SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO RY;N JULKAISU 3. VUOSIKERTA MARRASKUU 1946
NUFORM hammas - rv. HAMMASTEKNIKOT! amerikkalainen Laaiul}amma6! Tarvitessanne alanne tarvikkeita kääntykää luottamuksella puoleemme. 20-vuotisen toimintamme aikana olemme parhaamme mukaan palvelleet Suomen hammasfeknikoita. Rajoitetuista mahdollisuuksista huolimatta voimme nytkin tarjota amerikkalaisia Nuform-hampaita Alston kautsua amerikkal. proteesiainetta imukammion kumeja kipsi- ja kautsuveitsiä artikulaattoreita (Berliner Klinik Model) y.m. alan tuotteita. Saatavana jälleen kauttamme.. HYVÄÄ SYYTÄ KÄYTTÄÄ N U F R O M Luoinnollinen ulkonäkö H A M P A I T A Luonnollinen epäsäännöllisyys Luonnollinen värivaihtelu Täydellinen artikulatio Täydellistytetty nastakiinnitys Laatuporsliini Ohuempi etuosastaan Murtuvaisuus aivan vähäinen Täydellinen valikoima muotoja Ei ole kallis HAMMAS O.Y. Yksinmyyjä: Helsinki. Kalevankatu 3. B. 10. Puh. 21 433 & 63 680 H A M M A S O.Y. Kalevankatu 3, B. 10. Puh. 21 433 & 63 680.
SUPERVVHITE TOIMITUSKUNTA: Ernst Grönholm, vastaava toimittaja, Os. Unioninkatu 41. B. Jorma Kari-Koskinen ja K. 3. Laine. NEUVOTTELUKUNTA: Aimo Hiltunen, Hannes Koskinen, K. A. Suckman ja Paavo Vaalle. m m KULUNEET VUODET Yksinmyyjä Pitkän, tapahtumarikkaan ajan jälkeen ' Hammasteknikko» esittäytyy arvoisille lukijoilleen. Tämä aika on hammasteknikon ammatin harjoittajille tuottanut samoja velvoituksia, samoja koettelemuksia ja samaa alistumista kuin muillekin ammattiryhmille, mutta me haluaisimme lisätä: vaikeudet ovat tuntuneet ankarammin ammattikunnan vähälukuisuuden takia, joten yksilön työpanos on joutunut esittämään suurempaa osaa kuin niissä ammateissa, joihin kuuluu tuhansia harjoittajia. Kun asevelvolli.suusiässä olevat miehet kutsuttiin toisiin tehtäviin, laboratirioihin jäi vanhempia miehiä, niiden omistajia tai johtajia, joiden aika suureksi osaksi kuluu johtotehtäviin, sekä nuorukaisia, jotka eivät vielä olleet kypsyneitä vaativiin töihin. Samanaikaisesti työmäärä lisääntyi yleisön kasvaneen ostovoiman johdosta, joka näkyikin pyrkimyksenä korjata aikaisemmin laiminlyöty hampaanhoilo. Laboratorioitten ratkaistavaksi jäi nyt kysymys, joko työskennellä vuorokauden ympäri, torjua tilaukset tai mahdollisimman nopeasti kasvattaa lähimain käyttökelpoista työvoimaa. Tähän viimek.si mainittuun keinoon yleensä turvaiiduttiinkin huolimatta kaikista nii.stä haitoista, joita toimenpiteeseen sisältyi. Työt.suoritettiin kuitenkin, kunnes tarveaineiden puute tuli tuntuvaksi. Näihin aikoihin vapautettiin osa ammattimiehlstä armeijan palveluksesta. Valoisin toivein ja työintoisina he palasivat kukin laboratorioonsa, mutta havaitsivat, että tarveainevarastot eivät riittäisi pitkälle ja tärkeimpiä, kuten hampaita ja proteesiaineita ei ollut saatavissa. 3
Vuonna 19U3 perustettiin»hammaslaboratorioiden Yhdistys r.y.»- niminen yhteenliittymä. Tämän yhdistyksen tarkoituksena oli helpoittaa hammaslaboratorioita sodanaikaisissa vaikeuksissa. Olihan sodan aikana tullut esille monia laboratorioiden oomistajien kannalta pulmallisia tarveaine- y.m. kysymyksiä, jotka vaativat järjestettyä toimintaa. Myöhemmin, nimittäin vuonna 1945 perustettiin alallemme uusi yhdistys»suomen Jalometallityöntekijäin Liitto r.y. Hammasteknikkofdan ammattiosasto n.o 12». Tähän S.A.K.n alaisuudessa toimivaan yhdistykseen on pääasiassa liittynyt hämmästyöntekijöitä, mutta on jäseninä myöskin itsenäisesti toimivia hammaslab. omistajia. Ymmärrettävästi tämä yhdistys, jonka jäsenistön muodostavat etupäässä työntekijät, valvoo jäseniensä palkka- y.m. etuja. Alamme vanhin yhdi.stys»suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y.» joutui sodan aikana toimimaan erittäin vaikeissa olosuhteissa useiden toimihenkilöiden ollessa kutsuttuna asepalvelukseen. Siitä huolimatta koetti liitto ylläpitää toimintaa niis.sä pintteis.sa kuin oli mahdollista. Eräänä merkittävänä kohokohtana liiton toiminnas.sa on mainittava oloissamme verrattain juhlavasti pidetty 20-vuotis kokous 26. 1 v. 1945, johon osanottajia oli lukui.sa.sti saapuneet eri puolilta maata ja joka antoi miellyttävän kuvan nuoren ammattikuntamme yhteishengestä. On luonnollista, että ammattikunnassa mielipiteet eriävät varsinkin nllssä kysymyksissä, jotka erikoisesti koskevat jotain ryhmää, kun taas seuraukset vaikuttavat kokonaisuuden toiseen osaan. Kaikissa alamme yhdistyksissä ammatin etujen vaaliminen ja pyrkimys niiden vastaiseen kehittämiseen tulisi olla niiden tärkeimpänä päämääränä. On muistettava, että koko ammattikunta, kuten edellä mainittiin, on verrattain vähälukuinen. Yhteiseksi asetettu tavoite voidaan saavuttaa yhtelsvoimin, kun sitävastoin eräiden erilaisia ajatussuuntia edustavien ryhmien toimenpiteet ovat omiaan aiheuttamaan hajaannusta. Ammatillinen järjestäytyminen on ottanut käsiteltäväkseen monta elintärkeätä kysymystä..1 älleenräkennustyö jatkuu kaikkialla maailmassa ja jokainen ammattimies on velvollinen edistämään tätä työtä vointinsa mukaan. On jälleen kohotettava sotavuosina kova.sti alentunut ammattitaso. On vietävä kasvatuskysymys kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ja on viisaasti ja ennakkoluulottomasti käsiteltävä ja ratkaistava lukemattomia, luonteeltaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä. 4 Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y.n tiedoituksia. Koska useat Liittomme jäsenistä ovat tiedustelleet Liiton merkkejä, jotka ovat olleet lopussa, ilmoitamme, että niitä jälleen on saatavissa Liiton puheenjohtajalta sekä rahastonhoitajalta. Hammasteknikkomerkin hinta on 250: ja oppilasmerkin 200:. Osoitteen muutokset. Keholtamme kaikkia niitä jäseniä, joiden osoite on muuttunut tai muuten virheellinen, ilmoittamaan ja oikaisemaan se Liiton sihteerille mahdollisimman pian. Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n loimikuntien, jaostojen y.m. osoitteet:.