7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2005 kaikkiaan 91 800 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Näistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäteollisuuden tuotanto väheni kevään työkiistan takia, mutta työllisten lukumäärään tämä ei heijastunut. Työllisyys kasvoi edellisvuodesta useimmilla metsäteollisuuden toimialoilla, ja kaikkiaan metsäteollisuuden palveluksessa oli 69 100 henkilöä. Massa- ja paperiteollisuudessa työvoiman määrä oli 35 900 henkilöä, jossa lisäystä edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Paperiteollisuuden työtaisteluihin osallistui noin 79 000 työntekijää, ja niissä menetettiin arviolta 637 000 työpäivää. Puutuoteteollisuus työllisti kaikkiaan 33 200 henkilöä. Kotimarkkinoille suuntautuvassa puusepänteollisuudessa työllisten määrä kasvoi 11 prosentilla 17 000 henkilöön, ja alan osuus koko metsäteollisuuden työllisyydestä oli noin neljännes. Metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 4,6 prosenttia eli pienin sitten 1990-luvun alun. Metsätaloudessa sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 2005 keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuuden työntekijöiden ansiokehitys oli hieman parempi, 2,7 prosenttia, mutta massa- ja paperiteollisuudessa vuosinousu jäi 1,4 prosenttiin. Työvoima Vuonna 2005 kansantalouden työllisten kokonaismäärä (2,4 milj.) kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta ja työllisyysaste (15 64-vuotiaiden työllisten osuus vastaavasta väestöryhmästä) nousi 68 prosenttiin. Työllisten määrä oli korkein 15 vuoteen. Työllisyys koheni palvelualoilla ja etenkin rakentamisessa. Teollisuudessakin työllisten määrän lasku pysähtyi, ja alkutuotannon työllisyys pysyi edellisvuoden tasolla (taulukko 7.1). Viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut työttömyyden väheneminen jatkui edelleen, ja vuonna 2005 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Vuonna 2005 metsäsektori edusti alle 4 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Sektorin 91 800 työntekijästä kolme neljäsosaa eli 69 100 henkilöä oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput 22 700 työskenteli erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektori työllisti jatkojalostustoimialoilla, kuten huonekaluteollisuudessa 10 600 henkilöä ja graafisessa teollisuudessa noin 35 000 henkilöä (taulukot 7.1 7.2). Metsäsektori luo lisäksi välillisesti työpaikkoja mm. metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä hakkuukoneiden valmistuksessa. Metsäteollisuuden työllisyysvaikutuksia muille toimialoille esitetään taulukoissa 11.14 11.15. Metsätaloudessa työllisten määrä on lähes puolittunut 1990-luvun alusta. Viime vuosina työllisyys on vakiintunut 22 000 23 000 henkilön vaiheille. Heistä noin kaksi kolmasosaa oli palkansaajia eli työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Loput olivat ammattiaseman mukaan luokiteltuina yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuului mm. puunkorjuu-urakointia tekeviä yrittäjiä sekä omissa metsissään hankintahakkuita ja metsänhoitotöitä tekeviä metsänomistajia. Työllisyyden lasku on kohdistunut erityisesti yrittäjätyöpanokseen. Palkansaajien, etenkin toimihenkilöiden, työllisyys on alentunut hitaammin (kuva 7.2, taulukko 7.5). Puunkorjuun nopea koneellistaminen on vähentänyt metsätalouden merkitystä työllistäjänä. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemissä hakkuissa puunkorjuu on nykyisin lähes täysin koneellistettu, kun vielä 1990-luvun alussa hakkuiden koneellistamisaste oli 40 prosentin luokkaa (ks. tarkemmin Metsätilastollinen vuosikirja 2006 233

7 Forest sector s labour force Ammattihenkilöstön työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä 1995 2005 Ammattihenkilöstön työllisyys puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä oli vuonna 2005 noin 7 100 henkilötyövuotta. Ammattihenkilöstöllä tarkoitetaan tässä tietotaulussa metsätalouden palkansaajia. Heidän työllisyytensä on miltei puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1995 työpanos oli lähes 14 000 työvuotta. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 000 henkilötyövuotta Henkilötyövuodet kaikkiaan Metsurit hakkuutyössä Metsätraktorin kuljettajat Hakkuukoneen kuljettajat Metsänhoitotöissä Puunkorjuussa 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Laskennalliset henkilötyövuodet puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä vuosina 1995 2005, pl. metsänomistajien omatoiminen työ Markkinahakkuut olivat vuonna 2005 noin 53 miljoonaa kuutiometriä, josta metsänomistajien omatoimisesti korjaaman hankintapuun osuus oli noin puolet hankintahakkuiden kokonaismäärästä eli 4 miljoonaa kuutiometriä. Jäljelle jääneen puumäärän korjuuseen tarvittiin metsureiden sekä hakkuukoneen ja metsätraktorin kuljettajien työpanosta noin 5 200 henkilötyövuoden verran. Vuonna 1995 vastaava arvio puunkorjuun työpanoksesta oli 9 