Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille

Suomen Pankin - ohjeita luottolaitoksille Sisällys 1 JOHDANTO 2 VÄHIMMÄISVARANTOJÄRJESTELMA 2.1 Vähimmäisvarantovelvolliset 2.2 Vähimmäisvarantovelvoitteen ma&äytyminen 2.2.1 Raportointivirheet 2.2.2 Vähimmäisvarant oilmoituksen viivästyminen 2.3 Vähimmäisvarantovelvoitteen määräytymispohja ja varantovelvollisuudet 2.3.1 Raportointilomakkeen täyttöohjeet 2.3.2 Raportointilomake 2.4 Vähirnmäisvarantovelvoitteen täyttäminen 2.4.1 Viivästyskoron periminen 3 MAKSWALMIUS JÄRJESTELMÄ 3.1 Maksuvalmiusluotto 3.2 Maksuvalmiusluoton ehdot 3.2.1 Maksuvalmiusluoton myöntäminen 3.2.2 Maksuvalmiusluoton vakuudet 3.2.3 Maksuvalmiusluoton vahvistus, malli 3.3 Ylimääräiset talletukset 4 -AINTERVENTIOT 4.1 Rahamarkkinainterventioiden vastapuolet 4.2 Suorat kaupat 4.3 Huutokaupat 4.4 Repokaupat 4.4.1 Repomateriaalin käsittely 4.4.2 Repokauppojen interventiomateriaali ja aliarvostusprosentit 4.4.3 Laskuesimerkit repo-materiaalin arvostuksesta 4.5 Ma&äaikaiset luotot ja talletukset 5 SEKKITILIJAWESTELMÄ 5.1 Sekkitili 5.2 Päivänsisäinen luotto 5.2.1 Päivänsisäisen luoton vakuudet ja limiitti 5.3 Muita sekkitileihin liittyviä asioita

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 6 CLEARING 6.1 Clearing 6:2 Clearingin yhteydessä myönnettävä vakuudeton luotto 7 VIITEKOROT 7.1 Viitekorkojen käyttöä koskevat ohjeet 7.2 Suomen Pankin laskernat viitekorot LIITTEET Liite 1. Vakuushallinnasta perittävät palkkiot

r.s] ktq Suomen P d n ohjeita 4 4 luottolaitoksille 1 Johdanto

k.rq3 Suomen Pankin i:bj ohjeita '%&$ luottolaitoksille 1 Johdanto Näihin ohjeisiin on kerätty Suomen Pankin rahapolitiikkaan liittyvat tärkeimmät luottolaitoksia koskevat mxariiykset ja ohjeet. Suomen Pankki antaa myös muita. naihin ohjeisiin sisältymättömiii ohjeita. '3., 3 Näma ohjeet eivat ole Rahoitustarkastuslain 7 :n tarkoittamia Suomen Pankin antamia yleisohjeita, joita Rahoitustarkastus valvoo. Ohjeistus on jaoteltu Yleisohieisiin, jotka ovat johtokunnan päätöksiä. ja osastojen antamiin Soveltamisohieisiin. Ohjeissa on kolmen tason otsikoita siten. ettd yleisohjeet ovat toisella tasolla. esimerkiksi 3.2 Maksuvalmiusluoton ehdot, ja soveltarnisohjeet ovat kolmannella tasolla, esimerkiksi 3.2.1 Maksuvaimiusluoton myöntäminen. Muutosten tullessa Suomen Pankki lähettää vain muuttuneet luvut, esimerkiksi 3.2.2 Maksuvaimiusluoton vakuudet. Vanha vastaava luku kumoutuu automaattisesti. Sivun vasemmassa alareunassa oleva päiväys kertoo ohjeiden voimaantuloajan. 6 Näihin ohjeisiin liittyviin tiedusteluihin vastaa Suomen Pankin rahapolitiikan osasto puh. 90-183 2224.

2 Vahimmaisvarantoj arjestelma

2 Vahimmaisvarantojarjestelma Yleisohje Suomen Pankista annetun lain 1 a $:n (583193) perusteella talletuspankin ja sellaisen ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin. joka Suomessa harjoittaa talletuspankkitoimintaa (jaljempana varantovelvollinen), on pidettävä varojaan Suomen Pankissa koronomana vahimmäisvarantona jäljempänä mainituin ehdoin. Vähirnmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset luetellaan Suomen Pankin Markka & talous -1ehdessd.

[*se$.l?%* Suomen Pankin 1. -. ohjeita +..,** luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantoj arjestelma Yleisohje Suomen Pankki määrää Suomen Pankissa pidettävän vähimmäisvarannon suuruuden prosentteina varantovelvollisen varantopohjasta (ks. 2.3 Vähimmäisvarantojen mäiiriiytymispohja ja varantovelvollisuudet). MaPdys on voimassa siihen saakka, kunnes Suomen Pankki toisin ilmoittaa. Vähimmäisvaranto lasketaan kuukausittain kunkin kalenterikuukauden viimeisen päivän varantopohjan mukaan. Varantovelvollisen on toimitettava kunkin kuukauden varantopohjaa koskeva ilmoitus Suomen Pankkiin viimeistaän seuraavan kalenterikuukauden 20. päivänä. Vhhimm2isvarantojen laskennassa tapahtuneet virheet korjataan Suomen Pankin erikseen antamien ohjeiden mukaan (ks. 2.2.1 Raportointivirheet). Suomen Pankki voi velvoittaa varantovelvollisen toimittamaan varantopohjan tarkistamiseksi tarvittavat asiakirjat ja muut tiedot.

n $f~a Suomen Pankin i gog 31ea ohjeita i %& luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantoj arjestelma ;- Soveltamisohje : 2.2.1 Raportointivirheet 1 Raportointivirheiden aiheuttamat vähimmäisvarantojen vajaukset tai ylijaamät korjataan seuraavasti. Kun virhe on yhteisesti todettu Suomen Pankin (rahapblitiikan osaston) ja varantovelvollisen kesken, seuraavan kuukauden velvoitetta korotetaan tai pienenneta& virhettä vastaavalla maiirälla. t Suomen Pankki ei toistaiseksi peri eikä hyvita korkoa raportointivirheen aiheuttamasta velvoitteen siirtymasta.

tfy~r Suomen Pankin * : q.s 3) -,l ohjeita *+*? l~~ttolaitoksille 2 Vahimmaisvarantojarjestelma Soveltamisohje 2.2.2 Vähimmäisvarantoilmoituksen viivästyminen 1 Jos vähimmiiisvarantovelvollinen ei pysty poikkeuksellisesta syystä, esimerkiksi vuoden vaihteen tilinpaatöskäsittelyn aiheuttaman viivastyksen vuoksi. toimittamaan vahimmäisvarantoja koskevaa ilmoitusta seuraavan kuukauden 20. piiivaan mennessa, sen tulee Suomen Pankkia (maksuliikeosastoa) informoituaan toimittaa alustava ilmoitus 26. paivaän mennessa. Vähimmaisvarantovelvoite taytetaiin ensi vaiheessa tämän mukaisena. Lopullinen ilmoitus on toimitettava seuraavan vähimmäisvarantoilmoituksen yhteydessä. Jos lopullinen tieto poikkeaa alustavasta ja varantovelvollisella on siten ollut kuukauden ajan liian pienilsuuri velvoite. korvataan alijaama/ylijaha seuraavan kuukauden aikana yhtä suurella ylimäiiraisella velvoitteella/ velvoitteen vähennyksella. Suomen Pankki ei toistaiseksi peri eika hyvita korkoa tästa viivastyksesta.