(ohtokunta. Puheenjohlaja A. Hiltunen, Siltasaarenk. 11, B. 38. Puh. 75 954. Sihteeri M Koivula, Eerikink. 3, B. 9. Puh. 63 056. Rahastonhoitaja A. Semenius, Malmink. 38. Puh. 37 324. Edustajamme Lääkintöhallituksessa. Emil Railio, Tehtaank. 4, G. Puh. 26 866. Lahoratorion omistajain jaosto. S. Nurto, Mikonk. 19 (Hammas- ja teräslah.). Puh. 35 305. Työntekijöiden jaosto. A. Hertola, Flemmingink. 6, B. 20. Puh. 35 601, kot. 75 576. Oppilasjaosto. J. Meritähti, Töölönk. 56, B. 36. Puh. työp. 35 601. Urheilutoimikunta. P. Alho, Siltasaarenk. 11, B. 38. Puh. 75 954 (Hiltusen lab.). Kotiin 88 442..Saatujen tietojen mukaan Amerikassa on viime vuosina jatkunut voimakas, teknikkojen kasvatusta ja laboratorioiden rekisteröimistä koskeva järjestäytymistyö Vastaavanlaatuista toimintaa on kuultu läntisestä naapurimaastamme. Minkäänlaista kansainvälistä mittapuuta ei tietenkään muuttumattomana voida soveltaa, mutta esimerkki kehoittaa meitä seuraamaan käytettävissämme olevien mahdollisuuksien rajoissa. Ammattikuntamme piiriin muodostuneiden eri yhdistysten velvoitukseksi on asetettava pyrkimys kaikin tavoin toimia ammattikunnan eheyttämiseksi ja tähän päämäärään pytkii Hamniasteknikkolehtikin. 5
Acrylihartsin huokoisuuden poistaminen Perley J. Lessard, D.D.S., Portland, Maine Tässä kirjoituksessa selittää tri Lessard koetta, joka selvästi valaisee eksotermisen lämmön kehittymistä acrylihartsin kemiallisen prosessin aikana ja osoittaa, miten haitta voidaan rajoittaa. Kuva 1 Kuva 2 / Tutkijoiden mielipide on se, että acrylihartsin (metyi metacrylaatin) huokoisuus johtuu kahdesta seikasta: 1) kutistumisesta, jonka aiheuttaa kuivatuksen aikana tapahtuva tilavuuden muutos, joka johtuu puutteellisesta kondensatioasta ulkopuolisesta paineesta, ja 2) hartsin omista korkeista lämpötiloista kemiallisen prosessin aikana yhdessä kondensoitumisen kanssa ulkopuolisesta paineesta. Kutistumisen ailieuttama huokoisuus voidaan lielposti ehkäistä käyttämällä puristuspulloja tai vielä paremmin injektorimenetelinällä. Injektoritekniikka on kohtalaisen yksinkertainen ja antaa aika varmasti hyviä tuloksia. Viime aikoina hammaskirjallisuus on ollut täynnä tiedoituksia siitä, että injektoritekniikka on syynä acryliliartsivalmisteiden sisäisiin jännityksiin. Kirjoittaja on kuitenkin yhtä mieltä Pryorin kanssa, joka olettaa, että ei ehkä milloinkaan ole tehty hampaistoa, jossa ei olisi jännitystä.' Nykyisin on joukko meistä kliinillisten liavaintojen perusteella tullut siihen johtopäätökseen, että sisäistä jännitystä on vähemmän injektoritekniikalla tehdyissä acrylihartsivalinisteissa kuin muulla tavalla tehdyissä. Korkean lämpötilan ja kondensoitumisen aiheuttamaa huokoisuutta ei ymmärretä niin hyvin, joten tämän vaiheen selittämistä yritetään. On hyvin tunnettu tosiasia, että monomerin ja polymerin polymerisatio synnyttää lämpöä fysio-kemiallisen reaktion vaikutuksesta. Jopa tai- kinaa sekoitettaessa syntyy 4 F 6 f huonelämpötilaa korkeampi lämpötila. Kuva 1. Täytyy ymmärtää, että vesikylvyn lämpötila ei kuivata acrylihartsia: se on pikemminkin väliaine, jossa polymerisatio kiihtyy. Polymerisation alkamishetkellä syntyy hartsissa suuri määrä (eksotermistä) lämpöä ja tämä lämpö jatkuvasti lisääntyy polymerisation edistyessä. Huoneen lämpötila 70 F (21 G). Hartsitaikinan lämpötila 76 F = (24.5 G). Kuva 1. 4 F 6 F lämjjötila yli huonelämpötilan syntyy acrylihartsitaikinassa sitä sekoitettaessa. Vesikylvyn lämpötila 180 F (82.2 G). Polymerisoituvan hartsin lämpötila 255 F (124 G). Kuva 2. Määrätyissä prosessin asteissa on vesikylvyn ja acrylihartsin lämpötilan välillä erittäin suuri vaihtelu. Sentähden vesikylvyn lämpötilan ollessa alhainen, sanokaamme 160 F, hartsin huippulämpötila saattaa osoittaa sisäistä lämpöä 180 F tai yli. Kuva 2. Nyt on selvää, että on pakko johtaa tämä lämpö hartsista pois tai kärsiä huokoisuuden seuraukset, koska hartsin lämpötilan noustessa yli 212 F (veden kiehumapiste), monomeri alkaa kiehua ja kuplia. Kuva 2 esittää mielenkiintoista koetta, joka on suoritettu vesikylvyn lämpötilan määräämiseksi kuivuvan hartsin lämpötilaan verrattuna. Yksi lämpömittari alaosaltaan metallipäällysteisenä hartsiin sijoitettuna asetettiin pullon keskelle. Kylvyn lämpötila mitattiin toisella lämpömittarilla. Varmasti havaittiin, että prosessin alkaessa hartsissa, se synnyttää lämpöä paljon yli sen vesikylvyn lämmön, jossa se on. Kuta korkeampi on kylvyn lämpötila, sitä korkeampi on hartsin lämpötila, mutta, tämä on tärkeätä, vesikylvyn ja hartsin lämpötilojen ero on, sanokaamme 160 F:ssa ainoastaan noin 12, kun se 180 F:ssa on melkein 75 yli veden lämpötilan. Tämä havainto puhuu puolestaan: kuivattakaa acrylihartsivalmisteet edullisesti 160 F:ssa (ei koskaan yli 170 F:ssa), kahden tai useamman tunnin aikana. Pitämällä vesi ja kivi pullossa tässä alhaisessa lämpötilassa, hartsin pyrkimys synnyttää ylimääräistä lämpöä on vältetty kiven ja veden lämmön absortiolla. Täten hartsissa syntynyt lämpö johtuu pois sitä mukaa kuin sitä syntyy, ja lämpötila jää vakioksi. Tämän jälkeen ei muodostu mitään kuplia. Jos lämpötila nousee nopeasti runsaasti yli 212 F, niin kuitenkin muodostuu välttämättömiä kuplia; lämpöä on syntynyt liian nopeasti kiven ja veden poisjohdettavaksi. Edellä olevien johtopäätösten perusteella on selvää, että tarvitaan väline, joka helposti johtaa vapautuvan lämmön pois pullon keskeltä. Äskettäin johdin muutamia täinänluontoisia kokeita. Välineellä, jossa oli kolme osaa kiveä ja yksi osa metalliviivajauhoa, kokeiltiin tyydyttävin tuloksin. Sellaisen välineen valmistukseen liittyvät kustannukset ja nykyinen metallin niukkuus estävät kuitenkin tämän probleemin pikaisen ratkaisun. 6 7