200 henkilötyövuotta. Supistumista selittää tuottavuuden kasvu ja ennen muuta puunkorjuun koneellistaminen, joka on nyttemmin saavuttanut kyllästymistason metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen puunkorjuussa. Näissä hakkuissa moottorisahahakkuun osuus supistui päätehakkuissa vuonna 2005 vajaaseen 2 prosenttiin ja harvennushakkuissa alle 5 prosenttiin korjatun puun määrästä (ks. tarkemmin luku 5). Puunkorjuu-urakoitsijoita on kaikkiaan noin 1 300, ja heillä on palkattuja koneenkuljettajia noin 4 000. Koneista valtaosa on kaksivuorotyössä. Metsurityölle on edelleen ominaista voimakas kausivaihtelu. Metsänhoitotyöt sijoittuvat pääosin kevät- ja kesäkauteen, hakkuut ensisijaisesti syys- ja talvikuukausiin. Pääosa ammattimetsureista tekee sekä hakkuita että metsänhoitotöitä, jotka yhdessä muodostavat vuosittaisen metsurityöpanoksen. Nykyisin metsurityötä tehdään noin 3 000 henkilötyövuotta, ja sen määrä on supistunut alle kolmannekseen vuoden 1995 tasosta. Metsänhoito- ja perusparannustöihin osallistuu metsurien lisäksi työkoneiden kuljettajia sekä metsänuudistamisen että metsänparannuksen työlajeissa. Lisäksi mukana on omissa metsissään hankintahakkuita, metsäkuljetusta ja metsänhoitotöitä tehneitä omatoimisia metsänomistajia. Metsurien ja koneenkuljettajien henkilötyövuodet ovat kuukausittaista suoritteista kokonaisiksi työvuosiksi muunnettuja laskennallisia vuosia. Työvuodet konetyössä on laskettu konetunteihin perustuen. Lähteet: Koneyrittäjien liitto, Metsäteho, Tilastokeskus ja Metla Teksti ja kuva: Pekka Ollonqvist, Metla 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima luku 5). Vuonna 2005 konetyön työpanos oli puutavaran teossa ja lähikuljetuksessa yhteensä lähes 6 000 henkilötyövuotta. Samalla moottorisahahakkuun työpanos on painunut noin 2 000 henkilötyövuoteen. Metsänhoitotöissä työllisten määrä on pysynyt viime vuodet noin 8 000 henkilön tasolla (taulukko 7.6). Sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa oli vuonna 2005 neljäsosa vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa. Viime vuonna työllisten määrä kuitenkin kasvoi useimmilla metsäteollisuuden toimialoilla, vaikka tuotanto supistui 9 prosenttia lähinnä metsäteollisuuden työkiistan takia. Tuotantoseisokit eivät myöskään heijastuneet tehtyjen työpäivien määrään, joka oli työvoimatutkimuksen mukaan 2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Massa- ja paperiteollisuuden työllisten kokonaismäärä nousi 35 900 henkilöön vuonna 2005; lisäystä edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotannossa työskenteli vajaat 5 000 henkilöä. Puutuoteteollisuus työllisti kaikkiaan 33 200 työntekijää, jossa oli kasvua edellisvuodesta 7 prosenttia. Etenkin puusepänteollisuudessa työpaikkojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Sen tuotanto menee pääosin kotimarkkinoille, joilla rakentamisen korkeasuhdanne on lisännyt tuotantoa ja ylläpitänyt työllisyyttä. Vuonna 2005 toimiala työllisti 17 000 henkilöä eli neljänneksen koko metsäteollisuuden työvoimasta (kuvat 7.3 7.4, taulukot 7.7 7.8). Vuoden 2006 tammi syyskuussa metsäteollisuuden palveluksessa oli pari tuhatta työntekijää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. UPM-Kymmenen paperitehdas Voikkaalla suljettiin kesällä 2006. Lisäksi paperin tuotantolinjoja suljettiin Kuusankoskella ja Varkaudessa (Stora Enso). Näiden toimenpiteiden seurauksena väheni noin 920 työpaikkaa. Metsäsektori (huonekaluteollisuus mukaan lukien) työllisti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa metsäalalla toimi 12 prosenttia työllisistä (noin 17 000 henkilöä). Metsäsektorin korkea työllisyysosuus alueella johtuu suuresta massa- ja paperiteollisuuden keskittymästä. Kainuussa metsäsektorin osuus työllisyydestä oli 11 prosenttia ja Etelä-Savossa 9 prosenttia (taulukko 7.3). Vastaavia alueittaisia tietoja metsäsektorin arvonlisäyksestä esitetään taulukossa 11.8. Naisten osuus työvoimasta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea (48 % kaikkien toimialojen työllisistä). Metsäsektori on silti selkeästi miesvaltainen toimiala. Vuonna 2005 viidennes metsäteollisuuden työllisistä oli naisia. Metsätaloudessa naisten osuus jäi 9 prosenttiin (taulukko 7.4). Vuonna 2005 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 4,6 prosenttia eli selvästi kaikkien toimialojen keskiarvon alapuolella. Metsätaloudessa työttömyysaste nousi hieman edellisvuodesta 6,0 prosenttiin. Puutuoteteollisuuden työttömyysaste vaihteli toimialasta riippuen 4 ja 6 prosentin välillä, massa- ja paperiteollisuudessa työttömyys jäi alle 3 prosenttiin (taulukko 7.9). Ansiot Metsurin keskimääräinen päiväansio puutavaran teossa (urakkatyö) oli vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä 114 euroa. Tähän sisältyy moottorisahan osuus, joka määritellään metsäalan työehtosopimuksen perusteella. Nimellisansiot nousivat 4 prosenttia edellisvuodesta. Metsurin päiväansio ilman