* Y. r;le-k Suomen Pankin, ohjeita ' 3.j a ** luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantoj~jestelma Yleisohje 2.3 Vahirnmäi svarantovelvoitteen määräytyrnispohja ja varantovelvollisuudet Vahimm~isvarantovelvoitteen maäraytymispohjana ovat seuraavat viranomaistaseen (ja sen liitetietojen) velkapuolen kotimaiset markka- ja valuuttarnaäräiset erat ja seuraavat erille vahvistetut varantovelvollisuudet: a) VELAT MUILLE LUOTTOLAITOKSILLE (kuin varantovelvollisille) Talletukset - Vaadittaessa maksettavat talletukset - Muut talletukset Muut velat b) VELAT YLEISOLLE JA JULKISYHTEISÖILLE Talletukset - Vaadittaessa maksettavat talletukset - Muut talletukset Muut velat c) YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT Joukkovelkakirjalainat Muut d) M W T VELAT Maksujenvalitysvelat Muut velat e) SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT Korot Muut f) VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA\ VELOILLA Varantovelvollinen on oikeutettu vahentämaän kohdassa 1 c) tarkoitetuista ensta ne hallussaan olevat markkarnaaraiset sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat. jotka on laskenut liikkeeseen jokin muu varantovelvollinen.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 2 Vähimmaisvarantoj ärj estelma Soveltamisohje 2.3.1 Raportointilomakkeen täyttöohjeet Alla oleva juokseva numerointi viittaa näiden ohjeiden kohdassa 2.3.2 olevaan " v ~ s v A R A N N o T " - ~ (SP o 4536-95- ~ ~ ~ ~ 12) ~ vastaavaan ~ ~ rivinumeroon. Vähimmäisvarantopohja 1. Yleisön, julkisyhteisöjen ja muiden luottolaitosten (kuin vähimmäisvarantovelvollisten) vaadittaessa maksettavin talletuksiin tulevat viranomaistaseesta ja sen liitetiedoista (LI 1 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille) seuraavat erat: 31 02 01 01 09 Vaadittaessa maksettavat talletukset muilta luottolaitoksilta, ja 32 01 01 Vaadittaessa maksettavat talletukset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. 2. Yleisön, julkisyhteisöjen ja muiden luottolaitosten (kuin vähimmäisvarantovelvollisten) muihin talletuksiin tulevat viranornaistaseesta ja sen liitetiedoista (LI 1 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille) seuraavat erat: 3 1 02 09 01 09 Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset muilta luottolaitoksilta, ja 32 01 09 Yleisön ja julkisyhteisöjen muut talletukset. 3. Viranomaistaseen erä 33 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Vähennyseriksi hyväksytään varantovelvollisella olevat sellaiset muiden varantovelvollisten liikkeeseen laskernat markkamääräiset sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjat, jotka kirjataan viranomaistaseen liitetietojen erään 05 09 01 Luovutettavaksi tarkoitetut saarnistodistukset. 4. Sijoitustodistuksilla tarkoitetaan tässä varantovelvollisen hallussa olevia muiden varantovelvollisten liikkeeseen laskemia markkamääriäisia sijoitustodistuksia. Kaikki taseessa olevat ko. sijoitustodistukset voidaan laskea vähennyserään, vaikka niitä olisi käytetty repokauppojen materiaalina. 5. Joukkovelkakirjalainoilla tarkoitetaan tässä varantovelvollisen hallussa olevia muiden varantovelvollisten liikkeeseen laskemia markkamaar'äisia joukkovelkakirjalainoja. Kaikki taseessa olevat ko. joukkovelkakiqalainat voidaan laskea vähennyserään, vaikka niitä olisi käytetty repokauppojen materiaalina.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 2 Vahimmäisvarantojärjestelma Soveltamisohje 2.3.1 Raportointilomakkeen täyttöohjeet, jatkoa 6. Varantovelvollisen yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat vähennyserillä vähennettynä (kohta 3 vähennettynä kohdilla 4 ja 5). Jos erotus on negatiivinen eli varantovelvollisen liikkeeseen laskemien velkakirjojen määra on pienempi kuin sen hallussa olevien muiden varantovelvollisten sijoitustodistusten ja joukkovelkakirjojen määra, kohtaan merkitään nolla. 7. Viranomaistaseen erä 35 Siirtovelat ja saadut ennakot. 8. Viranomaistaseen erä 38 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. 9. Viranomaistaseen ja sen liitetietojen (LI1 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille) erät 3 1 02 01 09 09 Muut vaadittaessa maksettavat velat muille luottolaitoksille, 31 02 09 09 09 Muut velat muille luottolaitoksille, 32 09 Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille, ja 34 Muut velat. 10. Kohdat 6,7, 8 ja 9 yhteensä. Vahimmäisvarannot 11. Vaadittaessa maksettaville talletuksille asetettu varantovelvollisuus ja sen tuottama vähimmäisvaranto.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 2 Vahimrnäisvarantojärjestelma Soveltamisohje 2.3.1 Raportointilornakkeen täyttöohjeet, jatkoa 15. Suomen Pankissa jo olevien pankin vähirnmäisvarantojen määrä. 16. Vähimmäisvarantojen muutos edellisesta kuukaudesta; lisätalletusten (+) ja palautettavien talletusten (-) määra. 17. Suomen Pankissa olevalta sekkitililta veloitettava maara ja veloituspäivämäärä. 18. Suomen Pankissa olevalle sekkitilille hyvitettava määra ja hyvityspäivämäära.

ls) 16';.lrs y...a Suomen Pankin ohjeita "4, luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantoj ärjestelma Soveltamisohje Ohessa malli vahimmaisvarantojen raportointiin kaytettavasta lomakkeesta VAHIMMAISVARANNOT. SP 4536-95- 12. Lomaketta voi tilata Suomen Pankista.,mPh SUOMEN PANKKI FINIANDS BANK VAHIMMAISVARANNOT @$ Maksul~ikeosasto Y *7 VAR&NTOVELVOUlSUULiWKLIM* PUI*i )<u*ucnioy I 12 Muut t.ll.tukmm1 3 I... Yteiraen liikkwsaon lasketui velkakirpt... 7 Siinwelat la saadut ennakot... I... 18 Velat. 1oiIia on huonompi etuoikeus kuin muilla vetoiiia 1 111 + VarantovelvoIlis~~s (kohta 1) % 16 Varantopn muutos (liays +. vähennys -) 17 Suomen Panlussa otevalta sekkiti~ika valonottava määrä 18 Suomen Pankissa okvalle sekkitilif~e hyvitenava maara.- ULEKVUOITUS Puur C wam -- vmindi*-.) 5 ~oh~at 15-18 taynbvilt voin ne varantovelvoiiiset, lotka taij. tenavat v8himmbsvarannot eriiiaiiie v~himm8isvarantotiiei~a.

Suomen Pankin luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantojarjestelma Yleisohje 2.4 Vahirnmäisvarantovelvoitteen täyttäminen Vähimmäisvarantovelvoite täytetään siten. etti varannon madräytyrnispaivän (kuukauden viimeisen pankkipäivän) ja velvoitteen täyttämisajanjakson alkamisen välilla on yhden kuukauden viive. Täyttihisajanjakso on kalenterikuukausi. Ne varantovelvolliset, joilla on maksuvalmiusluotto-oikeus ja sekkitili Suomen Pankissa. täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa sekkitilin päivän lopun saldojen kuukausikeskiarvon pohjalta. Keskiarvon laskemisessa kaytetään kalenterikuukauden todellisia päiviä siten, että viikonloppuina ja juhlapäivinä kaytetään edellisen pankkipäivän saldoa. Muut varantovelvolliset tallettavat vähimmäisvarannot enllisille tileille Suomen Pankkiin. Jos pankin sekkitilin saldon kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähimmäisvarantovelvoitteen, Suomen Pankki voi maksaa ylimenevälle osalle korkoa. Näille ylimaäräisille talletuksille maksettava korko asetetaan erikseen. Keskusrahalaitosten sekkitileille voi päivän 'päättyessä jäädä velkasaldo, joka saa olla enimmillään Suomen Pankille kuittausoikeuden antaneiden paikallispankkien vähimmäisvarantojen suuruinen. Suomen Pankki ilmoittaa kunkin kuukauden vähimmäisvarantovelvoitteiden kokonuismaarän edellisen kuukauden viimeistä edellisenä pankkipiiiviinä siihköisissii markkinatietokanavissa. Lisaksi Suomen Pankki voi antaa harkintansa mukaan muuta viihimmaisvarantovelvoitteen täyttämiseen liittyväa informaatiota.

ed\ Suomen Pankin,$.. ohjeita '<dsi luottolaitoksille 2 Vahimmaisvarantojarjestelma Soveltarnisohje 2.4.1 Viivästyskoron periminen Suomen Pankista annetun lain 1 a 5:n mukainen viivästyskorko vähimmäisvarantovelvoitteen puuttuvalta osalta on maksuvalmiusluoton korko lisättynä viidellä (5) prosenttiyksiköllä. Laskukaavana käytetään todelliset päivät/todelliset päiviit. Suomen Pankki perii viivästyskoron toisena pankkipiiiviinä lisävelvoitteen voimaantulon jälkeen. Viivibtyskoron perimiselle ei ole maitelty minimimääriaa.