Hammasteknikoiden kasvatus ja luokittelu Garland S. Varcoe VARCOEN HAMMASLABORATORIO Cleveland, Ohio Amerikassa, missä lekiiikko-opolus on tapahtunut vleisesu samalla kuin muuällakin käytännöllinen puoli laboratorioissa ja tietopuolinen tavalla yhdistyksien järjestämillä kursseilla on sodan päätyttyä ryhdytty tarmokkaisiin toimenpiteisiin ammattikasvatuksen osa määrätietoisee/i järjestelyyn..saadaksemme jonkinlaisen kuvan asian käsittelyn alkuvaiheista julkaisemme Iässä hammasteknikko Garland S. Varcoehi esitelmän Ohio ja Michiganvaltioiden laboratorioyhdistyksien yhteisessä kokouksessa Detroitissa syk syliä 1944. hänen täytyy sitten jatkaa saadakseen liiketoimia vakuuttamalla joukolle odottavia asiakkaita, että hän voi palvella heitä paremmin kuin muut la]>oratoriot. Aika ei salli minun luetella yksityiskohtaisesti kaikkia laboratoriotyöntekijän tehtäviä, mutta nopea silmäys tuo esiin seuraavaa: Teknikko. Liikemies. Luottomies. Liikeasioiden hankkija. Ostaja. Heukilökuutapäällikkö. Kirjanpitäjä. Opettaja. Veroasiantuntija. Teknikkokasvatus ja -luokittelu ou epäilemättä yksi kiiieellisiuimistä laboratorioalau probleemeista uykyisiu. Jos meidäu ou edistyt tävä ja saavutettava korkeat ihauteet, jotka olemme itsellemme asettaueet jo järjestämällä valtioaiumattikunuat kautta maan, uiiu yksityistä teknikkoa täytyy harjaannuttaa ja kasvattaa tekniikassa, siveysopissa ja liikeasioiden hoidossa. Kasvatuksellisen ohjelman kehittäminen Amerikan Hanimastekuikkoliitou ajatusten ja ihanteiden mukaan, ou jokaisen aiuiuattikuuuau jäsenen hartain toive; ja olen varma, että komitean puhemiehet työskeuuellessääu tässä suhteessa kiitollisina vastaanottavat kaikki ehdotukset, jotka auttavat kaikkien mukana olevien hyväksymän ohjelman kehittämisessä. Mikä tekee menestyksellisen iaboratorion työntekijän? Ennenkuin voimine toivoa tekevämme tulevan teknikon ja laborariou omistajan tien helpommaksi kasvatuksella, tutkikaamme hetken, mitä vaaditaan menestyvältä työntekijältä. Mikä saa hänet toimimaan? Kuinka hän tekee sen? Eusiu hänellä täytyy olla kylliksi kokemusta. käytäuuöuistä harjoittelua ja perusteellista tietoa ja taipumusta valmistaa hammasproteeseja, jotka hammaslääkärikunta, jota hän aikoo palvella, hyväksyy toimiuuallisesti ja esteettisesti. Yksilöllisen taipumuksen mukaan, joka saattaa olla ylä- tai alapuolella keskitason, voidaan menestys ennakolta sanoa. Omatessaan teknillisen pätevyyden Tämä ei tee luetteloa täydelliseksi, unitta on kohtuullista ymmärtää, että toisilla toiminta-aloilla jokaista näistä pidetään erillisenä kutsumuksena ja miehille maksetaan hyvin niistä jokaisen tehtävien suorittamisesta. Olen varmasti vakuutettu, että ainoa tie, jolla voimme hankkia parhaimpien ystäviemme ja asiakkaidemme, hammaslääkärikuunau, täyden kunnioituksen ja hiotlaiuuksen, on kasvatusohjelma, joka täydellisesti varustaa henkisesti, mekaanisesti ja siveysopillisesti jokaisen yksilön, joka kutsuu itseään teknikoksi. Eusimmäineu askel ou muodostaa sekä järjestäytyneen hammaslääkärikuunau että lahoratorioteollisuudeu hyväksymä määrittely, joka riittävän selvästi antaa kuvan kyvyistä, joita odotetaan jokaiselta, joka kutsuu itseään hammasteknikoksi. Kuvaisin häntä henkilöksi, joka kokemuksen ja kasvatuksen perusteella ou harjaantunut suunnittelemaan ja rakentamaan tekohamiuasproteeseja, jotka ovat esteettisesti ja toiminnallisesti täysin hampaiden, leukojen ja suuontelon läheisten kudosten mukaisia. Toivon, että pidätte tär,!:':' Tavallinen kaupallinen laboratoriomenettelytapa ou käyttää kolmea eri osastoa Kokopureunat, kiinteät ja liikkuvat siltatyöt ja keramiikka, jolloin kutakin osastoa johtaa työnsä erikoishaaraau perusteellisesti perehtynyt mies, jota avustaa joukko kehitjksen eri asteissa olevia tulevia teknikoita. Silmälläpitäen tätä. laboratoriotyön jakoa kolmeen osastoon näyttäisi sopivalta rajoittaa teknikoiden luo- 8 9
kittelu kolmeen erilliseen tekohammasalaan standardisoidun oppilaskoulutusohjelman valmistelun pohjaksi. Osastot ovat yhteydessä keskenään. Kokohauunas ja metallityö ovat toistensa kanssa yhteydessä siihen määrään, että pätevyys jommallakummalla vaatii kokemusta ja perusteellista tietoa proteesitekniikau perusteissa, auatomiassa ja haiu paan järjestelyssä. Sentähden on selvää, että yksilö, joka on tullut taitavaksi toisella näistä kahdesta tekohaiumasalasta, ou hankkinut oleellisen perustan, jolle rakentaa jatkokasvatus kahdella muulla alalla. Sentähden olisi loogillista yhteenvetona esittää, että perusteellinen harjaantuminen toisella näistä kahdesta pääalasta muodostaisi koko tekuikkokasvatukseu pohjan tulevaisuudessa. Jokaisen tulevan teknikon kasvatusohjelman kaikkien vaiheiden yksityiskohtainen esittäminen ou ilmeisesti mahdotonta minulle sallittuna aikana, joten voin ainoastaan kosketella pääkohtia tavalla, joka, toivon, saa teidät tukemaan tätä suurta yritystä ja innostumaan siihen. Sen tosiasian perusteella, että jokainen oppikurssi täytyy perustua oppilasaineksen vähiten kasvatetun käsityskykyyn, meidäu ei olisi otettava oppilaskasvatukseen ketään, joka ei ole loppuun suorittanut oppikoulua. Eusimmäineu vaatimus siis ou, että oppilas ou ylioppilas. Voimme heti alkaa kohottaa voimiamme kieltäytymällä hyväksymästä oppilaaksi ketään, joka ei täytä tätä vaatimusta. Poikkeuksia tästä on tehtävä entisiin miehiin nähden Hallituksen kasvatuksellisen parantamissuunnitelman mukaan. Sopiva koeaika. Kolmen kuukauden koeaika, jonka kuluessa työnantaja saattaa tarkkailla harjoittelijan luontaisia taipumuksia, ja harjoittelija saattaa päättää, aikooko hän tai ei jatkaa työskentelyä, näyttää loogilliselta oppilasohjelman alulta. Mainitsin ohjelman tahallisesti. Tämän tulisi olla tarkka luonnos määrätystä harjoittelukurssista, jossa olisi asetettava erikoisesti esiin aikamäärä, joka on omistettava kullekin tekohaminaserikoisalan piirissä, jolla oppilasta on opetettava. Lyhin aika, joka vaaditaan tekemään opphasajan täydelliseksi kummallakin kahdella pääalalla, on, kuten viimeisin kokemus osoittaa, neljä vuotta