moottorisahan osuutta oli 86 euroa. Metsänhoitotöitä tehneiden työntekijöiden päiväansio nousi urakkatyössä 84 euroon (+6 %). Metsäkonealan palkkatyöstä arviolta 90 prosenttia tehdään tuntipalkkaisena työnä. Vuonna 2005 hakkuukoneen kuljettajan keskituntiansio oli 10,7 euroa ja metsätraktorin kuljettajan 10,1 euroa (taulukko 7.10). Puutuoteteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio oli 13,8 euroa ja massa- ja paperiteollisuuden 17,3 euroa vuonna 2005. Metsäteollisuudessa nimellisansiot nousivat edellisvuodesta runsaat 4 prosenttia, kun teollisuudessa keskimäärin muutos jäi 3 prosenttiin. Miesten tuntiansiot olivat puutuoteteollisuudessa 5 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 14 prosenttia naisten palkkoja korkeammat. Erot olivat pienemmät kuin teollisuudessa keskimäärin (taulukko 7.11). Vuonna 2005 kaikkien palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) ansiotaso nousi reaalisesti 3,0 prosenttia. Kasvuvauhti hidastui hieman edellisvuodesta (+3,6 %). Vuosina 1996 2005 reaaliansioiden vuosikasvu oli kaikilla toimialoilla keskimäärin 2,2 prosenttia. Metsäteollisuudessa työntekijöiden reaalipalkat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet saman verran kuin kansantaloudessa keskimäärin. Sitä vastoin metsätaloudessa työntekijöiden reaalipalkkojen vuosinousu 1996 2005 jäi keskimäärin 0,8 prosenttiin. Vuosina 1997 99 Metsätilastollinen vuosikirja 2006 235

7 Forest sector s labour force metsätyöntekijöiden reaaliansiot jopa laskivat edellisvuodesta (kuva 7.7, taulukko 7.12). Työtaistelut Paperiteollisuuden työkiista touko kesäkuussa 2005 oli Suomen suurin työtaistelu sitten vuoden 1995. Massa- ja paperiteollisuudesta tilastoitiin 208 työtaistelua, joihin osallistui noin 79 000 työntekijää. Työpäiviä menetettiin yhteensä 637 000. Paperiteollisuuden kiistalla oli lisäksi välillisiä vaikutuksia mm. sahateollisuuteen, kuljetuksiin ja puumarkkinoille. Sahateollisuus joutui ajoittain rajoittamaan tuotantoaan, koska selluteollisuus vähensi hakkeen vastaanottoa. Puutuoteteollisuudessa ei vuonna 2005 ollut lainkaan työtaisteluita. Muilla kansantalouden toimialoilla työkiistojen määrä oli edellisvuosien tasolla. Kaikkiaan Suomessa käytiin 365 työtaistelua, mikä oli yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna (taulukko 7.13). Työtapaturmat Vuonna 2004 palkansaajille sattui edellisvuoden tapaan noin 56 000 vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Lisäksi työmatkoilla sattui reilut 9 000 tapaturmaa. Työpaikkatapaturmat ovat valtaosin miesten ongelma: kolme neljästä tapaturman uhrista oli miehiä. Metsäsektorilla jatkui 1990-luvun lopulla alkanut myönteinen kehitys. Tapaturmien määrä on vähentynyt kolmanneksella vuodesta 1995. Metsätalouden tapaturmamäärä puolittui reilussa vuosikymmenessä, ja massa- ja paperiteollisuudessakin lasku oli yli 40 prosenttia. Metsätaloudessa kehitys johtui ennen muuta puunkorjuun voimakkaasta koneellistamisesta. Vuonna 2004 metsätalouden palkansaajille sattui 361 työtapaturmaa, ja lisäksi omatoimisessa metsätyössä tapaturmaluku oli 507. Puutuoteteollisuudessa sattui noin 2 200 ja massa- ja paperiteollisuudessa 1 200 tapaturmaa. Metsäsektorin tapaturmien väheneminen selittyy osin toimialan työvoiman vähenemisellä. Puutuoteteollisuus on työpanokseen suhteutettuna selvästi tapaturma-alttiimpi teollisuudenala kuin massa- ja paperiteollisuus. Vuonna 2004 puutuoteteollisuudessa sattui 72 työtapaturmaa 1 000 henkilötyövuotta kohti, kun vastaava luku massa- ja paperiteollisuudessa oli 34 ja kaikilla toimialoilla keskimäärin 24. Metsäteollisuuden toimialoilla tapaturma-alttius on viime vuosina pysynyt ennallaan. Metsätaloudessa etenkin palkansaajien tapaturma-alttius on vähentynyt (kuva 7.7, taulukot 7.14 7.15). Metsäsektorin työmarkkinoita käsittelevien tilastojen laadinta Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otantatutkimus (otoskoko noin 12 000 henkilöä), jossa kerätään toimialoittaista tietoa 15 74-vuotiaan väestön työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin), yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Työllisyysaste lasketaan 15 64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste puolestaan määritetään työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltävän työpaikkansa mukaan (taulukot 7.1, 7.5 ja 7.9). Metsätalous (toimialaluokitus TOL 2002: 02) käsittää metsän kasvatuksen ja puunkorjuun sekä alan palveluorganisaatioiden ja -yritysten toiminnan. Toimialaluokituksen näkökulmasta puutavaran kaukokuljetus on liikennettä ja perusparannustyöt kuuluvat rakentamisen toimialaan. Taulukossa 7.6 esitetään kuitenkin Koneyrittäjien liiton arviot metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työllisistä. Vuonna 2005 metsäteiden rakennus ja metsäojitus työllistivät noin 1 000 henkilöä. Puun autokuljetukset puolestaan työllistivät noin 1 000 yrittäjää ja 2 000 kuljettajaa. