Yritysten rahoitusrakenteen kehitys finanssikriisin aikana

BoF Online 3 2010 Yritysten rahoitusrakenteen kehitys finanssikriisin aikana Eero Savolainen Katja Taipalus Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 12.2.2010

Sisällys 1 Johdanto 3 2 Yritysten omarahoitussuhde 3 3 Yritysten rahoitusrakenne rahoitustilinpidon kautta tarkasteltuna 5 3.1 Virtatiedot 5 3.2 Kantatiedot 6 3.3 Viimeaikainen kehitys 9 4 Kyselyiden aineistot 11 4.1 Yrityssektorin ulkoinen rahoitus 11 4.2 Ulkoisen rahoituksen tärkeimmät käyttökohteet 20 4.3 Mikä merkitys erikokoisilla yrityksillä on Suomen kansantaloudessa? 22 5 Lähiajan näkymiä 22 Kuvioluettelo Kuvio 1. Yritysten omarahoitussuhde (kiinteän pääoman bruttomuodostus / bruttosäästö) 4 Kuvio 2. Yritysten korollisen velan rakenne 7 Kuvio 3. Kotimaisen rahoituksen osuus yritysten korollisesta bruttovelasta 9 Kuvio 4. Yritysten markkinoilta hakema velkarahoitus (kanta), miljoonaa euroa 10 Kuvio 5. Yritysten korollisen velan rakenne, miljoonaa euroa 11 Kuvio 6. Ulkoista rahoitusta vuoden aikana hankkineiden yritysten osuus (prosenttia kaikista vastaajista) 12 Kuvio 7. Yritysten ulkoisen rahoituksen lähteet (prosenttiosuutena kaikista ulkoista rahoitusta hakeneista yrityksistä vuosina 2001 ja 2009) 13 Kuvio 8. Hankitun ulkoisen rahoituksen lähteet vuosina 2008 ja 2009 14 Kuvio 9. Uudet yritysluotot, enintään miljoona euroa 15 Kuvio 10. Uudet yritysluotot, yli miljoona euroa 16 Kuvio 11. Tärkein ulkoisen rahoituksen lähde 2007 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) 17 Kuvio 12. Tärkein ulkoisen rahoituksen lähde 2009 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) 18 Kuvio 13. Teollisuusyritysten raportoimat rahoitusvaikeudet vuosina 1985 1995 (saldoluku) 19 Kuvio 14. Teollisuusyritysten raportoimat rahoitusvaikeudet vuosina 2003 2009 (saldoluku) 20 Kuvio 15. Yritysten hankkiman ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus yrityskokoluokittain vuosina 2005, 2008 ja 2009 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) 21 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Yritysten rahoituksen nettohankinta vuosina 1995 2008, miljardia euroa 5 BoF Online Päätoimittaja Mika Pösö ISSN 1796-9123 (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin 010 8311 etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus 0202248-1 00101 HELSINKI Faksi (09) 174 872 www.suomenpankki.fi Kotipaikka Helsinki

12.2.2010 BOF ONLINE 1 Johdanto Vuonna 2007 alkanut kansainvälinen finanssikriisi vaikutti suomalaisten yritysten 1 rahoituksen saatavuuteen ja rakenteeseen. Tässä artikkelissa käsitellään yritysten rahoitusrakennetta, -tarpeita ja rahoituksen välittymiseen liittyviä kysymyksiä kahdelta suunnalta katsottuna. Artikkelin alkupuolella pääpaino on makrotilastoihin, etenkin sektoritileihin ja rahoitustilinpitoon, perustuvan aineiston kuvailussa ja analysoinnissa. Suomalainen yritysrahoitus on säilynyt finanssikriisin aikana vahvasti pankkikeskeisenä, vaikka vaihtoehtoiset rahoituslähteet, kuten työeläkelaitosten myöntämät lainat, ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Kriisin alkuvaiheessa markkinarahoitus tyrehtyi melkein täysin, mutta vuoden 2009 aikana markkinarahoituskanavat aukesivat, ja joukkovelkakirjalainoilla on osin korvattu pankkiluottoja. Raportin lopussa makrotilastojen antamaa kuvaa täydennetään yrityssektorin kyselytutkimusten tietojen avulla. Aiemmin kyselytutkimusten tuloksia ei ole analysoitu aikasarjoina. Lisäksi kyselytutkimusten tulosten käyttö mahdollistaa erikokoisten yritysten rahoitusrakenteen makrotilastoja yksityiskohtaisemman tarkastelun. 