hammaslaboratoriossa tai lisenssin omaavan ham- maslääkärin luona pätevässä valvonnassa. Nelivuotisen oppilasajan jälkeen oppilas olisi sopiva menemään hammasteknologian kouluun, hammasanatomian, fysiologian, kemian, hammasaineiden metallurgian, siveysopin ja lopuksi, mutta ei vähäpätöisimpänä, liikeasioiden hoitokurssin opiskelua varten. Toivomme ja meillä on syytä uskoa, että sellaisen kurssin teknikoille tarjoavat hammasoppilaitokset kautta maan. Tämä muodollinen kasvatus yhdessä nelivuotisen käytännöllisen kokemuksen kanssa tekee yksilön henkisesti ja teknillisesti kykeneväksi ansaitsemaan toimeentulonsa valitsemansa laboratoriotyön erikoisalalla. Kuitenkin on suuremman kunnianhimon omaavia miehiä, jotka eivät ole tyydytettyjä osittaisella kasvatuksella ja jotka kernagsti haluavat saada kaiken kokemuksen ja mahdollisen tiedon valitsemallaan kutsumuksenalalla. Näille suositellaan toista kaksivuotista harjoitteluaikaa toisella tekohammasalalla; jos teknikko sitten toivoo ulottaa kokemuksensa täydellisesti kaikille hammastekniikan aloille, niin vaadittaisiin vielä vuoden harjoittelu. Huomaatte, että tässä suunnitelmassa ehdotetaan seitsemän vuoden kokemusta ja opiskelua yleisteknikon kehittämiseksi ja ehdotan seuraavaa luokittelua: Teknikko- oppilas henkilö, joka on harjoitellut yäheinmän kuin kolme täyttä vuotta. Nuorempi teknikko henkilö, joka on harjoitellut enemmän kuin kolme vuotta ja aikoo jatkaa harjoittelua ja kasvatusta Vanhempi teknikko henkilö, joka on harjoitellut neljä vuotta ja joka on loppuun suorittanut määrätyn kurssin hammasteknologisessa koulussa. Teknikkomestari henkilö, joka on harjoitellut neljä vuc tta yhdellä alalla kaksi vuotta toisella ja myös loppuun suorittanut määrätyn kurssin hammasteknologiassa. Hammasteknologi henkilö, jolla on seitsemän tai useamman vuoden käytännöllinen kokemus kaikilla kolmella tekohammasalalla ja joka on loppuun suorittanut määrätyn kurssin hammasteknologiassa. Olen välttänyt meistä sellaisten luokittelua, jotka ovat olleet liikeloimissa useita vuosia, kuten joskus muistamme juuri määrätty tarkoitus mielessä niin pian kuin muodollisen kasvatuksen koneisto on pantu käyntiin, jokainen meistä suorittaisi tämän kurssin joko ole- 10 V 11
Sotamvaliidieinme hammasteknikkokursseista Kuten tunnettua, aiheuttivat sotamme monille nuorille miehille sellaisia vammoja, että he eivät enää pystyneet toimimaan entisissä ammateissaan. Tällöin oli pakko keksiä heille sellaisia uusia toimialoja, joilla heidän vammansa tuottaisi heille mahdollisimman vähän haittaa. Tämän johdosta tiedusteltiin sotainvaliidien Työhuoltovirastosta allekirjoittaneelta, niissä määrin olisi mahdollista järjestää kursseja sotainvaliidien kouluttamiseksi hammasteknikoiksi. Ottaen huomioon sodan johdosta heikentyneen materiaalitilanteen, joka aikaajoin uhkasi lopettaa työn jo toimivilta hammasteknikoilta, tuntui mielestäni melko uskalletulta ryhtyä lisäämään ammattikuntaa sellaisena aikana. Sen lisäksi on hammasteknikon ammatti siksi vaativa ja raskas, että oli vaikea arvioida ruumiinvammastaan kärsivän miehen mahdollisuuksia ajanmittaan pystyä ammattia harjoittamaan. Kun asiaa-oli perusteellisesti harkittu, pääteltiin liyvin optimistisesti ryhtyä järjestämään tällaisia kursseja. Koska ammatti vaatii liihinnä pystyviä käsiä, katsottiin oppilaiksi voitavan valita pääasiassa jalkavammaisia. Suomen Punainen Risti lupautui kustanmaan kursseista aiheutuvat menot, ja oppilaat, jotka olivat vielä vammansa johdosta sotasairaalan kirjoissa, saivat sitä tietä majoituksen, muonituksen ja päivärahat. Opettajiksi komensi Päämajan lääkintäosasto hammaslääkäri, lääk.luutn. Helge Nyströmin sekä hammasteknikot, kersantit Aarre Vesannon ja Aarne Ojasen, allekirjoittaneen toimiessa inalla läsnä henkilökohtaisesti tai kirjeenvaihdon avura. Tämä asettaisi automaattisesti jokaisen meistä oikeaan luokkaamme ja tuottaisi täysiä luokkia kursseja pitäviin oppilaitoksiin Olen tietoinen, että edellä oleva ei ole leknikkokasvatuksen alfa ja omega ja että monia erinomaisia ajatuksia tullaan saavuttamaan, jotka tekevät ohjelman yleisemmin hyväksyttäväksi. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että minkä tahansa ohjelman hyväksyminen aluksi ei välttämä-ttä tarvitse tarkoittaa tämän ohjelman ehdotonta jatkamista: jokaiseen ohjelmaan, joka nyt hyväksytään, tulee kokemus vaatimaan muutoksia, ja nyt on aika»panna alulle jotakin». Saapuneita laatutavaroita: NEW HUE ctuhanipaila. amerikkal NEW HUE värikaavoja, amerikkal. STEELE'N fasette.jtt, amerikkal. DAVIS kruunuja KOVAA KIPSIX, engl ja ranskal. CALSITE iipotiismassaa JÄLJENNÖSKIPSIÄ, engl. ransk., lansk. ZELEX kolloid. jäljenuösainetta miltakuppeineen STELLON pruteesiaiuetla MUOV.AILUVAHAA, A SH Modelliiig MUOVAILUVAHAA, A SH Rationa! PRIBAR steii.-^^siä HUOPAKEILOJA ja pyöriä IMUKAMMIOITA IMUKUMEJA y.in VULKANISAATTOREITA Tulossa HIOMAKONEITA KERR ja ALSTON stenssiä ovat: Vanhoja tunnettuja merkkejä kohtuulliseen hintaan. O/Y DENTALDEPOT A/B E. Ranta Puh. 20 601 12