' [:s$, ; r q Suomen Pankin ohjeita 4 4 3 luottolaitoksille

1 Suomen Pankin 1 = ohjeita, luottolaitoksille 1 3 Maksuvalmiusjärjestelmä Yleisohje 3.1 Maksuvalmiusluotto Suomen Pankki voi myöntää oikeuden osallistua maksuvalmiusjärjestelmään kaikille vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille luottolaitoksille, joilla on sekkitili Suomen Pankissa. Samaan konserniin kuuluville luottolaitoksille voidaan myöntää vain yksi maksuvalmiusluotto-oikeus. Samaa periaatetta sovelletaan myös niihin paikallispankkeihin, jotka selvittävät maksunsa ja hoitavat maksuvalmiutensa keskusrahalaitoksensa kautta. Suomen Pankki voi harkintansa mukaan peruuttaa määräajaksi tai kokonaan maksuvalmiusluotto-oikeuden, jos luottolaitos ei enää täytä yllä esitettyjä ehtoja tai toimii muuten Suomen Pankin antamien ohjeiden vastaisesti. Maksuvalmiusluottoon oikeutetut luottolaitokset luetellaan Suomen Pankin Markka & talous -lehdessä seka Bank of Finland Bulletinissa.

Suomen Pankin ohjeita 1uottolaitoksiUe 3 Maksuvalmiusj ärjestelmä Yleisohje 3.2 Maksuvalmiusluoton ehdot 1 Suomen Pankki voi myöntaa luottolaitokselle maksuvalmiusluottoa. Maksuvalrniusluoton maturiteetti voi olla joko 1 päivä, 7 päivaa, 14 päivaa, 21 päivää tai 28 päivaa. Maksuvalmiusluoton maturiteetin päättää Suomen Pankki. Määräaikaisista maksuvalmiusluotoista perittävä korko on sidottu Suomen Pankin huutokauppakorkoon. Suomen Pankki ilmoittaa erikseen rnaksuvalmiusluotosta perittävan koron eron huutokauppakorkoon. Maksuvalrniusluotolle vaaditaan aina Suomen Pankin määrittelemä täysimääräinen vakuus. Maksuvalmiusluotto voidaan korvata vastaavansuuruisella Suomen Pankin ohjeiden mukaisella maksuvalmius-repokaupalla.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalrniusj ärjestelmä Soveltamisohje 3.2.1 Maksuvalmiusluoton myöntäminen Mikäli tilinhaltijan Suomen Pankissa olevan sekkitilin saldo on päivän päättyessä negatiivinen, Suomen Pankki myöntää, ilman tilinhaltijan erillista pyyntöä, pankille maksuvalmiusluottoa negatiivisen saldon kattamiseen. Maksuvalmiusluoton vakuutena käytetään tällöin samaa materiaalia, jonka tilinhaltija on toimittanut Suomen Pankille päivänsisäisen luoton vakuudeksi. Mikäli pankin Suomen Pankille päivänsisäisen luoton vakuudeksi toimittamat vakuudet eivät riita kattamaan maksuvalmiusluoton ja siitä perittavän koron yhteismäiiaa, tilinhaltijan on toimitettava Suomen Pankille lisavakuuksia. Muissa maksuvalmiusluottoa koskevissa pyynnöissa tilinhaltijan on otettava puhelimitse yhteyttä Suomen Pankin markkinaoperaatioiden osastoon (puh. 630 040 tai pankkien suorat rahamarkkinalinjat diilingpöydässä). Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tilinhaltija haluaa kaytettävän edellä kohdassa 1 kuvatusta poikkeavaa menettelyä maksuvalmiusluoton myöntämisessä. Oltuaan puhelinyhteydessa Suomen Pankkiin tilinhaltijan tulee välittömästi lähettää kohdan 3.2.3 mukainen vahvistus faksilla rnaksuliikeosastolle luoton järjestelyä varten (faksi 627 291). Tilinhaltijan on ilmoitettava maksuvalmiusluottopyyntönsä ja vakuutensa Suomen Pankkiin kyseisena pankkipäivänä klo 16.15 mennessä. Mikäli maksuclearing myöhästyy normaalista aikataulusta, tätä aikarajaa voidaan pidentaa vastaavasti. Tarvittavat arvo-osuustilisiirrot Suomen Arvopaperikeskus Oy:ssä ja arvopaperitoimitukset Suomen Pankkiin tulee tehdä samaan aikarajaan mennessa. Maksuvalmiusluoton määrää voidaan tarvittaessa pyöristää.

Suomen Pankin, ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalrniusj aij estelmä Soveltarnisohje Maksuvalmiusluoton vakuudet Pankit voivat täyttää maksuvalmiusluottonsa vakuustarpeen panttaamalla Suomen Pankin hyväksymiä vakuuksia. Vaihtoehtoisesti pankit voivat tehdä rnaksuvalmiusrepokaupan samoilla kohdeinstrumenteilla. Vakuuksiksi hyväksytään markkamääräiset valtion velkasitoumukset, Suomen Pankin sijoitustodistukset, valtion liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat tai valtion omavelkaisesti takaamat rnarkkamääräiset lyhyt- ja pitkäaikaiset arvo-osuusmuotoiset arvopaperit, joille on saatavissa edustavat hintanoteeraukset1. Arvo-osuus- tai arvopaperimuotoisen vakuuden asettaminen edellyttää Suomen Pankille annettua panttaussitoumusta. Vakuudet arvostetaan nimellisarvoonsa, paitsi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin velkasitoumukset, jotka arvostetaan 95 prosenttiin nirnellisarvostaan. Vakuuksia tai maksuvalmius-repokaupan kohdeinstrumentteja tulee olla arvoltaan vähintah maksuvalmiusluoton ja sille laskettavan koron yhteismäärän verran. Suomen Pankin hyväksi pantattuja arvo-osuuksia säilytetah Suomen Pankin arvoosuusrekisterissä. Arvopaperivakuudet tulee toimittaa ennen luoton antamista Suomen Pankin sailytykseen. Suomen Pankki ei hoida hallussaan olevien vakuuksien korkojen maksua eikä kuoletuksia. Pantinantajan tulee huolehtia vakuuksien toimittamisesta seka mahdollisesta vaihtamisesta siten, etteivät toimenpiteet rnissah vaiheessa aiheuta vakuusvajausta. Maksuvalmius-repokaupassa kohdeinstrumenttien markkamääräinen ostohinta on niiden nimellisarvosta riippumatta yhta suuri kuin rnaksuvalmiusluotto ja markkamääräinen takaisinmyyntihinta yhta suuri kuin ostohinta lisättynä maksuvalmiusluoton korolla. Toistaiseksi hyväksytaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin velkasitoumukset, joiden maturiteetti on enintah 12 kuukautta.