2 Yritysten omarahoitussuhde Kansantalouden tilinpidon tiedoista voidaan laskea yrityssektorin omarahoitussuhde, joka on bruttosäästöjen suhde kiinteän pääoman bruttomuodostukseen. Bruttosäästöjä kutsutaankin joskus yrityksen "sisäiseksi rahoitukseksi". Bruttosäästöihin päästää, kun toimintaylijäämästä vähennetään nettomääräiset omaisuusmenot ja tulonsiirrot ja siihen lisätään kiinteän pääoman kuluminen. Omarahoitussuhde ilmaisee, miten suuren osan kiinteistä investoinneistaan yrityssektori rahoittaa säästöillä ilman, että se turvautuu pankkeihin, arvopaperimarkkinoihin tai muihin ulkoisen rahoituksen lähteisiin Yleisesti ottaen omarahoitussuhde on kulkenut käsi kädessä yritysten kannattavuuden kanssa. Suomessa yritysten omarahoitussuhde pysytteli 1970 80-luvuilla alle 100 prosentin tasolla, poikkeuksena olivat vuodet 1978 79, jolloin bruttosäästön voimakas kasvu nosti suhdeluvun väliaikaisesti yli 100 prosentin (kuvio 1). Yli 100 prosentin omarahoitussuhde 1 Yrityssektori sisältää yritykset pois lukien rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Sektoriin luetaan sekä yksityiset että julkiset yritykset. Asuntoyhteisöjä ei lueta yrityssektoriin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 3

BOF ONLINE 12.2.2010 merkitsee sitä, että yrityssektori on voinut vähentää velkojaan tai lisätä rahoitussaamisiaan. Valtaosan 1980-luvusta omarahoitussuhde pysytteli kuitenkin 80 ja 90 prosentin välillä, eli yrityssektori tarvitsi ulkoista rahoitusta Omarahoitussuhde alkoi heiketä voimakkaasti vuonna 1989 bruttosäästön pienentymisen vuoksi. Pienimmillään omarahoitussuhde oli vuonna 1991 vain 27 prosenttia. Sisäisen rahoituksen osuus kääntyi sittemmin voimakkaaseen nousuun, kun yhtäältä bruttosäästöt kasvoivat ja toisaalta investoinnit pienenivät. Korkeimmillaan suhdeluku oli vuonna 1994 peräti 182 prosenttia mutta seuraavana vuonna jo huomattavasti matalampi investointien lähdettyä liikkeelle. 2000-luvulla omarahoitussuhde on pysytellyt reilusti yli 100 prosentin tasolla, mutta vuosina 2007 08 suhdeluku heikentyi tuntuvasti, kun bruttosäästöjen kasvu taittui mutta investoinnit jatkoivat yhä kasvuaan. Kuvio 1. Yritysten omarahoitussuhde (kiinteän pääoman bruttomuodostus / bruttosäästö) 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Omarahoitussuhde on pysytellyt yli 100 prosentin tasolla vuodesta 1993 lähtien. Jos yrityssektori olisi koostunut vain yhdestä yrityksestä, tämä yritys ei olisi tarvinnut lainkaan ulkoista rahoitusta investointejaan varten. Tämä ei luonnollisestikaan päde kaikkiin yrityksiin, sillä suuryritykset dominoivat aggregaattilukuja. Tämän vuoksi aggregaattitilastojen antamaa ku- 4 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE vaa on hyvä täydentää yrityksille tehtävistä kyselytutkimuksista saatavilla tiedoilla, joita käsitellään luvussa 4. 3 Yritysten rahoitusrakenne rahoitustilinpidon kautta tarkasteltuna 3.1 Virtatiedot Kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon tietoja yhdistelemällä on mahdollista saada kokonaiskuva yritysten keräämästä rahoituksesta. Vuosina 1995 2008 suomalaiset yritykset rahoittivat toimintaansa lähinnä sisäisellä rahoituksella ja lainoilla. Kyseisenä ajanjaksona yrityssektorin kumulatiivinen nettomääräinen rahoituksen hankinta jakaantui taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Taulukko 1. Yritysten rahoituksen nettohankinta vuosina 1995 2008, miljardia euroa Vaade Sisäinen rahoitus (nettosäästö) 133,7 Lainat 100,1 Noteeraamattomat osakkeet 36,4 Kauppaluotot 15,2 Noteeratut osakkeet 5,6 Velkapaperit 2,1 Muut rahoitusvelat 12,2 Yhteensä 305,3 Lähde: Tilastokeskus Taulukosta 2 voi nostaa esiin arvopaperimarkkinoilta kerätyn ulkoisen rahoituksen pienen osuuden. Pörssissä noteerattujen osakkeiden nettovirrat (emissiot vähennettynä omien osakkeiden takaisinostoilla) olivat vuosina 1995 2008 yhteensä vain 5,6 mrd. euroa. Tämä oli hyvin vähäistä suhteessa lainoilla kerättyyn 100 miljardin euron rahoitukseen. Lainoja vieläkin suurempi merkitys oli yrityksen sisäisellä rahoituksella, joka esitetään tässä nettomääräisenä, eli bruttosäästöistä on vähennetty kiinteän pääoman kuluminen. Samalla ajanjaksol- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 5

