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Sodexho Oy:n yhteinen yritys Arandur Oy vastasi rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja rahoituksesta ja vastaa rakennuksen ylläpitopalveluista koko 25 vuoden mittaisen vuokraajan. Kun tähän vielä lisätään se, että kunnalla on optio lunastaa kiinteistö vuokra-ajan päätyttyä, mutta ei pakkoa, voi jokainen ymmärtää tällaisen ratkaisumallin joustavuuden ja edut. Jani Saarinen sanoo uskovansa elinkaarimallien laajenevan vähitellen sekä infraan että koko kiinteistökantaan, vaikka valtiolla ei juuri nyt tunnukaan olevan aitoa intressiä elinkaarirakentamisen kehittämiselle. Nyt pitäisi saada rakennusteollisuus, RAKLI, valtio ja kunnat yhteen työryhmään tai neuvottelukuntaan, joka lähtisi edistämään tämän tyyppistä rakentamista, Saarinen sanoo. Kunnilla on omia elinkaarihankkeitaan, mutta vastaan tulee usein se tosiasia, että monet kunnat ovat liian pieniä miettimään sopimuksia yksinään. Isohkon elinkaarihankkeen kilpailuttaminen vaatii resursseja. Jos rakentamisen mallit saataisiin yhteistyössä sovittua, se mahdollistaisi sisällön muuttamisen hankkeesta toiseen ja helpottaisi suunnittelua. Jani Saarinen kuitenkin painottaa, että RAKLI ei ole ajamassa kaikkea kuntien omistusta ulkoistettavaksi. Omistaminen ja vuokraaminen ovat aina strategisia vaihtoehtoja niin kunnille kuin yksityisellekin sektorille. Kaavoitus joustavammaksi Asumisrakentamisen osalta Suomessa ollaan nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kokonaiset asuinalueet ovat tulossa peruskorjausikään. Samalla myös alueiden luonne on muuttumassa. Esimerkkinä Saarinen mainitsee Helsingin Lehtisaaren kaltaisen alueen, jossa asuu suhteellisen varakasta, mutta myös vanhenevaa väestöä. Jos tällaisella alueella halutaan esimerkiksi peruskoulun kiinteistön käyttötarkoitusta muuttaa, se ei onnistu, sillä kaava ei anna siihen mahdollisuutta. Jäykät kaavamääräykset tulevat vastaan myös silloin, kun kaupunkirakentamista halutaan tiivistää. Me asumme Suomessa hajallaan, mikä lisää liikenteen päästöjä ja vaikeuttaa myös palvelutarjontaa. Pitäisi löytää kannustimia kaupunkirakentamisen tiivistämiseen samalla, kun pohditaan, miten kaavoitus saataisiin joustavammaksi, Saarinen pohtii. Valitusoikeutta Saarinen ei kuitenkaan ole kansalaisilta ottamassa. Ihmisillä pitää olla valitusoikeus silloin, kun tilanne sitä aidosti edellyttää, eli silloin, kun ollaan kansalaisen omassa asuinja elinpiirissä. Cramon malli Cramon toimitilojen elinkaariajattelu on vastaus moniin muuttuviin tilantarpeisiin. Cramon mallissa tilaratkaisu joustaa niin neliöiden kuin vuokra-ajankin suhteen. Siirtokelpoisina tiloina vuokrattavat neliöt voidaan sijoittaa juuri sinne, missä vuokraaja tiloja tarvitsee. Tilojen muunneltavuus on hyvä ja ne voidaan räätälöidä vuokralaisen käyttötarkoituksen mukaan sopimaan vaikkapa palveluasumisen, päiväkotitoiminnan tai toimistotyön tarpeisiin. Tilojen vuokraamisen lisäksi Cramo voi tuottaa oheispalveluja, kuten aulapalveluja tai kiinteistön huoltoa. Cramon mallilla on ratkaistu niin lyhyt- kuin pitkäkestoisiakin tilantarpeita. Jani Saarinen arvelee tällaiselle elinkaariajattelulle ja tämän tyyppiselle joustavalle rakentamiselle ja tilaratkaisuille olevan tulevaisuudessa kysyntää. Se on yksi osa sitä monimuotoista ratkaisumallia, jolla erilaisiin tilatarpeisiin etsitään tulevaisuudessa vastauksia. 5
Rautaruukin Raahen tehtaan rakennuspäällikkö Henry Saartoala (vas.), rakennusvalvoja Taisto Pöyhönen ja tekninen ostaja Tuomo Askola ovat tyytyväisiä joustavaan vuokratilaratkaisuun. Cramossa ymmärretään teollisuuden tarpeita Rautaruukin Raahen tehtaan valssaamon projektikonttori siirtyi uusiin toimistotiloihin tammikuussa. Uuden toimiston saaminen valssaamon viereen ja käyttökuntoon kesti kaikkiaan vain pari kuukautta. Ruukille tärkeää oli saada riittävästi toimistotilaa mahdollisimman pian mahdollisimman lähelle valssaamon projektien työpisteitä. Cramo Instantin avulla nämä ehdot toteutuivat ongelmitta. Ruukin tuotantodivisoona Ruukki Production valmistaa kuumavalssattuja, kylmävalssattuja ja pinnoitettuja levy- ja nauhatuotteita sekä teräsputkia ja profiileja Ruukin asiakasvastuullisille divisioonille. Ruukin tuotantoalue Raahessa levittäytyy yli 500 hehtaarin alueelle. Alueella on pääasiassa tuotantotiloja, mutta myös toimistoja. 6 Viime vuoden lopulla kävi selväksi, että silloisen valssaamon projektikonttorin tilalle oli pikaisesti saatava uusi toimisto. Rakennus oli vanha ja tilanpuute huutava, kertoo Raahen tehtaan rakennusvalvoja Taisto Pöyhönen. Vaikka Ruukin Raahen teollisuusalueella on toimistotiloja, joista ehkä olisi löytynyt tilat valssaamon projektien valmistelusta, suunnittelusta ja hankinnoista vastaavien henkilöiden konttoriksi, ei henkilöstön sijoittaminen kauas valssaamosta olisi ollut toimiva ratkaisu. Konttorin on oltava mahdollisimman lähellä projektien työpisteitä, Pöyhönen painottaa. Koska projektien toimihenkilöitä ei myöskään voitu laittaa kovin pitkäksi aikaa evakkoon, oli Raahen tehtaan hankintapäällikön Matti Pajukosken ja teknisen ostajan Tuomo Askolan löydettävä