Suomen Pankin, ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalmiusj ärjestelmä Soveltamisohje 3.2.2 Maksuvalrniusluoton vakuudet, jatkoa 10 Kun maksuvalmius-repokauppa tehdään arvo-osuuksilla, ne siirretään APK:ssa kauppakohtaisella nollakorkoisella kaupalla Suomen Pankin arvo-osuusrekisteriin. Sen jälkeen ostohinnan ~llii~kkamäära siirretään suoraan vastapuolen sekkitiliile Suomen Pankissa. Arvo-osuuksien takaisinmyynti tehdaan samanaikaisesti ostolle käänteisena toimenpiteenä maksuvalmiusluoton erapaivän arvolla. 11 Maksuvalmius-repokaupan erapaivän aamuna Suomen Pankki veloittaa asianomaisen pankin sekkitilia takaisinmyynnistä maksettavalla kauppahinnalla ja palauttaa kohdeinstrumentit. Maksuvalmius-repokaupan juoksuaikana vakuuksista ei saa erääntya kuponkeja. Arvo-osuuksilla tehtävissä maksuvalmius-repokaupoissa takaisinostopäivä ei saa olla arvo-osuuden erapäiva. Mikäli luottolaitos ei toimita vaadittua vakuutta maksuvalmiusluotolleen, asetetaan se Suomen Pankin ja rahoitustarkastuksen erityisvalvonnan alaiseksi. Vakuusvelvoitteen laiminlyönti aiheuttaa lisäksi luotosta perittavän koron korottamisen viidellä prosenttiyksiköllä. Korotus peritään koko maturiteetilta ja silta luoton osalta, jolta vakuusvelvoite on jäänyt tayttwatta. Vakuusvelvoitteen hallinnoinnista peritään tariffin mukaiset kulut (ks. liite 1, Vakuushallinnan perittavat palkkiot).

.,, Suomen Pankin ' [:@ ohjeita 'd luottolaitoksille 3 Maksuvalmiusj arj estelma Soveltamisohje 3.2.3 Maksuvalmiusluoton enimmaisrnaaran laskeminen, esimerkkejä Maksuvalmiusluottoa on otettava paivän päättyessa vähintään pankin sekkitilin velka-aseman kattamiseen tarvittava määrä. Maksuvalmiusluottoa voi saada enintään kerääntyneen vähirnmäisvarantovajauksen kattamiseen tarvittavan määrän. Esimerkit kuvastavat tilannetta paivän päättyessa ennen maksuvalmiusluoton myöntämistä. Esimerkki 1 1 Sekkitilin saldo 1 V = vähimmäisvarantovelvoite (esimerkeissa 1 rnrd mk) Sekkitilin saldo - V = positiivinen -> V-ylijäämä = negatiivinen -> V-vaje Jos esimerkin 1 pankki hakee maksuvalmiusluottoa torstaina 4. päivä täyttääkseen vähimmäisvarantovelvoitettaan, voi se hakea sitä ENINTÄÄN 1000 milj. mk (200 + 400 + 300 +100) = V-vaje (miinus mahdollinen V-ylijäämä), joka lasketaan velvoiteperiodin 1. päivästä ko. päivään saakka (ma-to). Jos pankki ottaa maksuvalmiusluottoa 1 000 milj. mk torstaina, tulee sekkitilin saldoksi luoton jälkeen 1900 milj. mk ja koko periodin saldot yhteensä nousee 4000 milj. markkaan (800 + 600 + 700 + 1900), jolloin periodin selclcitilisaldon keskiarvo ko. päivään mennessä on yhtä suuri kuin pankin vähimmäisvarantovelvoite 1000 milj. mk.

i t Suomen ~ Pankin q %$ ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalmiusjarjestelmä Soveltamisohj e 3.2.3 Maksuvalmiusluoton enimmaismaaran laskeminen, esimerkkejä, jatkoa Esimerkki 2 l II f II II, II 1 Sekkitilin saldo Piiivä Maksuvalmiusluoton enimmaismäärää perjantaina määriteltaessa otetaan huomioon tuleva viikonloppu. Jos esimerkin 2 pankki hakee perjantaina 5. päiva maksuvalmiusluottoa tayttääkseen vähimmäisvarantovelvoitettaan, voi se hakea sitä ENINTÄÄN 467 rnilj. mk = p-vaje - V-ylijäämä (sunnuntaihin saakka)] 1 3. Tällä luoton määrällä perjantain lopulliseksi seka lauantain ja sunnuntain sekkitilin saldoksi tulee 700 + 467 = 1 167 milj. mk. Vastaavasti ko. kuukauden alusta tarkasteluhetkeen laskettu (1.-7. päiva) toteutunut sekkitilin keskiarvosaldo on tällöin 1000milj.mk=V[(900+ 1200+800+600+ 1167+ 1167+ 1167);7]. Toisin sanottuna kaavalla: V = ( sum(s) + 3X ) 1 7, eli X = ( 7V - sum(s) ) 1 3 sunnuntaihin saakka (ma-su), missä X = maksuvalmiusluoton enimmäismäärä sum(s) = sekkitilin saldojen summa kuvassa Huom! Jos kuukauden viimeinen päiva on sunnuntai, lasketaan se maksuvalmiusluoton määrä, joka pankin on perjantaina otettava varantovelvoitteensa täyttääkseen, yllä olevan esimerkin 2 mukaisesti.

Suomen Pankin * ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalmiusjärjestelmä Soveltamisohje 3.2.3 Maksuvalmiusluoton vahvistus, malli Suomen Pankki Maksuliikeosasto Rahoituspalvelutoimi sto/ Riitta Vanninen MALLI VAHVIrnS Faksimne numero 627 291 Teem seuraavan : rnaksuva imiu s luo t on mk periodi korko % korko mk maksuvalmiusrepo kaupan mk periodi korko % korko mk Vakuudet/repomateriaali Instrumentti erapaiva nimellisarvo mk vakuusarvo mk Päiväys : Allekirjoitus :

# 1 Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 3 Maksuvalmiusj ärjestelmä Yleisohje 3.3 Ylimaäräiset talletukset Ylunaäraiset talletukset muodostuvat sekkitilin saldon kuukausikeskiarvon ja vähimmäisvarantovelvoitteen erotuksesta. Suomen Pankki voi maksaa vähimmäisvarantovelvoitteen ylittäville talletuksille korkoa. Ylim'aäräisille talletuksille maksettavan koron Suomen Pankki ilmoittaa erikseen.

* (%$ &Fx Suomen Pankin ahjei~a luottolaitoksille *'t2 rventiot

I - Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Yleisohje 4.1 Rahamarkkinainterventioiden vastapuolet 1 Suomen Pankki hyväksyy hakemuksesta raharnarkkinainterventioidensa vastapuoliksi ne Suomen Pankin vahimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, jotka täyttävät seuraavat ehdot. Vastapuolilta edellytetään, että heillä on a) s&kittili Suomen Pankissa, b) riittävät tekniset valmiudet vastapuolena toimimiseen ja c) että he Suomen Pankin mukaan harjoittavat aktiivista ja merkittävää toimintaa rahamarkkinoilla. d) Lisäksi vastapuolilta edellytetaa keskeisten rahamarkkinainstrumenttien markkinatakaajana toimimista ja rahamarkkinoiden peli- ja käyttäytymissääntöjen noudattamista. 3 Suomen Pankki voi harkintansa mukaan hyväksyä vastapuoliksi myös muita sopiviksi katsorniaan markkinaosapuolia. 4 Suomen Pankki voi harkintansa mukaan perua vastapuolioikeudet. Vastapuolet luetellaan Suomen Pankin Markka & talous -lehdessä sekä Bank of Finland Bulletinissa.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Yleisohje 4.2 Suorat kaupat Suorissa rahamarkkinainterventioissa kaupan kohteeksi hyväksytään normaalisti valtion velkasitoumukset ja Suomen Pankin sijoitustodistukset. Erityistapauksissa suoria kauppoja voidaan tehdä myös muilla rahamarkkinainstrumenteilla. Suomen Pankki osallistuu harkintansa mukaan rahamarkkinakauppaan ostamalla tai myymällä yllä kohdassa 1 (ja 2) mainittuja rahamarkkinainstmmentteja. Sitovat noteeraukset on annettava vähintah Suomen Pankin edellyttämälle pienimmälle kauppaerälle. Rahamarkkinainstrumenttien toimitukset ja maksuliike hoidetaan siten kuin Suomen Arvopaperikeskus Oy:n säännöissä on määritelty. Pankin on lunastettava ostoilla tai kahdenkeskisten vaihtojen avulla Suomen Pankilta välittömästi ne omat sijoitustodistuksensa, jotka Suomen Pankki esittää lunastettavaksi.,