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2002: 20) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2002: 21). Taulukossa 7.3 metsäteollisuuteen on sisällytetty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jotta metsäkeskuksittain lasketut tiedot metsäsektorin työllisistä olisivat luotettavia. Huonekaluteollisuus edustaa noin 10 prosenttia metsäteollisuuden työllisistä. 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa tilastollisesti luotettavia alueellisia tilastoja metsätalouden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman mukaan. Sama vaikeus koskee myös metsäteollisuuden työvoiman alueellista tilastointia. Tässä vuosikirjassa on luovuttu massa- ja paperiteollisuuden yksityiskohtaisesta alajaosta. Käytetyt kaksi luokkaa (massan, paperin ja kartongin tuotanto sekä paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto) perustuvat suoraan toimialaluokitukseen (taulukko 7.8). Taulukossa 7.6 on lähtökohtana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen metsätalouden työntekijöiden sekä yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten työpanosten summa. Se on jaettu työlajeihin Metlan markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilaston työntekijöiden työlajeittaisten määrien suhteessa ja käyttäen lisäksi apuna saman tilaston konemäärätietoja. Ansiot Tiedot metsureiden ja metsänhoitotöitä tekevien työntekijöiden ansiokehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan metsätyöntekijöiden palkkatilastoon, joka kattaa valtion ja alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Tilastoon sisältyvät kaikki 18 65-vuotiaat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat. Ansiokäsitteenä käytetään tehdyn työajan päivä- ja tuntiansiota ilman ylityötä. Vuodesta 2000 alkaen metsätyöntekijöiden palkat on selvitetty vain vuoden 2. ja 4. neljänneksiltä. Vuositietoina raportoidaan neljännen vuosineljänneksen tiedot. Tietoja metsäkoneenkuljettajien ansioista on saatavissa vuodesta 1999 lähtien. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittäjien liitto puunkorjuualan jäsenyrityksiltänsä. Tiedot koskevat kunkin vuoden marraskuussa maksettuja palkkoja. Tiedonkeruu kattaa noin neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Ansiokäsitteenä on tiedusteluajankohtana tehdyt työtunnit ja niistä maksettu verollinen palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitettu ansio on palkkatilaston mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto (taulukko 7.10). Metsäteollisuuden keskituntiansiot perustuvat Tilastokeskuksen keräämään teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus on noin noin puolet alan työntekijöistä. Myös tämä tilasto laaditaan vain vuoden 2. ja 4. neljänneksiltä. Taulukossa 7.11 käytetään kokonaisansion käsitettä, joka kuvaa säännölliseltä työajalta ja muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Teollisuuden osalta tilasto perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) aineistoihin. Tilastokeskus on parhaillaan uudistamassa yksityisen sektorin palkkatilastointia. Luokitukset monipuolistuvat ja tilaston kattavuus paranee, kun työnantajajärjestöjen palkka-aineistoja täydennetään otospohjaisilla erilliskyselyillä. Muita työmarkkinoita käsitteleviä tilastoja Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden ja työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. osallistuneiden työntekijöiden määrällä ja menetetyillä työpäivillä. Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin (taulukko 7.13). Työtapaturmatilastossa esitetään vuosittain palkansaajille ja yrittäjille sattuneet työpaikkatapaturmat. Tilastointiin tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus kokoaa aineiston eri tietolähteistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) toimittaa palkansaajien ja yrittäjien työpaikkatapaturmia koskevat tiedot, kun taas metsänomistajia koskevat tiedot saadaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela). Taulukossa 7.14 esitetään vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät toimialoittain. Metsäteollisuuden osalta tiedot koskevat vain palkansaajia, metsätalouden luvuissa esitetään myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös lyhyet poissaolot sekä työmatkalla sattuneet tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Vuosina 1976 94 lukuihin sisältyivät myös todetut ammattitaudit ja yrittäjille sattuneet korvatut työtapaturmat (arviolta 40 % yrittäjien työtapaturmista). Eri toimialojen tapaturmariskiä mitataan esimerkiksi suhteuttamalla sattuneiden työtapaturmien lukumäärä kullakin toimialalla työskentelevien työntekijöiden määrään (taulukko 7.15). Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot. Metsätilastollinen vuosikirja 2006 237