Valssaamon projektikonttori on sijoitettu lähelle tuotantotiloja ja projektien työpisteitä. nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu tilaongelmaan. Meillä on ollut aikaisemminkin siirrettäviä moduuleja muun muassa masuunin ja sulaton projektitiloina, joten Cramo Instant ja sen tuotteet olivat tuttuja entuudestaan. Toimimme kuitenkin tietysti hankintaohjeemme mukaisesti ja kilpailutimme tilavuokraajat. Cramolla oli heti esittää piirustukset siitä, millainen toimistosta tulisi ja se vastasi tarvettamme, Askola kertoo. Tämän jälkeen projekti eteni nopeasti. Purkutalosta kaikki kierrätykseen kelpaava otettiin talteen Kun Ruukki jätti tilauksensa marraskuussa Cramolle, alkoi Raahessa vanhan konttorirakennuksen hävittäminen. Siinä Ruukki käytti kestävän kehityksen periaatteella toimivaa alihankkijaa, joka purkutyön lisäksi lajitteli purkujätteet. Kaikki kierrätykseen kelpaava otettiin talteen ja vain kaksi jätelavallista purkujätettä jouduttiin viemään kaatopaikalle. Kierrätykseen kelpasi muun muassa kaikki levy- ja puutavara. Purkaminen ja lajittelu kesti neljä päivää, minkä jälkeen päästiin tekemään maantasoitustöitä ja rakentamaan uuden konttorin perustoja, Pöyhönen kertoo. Uusi projektikonttori nopeasti paikoilleen Joulukuun 10. päivänä alkoi moduulien asennus, eikä siinä kauan mennyt, rakennuspäällikkö Henry Saartoala muistelee. Koska uusi toimisto nousi vanhan tilalle, paikalle ei tarvinnut tehdä vesi- ja viemäröintivetoja. Yhdentoista 9-sarjan moduulin eli 330 neliön toimisto oli nopeasti paikoillaan. Tässä tapauksessa alueella oli riittävästi tilaa, jotta toimisto saatiin yhteen tasoon. Hitaimmaksi työvaiheeksi tässä projektissa osoittautui tietoliikenteen asennustyöt, sillä väliaikaisissakin tiloissa tekniikan on toimittava moitteettomasti, Saartoala sanoo. Tammikuun ensimmäisellä viikolla toimistossa tehtiin jo loppusiivousta ja heti seuraavalla työhuoneita päästiin kalustamaan. Toimistossa on 14 huonekohtaisella ilmastoinnilla varustettua työhuonetta ja isompi, kuudelle henkilölle tarkoitettu työtila, neuvottelutilat, keittiö ja vessat. Nyt konttorissa työskentelee parisenkymmentä henkilöä, mutta tiivistämällä tiloihin saadaan mahtumaan kymmenkunta työpistettä lisää. Joskus olemme kalustamisen lisäksi vähän sisustaneet huoneita laittamalla verhoja ja muuta sellaista, mutta tässä tapauksessa se taitaa jäädä. Työtahti on sen verran kiivas, että tällaisiin asioihin ei juuri ehditä kiinnittää huomiota. Tietysti jokainen saa sisustaa omaa työpistettään niin viihtyisäksi kuin haluaa, Pöyhönen sanoo hymyillen. Joustavuus tiloissa tärkeää Tuomo Askolan mukaan Ruukin kaltaisessa teollisessa yrityksessä tilantarve ei koskaan ole vakio. Siksi toimistotilojen joustava vuokraaminen on käyttökelpoinen ratkaisu. Valssaamon projektikonttorin tilat on nyt vuokrattu vuodeksi, mutta meillä on optio jatkaa vuokrasopimusta, jos tarvetta on, Askola kertoo. Joustavuutta lisää se, että jos tilan tarve vähenee, osa moduuleista voidaan luovuttaa vuoden kuluttua pois ja jatkaa vain osan vuokra-aikaa. Olemme näin sopineet ja se on meidän kannaltamme erittäin hyvä ratkaisu. Cramo Instantissa ymmärretään teollisuuden tarpeita, Askola toteaa. Valssaamon uuteen projektikonttoriin Ruukin miehet ovat tyytyväisiä. Kaikki tilojen toimituksessa ja asennuksessa on toiminut, kuten sovittiin. Cramon miehet ovat tehneet, minkä olivat luvanneet. Mitään huomauttamista ei ole. Tilatkin ovat osoittautuneet vielä siistimmiksi kuin osasimme odottaa ja ennen kaikkea ne ovat juuri siinä, missä niiden pitääkin olla, Askola toteaa. Oikeastaan se menee niin, että mitä vähemmän tilojen hankinta työllistää meitä tilauksen jälkeen sitä helpompi ja paremmin toteutetusta hankkeesta on kyse. Tässä tapauksessa olemme päässeet todella helpolla, Askola arvioi. RAUTARUUKKI Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 24 maassa ja henkilöstöä 14 700. Liikevaihto vuonna 2006 oli 3,7 miljardia euroa. Osake on noteerattu Helsingin Pörssissä (Rautaruukki Oyj:RTRKS). Vuodesta 2004 yhtiö on käyttänyt markkinointinimeä Ruukki. Ruukilla on kolme asiakasvastuullista divisioonaa: Ruukki Construction, Ruukki Engineering ja Ruukki Metals. Ruukki Production vastaa tehokkaasta terästuotteiden tuotannosta. Lähde: Rautaruukki 2007 7
Posivan projektitoimisto laajeni kaksikerroksiseksi ONKALO-tunneli laskee 100 metriä yhtä kilometriä kohden eli sen kaltevuus on 1/10. Tunneli on leveydeltään noin 5,5 metriä ja korkeudeltaan 6,3 metriä. Posiva Oy on vuonna 1995 perustettu, Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power & Heat Oy:n omistama asiantuntijaorganisaatio, jonka päätehtävänä on Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Posivan toiminnan seuraava pitkän aikajänteen tavoite on jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus valtioneuvostolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Tehtävät tutkimukset, loppusijoitustekniikan kehittäminen, loppusijoituslaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja maanalaisen tutkimustila ONKALOn rakentaminen tähtäävät tämän tavoitteen toteuttamiseen. Geologit tutkivat kallioperää ONKALOssa. Olkiluodossa ONKALOn päätutkimustasolle louhitaan parhaillaan ajotunnelia. Posiva Oy:n rakennuspäällikkö Hannu Tuulasvaaran mukaan 420 metrin syvyyteen tulevaa päätutkimustasoa varten tunnelia tullaan kaivamaan 4 300 metriä. ONKALO rakennetaan ensi vaiheessa tutkimustilaksi, mutta se tulee toimimaan myös kulkuväylänä ydin- Posiva Oy:n projektitoimiston ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2006 Olkiluotoon. Jo tuolloin tiedettiin, että toimistotilaa tullaan lähiaikoina tarvitsemaan lisää. Tämän vuoden alussa yksikerroksinen toimisto saikin laajennusosana toisen kerroksen. Nyt Posivan projektitoimistossa on lähes tuhat neliötä ja työpisteet noin 50 henkilölle. Kuvat: Posiva Oy ja Martti Anttila Posiva Oy:n rakennuspäällikkö Hannu Tuulasvaara valvoo maanalaisen kallioperän tutkimustilan ONKALOn rakennustöitä Olkiluodossa. 8