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Yleisohje Huutokaupat Suomen Pankki pitaa rahamarkkinahuutokauppoja joko repokauppoina tai laskemaila liikkeeseen Suomen Pankin sijoitustodistuksia. Huutokaupat voidaan pitaa joko kiinteäkorkoisina määrähuutokauppoina tai vaihtuvakorkoisina korkohuutokauppoina. Kukin Suomen Pankin rahamarkkinavastapuoli voi jättää enintään kolme tarjousta huutokauppaan. Tarjoukset on jätettävä erikseen ilmoitettavaan ajankohtaan mennessä. Suomen Pankki hyväksyy huutokauppoihin jätetyt tarjoukset harkitsemassaan laajuudessa. Kulloinkin voimassa oleva huutokauppakorko on Suomen Pankin viimeksi pitämässä rahamarkkinoiden tarjouskilpailussa hyväksyttyjen tarjousten painotettu keskikorko yksinkertaisena vuotuisena korkona ilmaistuna. Suomen Pankin pitäessä määrätarjouskilpailun huutokauppakorko on Suomen Pankin ilmoittama huutokauppakorko. Suomen Pankki ilmoittaa erikseen huutokaupoissa sovellettavan rnaturiteetin ja arvopäiväkäytännön.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Yleisohje 4.4. Repokaupat Repokauppoina tehtävien interventioiden kohteeksi voidaan hyväksya markkamääräiset valtion liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja viitelainat, Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset, Arsenalin velkasitoumukset sekä tällä hetkellä interventiomateriaaliksi hyväksytyt pankkien sijoitustodistukset. Kmpan kohteeksi voidaan Suomen Pankin harkinnan mukaan hyväksyä myös muita markkamääräisiä arvopapereita. Repokaupoissa käytettävät arvopaperit aliarvostetaan maturiteetin ja liikkeeseenlaskijan mukaan. Lista toistaiseksi hyväksyttävistä arvopapereista ja niiden aliarvostusprosenteista on ohjeiden kohdassa 4.4.2. Repokaupan kohteena olevien arvopapereiden markkina-arvo määritetään käyttäen kunkin instrumentin viimeistä saatavissa olevaa korkonoteerausta kyseiselle maturiteetille. Repokauppa toteutetaan arvo-osuuksina. Arvo-osuuksien toimitukset ja maksuliike hoidetaan siten kuin Suomen Arvopaperikeskus Oy:n säännöissä on määritelty.

2 Suomen Pankin 1, ohjeita 1 luottolaitoksille 1 4 Rahamarkkinainterventiot S oveltamisohj e 4.4.1 Repomateriaalin käsittely 1 Repokauppojen kohteeksi hyväksytään vain kertakuoletuslainoja, joiden kuponki ei eraänny repoperiodin aikana. Repokaupoissa takaisinostopäivä ei saa olla arvo-osuuden erapäiva. Repokaupan kohteena olevien arvo-osuuksien markkina-arvojen (ml. aliarvostus eli hair cut) yhteissumman tulee olla repokaupan nimellismäära +/- 5 prosenttia. Joukkovelkakirjojen markkina-arvoon lasketaan mukaan kertynyt korko. Pankkien sijoitustodistusten arvo määritetään käyttäen viimeista saatavilla olevaa heliborkorkoa kysekelle maturiteetille. Heliborkorkojen perusteena lasketaan tarvittaessa korot myös muille kuin varsinaisille helibor-periodeille. Valtion velkasitoumusten ja viitelainojen arvo määritellään käyttämällä senhetkista markkinanoteerausta kyseiselle arvopaperille. Suomen Pankin sijoitustodistusten markkina-arvo määritellään kayttämialla maturiteetiltaan IähirnpWa olevan valtion velkasitoumuksen noteerausta. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin velkasitoumusten markkina-arvo määritellaa uusimpien heliborkorkojen perusteella. Repokaupat kirjataan kaupan tekopaivänä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n järjestelmän taattuun nettoselvitykseen vakuudettomina reposopimuksina. Repokauppa vahvistetaan puhelimitse mahdollisimman nopeasti kaupanteon jälkeen: myyjä yksilöi kaupan kohteena olevat arvo-osuudet ja Suomen Pankki vahvistaa käytettävän korkonoteerauksen. Repokaupoissa myyjän on kaupantekopäiväna toimitettava kirjallinen vahvistus Suomen Pankille. Siinä on yksilöitava kaupan kohteena olevat arvo-osuudet seka vahvistettava niiden markkina-arvot (ml. aliarvostus eli hair cut). 7 Ohjeiden kohdassa 4.4.3 ovat laskuesimerkit repomateriaalin hinnoittelusta ja arvostuksesta seka lyhyillä diskonttopapereilla että valtion viitelainoilla.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Soveltamisohje 4.4.2 Repo-kauppojen interventiomateriaali ja aliarvostusprosentit LIIKKEESEENLASKIJA, SP Sijoitustodistukset VALTIO Velkasitoumukset VUtelainat ARSENALVelkasitoumukset PANKIT Sijoitustodistukset LYHYET 112 kk 0 % 0% 0% 5 % 5 %

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot S oveltamisohj e 4.4.3 Laskuesimerkit repo-materiaalin arvostuksesta 1 Esimerkki 1, Diskonttopaperit 24.5.95 (arvopaiva 29.5.) sovitaan 10 milj. markan repokauppa. Kohteeksi saadaan nimellismäärältään 10.5 milj. markan sijoitustodistus, joka eraäntyy 31.8. Hinnoittelussa kaytetään viimeista (23.5.) heliboria vastaavalle rnaturiteetille eli 5.84 % (3 kk). Lasketaan markkina-arvo diskonttaamalla 10.5 milj. markkaa 1 94 pv (eli 29.5.-3 1.8.) korolla 5.84 %, jolloin saadaan 10.344.419,92. Vakuusarvo (sis. 5 % haircut) lasketaan markkina-arvosta (jakamalla se 1.05 :lla) eli Esimerkki 2, Valtion viitelainat 24.5.95 (arvopaiva 29.5.) sovitaan 10 milj. markan repokauppa. Kohteeksi saadaan nimellismäärältään 10 milj. markan valtion viitelaina 6.5 %, joka erääntyy 15.9.1996. Hinnoittelussa kaytetään viimeista markkinanoteerausta eli 6.60 %. Lasketaan noteerausta vastaava hinta (joka ei sisällä kertynyttä korkoa) eli 99.836, joka jaetaan 1.05 :llä (5 % haircut), jolloin saadaan 95.082. Kerrotaan nimellismäära arvostetulla hinnalla ja lisätään kertynyt korko eli

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 4 Rahamarkkinainterventiot Yleisohje 4.5 Määräaikaiset luotot ja talletukset Rahamarliikinainterventioidensa suorittamiseksi Suomen Pankki voi harkintansa mukaan myöntää kohdan 4.1 mukaisille interventiovastapuolilleen kiinteäkorkoisia luottoja tai vastaanottaa kiinteäkorkoisia talletuksia. Toimenpiteet suoritetaan pankkien Suomen Pankissa olevia sekkitilejä hyväksi käyttäen. Kiinteäkorkoisille luotoille voidaan vaatia vakuus. Vakuudet aliarvostetaan samoin kuin repo-kaupoissa. Jos määräaikaisen luoton tai talletuksen eräpäiväksi tulisi jokin muu kuin pankkipäiva, on luoton tai talletuksen eräpäivä kyseistä päivää seuraava pankkipäiva.