7 Forest sector s labour force Taulukoissa 7.16 7.17 esitetään tiedot vuosittain valmistuneista metsäsektorin opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. ja Uusivuori, J. 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. 250 s. www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/ Hinta- ja palkkatiedote 2/2006. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 21 s. Hinta- ja palkkatiedote 4/2006. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 15 s. Koho, R., Hänninen, H., Karppinen, H. & Ovaskainen, V. 2004. Omatoimisuus metsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 912. 41 s. Koulutusluokitus 2003. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 319 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2006 2007. 2006. Metsäntutkimuslaitos. 54 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 2004, 4. neljännes. SVT Palkat 2005:5. Tilastokeskus. 51 s. Toimialaluokitus TOL 2002. Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. Työtapaturmat 2004. SVT Työmarkkinat 2006. Tilastokeskus. 128 s. Työvoimatilasto 2005. Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta 1996 2005. SVT Työmarkkinat 2006. Tilastokeskus. 144 s. + liitteet. Työvoimatilasto, 2006, syyskuu ja 3. neljännes. SVT Työmarkkinat 2006. Tilastokeskus. 30 s. Muut tietolähteet Other sources of information Elinkeinoelämän keskusliitto EK, www.ek.fi Koneyrittäjien liitto ry, www.koneyrittajat.fi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto, www.mela.fi Metsäteollisuus ry, www.forestindustries.fi Paperiliitto r.y., www.paperiliitto.fi Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, www.tvl.fi Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi 238 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 1 000 henkilöä - 1 000 persons Koko väestö Whole population 5 246 (100 %) Työikäiset Population of working age 3 948 (75 %) Työvoima Labour force 2 621 (50 %) Työlliset Employed 2 401 (46 %) Muut¹ Others¹ 1 327 (25 %) Työttömät Unemployed 220 (4 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 911 (17 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 387 (7 %) Maa- ja metsätalous Agriculture and forestry 116 (2 %) Palveluelinkeinot Service industries 1 667 (32 %) Teollinen toiminta ja rakentaminen Manufacturing and construction etc. 618 (12 %) Maatalous Agriculture 93 (2 %) Metsätalous Forestry 23 (0 %) Metsäteollisuus Forest industries 69 (1 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 549 (10 %) 1 Ml. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Kuva 7.1 Figure 7.1 Väestön pääryhmiä 2005 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Distribution of the population in 2005 according to the Labour Force Survey Metsätilastollinen vuosikirja 2006 239

7 Forest sector s labour force 60 40 1 000 henkilöä - 1 000 persons Henkilöt yhteensä Total 30 25 20 15 1 000 henkilöä - 1 000 persons Työntekijät - Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 20 10 0 80 85 90 95 00 05 5 0 Toimihenkilöt Salaried employees 80 85 90 95 00 05 Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset 1980 2005 Figure 7.2 Employed persons in forestry, 1980 2005 70 60 1 000 henkilöä - 1 000 persons Henkilöt yhteensä Total 30 25 1 000 henkilöä - 1 000 persons Puusepänteollisuus Carpentry industry 50 40 30 20 15 Sahateollisuus Sawmilling 20 10 10 5 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 0 80 85 90 95 00 05 0 80 85 90 95 00 05 Puusepänteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. The carpentry industry Includes joinery products, pre-fabricated wooden houses, etc. Kuva 7.3 Puutuoteteollisuuden työlliset 1980 2005 Figure 7.3 Employed persons in the wood-products industries, 1980 2005 240 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 70 60 50 40 1 000 henkilöä - 1 000 persons Henkilöt yhteensä Total 50 40 30 1 000 henkilöä - 1 000 persons Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 30 20 20 10 10 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 0 80 85 90 95 00 05 0 80 85 90 95 00 05 Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980 2005 Figure 7.4 Employed persons in the pulp and paper industries, 1980 2005 25 20 Työttömyysaste, % - Unemployment rate, % Metsätalous - Forestry Metsäteollisuus - Forest industries Kaikki toimialat - All industries 15 10 5 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Metsäteollisuus sisältää myös graafisen teollisuuden vuosina 1980 89. Printing and publishing are also included in the forest industries during 1980 89. Kuva 7.5 Metsäsektorin työttömyysaste 1980 2005 Figure 7.5 Unemployment rate in the forest sector, 1980 2005 Metsätilastollinen vuosikirja 2006 241