Posivan projektitoimisto sijaitsee Olkiluodon mäntymetsäisessä maisemassa. jätteen loppusijoitustiloihin sitten, kun ne aikanaan rakennetaan. Louhinnan yhteydessä tehdään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ajotunnelista käsin. Tulokset hyödynnetään välittömästi louhinta- ja rakennustöissä. Kallion pohjavesiolosuhteisiin ja loppusijoitustilojen sijoitteluun keskittyvät tutkimukset aloitetaan 200-300 metrin syvyydessä. Myöhemmin ajotunnelin ja ilmanvaihtokuilun louhimista jatketaan alemmalle tutkimustasolle aina 520 metriin. Tuolloin ajotunnelin kokonaispituus tulee olemaan 5 500 metriä. Projektitoimisto Tilanne -toimistorakennusjärjestelmän mukaisesti ONKALOn vuosia kestäviä, mittavia louhintaja rakennustöitä varten valmistuneessa projektitoimistossa työskentelee sekä Posivan työntekijöitä, että projektin eri vaiheissa lukuisa määrä yrityksen ulkopuolisia konsultteja. Tavanomaisten toimistotilojen lisäksi tarvitsimme riittävät pukeutumistilat, sillä ONKALOon mennään aina turvavarusteissa, jotka vaihdamme yllemme täällä toimistolla, Hannu Tuulasvaara kertoo. Muutoin projektitoimistomme on melko tavanomainen toimisto, jossa on pitkän käytävän kahta puolta paljon kahdelle henkilölle mitoitettuja työhuoneita, neuvottelutilat ja keittiö. Yhdelle ja kahdelle henkilölle mitoitettuja työhuoneita Tuulasvaara pitää avokonttoria parempana. Meidän toimintaamme avokonttoria paremmin sopii se, että tila on jaettu työhuoneiksi. ensimmäinen kerros valmistui kaksi vuotta sitten. Toimiston laajentamista eli käytännössä toisen kerroksen rakentamista varten oli jo tuolloin olemassa alustavat suunnitelmat, mutta päätös toisen kerroksen tilaamisesta tehtiin viime vuonna. Sopimus kakkoskerroksen tilaamisesta tehtiin viime lokakuussa ja tilojen luovutus tapahtui maaliskuun alussa, minkä jälkeen alkoi toimiston kalustaminen. Cramolla oli toisesta kerroksesta tarjousta tehdessään jo hyvät piirustukset, mikä nopeutti rakennustöiden käynnistymistä. Kun sopimus oli allekirjoitettu, toimistoa päästiin heti valmistamaan tehtaalla, Hannu Tuulasvaara kertoo. Tälläinen moduulitalo on nopea ja vaivaton tapa saada toimistotilaa. Asiointi Cramon kanssa on sujunut hyvin. Aikataulussa on pysytty jämptisti, tai oikeastaan ollaan oltu siitä vähän edelläkin. Maisemaan sopiva talo Ulkonäöltään Posivan projektitoimisto on Olkiluodon mäntymetsäiseen maisemaan sopiva. Cramon arkkitehdit osaavat suunnitella toimivien tilojen lisäksi rakennukseen mukavasti ilmettä, Tuulasvaara kiittää. Posivan projektitoimistolle haettiin pysyvä rakennuslupa, sillä talo tulee siirtokelpoisuudestaan huolimatta pysymään nykyisellä paikallaan pitkään. Toimintamme on sen kaltaista, että tälle talolle tulee löytymään käyttöä vuosikymmeniksi, Tuulasvaara vakuuttaa. Posivan projektitoimisto on rakennettu Cramo Instantin Tilanne-toimistorakennusjärjestelmän mukaisesti. Projektitoimiston Posivan projektitoimisto helmikuussa 2008, kun toimiston toisen kerroksen tiloja viimeisteltiin luovutusta varten. 9
Harjavallan Suurteollisuuspuisto. Cramo Instant toimitti kaksikerroksisia toimistoja Harjavallan Suurteollisuuspuistoon Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella toimii yhteensä kolmetoista erikoistunutta yritystä, jotka kaikki ovat toimivassa ja kiinteässä yhteistyössä keskenään. Näistä yrityksistä sekä Boliden Harjavalta Oy että Norilsk Nickel Harjavalta Oy ovat vuokranneet toimistotilaa Cramo Instantilta. Boliden Harjavalta Oy toimii Harjavallassa kuparin jalostajana ja nikkelirikasteiden sulattajana sekä Porissa kuparikatodien tuottajana. Boliden Harjavallan päätuotteita ovat kupari, kulta ja hopea. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on puolestaan nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Molemmat yritykset toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään ja hyödyntävät Suurteollisuuspuistossa toimivalla kolmikantasopimuksella Insta Automation Oy:n palveluja. Insta Automation Oy on erikoistunut teollisuuden ja prosessien sähköautomaation suunnittelu-, valmistus-, asennus- ja ylläpitopalveluihin sekä kokonaistoimituksina että erillisinä palveluina. Boliden Harjavalta on sitoutunut omalta osaltaan järjestämään Insta Automation Oy:n suunnittelijoille asianmukaiset työskentelytilat Suurteollisuuspuistossa. Boliden vuokraa Suurteollisuuspuistossa useammallekin kumppanilleen omistamiaan tiloja. Tällaisessa tilanteessa tilantarpeet vaihtelevat ja niitä on vaikea aina ennakoida. Kun Boliden Harjavalta tarvitsi tilaa Insta Automationin henkilökunnalle, eikä sellaista Suurteollisuuspuistosta ollut nopeasti osoitettavissa, kääntyi Boliden Harja- Boliden Harjavalta Oy sijoitti Insta Automation Oy:n suunnittelijat 360 neliön 9-sarjan toimistoon. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimistossa on kaksi neuvottelutilaa ja työhuoneet kahdellekymmenelle henkilölle. 10