Miellyttävästi I huomiotaherättävä k einoaine on: THERMOLITE omaa juuri luon proteesiaineissa kauan etsityn luonnonmukaisuuden ja siitä valmistetut proteesit voittavat sekä hammaslääkärien että potilaitten suosion. Tämä erinomainen keinoaine sopii kestävyytensä takia yhtä hyvin osa- kuin kokoproteeseihin. Se mukautuu hyvin suun limakalvoihin eikä ärsylä kosketuksessa. THERMOLITE ei vaadi erikoisvarusteita eikä tek niikkaa yleinen keinoainekäsittelyssä käytetty menetelmä tuottaa toivottuja tuloksia ilman epäonnistumisia. Sitäpaitsi se on huokein nykyään käytössä olevista Kokeilkaa sitä. keinoaineista. HÄSÄ O.Y. Unioninkatu 24. Puh..17 669, 64 726, 65 767. kurssien valvojana ja materiaaliopin sekä hampaiden muoto-opin opettajana. Toiselle kurssille tuli hammasteknikko Vesannon tilalle hammasteknikko Mauri Rinne. Ensimmäiselle kurssille, joka alkoi 9. 3. 1942, valittiin 12 oppilasta. Näistä oli kahdelta reisi amputoitu, kahdelta sääri, kahdella säären murtuma, yhdellä molemmat jalkaterät amputoitu, yhdellä lonkkanivelvamma, yhdellä komplisoitu käsivarren murtuma, yhdeltä oikea olkanivel poistettu (vasen-kätinen!), yhdellä räjähdyksen aiheuttama kuurous ja yhdellä kallo-aivovamma. Vammoistaan huolimatta tuntuivat kaikki pystyvän suhteellisen hyvin työskentelemään ammatissa ja edistyivät sangen hyvin, puolet jopa kiitettävästi. Oppilaiden keski ikä kursseilla oli 27.1 vuotta. Kurssi päättyi 27. 2. 1943, jolloin kaikki pääsivät heti töihin. Toiselle kurssille ilmoittautui 32 invaliidia, joista 25 saapui. Kurssi alkoi 6. 4. 1943, ja kuukauden koeajan jälkeen jäi kurssille 19 oppilasta. Näistä oli neljältä reisi amputoitu, yhdeltä molemmat sääret amputoitu, neljältä toinen sääri amputoitu, kahdella polvi jäykkä, yhdeltä jalanterä amputoitu, yhdeltä kantapää poissa, yhdellä ischiasvamma, yhdellä pohjehermon halvaus, yhdellä lonkkanivelvamma, yhdellä olkanivelvamma, yhdellä keuhko- ja yhdellä vatsavamma. Tällä kurssilla olleiden vammat olivat osittain niin tuoreita, että kurssilta poissaoloa esiintyi jonkinverran sairaalahoidon, proteesien korjauksen y.m. tähden. Muuten tämäkin kurssi selviytyi kohtalaisen hyvin. Oppilaiden keski-ikä oli 26,4 vuotta. Kurssi päättyi 26. 5. 1944, jolloin useimmat saivat heti työpaikan. Parhaat oppilaat pääsivät kurssilta jo 29. 4. Pari oppilasta joutui uudelleen sotaväkeen, koska heidän vammansa ei katsottu olevan esteenä. Kummallakin kurssilla oli kuukauden koeaika, jonka jälkeen sopiviksi katsotut oppilaat lopullisesti valittiin. Koeaikana saivat oppilaat veistää kipsistä sarjan hampaita luonnollisten mallien mukaan noin 4-kertaisesti suurennettuina, veistää kipsimallit Anglen mukaan, juottaa kaksi metallilieriötä yhteen ja niihin kannet, sekä valmistaa yhden hampaan kautsulevyn. Varsinaisen kurssin aikana tehtiin fantoomille seuraavat työt: yhden ja kolmen hampaan kautsuproteesit, kautsukorjauksia, viiden hampaan kaulsulevy kahdella pinteellä, kolmessa hampaassa hännät, kuuden hampaan kaulsulevy kahdella pinteellä, 13 hampaan kautsu levy, kautsukokopurenta, kaksi stanssattua kruunua, kaksi juotettua 15
nastahammasla, kaksi stanssattua ja kaksi valettua kruunua samalle mallille, Richmondhammas Steelenfasetilla, kaksi fasettikruunua kramponkihampailla, Carmichael ja riippuva, Brechus ja riippuva, 3 hampaan silta, 5hampaan silta, Daviskruunu, Neshet, ja»lingualhar»-proteesi. Parhaat ja nopeimmat oppilaista tekivät useampiakin mainituista töistä aikansa kuluksi. Kautsukorjauksia tehtiin myös potilastöinä jo kurssien alusta lähtien, mutta muita potilastöitä (kautsuja paladontöitä) oppilaat saivat vasta kurssin kestettyä muutamia kuukausia. Toinen kurssi sai loppuvaiheessa tehdä myös palapontkruunuja ja -siltoja, pääasiassa fantoomille. Sotainvaliidien haminasleknikkokursseilta valmistuneiden oppilaiden mahdollisuuksia ja taitoa arvosteltaessa on otettava huomioon, minkälaisista olo.suhteista kurssit syntyivät. Kun ajattelemme, että johonkin ammattiin perehtynyt mies joutuu muuttamaan toiseen, vie aikansa, ennenkuin hän perehtyy uuteen toimialaansa, varsinkin kun joukossa on jo iäkkäämpiä miehiä. Nuorille on suhteellisen helppoa siirtyä uuteen ammattiin, mutta vanhemmalta menee siihen tottumiseen pitempi aika. Vanhin kurssilaisista oli kurssin aikana 38 vuotta, nuorin 20 vuotta, 30 vuotta täyttäneitä oli ti, 26-29-vuotiaita 11, 25 vuotta tai sen alle oli 14. Paitsi uuteen ammattiin siirtymistä on sitäpaitsi otettava huomioon useilla invaliideilla oleva haitta vammastaan, joka haitta monessa tapauksessa ei edes ajan mittan parane, vaan joka tuottaa vaivaa läpi elämän ja on helposti omiaan synnyttämään lisäksi muulaisia komplekseja ja synkkämielisyyttä, joten meidän terveytemme säilyttäneiden on heitä kaikin tavoin koetettava auttaa ja kannustaa työssään. ARVOl.SA AMMATTITOVEHi: Veikko V a 1 k a m a. Suomen Hammasteknikkojen Liiton johtokunta tiedoittaa, että Hammasteknikkolehden painatusta, joka sodan johdosta keskeytyi, on jälleen aikomus jatkaa. Tarkoitus on painattaa 4 numeroa vuodessa jos olosuhteet sen sallivat. Näytenumero jaetaan ilmaiseksi kaikille niille Suomessa hammasleknillisellä alalla työskenteleville, joiden osoitteet ovat toimituksen tiedossa. Ne alalla olevat, jotka eivät ole liiton Jäseniä, voivat tilata sitä toimitukselta sen myöhemmin määräämään hintaan, joka tulee luultavasti olemaan noin 50: irtonumerolta. Ammattiterveisiii JOHTOKUNTA. Ruostumattoman teräksen juottaminen Proteesilekniikassa on viime vuosikymmeninä alelfu yhä enemmän käyttäii ruostumatonta terästä. Kun ruostumatonta teräslii voivat aikaisemmin käsitellä vain tähän tarkoitukseen erikoisesti rakennetut lahoralooriot, voi nyttemmin jokainen teknikko itse suuremmassa tai pienemmässii määrässä valmistaa töitä ruoslnmaltomasla (eräksestä (liikuuiiollamalta piiiislamisla). Juottamisessa ja hitsaiik-.sessa on tosin eräitä vaikeuksia, ja moni teknikko ei ole sen vuoksi uskalta;iiit yrittää siiä, puhumattakaan kaikista niisiä, jotka ovat yrittäneet, multa vaikeuksien takia luopuneet yrityksestään. H. V. Weisseiifluh, Zvveisimmen, Sveitsi, selostaa meille seiiiaavassa ruoslumatioman teräksen käsiltelyssii saatuja kokemuksia, joita heidän lahoraloorionsa 1.3 vuoden aikana on kerännyt. Ruostumaton teräs on hyvin arka iänimönkäsiflelylle. Ne hyvät ominaisuudet, joita teräkselhi on proteesiainekseiia, voidaan kokonaan hävittää väärin käsiteltäessä.»hammasläiikäriii aineopissa» sanoo Falck- >Jos ruostumaton Icräs lämpökäsittelyssä muuttuu hauraaksi, niin syy on elektrolyyttisissä prosesseissa. V.A-teräs, jossa on jonkin verran hopeaa, on eräänlainen jalomctaili, ja lavallisen kullan lal muiden jalometalliseosten yhteydessä esiintyvä potentiaäiidifferenssi on liian vähäinen selittämiiän joskus ilmenevän voimakkaan syöpymisvaikutuksen. Jos sitävasloin teräs väärässä lämpökäsittelyssä kadottaa jalometalliomhiaisuutensa, niin )uheenaoieva differenssi riittää selittämäiin syöpyinishäiriön. 