7 Forest sector s labour force 180 170 160 150 1980 = 100 Metsätalous - Forestry Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin - All industries, average 140 130 120 110 100 90 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Deflaattori: Kuluttajahintaindeksi Deflator: Consumer price index Kuva 7.6 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain 1980 2005 Figure 7.6 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, 1980 2005 180 160 140 120 tapaturmaa/1 000 henkilötyövuotta - accidents/1 000 man-years Metsätalous - Forestry Palkansaajat - Wage and salary earners Metsänomistajat - Private forest owners Metsäteollisuus - Forest industries Kaikki toimialat - All industries 100 80 60 40 20 0 85 90 95 00 05 Tapaturma-alttiudella tarkoitetaan työpaikkatapaturmien lukumäärän ja työntekijöiden määrän suhdetta. The accident susceptibility refers to the relation between the number of accidents occurred at work and the number of employees. Lähteet: Tilastokeskus; Maatalousyrittäjien eläkelaitos Sources: Statistics Finland; the Farmers Social Insurance Institution Kuva 7.7 Metsäsektorin tapaturma-alttius 1983 2005 Figure 7.7 Accident susceptibility in the forest sector, 1983 2005 242 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.0 Metsäsektorin työvoima 2005 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2005 Pääryhmä Main category 1 000 henkilöä % työllisistä 1 000 persons % of total employed persons TYÖVOIMA LABOUR FORCE Kaikki toimialat All industries 2 621 Metsäsektori Forest sector 96 TYÖLLISET EMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 2 401 100,0 Metsäsektori Forest sector 92 3,8 Metsätalous Forestry 23 0,9 Palkansaajat Employees 16 0,6 Työntekijät Wage earners 9 0,4 Toimihenkilöt Salaried employees 7 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 7 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 69 2,9 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 33 1,4 Sahateollisuus Sawmilling 10 0,4 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 6 0,3 Puusepänteollisuus Carpentry industry 17 0,7 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 36 1,5 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 31 1,3 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 5 0,2 TYÖTTÖMÄT UNEMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 220 Metsäsektori Forest sector 5 Metsätalous Forestry 2 Metsäteollisuus Forest industries 3 Keskimääräiset työttömyysprosentit vuonna 2005: metsätalous 6,0 %, metsäteollisuus 4,1 %, metsäsektori 4,6 % ja kaikki toimialat 8,4 %. Average unemployment rates in 2005: forestry 6.0%, forest industries 4.1%, forest sector 4.6% and all industries 8.4%. Metsätilastollinen vuosikirja 2006 243

7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima 1970 2005 Total labour force, 1970 2005 Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakentaminen Palvelu- Kaikki toimialat Työllisyysaste Unemployed yhteensä Forestry Agriculture toiminta Construction elinkeinot All industries Employment persons Total labour Manufacturing Service rate force etc. industries 1 000 henkilöä 1 000 persons % 1 000 henkilöä 1 000 persons 1970 90 448 552 200 928 2 217 70,3 46 2 263 1971 87 421 568 197 942 2 215 70,0 55 2 270 1972 74 387 579 193 982 2 215 69,2 62 2 277 1973 79 353 594 199 1 041 2 265 70,3 57 2 322 1974 73 351 622 200 1 079 2 326 71,7 44 2 370 1975 66 325 616 202 1 104 2 312 71,0 62 2 374 1976 61 306 602 188 1 109 2 278 69,7 92 2 370 1977 57 278 595 180 1 113 2 232 68,4 140 2 371 1978 55 261 579 178 1 121 2 200 67,3 172 2 372 1979 58 251 601 178 1 159 2 256 68,9 143 2 399 1980 63 251 627 176 1 201 2 328 70,8 114 2 442 1981 55 250 636 185 1 221 2 353 71,1 121 2 474 1982 57 255 618 183 1 258 2 377 71,4 135 2 512 1983 56 246 606 183 1 295 2 390 71,5 138 2 528 1984 52 241 601 183 1 335 2 413 71,8 133 2 546 1985 52 227 598 178 1 378 2 437 72,2 129 2 566 1986 47 218 589 185 1 388 2 431 71,9 138 2 569 1987 45 206 569 184 1 417 2 423 71,8 130 2 554 1988 41 197 553 188 1 450 2 431 72,0 116 2 546 1989 41 189 563 197 1 512 2 507 74,3 80 2 588 1990 39 184 556 201 1 522 2 504 74,1 82 2 586 1991 33 177 505 176 1 481 2 375 70,0 169 2 544 1992 31 166 456 147 1 403 2 206 64,7 292 2 499 1993 29 154 426 122 1 334 2 071 60,6 405 2 476 1994 25 153 428 108 1 333 2 054 59,9 408 2 463 1995 28 141 457 115 1 351 2 099 61,1 382 2 481 1996 26 133 461 118 1 383 2 127 61,9 363 2 490 1997 23 130 463 130 1 416 2 169 62,9 314 2 484 1998 24 120 475 139 1 457 2 222 64,1 285 2 507 1999 23 121 488 149 1 509 2 296 66,0 261 2 557 2000 24 118 494 149 1 545 2 335 66,9 253 2 589 2001 23 112 497 145 1 583 2 367 67,7 238 2 605 2002 21 106 491 148 1 599 2 372 67,7 237 2 610 2003 22 99 470 151 1 616 2 365 67,3 235 2 600 2004 23 93 458 148 1 636 2 365 67,2 229 2 594 2005 23 93 460 158 1 662 2 401 68,0 220 2 621 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina 1997 98 ILO/EU-määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui vuonna 2002 (TOL 2002). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL 1988:n mukaisesti. Maatalouteen (TOL 2002: 010) luetaan myös riistatalous ja kalatalous (050) sekä niihin liittyvät palvelut. Teolliseen toimintaan luetaan teollisuuden (TOL 2002: D) lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (C) sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E). Työllisyysaste lasketaan 15 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. The labour force survey was renewed in 1997 98 to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 2002 (SIC 2002). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC 1988 classification. The following categories are included in agriculture: Agriculture, hunting and related activities (SIC 2002: 010), and fishing and related activities (050). The following categories are included in the category Manufacturing etc.: Mining and quarrying (SIC 2002: C), manufacturing (D), and electricity, gas and water supply (E). The employment rate is calculated as the percentage of employed persons aged 15 64 among the population of the same age. 244 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.2 Metsäsektorin työlliset 1970 2006 Employed persons in the forest sector, 1970 2006 Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki toimialat Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä All industries, total talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, Forestry Forest Forest sector, industries total industries total 1 000 henkilöä 1 000 persons % % % 1970 90 116 206 2 217 4,1 5,2 9,3 1971 87 119 206 2 215 3,9 5,4 9,3 1972 74 123 197 2 215 3,3 5,6 8,9 1973 79 125 204 2 265 3,5 5,5 9,0 1974 73 127 200 2 326 3,1 5,5 8,6 1975 66 120 186 2 312 2,9 5,2 8,0 1976 61 123 184 2 278 2,7 5,4 8,1 1977 57 120 177 2 232 2,6 5,4 7,9 1978 55 117 172 2 200 2,5 5,3 7,8 1979 58 117 175 2 256 2,6 5,2 7,8 1980 63 120 183 2 328 2,7 5,2 7,9 1981 55 118 173 2 353 2,3 5,0 7,4 1982 57 113 170 2 377 2,4 4,8 7,2 1983 56 109 165 2 390 2,3 4,6 6,9 1984 52 104 156 2 413 2,2 4,3 6,5 1985 52 97 150 2 437 2,2 4,0 6,1 1986 47 95 143 2 431 2,0 3,9 5,9 1987 45 92 137 2 423 1,9 3,8 5,6 1988 41 86 127 2 431 1,7 3,5 5,2 1989 41 92 133 2 507 1,6 3,7 5,3 1990 39 92 131 2 504 1,5 3,7 5,2 1991 33 83 116 2 375 1,4 3,5 4,9 1992 31 77 108 2 206 1,4 3,5 4,9 1993 29 74 102 2 071 1,4 3,6 4,9 1994 25 75 100 2 054 1,2 3,6 4,9 1995 28 74 103 2 099 1,4 3,5 4,9 1996 26 73 99 2 127 1,2 3,4 4,7 1997 23 72 95 2 169 1,1 3,3 4,4 1998 24 72 96 2 222 1,1 3,2 4,3 1999 23 72 95 2 296 1,0 3,1 4,1 2000 24 72 96 2 335 1,0 3,1 4,1 2001 23 71 94 2 367 1,0 3,0 4,0 2002 21 71 92 2 372 0,9 3,0 3,9 2003 22 68 89 2 365 0,9 2,9 3,8 2004 23 65 88 2 365 1,0 2,8 3,7 2005 23 69 92 2 401 0,9 2,9 3,8 2006 / 1 9 22 68 90 2 445 0,9 2,8 3,7 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in 1989. For further details, see footnote in Table 7.1. Metsätilastollinen vuosikirja 2006 245

7 Forest sector s labour force 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain 1990 2005 Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, 1990 2005 Metsäkeskus 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Forestry centre Metsäsektorin työlliset, 1 000 henkilöä Employed persons in the forest sector, 1 000 persons Koko maa 145 129 120 114 111 114 110 107 111 109 110 109 107 104 100 102 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,0 0,0 1 Rannikko 11 8 8 8 7 6 7 7 8 9 9 8 10 7 6 8 Etelärannikko 6 4 4 5 4 3 4 4 4 5 5 5 6 4 3 4 Pohjanmaa 4 4 4 4 3 4 4 3 4 4 4 4 4 3 3 4 2 Lounais-Suomi 13 11 11 10 9 9 9 10 9 9 10 9 8 9 7 8 3 Häme-Uusimaa 21 20 18 16 15 16 15 13 16 15 13 15 16 16 15 15 4 Kaakkois-Suomi 23 20 21 20 19 19 18 16 17 17 17 18 18 16 16 17 5 Pirkanmaa 13 12 12 13 13 12 12 12 13 11 11 11 10 10 11 10 6 Etelä-Savo 8 6 5 5 5 7 6 7 6 6 6 7 7 6 5 6 7 Etelä-Pohjanmaa 8 6 6 6 6 7 6 7 6 6 8 7 6 7 6 6 8 Keski-Suomi 12 9 9 9 8 10 10 10 11 10 10 10 9 9 9 8 9 Pohjois-Savo 9 7 6 6 7 7 7 7 7 6 5 5 6 6 6 6 10 Pohjois-Karjala 7 7 5 5 5 5 5 6 5 4 5 6 5 5 3 5 11 Kainuu 4 5 4 3 4 4 3 3 3 3 3 3 2 3 4 4 12 Pohjois-Pohjanmaa 8 8 7 6 6 7 7 5 5 7 7 6 6 6 7 8 13 Lappi 10 10 9 8 8 6 5 6 5 6 5 5 5 4 4 4 Metsäsektorin osuus alueen työllisistä, % Proportion of the forest sector in total regional employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,4 5,5 5,4 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 Whole country 0 Ahvenanmaa 1,1 1,8 1,7 1,2 0,5 0,9 1,4 1,6 1,4 0,6 1,4 1,6 1,3 1,4 0,3 0,6 1 Rannikko 1,6 1,3 1,4 1,5 1,2 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 Etelärannikko 1,1 0,8 0,8 0,9 0,8 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 Pohjanmaa 4,6 4,5 4,7 4,7 4,4 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,2 2 Lounais-Suomi 4,0 3,7 3,9 3,8 3,2 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 3 Häme-Uusimaa 6,5 6,5 6,5 6,1 6,0 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,7 4 Kaakkois-Suomi 14,1 13,5 14,8 14,7 14,4 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 12,0 5 Pirkanmaa 5,9 6,1 6,3 7,3 7,4 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 6Etelä-Savo 9,0 7,5 7,2 7,3 8,2 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,3 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 5,6 5,7 5,5 5,7 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,7 8 Keski-Suomi 10,2 8,2 8,3 8,6 8,7 