BOF ONLINE 12.2.2010 la bruttosäästö oli 296 mrd. euroa. Noteeraamattomilla osakkeilla kerätty rahoitus on edellisistä vaikein tulkittava. Tältä osin vastinsektoritarkastelusta ilmenee, että yritykset ovat keränneet lisäpääomia toisilta yrityksiltä sekä ulkomailta ja kotitaloudet ovat vastaavasti vähentäneet omistuksiaan, mikä viittaa yrityskauppojen yhteydessä tapahtuneeseen oman pääomanehtoiseen rahoitukseen. 3.2 Kantatiedot Kun tarkastellaan virtojen sijasta velkojen kantatietoja, nousee esille suomalaisten yritysten rahoitusrakenteen voimakas pankkikeskeisyys. Rahalaitosten osuus yritysten korollisesta bruttovelasta (lainat ja liikkeeseen lasketut velkapaperit) oli vuosina 1995 2008 keskimäärin vajaat 60 prosenttia, josta kotimaisten rahalaitosten osuus oli reilut 40 prosenttiyksikköä ja ulkomaisten vajaat 20 prosenttiyksikköä (kuvio 2). Tilastoissa rahalaitosten jako kotimaisiin ja ulkomaisiin perustuu ns. residenssiperiaatteeseen. Kotimaiset rahalaitokset sisältävät kaikki Suomessa olevat (resident) rahalaitokset mukaan lukien Suomessa olevat ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivukonttorit. Vastaavasti suomalaisten raha-laitosten ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivukonttorit katsotaan tilastoinnista ulkomailla oleviksi (non-resident). 6 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Kuvio 2. Yritysten korollisen velan rakenne 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 7 6 5 4 3 2 30 % 20 % 1 10 % 0 % 1. Lainat rahalaitoksilta 2. Lainat ulkomailta (p. FDI) 3. Lainat muilta rahoituslaitoksilta 4. Lainat työeläkeyhtiöiltä 5. Lainat muilta julkisyhteisöiltä 6. Lyhytaikaiset velkapaperit 7. Pitkäaikaiset velkapaperit Lähteet: Suomen Pankin rahoitustilinpito ja maksutase. Muista luotonantajista tärkeimmät olivat julkisyhteisöt, joista etenkin työeläkelaitokset olivat huomattavan suuressa roolissa vielä 1990-luvulla. Esimerkiksi vuonna 1995 työeläkelaitoksien osuus yritysten lainavelasta oli melkein neljännes, mutta sen jälkeen eläkevakuuttajien yrityslainakanta kääntyi voimakkaaseen laskuun. Finanssikriisin aikana työeläkelaitosten lainakanta on kasvanut erittäin voimakkaasti, mutta laitosten suhteellinen merkitys on nyt kuitenkin selvästi pienempi kuin 1990-luvulla. Työeläkelaitosten omistamien yritysten velkaperien määrä ei ole sitä vastoin juurikaan kasvanut finanssikriisin aikana. Muiden rahoituslaitosten (vakuutusyhtiöt ja muut rahoituksen välittäjät) merkitys lainanantajina on jäänyt Suomessa vähäiseksi. Vakuutusyhtiöt tosin omistavat yritysten liikkeeseen laskemia velkakirjoja ja siten rahoittavat niitä epäsuorasti. Sama koskee myös ryhmään "Muut rahoituksen välittäjät" sisältyviä sijoitusrahastoja. Arvopaperimuotoisen velkarahoituksen (yritystodistukset ja joukkovelkakirjalainat) merkitys kääntyi reippaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen ympärillä. Tähän vaikutti osaltaan rahoitusmarkkinoiden integraation eteneminen ja valuuttakurssiriskin poistuminen euroalueen sisällä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alettua. Lisäksi tuolloin tehtiin paljon Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 7

BOF ONLINE 12.2.2010 yrityskauppoja. Vuonna 1995 velkapaperien osuus korollisesta bruttovelasta oli vain 12 prosenttia, mutta 10 vuotta myöhemmin se oli noussut 28 prosenttiin. Yllä kuvatun rakennetarkastelun ulkopuolelle on jätetty kauppaluotot eli rahoitussaamiset, jotka syntyvät tavaroihin ja palveluksiin liittyvien taloustoimien yhteydessä, kun tavaroiden ja palveluiden toimittajat antavat maksuaikaa. Kauppaluotot eivät yleensä ole korollisia. Vaade "lainat" sen sijaan sisältää kauppaluottojen rahoittamiseen otetut luotot, kuten lainan, jonka yritys joutuu ottamaan, jos toinen yritys maksaa sille laskunsa vasta myöhemmin. Kauppaluottojen merkitys yritysrahoituksessa on suuri. Ne ovat pankkilainojen jälkeen toiseksi suurin vieraan pääoman erä yritysten taseissa. Vuoden 2008 lopussa yritysten kauppaluottojen kanta oli 30 mrd. euroa, josta valtaosa oli kotimaisten yritysten välistä. Vuoden 2009 osalta on toistaiseksi saatavilla vain tiedot ulkomaisista kauppaluotoista, joiden määrä on pysytellyt varsin vakaana jo usean vuoden ajan. Rahoitusrakennetta voi tarkastella myös jakamalla se kotimaiseen ja ulkomaiseen rahoitukseen. Rahoitustilinpitotietojen avulla voidaan jakaa arvopaperimuotoinen velka kotimaisten ja ulkomaisten hallussa pitämään. Lainamuotoisen rahoituksen osalta jako perustuu edellä mainittuun residenssiperiaatteeseen. Etenkin joukkovelkakirjalainojen omistajat ovat pääosin ulkomaisia. Kotimaisen rahoituksen osuus koko yrityssektorin korollisesta bruttovelasta pieneni vuosituhanteen vaihteen ympärillä mutta on sen jälkeen pysytellyt noin 70 prosentin paikkeilla (kuvio 3). 