3'iiheellinen lämpökäsittely syntyy enimmäkseen teräksen liiaksi kuumenluessa juotettaessa, juolettakoon terästä teräkseen tai teräksestä kultaan. Juottolämpö on yleensä 800 1000 asteen välillä, mulla jos terästä pidetään liian kauan Iässä lämmössä, joko avoliekissä tai pcitemassassa, niin sen rakenne ja ominaisuus munlliivat, s.l.s. se VOI menettää ruostumattoman aineen ominaisuuicnsa, ja myös hopeapolentiaali voi kadota, josta seuraa syöpymishuonontuminen. Teräksen juottaminen ei ole helppoa, ja se vaatii paljon harjoitusta ja aiheuttaa, ellei juoliamistoimilns tapahdu nopeasti, mainiltuja epäkohtia. Juottaminen on siis tehtävä nopeasti, jonka vuoksi snosilcllaan happikaasuliekillä jnotlamista. Ellei juotos oniiislu heti, joudutaan suuriin vaikeuksiin juottamisen suorittamisessa, kun hapettuminen estää juotteen juoksemasta. Täysin hyvän juotoksen saamiseksi on kiinnitettävä mitä suurin huomio jiiotoskohdan puhtauteen. Kultaa ei voi juottaa teräkseen dman muuta niin yksinkertaisesti kuin kultaa juotetaan kultaan. Ensin (eräspohja peitetään sopivasti valkokultajuotoksclla. Valkokulta levilelään levyille, kaarille j.n.e. seuraavalla lavalla: Kun aine on kiilloitettii, sulatetaan sopiva sulalnsaine hun.senliekillä..sen jälkeen pannaan juotossaumaan pala juotetta, joka nopeasti sulatetaan happikaasuliekillä. Juotettava esine saa tämän jälkeen hitaasti jäähtyä, jonka jälkeen atletaan syövytys.' Sopivan syövytyssekoituksen kuvaus on kirjoituksen lopussa. 16 17
Sen jälkeen sovitetaan kiinnijuotettava esine (pinteet, helat y.m.). Fhdä kaikki osat puhtaina ja koeta saada juotossauman rako mahdollisimman pieneksi. Ellei vdida välttää suurehkoa väliä, sovitetaan saumaan pala levyä lai lankaa, jolta saataisiin kosketus juotettavien kappaleiden välille. Peitettäessä juotoskipsin on katsoltava, että juotoskohta on mahdollisimman vapaana, jotta puhallusliekki helposti voidaan ohjata»työskentelykenttään», ja että juotteen sulamislämpö saavutetaan mahdollisimman pian. Peillämisen jälkeen huuhdellaan vaha pois kiehuvalla soodavedellä ja metalliosista poistetaan rasva alkoholilla sekä suojataan happeutumiselta sulatusainetta sivelemällä. Kun peitlämismassasta on poistettu kosteus, joka mukavasti tapahtuu sähköuunissa, sijoitetaan juotemetalli sulatusaineineen paikoilleen, jonka jälkeen juottaminen toimitetaan nopeasti. Käytä mahdollisimman vähän juotemetallia. Juoletlava esine jäähdytetään hitaasti. Hehkutettaessa teräs on menettänyt jonkin verran kovuudestaan, joka saadaan palaamaan kiilloitlamalla esinettä kankealla harjalla lai milloin on mahdollista, mekaanisella muokkaamisella, kuten taivuttamalla, vasaroimalla j.n.e. Terästä teräkseen juotettaessa, ainakaan pienehköissä esineissä, ei ole vältlämälöntä peittää. Useimmassa tapauksessa voidaan kaksi esinettä juottaa irrallaan valkokultajuotteella. Molempia esineitä pidetään kiinni puristinpihdeillä. etteivät ne pääse liikahtamaan. Jos on käytettävissä sähköhilsauslaite, kiinnitetään esineet toisiinsa kevyellä peitehitsauksella, jonka jälkeen toimitetaan juotlaminen. Kuitenkin myös tässä tapauksessa juotoskohtien tulee olla kiiltäviä ja rasvattomia. Ohuita teräspinteitä ei pidä juottaa puhallusliekillä, koska ne hehkutettaessa pehmenevät liikaa. Niihin voidaan käyttää vain sähköjuotosfa. Lopuksi korostetaan, että teräksen juottaminen ennen kaikkea vaatii harjaantumista, jonka ohella kuitenkin»puhtaus» on ensimmäinen edellytys omantunnontarkan työn saavuttamiseksi. H. V. Weissenfluh, joka on useita vuosia käsitellyt ruostumatonta terästä, on valmistuttanut sellaisia tarvikkeita, jotka ovat erittäin sopivia ruostumattoman teräksen käsittelyyn, esim. harjoja, kiimikiilloittimia, varrellisia huopakartioita (käsikappaleisiin), kiilloitusmassaa y.m., kaikki nimeltään Havve-Produkte. Syövytykseen suositellaan seuraavaa sekoitusta: 1 litra vettä, 1 suolahappoa, 35 /o, 0,1 salpietarihappoa, 50 Vo. Tähän liuokseen lisätään 0,5 litraa sekoilusta, jossa on 100 osaa rikkihappoa (ominaispaino 1,84) ja 5 osaa tri Vogelin sääsläsyövylysainetta..sekoitusta valmistettaessa on oltava varovainen; eri hapot sekoitetaan loisiinsa hitaasti. Esine saa kiehua sekoituksessa 3 5 minuuttia kuumennettuna 50-asteiseksi. Varokaa haponräiskähtelyä. H. A r. (Jälkipainos»Tandteknikern»-lehden suostumuksella.) Sattui Hampaankolon pienessä yhteiskunnassa, että pidetiin kiukkuista koko-, usta, kuinkas muuten. Tunnetun Hammasteknillisen Liigan pahimmat pukarit, hienoimmat herrat ja suurimmat tirehtöörit olivat kerääntyneet keskustelemaan ilmenneen intrigeerauksen saamattomuuden johdosta. Mätää, huusi herra X. Ala-arvoista ja surkeaa huusi kokous. Ei mitään järjestystä kiljuivat oppilaat. Vaiti, kyllä me järjestämme asiat, innostui johtokunta. Alas tunarit, huusi kokous. Tähän saakka olemme kärsineet teitä, mutta emme enä. Tästä on tultava loppu. - Loppu hihkaisi yleisö. Tuota, anteeksi, mutta mistä oikeastaan on kysymys, ihmetteli Yksinkertainen Kansalainen, joka myöskin oli tullut tilaisuuteen. Mitä hähi Oletko sinä ainoa muukalainen, joka et tiedä, että Hammasteknillisessä Liigassa on saastaista saamattomuutta, mielivaltaa ja pilivilppiä. Kertakaikkiaan mätää korvia myöten. Jaa, juu, kyllä kait siinä jotain taitaa olla hullusti, hoksasi Yksinkertainen, mutta mitä hemmettiä siitä näin kovaa meteliä pidetään. Hug, sanoi intiaanin näköinen mies, vai ei saa pitää meteliä. Minä puren ellen saa hampaita. Carrioitumista, degeneroitumista, vulkanisoitumista ja polymerisoitumista kaikki tyyni, aloitti joukon sliipatuin tyyppi. Minä vaadin uutta suuntaa, on asetettava yksityinen etuilun yhteisen etuilun edelle niin, että moiskis vaan. Hip huraa, hyvä, hra, huusivat kutsuvieraat ja kloopparit. Alas hammaslääkärit, hihkaisi herra Firaapeli väliin. Ylös palkat, möykkäsi putsarien kuoro ja lauloi»sekatyömiesten marssin». Järjestykseen, ärjyi puheenjohtaja ja kopautti nuijalla lähinnä istuvaa oppilasta päähän. Heittäkää pellolle puheenjohtaja, kiljui oppositio. Alas taantumus, ylös edistys! Eikö voitaisi heittää koko kokousta pellolle, tuumaili Yksikertainen. Hik, sanoi Kansalainen Kippura ja poistui salista. Kansalaiset! Pöllöt! Pässinpäätl Järjestäytykää! Kaksinkertainen Kansalainen koroitti äänensä ja nousi pöydälle. Parannus on saatava aikaan ja heti. Me tarvitsemme Hampaankolon tasavallassa lisää Hammasliigoja. Perustakaamme Klikki. Hyvä, hyvä, huusi hammaskansa. Lisää blokkeja ja lisää klikkejä. Me vaadimme järkeä ja hampaita. Hip huraa hampaille. Näin Hampaankolossa, kuinkas muuten. 18 19