Insta Automation Oy:n ryhmäpäällikkö Mikko Keipi (vas.) ja Boliden Harjavalta Oy:n tuotantopalvelupäällikkö Mauri Järvinen. valta Oy:n tuotantopalvelupäällikkö Mauri Järvinen Cramo Instantin puoleen. Meillä on viimeksi ollut 90-luvun puolivälissä siirtokelpoisia toimistotiloja vuokralla, mutta muuten viime aikoihin asti niitä ei juurikaan ole tarvittu. Olin puolta vuotta aikaisemmin saanut sähköpostitse tiedustelun Cramo Instantilta mahdollisista tilantarpeistamme, mutta vuokraaminen ei silloin ollut ajankohtaista. Kun äkillinen tarve sitten syntyi, oli kontakti olemassa, Järvinen kertoo. Kyselimme tiloja monesta paikasta, vertailimme hintoja ja laatua. Myös toimitusajalla on tässä tapauksessa suuri merkitys. Cramon tarjous oli meille sopivin. Toimisto sulaton pihaan Boliden Harjavalta tilasi Cramo Instantilta 360 neliötä toimistotilaa kahteen kerrokseen. Tilat sijoitettiin sulaton pihaan lähelle sähkö- ja viemäriliittymää. Tuotantomme kannalta tämä ei ole paras mahdollinen paikka, sillä pihassa on vilkas raskaan kaluston liikenne, joka väistämättä aiheuttaa melua ja vähän myös tärinää toimistossa ja toisaalta tekee pihasta entistä ahtaamman, mutta parempaakaan paikkaa meillä ei tähän hätään ollut osoittaa, Järvinen kertoo. Itse tilojen toimittaminen ei kauaa kestänyt, sillä asfaltoidulle pihalle ei tarvinnut sen kummempia perustuksia rakentaa. Puuparrut, joiden päälle toimistotilat nostettiin, riittivät perustukseksi. Koska Insta Automation on sähköautomaation asiantuntija, se huolehti sekä ilmastoinnin, tietoverkkovarustelun että paloilmoitinjärjestelmän asentamisesta tiloihin. Varauduimme kylmään talveen ja rakensimme itse tuulikaapit, mutta kokemuksia kovista pakkasista emme sitten tältä talvelta saaneetkaan. Tuulikaapit ovat silti hyvä lisä kokonaisuuteen, Järvinen toteaa. Huonoihin olosuhteisiin emme olisi tyytyneet Insta Automationin ryhmäpäällikkö Mikko Keipi kertoo hätkähtäneensä kuullessaan ensimmäistä kertaa väliaikaisista tiloista. Ajattelin, että parakkiinko me tässä nyt joudutaan. Kun sitten pääsin tutustumaan tiloihin, niin saatoin Kehittyneestä tietotekniikasta huolimatta avainhenkilöiden on oltava paikalla, kun suunnittelutyötä tehdään, sanoo Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehdaspalvelupäällikkö Matti Pihlava todeta, että nämähän ovat paljon paremmat, kuin mitä osasimme odottaa. Instan väki toimii nyt kaksikerroksisessa toimistossaan ja viimeisetkin ennakkoluulot moduulitoimistoa kohtaan ovat hävinneet. Asennusvalvojilla on oma loosinsa ja suunnittelutyö toimii hyvin avokonttorissa. Neuvottelutilojakin on. Saimme sellaista tilaa kuin tarvitsimme. Huonoihin olosuhteisiin emme olisi tyytyneet. Toimisto myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle Samaan aikaan kun Boliden Harjavalta tilasi omaa toimistoaan Cramolta, mietti Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehdaspalvelupäällikkö Matti Pihlava saman tyyppiselle tilaongelmalle ratkaisua. Olemme rakentamassa lisää tuotantotilaa Talvivaaran nikkeliraaka-aineen käsittelyyn ja näiden tuotantotilojen suunnitteluprojektissa mukana oleville Outotecin ja Insta Automationin suunnittelijoille tarvitsimme toimiston Suurteollisuuspuiston alueelta, Pihlava kertoo. Kävin tutustumassa Cramon tiloihin, jotka oli toimitettu Bolidenille ja vakuutuin niiden sopivuudesta myös meidän projektiimme. Cramo kykeni toimittamaan tilat lyhyellä varoitusajalla, mikä sillä hetkellä oli tärkeää. Myös Norilsk Nickel Harjavallan tilojen toimitus ja asennustyöt Suurteollisuuspuistossa sujuivat sovitulla tavalla. Pieni välivarastointivaihe meillä tietysti oli, sillä moduuleja tuli kaikkiaan neljätoista, mutta asennukset menivät mallikkaasti ja nyt meillä on kaksikerroksinen projektitoimisto, Pihlava kertoo. Myös näissä tiloissa tilojen käyttäjä Insta Automation huolehti tietoverkkovarustelun asennuksista. 11
Kaksikerroksisia toimistoja Harjavallan Suurteollisuuspuistoon Vesi- ja viemäriasennuksista sekä ilmastoinnin asennuksista vastasi Outotec. Meillä oli valmis vesi ja viemäri muutaman kymmenen metrin päässä siitä, mihin toimisto sijoitettiin, joten ne asiat järjestyivät helposti, Pihlava toteaa. Viimekädessä toimiston sijainnin ratkaisi se, että Norilsk Nickel Harjavallan väki halusi olla lähellä yhteistyökumppanien suunnittelijoita. Halusimme olla mahdollisimman lähellä toisiamme ja saimme luvan sijoittaa toimistotilat toivomaamme paikkaan, Pihlava toteaa tyytyväisenä. Outotecin ja Insta Automationin suunnittelijoiden fyysistä läsnäoloa lähellä toimeksiantajaa ja tulevaa tuotantolaitosta Pihlava pitää tärkeänä. Kehittyneestä tietotekniikasta huolimatta avainhenkilöiden on oltava paikalla, kun suunnittelutyötä tehdään. Meillä on tässä Cramon toimittamassa toimistossa kaksi neuvottelutilaa ja työtilat nyt kahdellekymmenelle henkilölle. Toimisto on kuitenkin sen verran tilava, että voimme sijoittaa sinne tarvittaessa enemmänkin väkeä. Ratkaisu teollisuuden tarpeisiin Cramo toimitti Kouvolaan opiskelutilat 430 oppilaalle Cramon 9-sarjan tiloista on rakennettu lähes 2 200 neliön kampus Kouvolan seudun ammattiopiston tarpeisiin. Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen liiketalousyksikön opiskelijoilla on luvassa saneeratut opiskelutilat ammattikorkeakoulun liiketalousyksiköstä syksyllä 2009. Kun muutto vanhoista tiloista aikaistui kahdella vuodella, piti 430 opiskelijalle ja 30 opettajalle löytää nopeasti kahdeksi vuodeksi väliaikaiset työskentelytilat. Ratkaisuksi valittiin Cramo Instantin toimittamat tilat. Suurteollisuuspuistoon toimitetut 9-sarjan toimistot ovat hyvä esimerkki siitä, miten teollisuuden lyhytaikaiset tilatarpeet voidaan ratkaista. Asiakkaan toivomat tilat tuodaan hänen osoittamalleen paikalle juuri niin pitkäksi aikaa kuin niitä tarvitaan, sanoo Cramo Instant Oy:n projektipäällikkö Lasse Huuhka. Samalla periaatteella toimitamme teollisuudelle myös Tilanne-toimistoratkaisuja. Näitä tiloja halutaan yleensä silloin, kun tilan tarve arvioidaan kolmea vuotta pitemmäksi. Koska Tilanne-toimistotalo on varsin edustavan näköinen, asiakkaat myös tavallisesti kalustavat ja sisustavat tiloja enemmän kuin lyhyeksi ajaksi vuokrattuja toimistoja. Tilanne-toimistoratkaisu sopiikin tavanomaisen toimistotyön lisäksi hyvin myös vaikkapa edustustilaksi, joissa otetaan vastaan asiakkaita ja muita tärkeitä yhteistyökumppaneja, Huuhka sanoo. Vastuu väliaikaisten tilojen järjestämisestä