8 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Kuvio 3. Kotimaisen rahoituksen osuus yritysten korollisesta bruttovelasta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1997Q4 1998Q2 1998Q4 1999Q2 1999Q4 2000Q2 2000Q4 2001Q2 2001Q4 2002Q2 2002Q4 2003Q2 2003Q4 2004Q2 2004Q4 2005Q2 2005Q4 2006Q2 2006Q4 2007Q2 2007Q4 2008Q2 2008Q4 2009Q2 Lähteet: Suomen Pankin rahoitustilinpito ja maksutase. 3.3 Viimeaikainen kehitys Rahoituskriisin aikana yritysten rahoitusrakenteessa on tapahtunut siirtymiä. Velkapaperimuotoinen rahoitus alkoi vähentyä jo vuoden 2007 lopussa (kuvio 4). Suuremmat ongelmat alkoivat kuitenkin vasta syksyllä 2008, kun yritystodistusmarkkinat tyrehtyivät. Yritykset paikkasivat syntynyttä vajetta ottamalla lyhytaikaista pankkilainaa, jonka kanta kasvoi voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Kanta putosi sittemmin vuoden 2009 puolella, kun lainoja ei enää uusittu täysimääräisesti. Yritysten velkapaperien kysyntä alkoi elpyä vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin suuryritykset alkoivat uudelleen hakea joukkovelkakirjarahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Myös yritystodistusmarkkinoiden tila parani, mutta yritystodistusten kanta on jäänyt alemmalle tasolle kuin ennen syksyä 2008. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 9

BOF ONLINE 12.2.2010 Kuvio 4. Yritysten markkinoilta hakema velkarahoitus (kanta), miljoonaa euroa 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007M6 2007M7 2007M8 2007M9 2007M10 2007M11 2007M12 2008M1 2008M2 2008M3 2008M4 2008M5 2008M6 2008M7 2008M8 2008M9 2008M10 2008M11 2008M12 2009M1 2009M2 2009M3 2009M4 2009M5 2009M6 2009M7 2009M8 2009M9 2009M10 2009M11 Yritystodistukset Joukkolainat Yhteensä Lähde: Suomen Pankin arvopaperitilasto. Vuoden 2009 kehitykselle on ominaista pankkirahoituksen väheneminen. Sekä kotimaisten että ulkomaisten pankkien suomalaisille yrityksille myöntämien luottojen kanta on pienentynyt voimakkaasti (kuvio 5). Elpynyt markkinarahoitus ja työeläkelaitosten voimakkaasti lisääntynyt luototus ovat kuitenkin kompensoineet pankkirahoituksen vähenemistä, ja korollisen yritysvelan määrä nousi vielä vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Trendi kuitenkin kääntyi kolmannella neljänneksellä, kun markkinarahoituksen määrän kasvu hidastui ja työeläkelainojen kasvu pysähtyi. Samanaikaisesti pankkilainojen määrä supistui edelleen, ja korollinen velka pieneni 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä yritysten lainavelka supistui yhä, mutta aiempaa selvästi hitaammin. Myös yritysten korollinen velka pieneni, sillä arvopaperimuotoisen velkarahoituksen kasvu ei täysimääräisesti korvannut lainavelan pienenemistä. 10 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Kuvio 5. Yritysten korollisen velan rakenne, miljoonaa euroa 120 000 100 000 7 80 000 60 000 6 5 4 3 2 40 000 1 20 000 0 2007Q2 2007Q3 2007Q4 2008Q1 2008Q2 2008Q3 2008Q4 2009Q1 2009Q2 2009Q3 1. Lainat rahalaitoksilta 2. Lainat ulkomailta (p. FDI) 3. Lainat muilta rahoituslaitoksilta 4. Lainat työeläkeyhtiöiltä 5. Lainat muilta julkisyhteisöiltä 6. Lyhytaikaiset velkapaperit 7. Pitkäaikaiset velkapaperit Lähteet: Suomen Pankin rahoitustilinpito ja maksutase. 4 Kyselyiden aineistot 4.1 Yrityssektorin ulkoinen rahoitus Edellä käsiteltiin yritysten rahoitustilannetta aggregaattitason tietojen valossa. Eri yritysten rahoitusrakenteiden ja rahoitustilanteiden välillä on kuitenkin suuria eroja, jotka riippuvat mm. yrityskoosta, toimialasta jne. Seuraavassa pyritään arvioimaan yritysten ulkoisen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaa kyselytutkimuksista saatujen tietojen avulla. Suomen Pankin, Elinkeinoelämän Keskusliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön keräämän kyselyaineiston mukaan niiden yritysten osuus, joilla on ilmennyt tarvetta ulkoiseen rahoitukseen, on vuoden 2009 aikana kasvanut selvästi kaikissa muissa yritysluokissa paitsi ns. mik- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 11