ritti Hammasteknikkokonlun kurssin v. 1933 ja perusti oman lahoratorion Seinäjoelle, jossa hän menestyksellisesti toimi kunnes maanpuolustus kutsui hänet muihin tehtäviin ja kohtalo katkaisi hänen tiensä. PER BASTMAN synt. 22. 8. 1911 Helsingissä, palveli sodassa vänrikkinä pohjoisrintamalla, jossa kaatui elokuun 27 p:nä 1941. Keskikoulukurssin suoritetluaan tuli Per Haslman Hammastcknikkokouliin oppilaaksi tammikuussa 1930 ja sai päästötodistuksensa joulukuussa 1931. Seujälkeea hän loimi teknikkona Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa kunnes hänet, reserviupseerina kutsuttiin asepalvelukseen. Rauhallisella, ystävällisellä luonteellaan hän voitti itselleen laajan ystäväpiirin lyhyen elämänsä aikana. EMIL GXDDNXS kaatui sodassa v. 1941. Vainaja suoritti Hammasleknikkokouliin kurssin 1929 ja toimi senjälkeen teknikkona eri lahoratorioissa. Valitettavasti ei ole onnistuttu saamaan täsmällisiä henkilötietoja tästä ammatinharjoittajasta, jonka elämä katkesi maanpuolustustehtäviä suoritettaessa. UNTO TAPANI HERTTUA, synt. 4. 7. 1914 Ilmajoella, palveli sodassa lentäjä-kersanttina eräässä hävittäjälaivueessa. Toukokuun 19 p:nä 1942 hän lähti tukikohdastaan klo 15.05 matkalle yksipaikkaisella hävittäjäkoneella. Hän keskusteli radion välityksellä toveriensa kanssa, jotka lerfsivät hänen vierellään, samalla ottaen valokuvia, koska oli innostunut valokuvaukseen. Vuoksen kohdalla he saapuivat sumuvyöhykkeesaan, jolloin kersantti Rerttiian ääni radiossa vaikeni, eikä hän saapunut määräaikana toiseen tukikohtaan Toverit lähtivät etisimään häntä, ja löysivätkin seuraavana aamuna murskautuneen koneen. Tapani Herttua oli sumussa lentokoneellaan ajanut kallioon ja saanut silmänräpäyksellisen kuoleman. Vainaja oli käynyt 5 luokkaa oppikoulua, jonka jälkeen hän suo- KUOLLEITA. Ilo Iivari K a n g a s n i e m i, synt. 13. 3. 1891. Toivo Feliks Aulanne, synt. Jääskessä 4. 12. 1890 ja kuoli Helsingin pommituksessa kesällä 1941. Arvo Ensio 1 t ä a h o, synt Helsingissä 17. 9. 1092, kuoli sydänhalvaiikseen ollessaan asepalveluksessa kotikaupungissaan. Armas Elis N n r t o, synt. Helsingissä 18. 1. 1895 ja kuoli tapaturmaisesti toukokuun 14 p:nä 1944. MERKKIPÄIVIÄ Lelilemme n:o 3 ilmestymisen jälkeen ovat seuraavat liiton Jäsenet läylläiiset vuosia: 70 V, Lundell, Gustaf \Vilhelm, Helsinki 18. 10. -46. «60. V, Väänänen, Kaarlo Juhana, Helsinki 15. 5. -41. Kanerva, Edvard, Turku 18. 3. -44. Paavolainen, Juho, Helsinki 12. 5. -46. ^- ' 50 V. Lindholm., Robert Waldemar, Helsinki 6. 3. -40. Jalava, Hugo Aleksander, Tampere 28. 10. -40. Lagerqvisl, Theodor Oskar, Turku 17. 11. -40. Grönholm, Ernst Mauritz. Helsinki 22. 9. -43. Granqvist, Emil Valentin, Hämeenlinna 28. 7. 43. Mlonlonen. Everf 26. 4. -44. Tyyniaho. Sulo. Oulu 22. 7. -44. Lönngren. Ferdinand Valenlin, Helsinki 25. 12. -44. Lindell, Martta, Tampere 26. 1. -4i5. Österman, Verner Alfons, Lahti 12. 3. -45. Laine, Kustaa Jalmari, Helsinki 5. 6. -45. Nykänen, Lauri Erkki, Helsinki 22. 12. -45. XSeUn, Harald Lennart, Helsinki 6. 5. -46. Seppä vuori. Karl Richard. Tornio 11. 10. -46. Toivotamme onnea kaikille merkkipäivänsä viettäneille. 20 21
B -1 u o k k a. S.H.L:n urheilua Sola-ajan lamakaudesta vähitellen selviydyityämme ou Liiltomme urheilutoimintakin jälleen päässyt vauhtiin. V. 1945 pidettiin jälleen 5 vuotisen tauon jälkeen talvi- sekä kesäurheilupäivät, joihin osanotto on ollut ilahduttavan runsasta ja kilpailusuoritukset huomattavasti parempitasolsia kuin aikaisempina vuosina. Kuluvan vuoden taiviurheilupäiville saatiin jo 49 osanottoilmoitusta ja kärkimiesteu tuloksia ei häpeäisi esittää vertailtavaksi muiden»ammattiurheilijoiden» kilpailu tuloksien kanssa. Myöskin jääpallopeliä on harrastettu, etenkin pääkaupungissa, jossa laboratorioiden väliset y.m. pelit ovat talvisin suuren harrastuksen kohteina. Talvella 1940 pelattiin Kotkan ja Helsingin välinen kaupunkiottelukin, jonka pääkaupunkilaisei voittivat tuloksella 3 2. Jalkapalloilu tuntuu muodostavan nykyisin,rungon koko urheilutoiminnallemme. Onpa Helsingissä käynnissä sarjakin kelloseppien kultaseppien konttorikonemekaanikkojen ja hammasteknikoiden välillä. Kevätkierroksen jälkeen johta.a sarjaa kultasepät 5 pisteellä. Seuraavina hammasteknikot 4, kellosepät 3 ja konttorikonemekaanikot jumbona O pisteellä. Syyskierros ratkaisee kuka saa ensimmäisen kiinnityksen kilpailtavana olevaan kiertopokaaliin. Keholtamme arv. animattiveljiämme huutosakeillaan innostamaan pelaajiamme tulevissa olteluissa. 