- ~9% Suomen Pankin ' ohjeita %-&d4 luottolaitoksille si t Y(*

Suomen Pankin 5 Sekkitilij ärjestelma Yleisohje 5.1 Sekkitili Suomen Pankki voi myöntaa sekkitilin kaikille niille kotimaisille ja Suomeen sijoittuneille ulkomaisille vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille luottolaitoksille, a) jotka ovat Rahoitustarkastuksen tai siihen rinnastettavan julkisen valvonnan alaisia b) jotka täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain tai sitä vastaavien sahnösten mukaiset vakavaraisuusvaatimukset c) joiden omat varat ovat vähintah 30 milj. markkaa luottolaitostoirninnasta annetun lain tai vastaavien säännösten mukaan laskettuna d) joiden toiminta on vakaata ja joita johdetaan terveiden ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Erityisistä syistä Suomen Pankki voi harkintansa mukaan myöntää sekkitilin myös muille rahoitusmarkkinoilla toimiville instituutioille, kuten selvitysyhteisöille tai arvopaperivälitysliikkeille, jos tilin avaaminen on perusteltua a) maksuliikkeen turvallisuuden ja tehokkuuden b) rahapolitiikan harjoittamisen c) rahoitusmarkkinoiden vakauden tai tehokkuuden kannalta. Muiden kuin luottolaitosten vakavaraisuus- ja pääomavaatimukset Suomen Pankki harkitsee tapauskohtaisesti. Laitosten on oltava Rahoitustarkastuksen tai siihen rinnastettavan olevan julkisen valvonnan alaisia, niiden toiminnan on oltava vakaata ja niitä on johdettava terveiden ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Sekkitilin myöntämisen edellytyksenä on, että tilinhaltija ottaa käyttöönsä sekkitilijärjestelmän työasemasovelluksen tai muun Suomen Pankin'hyväksymän elektronisen kayttöliittymän ja toimittaa Suomen Pankille säännöllisesti sen vaatimat raportit ja tiedot.

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 5 Sekkitilij ärjestelma Yleisohje 5.2 Päivansisainen luotto Suomen Pankki voi myöntaa vähimmäisvarantovelvolliselle luottolaitokselle, jolla on Suomen Pankissa sekkitili ja maksuvalmiusluotto-oikeus, oikeuden päivänsisäiseen luottoon.. Päivänsisäisella luotolla on aina oltava täysimääräinen vakuus. 1 Samaan konserniin kuuluvilla luottolaitoksilla voi olla vain yksi päivänsisäinen luotollinen sekkitili. Samaa periaatetta sovelletaan myös niihin paikallispankkeihin, jotka selvittävät maksunsa ja hoitavat maksuvalmiutensa keskusrahalaitoksensa kautta. Päivänsisäiseen luottoon oikeutetun luottolaitoksen sekkitilin luottolimiitti (limiitti) on yhtä suuri kuin Suomen Pankin hallussa olevien tämän sekkitilin velan katteeksi pantattujen vakuuksien arvo. Sekkitilin haltija voi muuttaa limiittiään toimittamalla Suomen Pankille lisävakuuksia tai pyytämälla Suomen Pankkia palauttamaan aiemmin annetun vakuuden. Päivänsisäinen luotto on koroton. l 1.5.1997-3 1.12.1997 tilihaltijalle voidaan myöntaa vakuudetonta päivänsisäistä sekkitililuottoa clearingien yhteydessä kohdassa 6.2 esitetylla tavalla. 03.1 1.1997

* @) Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille 5 Sekkitilij ärj estelma Soveltamisohje 5.2.1 Paivansisaisen luoton vakuudet ja limiitti 1 Vakuuden asettaminen edellyttää Suomen Pankille annettua panttaussitoumusta. Talletuksen käyttö kuittaukseen edellyttaa erillista kuittaussopimusta. Vakuudet arvostetaan nimellisarvoonsa lukuun ottamatta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin velkasitoumuksia, jotka arvostetaan 95 prosenttiin nimellisarvostaan. Mikäli pankki haluaa toimittaa Suomen Pankille lisävakuuksia tai haluaa Suomen Pankin palauttavan pantattuna olevaa vakuusmateriaalia, sen on ilmoitettava toimitettavien tai palautettavien vakuuksien maw ja laatu Suomen Pankin maksuliikeosastolle. Arvo-osuusmuotoiset vakuudet siirretään Suomen Arvopaperikeskus Oy:n järjestelmässä'. Suomen Pankin hyväksi pantattuja arvo-osuuksia säilytetään Suomen Pankin arvo-osuusrekisterissa. Vakuudet, jotka eivat ole arvo-osuusmuotoisia, tuodaan Suomen Pankin maksuliikeosastolle säilytykseen. Sekkitililimiittia korotetaan vakuusmateriaalin siirtojen jälkeen. Sekkitililirniittia alennetaan ennen Suomen Pankille pantatun vakuusmateriaalin palautusta. Arvo-osuusvakuuden erääntyessa limiittia alennetaan, mikäli sekkitilinhaltija ei ole toimittanut uusia vakuuksia. Erääntyneet varat hyvitetään pantinantajan sekkitilille. Suomen Pankki maksaa arvo-osuusmuo.toisen joukkovelkakirjalainan eraäntyvän koron pantinantajan sekkitilille. Suomen Pankki ei hoida sellaisten hallussaan olevien vakuuksien korkoja eikä kuoletuksia, jotka eivat ole arvo-osuusmuotoisia. Lirniitin muutoksista ja vakuuksien hallinnoinnista peritään tariffin mukaiset kulut, jotka esitetah liitteessä 1. l Siirto toteutetaan kauppakohtaisena 0-korkoisena kauppana. 01.05.1997

= b ri,f\h Suomen Pankin ' 3) * ohjeita %9 luottolaitoksille 5 Sekkitilij ärjestelma Soveltamisohje Vakuuksiksi hyväksytään 1. Valtion liikkeeseen laskemat markkamääräiset velkasitoumukset 2. Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset 3. Valtion liikkeeseen laskemat markkamääräiset joukkovelkakqalainat 4. Valtion omavelkaisesti takaamat markkamaaraiset lyhyt- ja pitkäaikaiset arvoosuusmuotoiset joukkovelkakirjal&nat, joille on saatavissa edustavat hintanoteeraukset. Suomen Pankki päättää lainakohtaisesti erikseen, mitkä lainat täyttävät ao. edellytykset ja millä tavoin ne voidaan hyväksyä vakuuksiksi. Tähän ryhmään on hyväksytty seuraavat vakuudet: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin liikkeeseen laskemat velkasitoumukset, joiden maturiteetti on enintään 12 kuukautta 5. Suomen Pankissa olevat talletukset, joihin Suomen Pankilla on kuittausoikeus2 Kuitta~soike~dellisten talletusten käytöstä sovitaan tapauskohtaisesti 01.05.1997

m* Suomen Pankin,* +$ csjohjeita luottolaitoksille 5 Sekkitilij ärj estelma Yleisohje 5.3 Muita sekkitileihin liittyviä asioita 1 Erityisistä syistä Suomen Pankki voi peruuttaa määräajaksi tai kokonaan sekkitilin haltijalle myönnetyn sekkitilioikeuden tai oikeuden päivänsisäiseen luottoon tai asettaa tilinhaltijan oikeuksille tiukempia ehtoja ja määräyksiä. 2 Suomen Pankki voi peruuttaa määräajaksi tai kokonaan sekkitilin haltijalle rnyönnetyn sekkitilioikeuden tai oikeuden päivänsisäiseen luottoon tai asettaa tilinhaltijan oikeuksille tiukempia ehtoja ja mäwayksiä, jos tilinhaltija ei enää täytä yleisohjeissa 5.1 ja 5.2 esitettyjä ehtoja tai muuten toimii Suomen Pankin ohjeiden vastaisesti Suomen Pankin l oikaisu kehotuksesta huolimatta. 3 Suomen Pankki voi julkistaa ne osapuolet, joille se on myöntänyt sekkitilioikeuden tai oikeuden päivänsisäiseen luottoon. Suomen Pankki luettelee sekkitilinhaltijat julkaisemassaan Markka & Talous -lehdessä sekä Bank of Finland Bulletinissa.