BOF ONLINE 12.2.2010 royrityksissä 2. Viimeinen kysely toteutettiin lokakuussa 2009. Mikroyritysten ulkoisen rahoituksen tarpeen kehittymisessä ei näy selvää pidemmän ajan trendiä, mutta erityisesti suurten yritysten kohdalla näkyy tasainen kasvu vuodesta 2005 lähtien. Myös keskisuurten ja pienten yritysten ulkoisen rahoituksen hankinta yleistyi jossain määrin finanssikriisiä edeltäneinä vuosina. Tulos selittynee pitkälti hyvällä taloustilanteella vuosina 2005 07 ja investointitarpeilla, kun taas viime vuoden "piikki" selittyy lähinnä rahoitusmarkkinakriisin aiheuttamilla rahoituskapeikoilla ja niihin valmistautumisella (kuvio 6). Samaan aikaan yrityssektorin omarahoitussuhde ilmeisesti aleni selvästi. Kuvio 6. Ulkoista rahoitusta vuoden aikana hankkineiden yritysten osuus (prosenttia kaikista vastaajista) 50 Viimeisten 12kk:n aikana rahoitusta hakeneiden yritysten osuus, % 45 40 35 30 25 20 Mikrot Pienet Keskisuuret Suuret 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Yritysten rahoituskyselyn aineisto. Ulkoisen rahoituksen lähteiden osalta tilanne on muuttunut hieman vuosien 2001 ja 2009 välillä. Vaikka ehdottomasti suurin osa ulkoisesta rahoituksesta tulee kyselytutkimuksen mukaan edelleen pankeista, on vuosien välillä tapahtunut pientä muutosta rahoituksen tarjoajien keskinäisissä osuuksissa. Samat tulokset kävivät ilmi myös kuviosta 2, joka kertoi yritysten korollisen velan rakenteen muutoksesta rahoitustilinpidon perusteella. Molempien tietolähtei- 2 Mikroyrityksissä on 1 9 työntekijää, pienissä yrityksissä 10 49, keskisuurissa 50 249 ja suurissa 250 tai enemmän. 12 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE den mukaan vakuutussektorin osuus on kasvanut. Tämä selittyy osin työeläkelaitosten takaisinlainauksen käytön kasvulla rahoitusmarkkinakriisin aikana. Molemmissa kuvioissa (2 ja 7) myös pankkisektorin osuus on kasvanut edelleen. Kuviossa myös Finnveran osuus on kasvanut kriisin myötä, kun valtio on lisännyt Finnveran luototusvaltuuksia ja uudet suhdannerahoitustuotteet on otettu käyttöön. Rahoitusyhtiöiden osuus on taas pienentynyt, samoin yritystodistusten. Kasvua on koettu myös muiden rahoituslähteiden osuudessa (kuvio 7). Kuvio 7. Yritysten ulkoisen rahoituksen lähteet (prosenttiosuutena kaikista ulkoista rahoitusta hakeneista yrityksistä vuosina 2001 ja 2009) 80 Ulkoisen rahoituksen lähteet 2001 ja 2009 70 60 50 40 30 2001 2009 20 10 0 Pankki Vakuutus Finnvera Rahoitusyhtiöt Yr.tod/OPO Muut Lähde: Yritysten rahoituskyselyn aineisto. Kuvion tulkinta: esimerkiksi vuonna 2009 yli 70 % ulkoista rahoitusta hakeneista yrityksistä ilmoitti rahoituslähteekseen pankin. Luvut summautuvat yli sadan, koska osa yrityksistä on käyttänyt useampaa ulkoisen rahoituksen lähdettä. Kuviossa 8 näkyy selvästi, miten pankkien osuus on kasvanut vain mikroilla. Eniten pankkien osuus on pienentynyt sekä pienillä yrityksillä että suurilla yrityksillä. Selvä ero ulkoisen rahoituksen lähteissä suurempien ja pienempien yritysten välillä on kuitenkin tapahtunut siinä, että mikroilla ja pienillä yrityksillä Finnveran ja Tekesin osuudet rahoittajina ovat kasvaneet voimakkaasti. Keskisuurilla ja etenkin suurilla yrityksillä työeläke-yhtiöiden osuus on taas kasvanut voimakkaasti. Rahoitusmarkkinoiden kriisi näyttää ajaneen yritykset hankkimaan rahoitusta pankkijärjestelmän ulkopuolelta pankkien luotonannon tiukentuessa. Vaihtoehtoisen Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 13