1 p:nä syyskuuta pelasivat helsinkiläiset jälleen kotkalaisia vastaan lujan ottelun ja tällä kertaa sai pääkaupunki hyvityksen edellisen vuoden tappiostaan, voittamalla luloksella 5 2, puoliajan ollessa 3 1. Hauska olisi saada muiltakin paikkakunnilta joukkueita tällaisiin voiman mittelöihin, joten yrittäkäähän kerätä kaikki voimanne ja sitten vain haaste tai ilmoitus, asianomaiselle joukkueelle tai urheilutoimikunnalle, niin kyllä muut asiat aina järjestyvät. Elokuun viimeisenä päivänä suoritettiin Helsingissä, Käpylän urheilukentällä urheilukilpailut, joihin ilmoittautui 51 osanottajaa. Kauniin ja lämpöisen sään vallitessa onnistuivat kilpailut erinomaisesti. Kokeilutarkoituksessa oli yi. sarjassa ensi kertaa käytössä luokittelusysteemi, jossa kilpailijat oli jaettu entisten kilpailutulostensa perusteella A ja B luokkiin. Toimenpide oli verrattain onnistunut, joskin luokkarajan määrääminen tuottaa pieniä vaikeuksia. Ajatusta tullaan jatkamaan ja kehittämään tulevissakin kilpailuissa. Parhaat tulokset olivat: YI. sarja 6-ottelu. A -1 u o k k a. 1. P. Alho. A. Hiltusen lab 3213,5 pist. 2. A. Holopainen, J. K. Elmisen lab 2653 3. R. Virta, A. Hiltusen lab 2498 4. J. Meritähti, H. Koskisen lab 2451,5 1. K. Vikman, F. V. Lönngrenin lab 2899,5 pist. 2. P. Rantalainen, P. Koivulan lab 2594,5 3. R. Hell, Virtasen lab. Lahti 2613,5 4. H. Stigell, A. Salingren lab 2345 Ikämiehet, 3-ottelu. 1. E. Mäitö, J. K. Elmisen lab 1179,3 pist. 2. P. Koivula, P. Koivulan lab 981,7 3. E. Lappi, A. -Salingren lah 918 4. A. Hertola, H. Koskisen lab 846,5 Joukkuekilpailu. 1. A. Hiltusen lab Keskiarv. pistem. 2463,5 2. J. K. Elmisen lab 2304,4 3. A. Salingren lab 2119,6 4. H. Koskisen lab. 1901,5 Nuorten 800 m. juoksu. 1. E. Glumerus. M. Roihan lab 2,31 2. P. Mäntynen, Lahti 2,35 3. R. Vuorinen, P. Koivulan lab 2,38 4. L. Nordberg, A. Salingren lab 2,42 Urheilutoimikunta kiittää kaikkia toimitsijoita, jotka osaltaan auttoivat kilpailujen onnistumisessa. Keilailun harrastajille ilmoitamme, että syyskilpailut on aikomus järjestää mahdollisimman pian, joten vielä on aikaa kunnon kohentamiseen. Ja sitten vielä parhaat kiitoksemme hammasteknikko A. Östermanille Lahteen komeasta palkintolahjoituksesta, joka sijoitetaan kilpailtavaksi kiertopalkintona 6-ollelii joukkuekilpailuun, sekä hammasteknikko A. Hiltuselle, joka rahalahjallaan on tukenut urheilutoimintaamme. arvokkaalla Lopuksi kehoitamme arvoisia ammattiveljiämme keräämään voimia (myös rahoja) tavanmukaista syysjuhlaamme varten, joka on tarkoitus pitää loka-marrarsk. vaihteessa, mikäli sali y.m. asiat järjestyvät suunnitelmien mukaan. suoritetaan palkintojen jako kesäkilpailuista ja ilmoitetaan asiasta vielä myöhemmin. Urheiluterveisiu Tilaisuudessa paremmin Urheilutoimikunta. 22 23
pidettiin Helsingissä 31..S. 1946 yhteistoiminnassa S.H.Lm kanssa. Parhaimmista tuloksista mainittakoon: 1 0 0 m V. Mattila, Kotka 12,1 R. Hell, Lahti 12,5 A. Holopainen. Kotka '2,5 Kuulantyöntö. E. Mättö, Kotka 11.37 R. Hell, Lahti ll.w E. Lehmusviiori, Helsinki 10,40 Pituushyppy. A. Holopainen, Kotka 5,42 L. Sipilii, Lahti 5,30 R. Hell, Lahti 5,14 3 - o 11 e 1 u, yleinen sarja. R. Hell, Lahti 1401 pist. A. Holopainen, Kotka 1400 L. Sipilä, Lahti 1353 V. Hongisto, Helsinki 1224 V. Mattila, Kotka 1203 G. Levander, Helsinki 1177 E. Herrala, Kotka 1143 E. Lehmusvuori, Helsinki 1136 * E. Mäkinen, Lahti 1089,5 U. Mättö, Turku 1080 3-ottelii, ikämiessarja. E. Mättö. Kotka 121.3.68 pisi. E. Lappi, Helsinki 936,36 A. Hertola. Helsinki 863,43 HAnnASLADORATORIOT ja HAnnASTEKNIKOT! cyiattkkikaa HAMMASVÄLINE Oy:stä teknilliset tarvikkeenne: Metex'iä ja Dentex'iä, Atlantic ja McCormick kautsua, TruRay ja True-Bleud hampaita, Teuasyle, Prothesia ja PD:u muovailuvahaa, Supervvhitea valu- ja staussitöihiu, Steele'u ja Gray valhmassoja. Haiiimasteknikkoiilan työntekijäin aniiniittiosastt«n kesäurlicilukilpailiit 4X100 m. viesti. 1. Kolkan I joukkue 51,4 2. Kotkan II joukkue 53,1 3. Helsingin joukkue 53,2 4. Lahden joukkue 53,6 Osaston mestari R. Hell Lahdesta sai hallnunsa vuodeksi 3-ottelupokaalin. Paikkakuntien välisen viestinjuoksunpokaalin sai vuodeksi haltuunsa Kotkan I joukkue. 1. i». 1946 pelattu jalkapallo-ottelu Turku Helsinki päättyi turkulaisten hyvän pelin ansiosta 6 1.!riQi!iMiiniiis Silli!i H)^ Hammastyöntekijäin os. 12 toimeenpanee tietokilpailun oppilasjäseniueen lähitulevaisuudessa. Lähemmin jäsenhuolfajilta. Toimikunta 24
LIIKKEEMME PÄÄMÄÄMÄNÄ H A M M A S T E K N I K O T! on aina ollut ja tulee aina olemaan ylläpitää läheisiä ja luottamuksellisia suhteita Työkaluosastollamme on myöskin X E I I< I< E sopivia maamme hammasteknikkoihin. Tällä hetkellä ou liikevaihtomme ymmärrettävistä syistä rajoitettua, mutta tavaran saannin helpoituttua tulemme jälleen entiseen tapaan sataprosenttisesti palvelemaan Oy ^erkkö * HELSINKI ALEKSANTERINKATU 48 PUHELIN 61 738 VAIHDE arv. asiakkaitamme. Lähetämme kaikille hammasteknikoille sydämelliset tervehdyksemme ja suljemme samalla toiminimemme arv. suosioonne. e elämme ja hengitämme vielä kymmenen vuoden takaa täällä entisellä paikallamme kauppatorin laitamilla Ja ne suuret laivat ovat tuoneet meillekin yhtä ja toista. O.Y. DENTALIA A.B. Helsinki, Keskuskatu 4. Puh. 24 934 Nulorm etu- ja lakahampaita, kautsua, Ther- Salmmepa vain- '"ol''ea, Stenssiä, Vahaa, Harjoja, Hammasankkureita, kumi-imureita, kautsukivlä ja jyrsimiii, purupintoja, kipsiveitsiä ja kuj)- peja ym. Tervetuloa A A N Kolmel tikkaat ylös, kuten niuislatte. \
H E L S I N K I Eerikinkatu Z Puhelin 61626 GRAY INVESTMENT Vaativimpiinkin valutöihin voitte taas ryhtyä arkailematta. Tunnettu merkki takaa laadun. Tunnettu laatu takaa työn onnistumisen.
NEW H13E värluaavan on oltava joka hammaslaboratorinssa ja joka hamma»iaäksrilia.»analoform» NEW HUE hampaat. Täydellinen muotojen ja värien sopusointu. Ainoastaan»Analoform» NEW HUE hampailla saavat proteesinne saman elävän, miellyttävän ulkomuodon kuin terveillä ja luonnollisilla hampailla on ja potilaanne huudastavat haltioissaan:»kuinka kauniit ne ovat niin luonnollisia!» Samalla tavalla kuin luonnolliset hampaat soveltuvat NEW HUE hampaat ympärillä oleviin väreihin hammaslihan eri värivivahteisiin ja suun vaihteleviin valosuhteisiin. On helppo löytää oikea väri kaiken ikäisille. Yksinmyyjä SnomMsa; O/Y DENTALDEPOT A B, Heuinki..Ainoa tukkumyyjä: Phe Amalgamated Denlal Uo. London \V. l. HELSINKI IM(. KIRJAPAINO OY. SANA