Kouvolan seudun ammattiopistolle kuuluu kuntayhtymän kiinteistöinsinööri Kaija Särkälle, joka yllättävästä tilantarpeesta kuultuaan ryhtyi heti rivakasti pohtimaan asialle ratkaisua. Ratkaisua arvioitiin ja pohdittiin monelta kannalta. En ollut aikaisemmin itse vuokrannut tiloja Cramo Instantilta, mutta tunsin yrityksen ja sen tilaratkaisut. Se oli yksi paikka, josta pyysimme tarjouksen, Kaija Särkkä kertoo. Cramon tarjoaman moduuliratkaisun toimivuudesta opetustilana Kaija Särkkä vakuuttui monipuolisten referenssien ja eri- Sekä Boliden Harjavallan että Norilsk Nickel Harjavallan 9-sarjan projektitoimisto on vuokrattu vajaaksi kahdeksi vuodeksi. Cramon joustava vuokrausjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin vuokra-ajan jatkamisen, mikäli tähän ilmenee tarvetta. Oppilaitoksen atk-luokka on ahkerassa käytössä. Kuvassa matkailuvirkailijaopiskelijoita. 12
Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutuspäällikkö Pia Kemppi ehtii harvoin istahtaa opettajanhuoneen sohvalle. tyisesti Kuusankosken lukiosta saadun hyvän palautteen perusteella. Kuusankosken lukio oli juuri ollut remontissa ja opetustyö oli hoidettu väliaikaisissa tiloissa. Kuulin tiloista pelkästään positiivisia kommentteja. Osa meille tulleista moduuleista siirrettiinkin juuri Kuusankoskelta ja osa Pyhtäältä, Kaija Särkkä muistelee. Kun päätös tilojen vuokraamisesta saatiin, alkoi perustusten rakentaminen välittömästi. Aikataulu oli erittäin tiukka, mutta kaikki meni sovitun aikataulun mukaisesti. En itse työskentele näissä tiloissa, mutta uskallan siitä huolimatta sanoa, että lopputulos on hyvä, Kaija Särkkä sanoo. Käyttäjät tyytyväisiä Hyvänä väliaikaistiloja pitää myös Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutuspäällikkö Pia Kemppi. Hänen johtamastaan liiketalousyksiköstä valmistuu datanomeja, matkailuvirkailijoita ja merkonomeja. Oppilaitoksessa voi myös suorittaa kaksoistutkinnon eli valmistua samanaikaisesti ylioppilaaksi ja ammattiin. Merkonomiksi oppilaitoksessa on mahdollista opiskella myös venäjän kielellä. Oppilaitoksen tiloissa opiskelijoita on kerrallaan 350. Loput opiston 450 opiskelijasta hankkii työelämän käytännön kokemusta paikallisten yritysten palveluksessa puolen vuoden mittaisella työssäoppimisjaksolla. Oppilaitoksen noin 2 200 neliön tilat on järjestelty viideksi taloksi, joissa on yhteensä 19 luokkaa. Opettajilla on omat työ- ja lepohuoneensa ja opiskelijoillakin oma taukotilansa. Saniteettitiloja rakennuskompleksissa on tavallista oppilaitosta enemmän, sillä vessoja on aina kaksin kappalein kahta luokkaa kohden. Keittiö- ja ruokailutiloja oppilaitos ei tarvitse, sillä sekä sen opettajat että oppilaat ruokailevat vieressä sijaitsevan yliopiston ruokalassa. Opetustilat eivät periaatteessa vaikuta opetuksen tasoon, mutta kyllähän toimivat tilat lisäävät viihtyisyyttä, Pia Kemppi toteaa. Hänen mukaansa ainoa hieman harmittava asia väliaikaistiloissa on se, että opettajat joutuvat liikkumaan oppituntien välillä rakennuksesta toiseen ulkokautta. Onneksi tämä talvi on ollut vähäluminen ja piha suhteellisen hyvässä kunnossa, toteaa Pia Kemppi. Ei mikään kertakäyttöratkaisu Liiketalouden opettaja Timo Kaumi opettaa matkailuvirkailijaopiskelijoita oppilaitoksen atk-luokassa. Kesken oppitunnin yllätetty Kaumi on heti valmis kommentoimaan työympäristöään. 20 vuoden opetustyökokemuksella sanoisin, että olosuhteisiin nähden nämä eivät ole ollenkaan hassummat tilat. Oikeastaan aika näppärä ja luova ratkaisu ja insinööritaidon mestarinäyte, Kaumi lataa. Tämähän ei ole mikään kertakäyttöratkaisu, vaan edustaa kestävää kehitystä ja kierrätystä. Siinäkin suhteessa ihan suositeltava vaihtoehto. 13
Toimivat tilat lapsiryhmille Kun Kauklahden ruotsinkielinen päiväkoti vuonna 2003 valmistui, selvisi nopeasti, että sen tilat eivät riitä kaikille alueen päiväkoti- ja esikouluikäisille lapsille. Tilaongelma ratkesi, kun Espoon kaupunki vuokrasi Cramo Instantilta uuden, toimivan päiväkotirakennuksen jo olemassa olevan päiväkodin viereen. Koulujen ja päiväkotipaikkojen kysyntä saattaa jollakin alueella yllättää kunnan päättäjät täysin. Tämä johtuu siitä, että kaupunkien ja suurten kaupunkikeskusten välistä muuttoliikettä on tavattoman vaikea ennustaa. Esimerkiksi lapsiperheille suunnitellulle asuntoalueelle ei ensimmäisenä vuonna välttämättä muuta ainuttakaan lapsiperhettä, vaikka ennusteet olettavat toisin. Joillekin alueille lapsiperheitä taas muuttaa ennakoituakin enemmän. Ruotsinkielisessä päiväkodissa päiväkotipaikkojen kysynnän arvioiminen on vielä muita päiväkoteja vaikeampaa. Kauklahdessa, joka tällä hetkellä näyttää olevan erityisesti ruotsinkielisten perheiden suosiossa, tilanne on tuttu. Jos toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen, kukaan ei voi varmasti sanoa, haluavatko vanhemmat lapsensa suomen- vai ruotsinkieliseen päiväkotiin, toteaa Kungsgårdin päiväkodin johtaja Birgitta Åberg. Minua pyydetään usein arvioimaan paljonko lapsia on päiväkotiin tulossa, mutta ennustaminen on erittäin vaikeaa. Se kuitenkin on selvää, että Kauklahden Kungsgårds daghem och förskola on täysin ruotsinkielinen päiväkoti, johon pelkästään 14 suomea puhuvilla lapsilla ei ole asiaa. Meillä on kaksikielisiä lapsia, mutta edellytämme, että kotona ainakin toinen vanhemmista on ruotsinkielinen ja lapsi puhuu ja ymmärtää ruotsia. Tämä ei ole kielikylpypäiväkoti, jossa lapset opettelevat kieltä. Ne ovat ihan oma juttunsa, Birgitta Åberg painottaa. Rakennus on päiväkodiksi suunniteltu ja siksi sopiva lapsiryhmien käyttöön, toteaa Kauklahden päiväkodin johtaja Birgitta Åberg. Viisi