Suomen Pankin. ohjeita luottolaitoksille

Suomen Pankin luottolaitoksille 6 Clearing Yleisohje 6.1 Clearing Suomen Pankki voi myöntaa sekkitilinhaltijalle oikeuden osallistua Suomen Pankin clearingiin. Clearingoikeus edellyttää erillisen sopimuksen solmimista clearingosapuolen ja Suomen Pankin välillä. ' Clearingoikeuden saamisen edellytyksenä on, että sekkitilinhaltija on mukana Suomen Pankkiyhdistyksen kanssa tehtävässä maksuliikennesopimuksessa ja katteensiirtosopimuksessa. Clearingiin osallistutaan lähettädllä clearinglaskelma Suomen Pankkiin tilinhaltijan työasemasovelluksella tai muulla Suomen Pankin kanssa sovitulla tavalla. Clearingajo kaynnistetään normaalina pankkipäivänä kello 15.45 ja lyhyenä pankkipäivänä kello 13.00. Jos jonkin tilinhaltijan tilillä ei ole riittävästi käyttövaroja clearingissa syntyvien maksujen suorittamiseen, clearing pysäytetään ja tilinhaltijalle ilmoitetaan asiasta. Tilinhaltijan on ilmoituksen saatuaan sovitussa määräajassa (30 min.) toimitettava Suomen Pankille sekkitililimiitin korottamisen edellyttämiä lisävakuuksia, hankittava lisävaroja tililleen tai ilmoitettava jäävänsä pois clearingistä.' Määräajan umpeuduttua clearing käynnistetään uudelleen. Suomen Pankki ilmoittaa pankeille, mikäli clearing viivästyy yli 10 minuuttia alkuperäisestä aikataulustaan. Clearingiin osallistuvien sekkitilinhaltijoiden tileja hyvitewveloitetaan clearinglaskelmien perusteella. Suomen Pankki voi julkistaa ne osapuolet, joille se on myöntänyt clearing-. oikeuden. l 1.5.1997-3 1.12.1997 tilinhaltijalle voidaan myöntaa vakuudetonta päivänsisäistä sekkitililuottoa clearingien yhteydessä kohdassa 6.2 esitettavällä tavalla.

6 Clearing Yleisohje 6.2. Clearingin yhteydessa myönnettävä vakuudeton luotto 1.5.1997-3 1.12.1997 Suomen Pankki voi tapauskohtaisen harkintansa mukaan myöntää vakuudetonta päivänsisäistä luottoa clearingin2 läpimenon varmistamiseksi, jos maksuliikkeen sujuminen sitä edellyttää ja jos pankki ei kykene toimittamaan lisavakuuksia tai hankkimaan lisälikviditeettia markkinoilta sille annettavassa määräajassa (30 min.). Vakuudettoman päivänsisäisen luoton ehdot ovat 1.5.1997 alkaen seuraavat: 1. Pankin on toimitettava Suomen Pankin maksuliikeosastolle kirjallinen luottolimiitin korotuspyyntö, josta Kay ilmi limiitin toivottu määrä ja syy vakuudettomaan limiitin korotustarpeeseen. Tämän jälkeen Suomen Pankki voi korottaa pankin limiittia ilman lisavakuuksia. 2. Viikon kuluessa limiitin vakuudettomasta korotuksesta pankin on lähetettävä tarkempi kirjallinen selvitys Suomen Pankin johtokunnalle vakuudettomah päivänsisäisen luoton tarpeeseen johtaneista syistä. Selvityksestä on käytävä ilmi, miksi pankki ei kyennyt hankkimaan tarvitsemiaan käyttövaroja markkinoilta tai toimittamaan Suomen Pankille luottolimiitin muutoksen määrää vastaavia vakuuksia. Pankin on myös ilmoitettava, mitä se aikoo tehdä vastaavan tilanteen syntymisen ehkäisemiseksi jatkossa. 3. Vakuudettomasta limiitin korotuksesta veloitetaan 15 000 markkaa'lisättyna 1000 markalla jokaista alkavaa 100:aa miljoonaa markkaa kohti, jolla pankille myönnetty limiitti ylittää Suomen Pankille toimitetun vakuusmateriaalin vakuusarvon. Kustannukset peritään riippumatta siitä, kayttääkö pankki hyväkseen sille myönnettya vakuudetonta päivänsisäistä luottoa. - Clearingilla tatkoitetaan tässä yhteydessa klo. 14.00 toteutettavaa ns. loroclearingiä, klo. 15.15 toteutettavaa ns. PSP-clearingia ja klo 15.45 toteutettavaa ns. maksuliikeclearingia. 01.05.1997

Suomen Pankin

y Suomen Pankin b* @ ohjeita L luottolaitoksille 7 Viitekorot Meisohje 7.1 Viitekorkojen kayttöa koskevat ohjeet 1 Luottolaitoksen ottaessa kdyttöön uusia anto- ja ottolainauksessa käytettäviä viitekorkoja tai muuttaessa käytössä olevien viitekorkojen määrittelyä Suomen Pankki edellyttää, että sitä informoidaan uudistuksesta etukateen. Tämä on tarpeen sekä mahdollisten rahapoliittisten vaikutusten huomioonottamiseksi että tilastoinnin jiirjestämiseksi. 2 ' Suomen Pankki pitaa viitekoron valintaa ja käyttöä luottolaitoksen ja asiakkaan välisenä sopimusasiana. Suomen Pankki kuitenkin suosittelee, että pankki- ja pankkiryhmäkohtaiset viitekorot julkistetaan säännöllisesti keskeisissä tiedotusvälineissä. Rahoitustarkastus ja kuluttajansuojeluviranomaiset valvovat oman toimivaltansa puitteissa luottolaitosten soveltamien viitekorkojen sisältöä ja käyttöa. 3 Prirnekorkoja koskevia tietoja Suomen Pankki voi julkaista pankkikohtaisina. Julkaistavia pankki- tai pankkiryhrnäkohtaisia tietoja ovat tiedot primekorosta sekä siihen sidottujen talletusten ja luottojen määristä ja keskikoroista. Myös muita pankkikohtaisia viitekorkotietoja Suomen Pankki voi julkaista harkintansa mukaan asianomaisen pankin suostumuksella.

'g) #y Suomen Pankin 1.. ohjeita \> luottolaitoksille 7 Viitekorot Yleisohje 7.2 Suomen Pankin laskemat viitekorot Suomen Pankki laskee heliborkorot ja 3 ja 5 vuoden viitekorot seuraavien periaatteiden mukaan: Heliborkorkojen maanttelyssä otetaan huomioon omille sijoitustodistuksille annetut ostonoteeraukset kaikilta niiltä pankeilta. jotka Suomen Pankki on hyväksynyt rahamarkkinaoperaatioiden markkinaosapuoliksi ja jotka Suomen Pankin käsityksen mukaan antavat sa&nöllisesti sijoitustodistuksia koskevat noteeraukset markkinoilla kaytettävissä sähköisissä tietovälineissa. Mahdollisten poikkeuksellisten noteerausten vaikutuksen vähentämiseksi noudatetaan periaatetta, että kussakin maturiteetissa ylin ja alin noteeraus jätetaän huomioon ottamatta ja muista lasketaan painottamaton aritmeettinen keskiarvo. Noteeraus otetaan päivittäin klo 13. Suomen Pankki määrittelee 1,2,3,6,9, ja 12 kuukauden heliborkorot. Suomen Pankin laskemat pitkaaikaiset 3 ja 5 vuoden viitekorot perustuvat verollisten, pankkien tai niiden takaarnien, kiinteäkorkoisten ja kertakuoletteisten joukkovelkakirjojen markkinakorkoihin. Pitkaaikaiset viitekorot lasketaan viiden pankin antamien noteerausten perusteella, tai jos noteerauksia on saatavissa tätä vähemmän, mutta kuitenkin vähintäih kolme, viitekorot lasketaan näiden perusteella. Suomen Pankki suosittelee, ettei näitä Suomen Pankin laskemia 3 ja 5 vuoden viitekorkoja enää käytettäisi uusissa ja uusittavissa sopimuksissa viitekorkoina. Viitekorkojen tilastointia koskevat ohjeet annetaan erikseen.