BOF ONLINE 12.2.2010 rahoituksen lähteet vaikuttavat kuitenkin olleen hyvin erilaisia yritysten kokoluokasta riippuen. Vaikka markkinarahoituskanavat aukenivatkin vuoden 2009 aikana, ei kyselytutkimuksissa niiden painoarvo rahoituksen kanavana ole kuitenkaan muuttunut merkittävästi isoilla tai keskisuurilla yrityksillä. Kuvio 8. Hankitun ulkoisen rahoituksen lähteet vuosina 2008 ja 2009 Yritysten Rahoituskysely -raportti 30.10.2009. Kuvion 8 antama kuva ulkoisen rahoituksen lähteiden muuttumisesta etenkin suurten yritysten kohdalla vaikuttaisi jossain määrin poikkeavan siitä, mikä on ollut vallitseva käsitys viime aikoina. Syksyllä 2008 näytti nimittäin siltä, että suuret yritykset olisivat lisänneet pankkiluottojen kysyntää ja käyttäneet luottolimiittejään muiden rahoituskanavien käytön vaikeutuessa kriisin myötä. Tämän pelättiin vaikeuttavan nimenomaan pienten yritysten rahoituksen hankintaa suurten yritysten kysynnän lisäyksen syrjäyttäessä ne. Kyselyn tulosten ja em. käsityksen välillä ei kuitenkaan välttämättä ole ristiriitaa. Ensinnäkin rahoituskyselyjen tekoajankohdat (alkusyksy 2008 ja 2009) osuvat juuri kriisin pahimman vaiheen molemmin puolin siten voi olla, että loppuvuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 aikainen kehitys ei täysin heijastu tuloksissa. Toiseksi kyselystä käy ilmi, että pienten, 10 49 työntekijän, yritysten kohdalla pankkirahoituksen merkitys näyttäisi ainakin tilapäisesti vähentyneen. Kolmanneksi kysely ei kerro siitä, minkälaisia ulkoisen rahoituksen hankintamäärät 14 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE ovat. Vaikka suurten yritysten kohdalla pankkirahoituksen osuus on kyselyn mukaan vähentynyt, luottojen keskikoko on voinut kasvaa. Tästä antaa viitteitä yritysluottotilasto, jossa luotot on jaoteltu kokoluokan mukaan. Pienet ja keskisuuret yritykset ottavat harvemmin yli miljoonan euron luottoja. Alle miljoonan euron luotoissa näkyy kasvua vuoden 2008 alkupuoliskolla, mutta sen jälkeen niiden yhteismäärä on jäänyt aiempaa alemmalle tasolle yksittäisiä kuukausia lukuun ottamatta (kuvio 9). Kuviossa 10, jossa ovat uudet suuret yrityslainat, käy ilmi, miten suurten yrityslainojen yhteismäärä kasvoi voimakkaasti loppuvuonna 2008 ja pysyi korkeana vuoden 2009 puoliväliin asti. Sen sijaan vuoden 2009 loppupuolella uusien suurten luottojen taso pieneni selvästi. Tämä voisi kertoa siitä, että myös kotimaiset suuret yritykset ovat siirtyneet käyttämään vuoden 2009 kuluessa enemmän joukkolainoja ulkoisen rahoituksen lähteenä. Toinen samaan tulokseen johtanut tekijä olisi voinut olla yritysten luotonkysynnän aito väheneminen. Joulukuun kysyntä oli kuitenkin jälleen voimakasta, kuten aiempinakin vuosina. Kuvio 9. Uudet yritysluotot, enintään miljoona euroa 2009 2008 2007 2006 1 400 Milj. euroa 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Lähde: Suomen Pankki. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 15

BOF ONLINE 12.2.2010 Kuvio 10. Uudet yritysluotot, yli miljoona euroa 2008 2007 2006 2009 Milj. euroa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lähde: Suomen Pankki. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Tarkasteltaessa yritysten tärkeimpien rahoituslähteiden osuuksien muutoksia kokoluokittain (kuvio 11) yksi mielenkiintoinen tulema on se, että vuosien 2007 ja 2009 välillä kaikissa yrityskokoluokissa konserni- ja tulorahoituksen osuus vaikuttaa kasvaneen. Suurten yritysten osalta konsernirahoitus ja tulorahoitus ovat jopa ajaneet pankkirahoituksen ohi. Tämä voi olla indikaatio laajemminkin maailmalla käynnissä olevasta yritysten velkaantumisen osittaisesta purkamisesta ja taseiden vahvistamisesta. Suurilla yrityksillä myös muiden rahoittajien osuus on kasvanut voimakkaasti. 16 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Kuvio 11. Tärkein ulkoisen rahoituksen lähde 2007 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) Tärkein ulkoisen rahoituksen lähde 2007 70 60 50 40 30 20 Pankki Joku muu Ei ulkoista rahoitusta (konsernirahoitus, tulorahoitus) 10 0 Mikrot 2007 Pienet 2007 Keskisuuret 2007 Suuret 2007 Lähde: Yritysten rahoituskyselyn aineisto. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 17