lapsiryhmää ja 86 lasta Tällä hetkellä Kauklahden ruotsinkielisessä päiväkodissa on 86 lasta, jotka on jaettu viiteen lapsiryhmään. Lapsiryhmistä kolme toimii niin kutsutussa isossa talossa, joka valmistui viisi vuotta sitten. Pieneen taloon, kuten 370 neliöistä Cramo Instantilta vuokrattua päiväkotirakennusta kutsutaan, on sijoitettu kaksi sisarusryhmää. Sisarusryhmissä on 1-5-vuotiaita lapsia, joten ryhmään voidaan ottaa eri ikäisiä sisaruksia. Meillä on ollut jopa kolme saman perheen lasta sisarusryhmässä. Lasten ja myös vanhempien kannalta on hyvä, että sisarukset saavat olla yhdessä. Ryhmien toiminnan suunnittelu on tietysti haastavaa, mutta meillä on pedagoginen näkemys, jonka mukaan toimimme ja meistä tämä on näin hyvä, Birgitta Åberg kertoo. Uudet tilat nopeasti Kun päiväkodin vuokraamisesta ja uusien tilojen toimittamisesta ison talon pihapiiriin oli sovittu, päiväkodin johtaja kertoi asiasta lasten vanhemmille. Tieto lisätilojen saamisesta oli lasten vanhemmille helpotus, vaikka jotkut vanhemmista olivatkin vähän epäluuloisia sen
Espoon Kauklahden päiväkodin kaksi sisarusryhmää on sijoitettu Cramolta vuokrattuun 360 neliön Viikari-päiväkotirakennukseen (kuvassa etualalla). suhteen, miten paikalle siirrettävä talo voi toimia päiväkotina. Birgitta Åberg myöntää, että myös henkilökunta oli hieman varautunutta, kun tiedettiin, että talo rakennetaan siirtokelpoisista moduuleista, eikä kellään ollut tällaisesta rakennuksesta aikaisempaa kokemusta. Odotimme mielenkiinnolla, millainen talo tulee olemaan käytössä. Itse rakennusvaihe kävi nopeasti. Erityisesti esikouluikäiset pojat olivat innoissaan, kun talo tuli paikalle vain muutamana kappaleena ja oli äkkiä valmis. He sanoivat, että sehän on kuin legotalo, Birgitta Åberg nauraa. Valmistuttuaan talo ei ulkonäöltään poikkea paikalla rakennetusta talosta mitenkään. Muodoltaan ja värimaailmaaltaan se sopii ympäristöönsä ja aikaisempaan päiväkotirakennukseen. Kaikkein ratkaisevinta käyttäjien kannalta on kuitenkin se, miten toimivia talon tilat ovat. hassa omissa oloissaan. Molemmilla ryhmillä on myös oma sisäänkäyntinsä. Ryhmätiloja toisiinsa yhdistävät henkilökunnan yhteiset tilat, sosiaalitilat ja yhdyskäytävä, jonka molempiin päihin on sijoitettu portti. Portti estää pienokaisia eksymästä vahingossa toisen ryhmä tiloihin. En ollut itse mukana tilojen suunnittelussa, mutta olen taloon ja sen tiloihin todella tyytyväinen, Birgitta Åberg sanoo. Talo juuri oikeassa paikassa Kun päiväkodin toiminta on sijoitettu kahteen taloon, vaarana on työyhteisön hajaantuminen. Kauklahden kaksi päiväkotirakennusta on voitu sijoittaa niin lähelle toisiaan, että niitä erottaa vain päiväkodin leikkikenttä. Olemme pysyneet yhtenä työyhteisönä ja yhtenä talona kahdesta rakennuksesta huolimatta, Birgitta Åberg toteaa. Kauklahden päiväkodin vuokra-aikaa on nyt jäljellä neljä vuotta. Kukaan ei vielä tiedä, millainen kysyntä ruotsinkielisillä päiväkotipaikoilla on vuonna 2012. Jos rakennusta ei enää Kauklahdessa tarvita, se siirretään vuokraajan päätyttyä muualle. Toisaalta vuokra-aikaa voidaan jatkaa ja rakennus jää paikoilleen vielä vuosiksi. Eikä sitäkään tiedä, vaikka pihapiiriin vuokrattaisiin vielä lisää päiväkotitilaa. Cramon Viikari-päiväkotijärjestelmä mahdollistaa kaikki vaihtoehdot. Suunniteltu päiväkodiksi Kauklahden päiväkodin lisärakennus on nyt ollut käytössä vuoden, joten talon käyttökelpoisuudesta on jo kokemuksia. Olemme taloon erittäin tyytyväisiä. Rakennus on suunniteltu nimen omaan päiväkotikäyttöön, ja siinä on todella toimivat tilat lapsiryhmille. Keittiötilakin on riittävän suuri. Talossa on myös henkilökuntatiloja ja apukeittiö, jossa pesemme lakanapyykin. Arjen sujumisen kannalta on myös erittäin tärkeää, että eteistilat ovat riittävän isot, Birgitta Åberg kiittää. Kahden päiväkotiryhmän tilat on sijoitettu taloon siten, että kumpikin ryhmä voi toimia rau- Viikari-päiväkotirakennuksen leikkihuone muuttuu hetkessä rauhalliseksi lepohuoneeksi, kun on päiväunien aika. 15
Parmaco Oy on toimittanut Biofarm Oy:lle kahdessa vaiheessa yhteensä 1 200 neliötä hallitilaa. Takana vasemmalla Parmaco-hallin ensimmäinen osa ja etualalla hallin uudisosa. Kuvassa oikealla Biofarmin Karkkilan kaupungilta ostama rakennus, joka on yhdistetty uudisosiin katoksella. Biofarm Oy tuplasi Parmaco-hallinsa Karkkilassa sijaitsevan Biofarm Oy:n raaka-aine ja tuotevarastot on sijoitettu myyntikonttorin viereen Parmaco-halliin. Tilatarpeen kasvaessa varastotila tuplattiin hankkimalla hallille laajennusosa. Kahdesta hallista muodostuu nyt yritykselle logistisesti toimiva 1 200 neliön varastokokonaisuus. Biofarm Oy on vuonna 1988 perustettu erikoisrehutehdas, joka kehittää ja valmistaa yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyöyritystensä kanssa tuotteita, jotka ylläpitävät ja parantavat eläinten hyvinvointia, terveyttä ja elinympäristöä. Biofarmin liiketoiminta jakautuu kotieläin-, hevos-, pieneläin- ja erikoisrehusektoriin sekä kasvinviljelyyn tarkoitettuihin tuotantotarvikkeisiin. Näistä hevos- ja pieneläinsektori edustavat noin puolta 6,2 miljoonan euron liikevaihdosta. Kotieläin- ja erikoisrehusektori sekä kasvinviljelyyn tarkoitettujen tuotantotarvikkeiden, kuten luonnonlannoitteet ja lehtilannoitteet viljalle ja erikoiskasveille, muodostavat toisen puolen. Yritys valmistaa itse tai hankkii kotimaisilta alihankkijoilta puolet myymistään tuotteista. Toinen puoli muodostuu maahantuonnista. Biofarmin vanhan osan (etualalla) ja Parmacon toimittaman hallin väritys sopivat toisiinsa. Biofarm kuuluu Hankintatukku-yritysryhmään, joka on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana ravintolisien ja rohdosvalmisteiden tuottajana ja markkinoijana. Yritysryhmän yhteenlaskettu liikevaihto oli 2007 noin 70 miljoonaa euroa. Yritysryhmä 16