Suomen Pankin - ohjeita $2 luottolaitoksille

Suomen Pankin ohjeita luottolaitoksille Liitteet Liite 1, Vakuushallinnasta perittavat palkkiot ARVOPAPEREIDEN VASTAANOTTO JA LUOVUTUS 5 mk / velkakirja, vähintään 100 mk ARVOPAPEREIDEN säilyt'ys SUOMEN PANKISSA 0,006 9% arvopapereiden keskimääräisestä nimellisarvosta vuodessa 1 tili JOUKKOVELKAKIRJALAINAN KORON MAKSU 25 mk E ~ Y V Ä VAKUUDEN N MAKSU 25 mk SEKKITILIN LIMIITIN MUUTOS 100 mk Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) veloitukset sekkitilinhaltijoiden Suomen Pankin arvo-osuusrekisterissä olevien tilien hoidosta peritaan APRn laskutuksen mukaan.

Finlands Banks föreskrifter till kreditinstituten

Finlands Banks foreskrifter tiii kreditinstituten 1 INLEDNING 2 MINIMIRESERVSYSTEMET 2.1 Minimireservskyldiga 2.2 Fastställande av rninirnireserven, 2.2.1 Rapporteringsfel 2.2.2 Dröjsmål med minimireservrapporten 2.3 Minimireservbas och reservskyldighet 2.3.1 Anvisningar för Qllande av blanketten 2.3.2 Blanketten 2.4 Hur rniminireservskyldigheten uppqlls 2.4.1 Debitering av dröjsmålsränta 3 LIKVIDITETSSYSTEMET 3.1 Likviditetskredit 3.2 Villkor for likviditetskredit 3.2.1 Beviljande av likviditetskredit 3.2.2 Säkerheter for likviditetskredit 3.2.3 Bekräftelse av likviditetskrediten, modell 3.3 Extra depositioner 4 INTERVENTIONER PÅ PENNINGMARKNADEN 4.1 Motparter vid penningmarknadsinterventioner 4.2 Direkta affärer 4.3 Anbudstavlingar 4.4 Repor 4.4.1 Hantering av repainstrument 4.4.2 Interventionsrnaterial och undervärderingsprocentsatser 4.4.3 Värdering av repainstrument, räkneexempel 4.5 Tidsbundna krediter och depositioner CHECKKONTOSYSTEMET 5.1 Checkkonto 5.2 Kredit under dagen 5.2.1 Säkerheter och limit för kredit under dagen 5.3 Andra frågor i samband med checkkonton 6 CLEARING 6.1 Clearing 6.2 Kredit utan säkerhet som beviljas i samband med clearing

Finlands Banks föreskrifter tili kreditinstituten 7 REFERENSRÄNTOR 7.1 Anvisningar för anvandning av referensräntor 7.2 Referensrantor som beräknas av Finlands Bank BILAGA Bilaga 1 Säkerhetshanteringstariff

Fr* -+ Finlands Banks.fl@ föresknfter 9. %ai3p till kreditinstituten 1 Inledning

Finlands Banks 1 Inledning 1 dessa föreskrifter har samlats de viktigaste föreskriftema och anvisningarna till kreditinstituten om Finlands Banks penningpolitik. Finlands Bank meddelar också andra anvisningar som inte ingår i denna samling. Anvisningarna är inte sådana allmama av Finlands Bank meddelade anvisningar som avses i lagen om finansinspektionen och som övervakas av Finansinspektionen. ' Anvisningarna indelas i männa anvis-, som utgörs av direktionens beslut, och... i l l ~ v i s som ~ meddelas, av avdelningarna. Anvisningama har rubriker på tre nivåer med de allmänna anvisningarna på den andra nivån, t.ex. 3.2 Villkor för likviditetskredit, och tillämpningsanvisningarna på den tredje, t.ex. 3.2.1 Beviljande av likviditetskredit. När anvisningarna ändras skickar Finlands Bank bara de ändrade avsnitten, t.ex. 3.2.2 Säkerheter för likviditetskredit. Det gamla avsnittet upphör då automatiskt att gälla. Dateringen nere till vänster på sidan visar när anvisningen har tratt i kraft. Frågor om anvisningama besvaras av penningpolitiska avdelningen vid Finlands Bank tfn (90) 183 2224.

,f?: Finlands Banks,. n föreskrifter " Y ~ ~ till ~ kreditinstituten ~?

&:-. Finlands Banks. 2 u. %$ *. föreskrifter till kreditinstituten '%~~,2 2 Minimireservsystemet Allmanna anvisningar 2.1 Minirnireservskyldiga 1 Med stöd av 1 a $ lagen om Finlands Bank (583193) skall depositionsbankerna och. sådana filialer till utländska kreditinstitut som bedriver depositionsbanksverksamhet i Finland (nedan reservskyldiga) halla medel i Finlands Bank i form av räntefria minimireserver på följande villkor. De minimireservskyldiga kreditinstituten finns uppräknade i Finlands Banks tidskrift Markka & talous.

.&S.+ tj.: r Finlands Banks. ~ ~3.j y*+awy7 föresknfter till kreditinstituten 2 Minimireservsystemet Allmänna anvisningar 2.2 Faststallande av minimireserven Finlands Bank faststaller storleken av minimireserven som ett procenttal för den reservskyldiges reservbas, och det fastställda procenttalet är i kraft tills Finlands Bank meddelar annat (se 2.3 Minimireservbas och reservskyldighet). Minimireserven beräknas månatligen på grundval av reservbasen den sista dagen i varje kalendermånad. ' Den reservskyldige skall lämna Finlands Bank uppgift om reservbasen för varje månad senast den 20 i följande kalendermånad. Eventuella fel som uppstått vid bercikningen av minimireserven khgeras enligt Finlands Banks separata anvisningar (se 2.2.1 Rapporteringsfel). Finlands Bank kan ålagga den reservskyldige att tillställa Finlands Bank de dokument och andra uppgifter som behövs för kontroll av reservbasen.

Finlands Banks 2 Minimireservsystemet Tillampningsanvisnin,oar 2.2.1 Rapporteringsfel Under- eller överskott i minimireserverna på grund av rapporteringsfel korrigeras på följande satt. Nar ett fel gemensamt har konstaterats av Finlands Bank (penningpolitiska avdelningen) och den reservskyldige, höjs eller sanks skyldigheten för följande månad med felets belopp. Finlands Bank varken debiterar eller krediterar tills vidare någon ranta för att skyldigheten framskjuts på grund av rapporteringsfel.

Finlands Banks 2 Minimireservsystemet Tillampningsanvisningar 2.2.2 Dröjsmål med minimireservrapporten Om den reservskyldige av exceptionella skal, till exempel på grund av dröjsmål i samband med bokslutet vid årsskiftet, inte klarar av att sanda minimireservrapporten senast den 20 i följande månad, skall den reservskyldige efter att ha underrattat Finlands Bank (avdelningen för betalningsrörelser) sanda en preliminär rapport senast den 26 i följande månad. Reservskyldigheten uppfylls i första hand enligt den preliminara rapporten. Den slutliga rapporten skall sandas i samband med följande minimireservrapport. Om den slutliga rapporten avviker från den prelirninära och den reservskyldige därför under månaden har haft en för hög eller för låg skyldighet, korrigeras underskottet/överskottet följande månad med en lika stor extra höjningtsänkning av skyldigheten. Finlands Bank varken debiterar eller krediterar tills vidare ranta försådana dröjsmål.