BOF ONLINE 12.2.2010 Kuvio 12. Tärkein ulkoisen rahoituksen lähde 2009 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) Tärkein ulkoinen rahoittaja 2009 60 50 40 30 20 Pankki Joku muu Ei ulkoista rahoitusta (konsernirahoitus, tulorahoitus) 10 0 Mikrot 2009 Pienet 2009 Keskisuuret 2009 Suuret 2009 Lähde: Yritysten rahoituskyselyn aineisto. Viime vuosien aikana kasvava osuus yrityksistä on raportoinut rahoitusvaikeuksista. Rahoitusvaikeuksia on Suomessa koettu aiemminkin. Elinkeinoelämän keskusliitolla on suhteellisen pitkät aikasarjat, joissa näkyy teollisuusyritysten raportoimat rahoitusvaikeudet vuosina 1985 1995 (kuvio 13). Rahoitusvaikeudet lähtivät nopeaan kasvuun vuoden 1990 ensimmäisellä neljänneksellä ja säilyivät korkealla tasolla aina vuoden 1993 loppupuolelle. Rahoitusvaikeuksien kasvua selittää ennen muuta 1990-luvun lama ja pankkikriisi. Myös rahoitusmarkkinat olivat nykyistä kehittymättömämmät, mistä syystä pankkirahoitukselle oli vain vähän vaihtoehtoja. Näitä lukuja voidaan verrata koko teollisuuden raportoimiin rahoitusvaikeuksiin vuosina 2003 2009 (kuvio 14). Nykyiset luvut ovat tasoltaan huomattavasti edellisiä alempana. Myös kehityskulkujen osalta niissä on pientä eroa. Rahoitusvaikeudet näyttävät lähteneen kasvuun jo vuoden 2007 puolivälissä, jolloin rahoitusmarkkinoilta saatiin ensimmäiset varoitussignaalit ongelmien olemassaolosta. Vuoden 2008 loppupuolella rahoitusvaikeudet nousivat nopeasti huippuunsa. Edelleen niiden taso on paljon korkeampi kuin ennen vuotta 2007. 18 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna rahoitusvaikeuksista raportoineiden yritysten osuudessa näyttää "normaalitilanteessa" olleen hieman eroa 1980 90-lukujen ja ajanjakson 2003 2007 välillä. Vuosien 1985 1990 keskimääräinen osuus oli jonkin verran suurempi kuin vuosina 2003 2007. Tämä voi viitata siihen, että rahoituksen saatavuus oli jälkimmäisellä ajanjaksolla "helpompaa". Tämä olisi linjassa rahoitusmarkkinoiden yleisen kehittymisen kanssa. Kuvio 13. Teollisuusyritysten raportoimat rahoitusvaikeudet vuosina 1985 1995 (saldoluku) 16 Koko teollisuus, rahoitusvaikeudet 1985-1995 Saldoluku 14 12 10 8 6 4 2 0 Koko teollisuus Rahoitusvaikeudet 1985-1995 Saldoluku Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 19

BOF ONLINE 12.2.2010 Kuvio 14. Teollisuusyritysten raportoimat rahoitusvaikeudet vuosina 2003 2009 (saldoluku) 6 Koko teollisuus, rahoitusvaikeudet 2003-2009, saldoluku 5 4 3 2 1 0 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto. Koko teollisuus Rahoitusvaikeudet 2003-2009 Saldoluku Suurin kasvu rahoitusvaikeuksista kertovissa indikaattoreissa osuu vuoden 2008 viimeiselle ja vuoden 2009 ensimmäiselle kvartaalille eli samaan ajankohtaan, jolloin pankit tiukensivat luottopolitiikkaansa laajemminkin Euroalueella. Luottopolitiikan tiukentuminen käy ilmi mm. EKP:n julkaisemasta, euromaat kattavasta Bank Lending Survey -raportista. 4.2 Ulkoisen rahoituksen tärkeimmät käyttökohteet Ulkoisen rahoituksen käyttökohteet ovat muuttuneet yrityksissä viime vuosien aikana. Käyttökohteiden muuttumisessa vuosien 2005 ja 2009 välillä näkyy selvästi vuoden 2008 loppupuolelta alkanut ulkoisen rahoituksen saannin vaikeutuminen sekä reaalitalouden taantuma. Kuviossa 15 on lueteltu uuden rahoituksen raportoidut käyttötarkoitukset vuosina 2005, 2008 ja 2009 yrityskokoluokittain niiden yritysten osalta, jotka ovat uutta rahoitusta hankkineet. Mikroyritysten osalta tulokset ovat suuntaa antavia, sillä kyseisessä ryhmässä vastaajamäärät ovat olleet pieniä. Suuri osa ulkoisesta rahoituksesta käytetään kaikissa kokoluokissa investointien rahoittamiseen. Kuitenkin kone- ja laiteinvestointien osuus ulkoisen rahoituksen käyttökohteena oli vuonna 2009 selvästi alempi kuin vuonna 2008 kaikissa tarkasteluluokissa. Käyttöpääoman 20 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE osuus rahoituksen käyttökohteena vastaavasti nousi vuonna 2009 aiempiin vuosiin verrattuna. Käyttökohteina kasvoivat myös vanhojen luottojen korvaaminen, rahoitusrakenteiden vahvistaminen ja muut tarkoitukset. Ulkoisen rahoituksen käyttökohteiden jakautumisessa yrityskokoluokan mukaan on havaittavissa mielenkiintoinen ero. Vuonna 2005 kaikilla muilla paitsi suurilla yrityksillä investoinnit olivat ehdottomasti suosituin yksittäinen käyttökohde ulkoiselle rahoitukselle. Suurilla yrityksillä ulkoisen rahoituksen suosituin käyttökohde sitä vastoin oli käyttöpääoma ja seuraavaksi vanhan