Biofarm Oy:n markkinointijohtaja Mikko Koivu (vas.) ja myyntipäällikkö Tuomo Ojala ovat tyytyväisiä Parmacon toimittamiin hallitiloihin, joissa varastoidaan yrityksen raaka-aineita ja valmiita tuotteita. työllistää noin 420 henkilöä ja sen tuotteita viedään viiteen maanosaan ja 50 maahan, kertoo Biofarm Oy:n toimitusjohtaja Risto Ristimäki. kilpa- ja harrastehevosharrastuksen kasvun kanssa. Tällä sektorilla voimme sanoa menevämme täyttä ravia, toteaa markkinointijohtaja Mikko Koivu. Ojala rakennustyön sujuvuutta. Biofarmin varaston laajennus on myös hyvä esimerkki siitä, miten sujuvasti Parmacon hallitilaa voidaan tarvittaessa laajentaa. Tuotteita eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi Tällä hetkellä Biofarmin liiketoiminnassa voimakkaimmassa kasvussa on hevosille tarkoitettujen valmisteiden myynti. Täysrehujen, vitamiinien, hivenaineiden ja erikoisrehujen menekki kasvaa samassa tahdissa Biofarmin kasvu on jatkunut kahdenkymmenen vuoden ajan tasaisen hallitusti. Vuonna 1996 yritys siirtyi nykyiseen osoitteeseen Yrittäjäntien 20:een, kun Karkkilan kaupungilta ostettiin osa kaupungin omistamasta varikkohallista. Toiminnan kasvun ja tilanahtauden takia vuonna 1999 Biofarmissa todettiin, että yritys tarvitsee ehdottomasti lisätilaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastoimiseksi. Yrityksen johto päätti tilata 600 neliön hallin Parmaco Oy:ltä. Kasvun edelleen jatkuessa tultiin taas vuonna 2006 tilanteeseen, jossa akuutti tilanpuute pani miettimään lisätilojen hankkimista. Logistiikka parantui Varastohallin laajennuksen myötä Biofarm sai kipeästi tarvitsemaansa lisätilaa varastolleen, mutta yhtenä tavoitteena oli myös parantaa logistiikkaa eli tavaran lähetys- ja sisäänottotapahtumaa. Uusi halli rakennettiin vanhan hallin kanssa kiinteäksi kokonaisuudeksi, jonka lisäksi laajennuksen yhteyteen rakennettiin lastaussilta. Siltä voidaan nyt trukilla purkaa ja lastata kuormia oikealta korkeudelta. Uusi hallirakennus lastaussiltoineen helpotti toimintaamme merkittävästi, toteaa toimitusjohtaja Ristimäki. Biofarm Oy:n toimitusjohtaja Risto Ristimäki esitteleen uuden Rodo-jyvärehusarjan tuotetta. Koska Parmacosta oli hyvät kokemukset ensimmäisen hallin rakentamisesta, yhteistyö hallivalmistajan kanssa viriteltiin uudelleen keväällä 2007. Hallin laajennuspiirustukset hyväksyttiin, tehtiin kustannuslaskelmat, hankittiin tarvittavat rakennusluvat ja tilattiin halli. Kesän aikana Karkkilan Rakennus Ka-Ra Oy rakensi hallin perustukset. Parmaco toimitti hallirakennuksen elementit lokakuussa. Hallin sähkötyöt teki Sähkö-Wiik Oy ja LVI-työt Auto-Paja Laakso Oy. Lopuksi Biofarm rakensi omana työnään varaston hylly- ja lavarakenteet. Valmis halli vastaanotettiin tammikuussa 2008 vajaa vuosi laajennuspäätöksen tekemisestä. Hallin laajennus on ollut kaiken kaikkiaan toimiva urakka, kiittelee myyntipäällikkö Tuomo Lastaus sujuu, kun logistiikka on oikein suunniteltu. 17
Klaukkalan päiväkodilla on 25 vuoden vuokrasopimus Klaukkalan päiväkoti. Nurmijärven kunta on vuokrannut Cramolta päiväkodin 25 vuodeksi. Klaukkalan keskustaan kirkon kupeeseen sijoitetussa päiväkodissa on nyt toimittu muutama kuukausi. Cramo vastasi päiväkodin suunnittelusta ja toteutuksesta myös pihan osalta ja vastaa kiinteistönhuollon toimivuudesta talossa koko vuokra-ajan. Kävimme katsomassa, miten arki sujuu uudessa päiväkodissa. Klaukkalan päiväkoti on niin sanottu viisiosastoinen päiväkoti, jossa on kolme yli 3-vuotiaiden ryhmää ja kaksi alle kolmivuotiaiden ryhmää. Kaikkiaan päivähoitopaikkoja on 87 ja henkilökuntaa parisenkymmentä. Uusi päiväkoti Klaukkalan keskustaan tuli tarpeeseen, sillä Nurmijärvi on muuttovoittokunta, jonka vuosittainen uusien asukkaiden nettolisäys on tällä hetkellä yli kuusisataa asukasta. Erityisesti Nurmijärven maaseutumaisuus näyttää vetoavan lapsiperheisiin. Ei velkapääomaa taseeseen Kun uutta päiväkotia alettiin suunnitella Klaukkalaan, kunnan päättäjien oli ensin ratkaistava se, rakennetaanko päiväkoti itse vai ulkoistetaanko hanke. Moderni ajattelu, joka perustuu siihen käsitykseen, että kunnan ei tarvitse omistaa kiinteistöjä, joissa se tuottaa palveluja kuntalaisille, on vähitellen lisääntymässä. Nurmijärvellä päiväkodin pitkäaikaisvuokraukseen päädyttiin muun muassa siksi, että kunta ei halunnut lisätä velkapääomaansa taseessa itse rakentamalla. Vuokratilojen käyttöä puolsi myös päätöksenteon nopeus ja joustavuus suuriin investointihankkeisiin verrattuna. Juuri joustavuus oli päätöksenteossa ratkaisevaa, sillä itse rakentamisen ja vuokrauksen hintavertailu ei antanut tulosta, joka olisi merkittävästi ohjannut päätöstä. Klaukkalan päiväkodin johtaja Mari Korhonen on tyytyväinen, että häntä kuultiin päiväkodin suunnitteluvaiheessa. Käyttäjien mielipidettä kuunneltiin suunnitteluvaiheessa Viikari-päiväkotirakennuksen keittiö on asiakkaan toiveiden mukainen. Klaukkalassa keittiö on Tuula Miettisen valtakunta. Päiväkodin johtaja Mari Korhosella oli tilaisuus olla vaikuttamassa työpaikkansa tilaratkaisuihin. Vaikka Cramon alkuperäinen ehdotus on jo sinällään toteuttamiskelpoinen, kuunteli Cramon arkkitehtisuunnittelija Hans Gransten herkällä korvalla päiväkodin johtajan käyttäjän näkökulmasta esittämiä muutosehdotuksia. Olimme suunnitteluvaiheessa useamman kerran yhteydessä. Gransten oli aidosti kiinnostunut kuulemaan ajatuksiani ja tekemään muutoksia piirustuksiin niiden pohjalta, toteaa Mari Korhonen tyytyväisenä. Tällaisia 18
Cramo mukana Coresmassa pieniä, mutta käytännössä tilojen toimivuutta huomattavasti parantavia muutoksia oli muun muassa se, että jokaisen ryhmän pesuhuoneeseen on nyt käynti sekä tuulikaapista että eteisestä. Näin lapsi, jonka on kesken pihaleikkien käytävä vessassa, pääsee asioilleen suoraan tuulikaapista. Halusimme myös siirtää henkilökunnan sosiaalitiloja ja salissa sijaitsevan välinevaraston paikkaa. Nämäkin toiveet toteutettiin, Mari Korhonen toteaa. Päiväkodin rakentamisvaiheestakin Korhosella on vain hyvää sanottavaa. Cramon vastaavan työnjohtaja Petri Turtiaisen kanssa pohdimme kaikenlaisia pieniä käytännön asioita yhdessä monet kerrat, kun kävin työmaalla, ja tämä yhteistyö tapahtui erittäin miellyttävissä merkeissä. Koko henkilökuntamme on sitä mieltä, että työmaalla vallitsi muutenkin mukava työilmapiiri. Rakennusmiehet olivat todella työorientoituneita ja valmista syntyi, Korhonen kiittää. Hän toteaa, että käyttäjän näkökulmasta se, että rakennus on siirrettävää tilaa, ei näy missään. Se asia ei arjessa tule esille mitenkään, hän sanoo. Jokaisella päiväkodin viidestä lapsiryhmästä on oma sisäänkäynti rakennukseen ja sen lisäksi omat ryhmä- sekä lepo- ja leikkihuoneet. Päiväkodissa on myös kodinhoitohuone ja oma keittiö, jossa valmistetaan aamu- ja välipalat. Siellä ryhmille myös annostellaan Klaukkalan ala-asteen keittiöstä tulevat lämpimät ateriat. Päiväkodin 80 neliön salissa sujuvat tilaa vaativat sisäleikit ja jumpat. Henkilökunnan toimisto- ja sosiaalitilat on rakennettu siten, että ne on viranomaisten edellyttämällä tavalla muunnettavissa nopeasti väestönsuojaksi, mikäli tarve niin joskus vaatisi. Cramon kokonaispalveluun kuuluu, että mikäli vuokraaja niin haluaa, Cramo rakentaa päiväkodin pihan ja toimittaa sinne asianmukaiset leikkivälineet. Klaukkalan päiväkodin piha on varustettu laadukkailla Lappset Group Oy:n valmistamilla välineillä. Pihan ja kiinteistön huolto on Cramon vastuulla koko vuokra-ajan. Cramo Instantin projektipäällikkö Lasse Huuhka luennoi Coresma 2008 -tapahtumassa aiheesta Joustoa ja kannattavuutta yrityksen muutostilanteisiin. Cramo on Suomi-Ruotsi -maaottelun pääsponsori Kävi maaottelussa miten tahansa, niin Cramo voittaa aina. Sponsorisopimus on sovittu sekä Suomeen että Ruotsiin. Viime vuonna maaottelu käytiin Ruotsin Göteborgissa. Tänä vuonna kisat järjestetään Helsingin Olympiastadionilla. Numerolappujen ja arenamainosten lisäksi Cramo näkyy vahvasti myös stadionin ulkopuolella sekä maaottelun oheistapahtumissa muun muassa Narikkatorilla ja Kisatorilla. Sponsorikausi on sovittu vuosille 2007, 2008 ja 2009. Suomi-Ruotsimaaottelu on maailman vanhin, vielä hengissä oleva maaottelu yleisurheilussa. Ensimmäinen miesten kesken kilpailtu maaottelu toteutettiin vuonna 1925 ja naisten välinen maaottelu vuonna 1953. Pääsponsoriksi lähteminen perinteiseen yleisurheilumaaotteluun myös Suomessa oli helppo päätös. Suomi-Ruotsi-maaottelu on ainutlaatuinen tapahtuma perinteidensä ja tunnelmansa vuoksi, sanoo Cramo Finlandin toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Panostaminen yleisurheiluun johtuu Helmikuun alussa järjestettiin Suomen ainoa toimitilajohtamisen erikoistapahtuma, Coresma 2008 Helsingin Wanhassa Satamassa. Tapahtuma tarjosi vierailleen uusinta tietoa toimitilojen tuottavuuden parantamiseksi ja ratkaisuja muun muassa erilaisiin tukitoimintoihin ja palvelukokonaisuuksiin. Cramo Instant oli mukana Coresmassa sekä näytteilleasettajana että asiantuntijaluennoitsijana. sen vaihtelevuudesta, laajuudesta, kansallisesta suosiosta ja myös siitä että se tietyllä tavalla myös kuvastaa meidän toimintaamme. Juuri Suomi- Ruotsi-maaottelu on erityinen, sillä se keskittyy niin yksilö- kuin joukkuesuoritukseen. Cramolla on aiemminkin panostettu vahvasti yleisurheiluun ja viime vuonna sponsorikohteeksi on urheilun tiimoilta otettu myös moottoriurheilusta MM-rallikuski Mikko Hirvonen. Viime vuonna mahtavat puitteet Göteborgissa tarjosi loistava sää ja koko urheilujuhlan tunnelma. Konsernijohtaja Vesa Koivula ja Ruotsin toimitusjohtaja Magnus Rosén pääsivät molemmat palkitsemaan kunniapalkinnoilla erityisen hyvin suoriutuneita urheilijoita suorassa TV-lähetyksessä. Paikalla nähtiin loistavia suorituksia niin urheilijoilta kuin kannustusjoukoiltakin. Noin 500 asiakasta ja yhteistyökumppania saivat nauttia yleisurheilujuhlasta täysin erilaisella tavalla. 300 vieraista ehti tavata muun muassa Robert Kronbergin, Alhaji Jengin, Mattias Sunnebornin, Susanna Kallurin ja Magnus Arvidssonin Ruotsin maajoukkueesta sekä Franz Kruegerin, Mikaela Ingbergin ja Olli-Pekka Karjalaisen Suomen joukkueesta. Näistä kahdeksasta seitsemän olivat lajivoittajia maaottelun lopussa ja kahdeksaskin näistä urheilijoista saavutti toisen sijan. Voitontunne olikin vahvasti läsnä vieraidemme keskuudessa. Arvomme 10 kpl lippupaketteja molemmille kisapäiville. Voit osallistua kilpailuun www-sivuillamme osoitteessa www.cramo.fi 1.6 alkaen, ja seurata sivuiltamme maaottelun kuulumisia! Tule mukaan kannustamaan Suomi voittoon 29.-30.8. Olympiastadionille! 19
VUOKRA TOIMISTO OMALLE TONTILLE! Neliömäärä joustaa tarpeen mukaan Monipuoliset sisätilaratkaisut Joustava vuokra-aika Cramo Instant Oy tarjoaa joustavia toimitilaratkaisuja toimialasta riippumatta. Toimitilan vuokra-aika ja -kustannukset ovat helposti räätälöitävissä kulloiseenkin tarpeeseen ja tilanteeseen. Olemme tuottaneet jo satojen tuhansien neliömetrien tilaratkaisuja koko maan alueelle. KATSO LISÄÄ NETISTÄ: www.cramo.fi/instant POWERING YOUR BUSINESS