luoton korvaaminen uudella. Tämä kertonee siitä, että suuret yritykset käyttävät aktiivisemmin ulkoista rahoitusta ja rahoitusinstrumentteja jokapäiväisen liiketoiminnan hallintaan. Vuoteen 2009 mennessä kaikissa yrityskokoluokissa ehdottomasti suosituimmaksi käyttökohteeksi oli noussut käyttöpääoma. Tässä näkyy jälleen selvästi rahoitusmarkkinoiden tiukentumisen ja etenkin syvän taloudellisen taantuman vaikutus yritysten rahoitukseen vuoden 2009 aikana. Kuvio 15. Yritysten hankkiman ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus yrityskokoluokittain vuosina 2005, 2008 ja 2009 (prosenttiosuutena ulkoista rahoitusta hankkineista) 60 Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, % ulkoista rahoitusta hankkineista yrityksistä 50 40 30 20 10 0 Mikrot 2005 Mikrot 2008 Mikrot 2009 Pienet 2005 Pienet 2008 Pienet 2009 Keskisuuret 2005 Keskisuuret 2008 Keskisuuret 2009 Suuret 2005 Suuret 2008 Suuret 2009 Kone- ja laiteinv. Rak. inv. Käyttöpääoma Vanhan luoton korvaus Rahoitusrakenteen vahvistaminen Yritysjärjestely Muu tarkoitus Lähde: Yritysten rahoituskyselyn aineisto. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 21

BOF ONLINE 12.2.2010 4.3 Mikä merkitys erikokoisilla yrityksillä on Suomen kansantaloudessa? Painava perustelu sille, miksi mikro- ja pienyritysten rahoituksen saatavuuden varmistaminen on tärkeää kotimaisen talouskehityksen kannalta, tulee siitä seikasta, että näiden yrityksien osuus kotimaisen työvoiman työllistäjänä on jatkuvasti kasvanut viimeisten viidentoista vuoden aikana. Suurin muutos näyttäisi tapahtuneen vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2001 yritykset työllistivät koko työvoimasta noin 56 prosenttia. Vuonna 2008 luku oli kivunnut jo 60 %:iin 3. Kasvu tuli valtaosin mikro- ja pienyrityksistä. Kun mikro- ja pienyritykset työllistivät vuonna 2001 yhteensä 24 prosenttia koko työvoimasta, niiden osuus vuonna 2008 oli noussut jo lähes 28 prosenttiin. Etenkin mikroyritysten osuus työllistäjänä on kasvanut merkittävästi. 5 Lähiajan näkymiä Suomen Pankissa syksyllä 2009 tehtyjen simulaatioiden perusteella ennakoidaan, että kotimaisen pankkisektorin 4 luottotappiot ovat todennäköisimmin runsaat miljardi euroa vuonna 2010. Simulaatioiden perusteella yli 2 miljardin euron luottotappioiden todennäköisyydeksi odotetaan vain 5 prosenttia. Pankkisektorin 9 miljardin euron vakavaraisuuspuskuri pystyy siten ottamaan vastaan ennakoidun suuruiset luottotappiot. Laina- ja talletuskannan kasvuvauhti on puolestaan ollut niukasti positiivinen vuonna 2010, ja lainojen määrän hidas kasvu heijastaa paitsi tarjonnan tiukkuutta, myös kysynnän niukkuutta. Yritysluottojen tarjonnan osalta muutokset pankkien oman rahoituksen kustannuksissa ja saatavuudessa vaikuttavat keskeisesti siihen, minkälaista luottopolitiikkaa pankit jatkossa harjoittavat. Huonot uutiset kansainvälisiltä pankkimarkkinoilta todennäköisesti vaikeuttaisivat kotimaisten pankkien varainhankintaa, kuten tapahtui syksyllä 2008. Varainhankinnan vaikeutuminen kutistaisi luottovolyymeitä ja korottaisi myönnettävien luottojen korkoja. Myös muut luottoehdot voisivat uudelleen kiristyä. Eniten tästä kärsisivät pankkirahoituksesta riippuvaiset yritykset. 3 Luvuissa ovat mukana myös maa- ja metsätilayrittäjät. 4 Tässä kotimainen pankkisektori sisältää suomalaiset luottolaitokset ja ulkomaisten pankkien Suomessa olevat sivukonttorit. 22 3 2010 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

12.2.2010 BOF ONLINE Kotimaisille yrityksille pankit ovat erittäin keskeinen ulkoisen rahoituksen lähde. Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoituksissa on kuitenkin tapahtunut kriisin aikana merkittävä siirtymä pois investoinneista. Investointihankkeiden puuttuminen onkin pudottanut pankkiluottojen kysyntää. Jollain aikavälillä talouden elpymisestä kertova kysyntä tulee jälleen kasvamaan, mutta nyt suurin osa yritysten luotonkysynnästä näyttäisi johtuvan muista syistä kuin aidosta talouden aktiviteetin kasvusta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto/ Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 3 2010 23