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 9 Pohjois-Savo 7,4 6,0 5,3 6,5 7,1 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,7 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,9 7,6 7,3 8,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,8 11 Kainuu 9,5 11,3 10,8 9,6 10,8 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,7 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,0 4,6 4,7 4,8 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 13 Lappi 10,2 10,7 11,1 10,6 10,1 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,6 Metsäsektori on alueellisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi määritelty tässä taulukossa laajemmin kuin luvun muissa taulukoissa. Metsäsektoriin kuuluu myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jossa työllisten määrä oli 10 600 vuonna 2005. A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (SIC 2002: 361) was introduced in this table to guarantee the quality of regional data. 246 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan 1984 2005 Employed persons in the forest sector by gender, 1984 2005 1 000 henkilöä 1 000 persons Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total 1984 48 4 52 41 12 53 39 13 51 1 262 1 152 2 413 1985 49 4 52 36 12 47 38 12 50 1 264 1 173 2 437 1986 44 3 47 34 12 45 38 13 50 1 263 1 167 2 431 1987 42 3 45 33 10 43 35 13 49 1 260 1 163 2 423 1988 38 3 41 32 8 41 32 13 45 1 264 1 166 2 431 1989 38 3 41 37 9 47 34 12 46 1 311 1 196 2 507 1990 36 3 39 35 10 45 36 12 47 1 308 1 196 2 504 1991 30 3 33 29 8 37 36 11 47 1 224 1 151 2 375 1992 29 3 31 24 7 32 34 11 45 1 130 1 077 2 206 1993 26 3 29 22 7 29 33 12 45 1 063 1 008 2 071 1994 23 2 25 26 5 31 33 10 44 1 059 996 2 054 1995 26 3 28 26 6 32 32 10 42 1 096 1 003 2 099 1996 24 3 26 25 6 31 33 10 42 1 116 1 011 2 127 1997 20 3 23 26 7 33 30 9 40 1 142 1 027 2 169 1998 21 3 24 26 5 31 31 10 41 1 174 1 048 2 222 1999 20 3 23 26 6 32 30 10 40 1 206 1 090 2 296 2000 21 3 24 27 7 34 27 10 38 1 228 1 108 2 335 2001 21 2 23 27 7 34 27 11 37 1 240 1 127 2 367 2002 19 2 21 26 6 32 29 11 40 1 229 1 144 2 372 2003 20 2 22 25 6 31 28 8 36 1 227 1 138 2 365 2004 20 3 23 24 6 31 28 6 34 1 229 1 136 2 365 2005 21 2 23 27 7 33 28 8 36 1 243 1 158 2 401 Metsätilastollinen vuosikirja 2006 247

7 Forest sector s labour force 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan 1970 2006 Employed persons in forestry by employment status, 1970 2006 1 000 henkilöä 1 000 persons Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers 1970 39 11 50 40 90 1971 35 11 46 41 87 1972 32 10 42 32 74 1973 38 10 48 31 79 1974 37 10 47 26 73 1975 31 9 40 26 66 1976 25 9 34 27 61 1977 25 9 34 23 57 1978 24 9 33 22 55 1979 26 9 35 23 58 1980 26 9 35 28 63 1981 24 9 33 21 55 1982 28 9 37 19 57 1983 27 9 36 20 56 1984 25 10 34 17 52 1985 24 9 33 20 52 1986 21 9 30 17 47 1987 20 9 29 16 45 1988 20 8 27 14 41 1989 19 5 24 17 41 1990 15 7 23 16 39 1991 14 8 22 11 33 1992 12 8 19 12 31 1993 10 7 17 11 29 1994 11 5 16 9 25 1995 13 6 19 9 28 1996 10 7 17 9 26 1997 10 7 17 6 23 1998 10 7 17 7 24 1999 10 7 17 6 23 2000 10 7 17 7 24 2001 10 6 16 8 23 2002 8 6 14 7 21 2003 9 6 15 7 22 2004 9 7 16 7 23 2005 9 7 16 7 23 2006 / 1 9 8 7 15 7 23 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in 1989. For further details, see footnote in Table 7.1. 248 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.6 Metsätalouden, metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työlliset työlajeittain 1970 2005 Employed persons in forestry, forest improvement works and road transportation of roundwood by type of work, 1970 2005 1 000 henkilöä 1 000 persons Vuosi Metsätalous Forestry Metsän- Puutavaran Kaikkiaan Year Toimihenkilöt Työntekijät, yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Kaikkiaan parannus autokuljetus Grand Salaried Wage earners, self-employed persons and unpaid family workers Total Forest Road total employees Puunkorjuu Metsänhoitotyöt Yhteensä improvement transportation Harvesting of ja muut työt Total works of roundwood roundwood Silvicultural and other works 1970 11 66 13 79 90 3 3 96 1971 11 61 15 76 87 3 3 93 1972 10 51 13 64 74 3 3 80 1973 10 54 15 69 79 3 3 85 1974 10 51 12 63 73 3 3 79 1975 9 43 14 57 66 3 3 72 1976 9 36 16 52 61 3 3 67 1977 9 34 14 48 57 3 3 63 1978 9 32 14 46 55 3 3 61 1979 9 36 13 49 58 3 3 64 1980 9 37 17 52 63 3 3 69 1981 9 32 14 45 55 3 3 61 1982 9 34 14 47 57 3 3 63 1983 9 34 13 47 56 3 3 62 1984 10 31 12 42 52 3 3 58 1985 9 32 12 44 52 3 3 58 1986 9 26 12 38 47 3 3 53 1987 9 25 11 36 45 3 3 51 1988 8 24 10 34 41 3 3 47 1989 5 24 12 36 41 2 3 46 1990 7 20 10 31 39 1 3 43 1991 8 14 11 25 33 1 3 37 1992 8 13 10 24 31 1 3 35 1993 7 12 9 21 29 1 3 33 1994 5 12 8 20 25 1 3 29 1995 6 14 7 22 28 1 3 32 1996 7 11 9 19 26 1 3 30 1997 7 9 8 16 23 1 3 27 1998 7 9 8 17 24 1 3 28 1999 7 9 7 16 23 1 3 27 2000 7 9 8 17 24 1 3 28 2001 6 9 9 17 23 1 3 27 2002 6 8 8 15 21 1 3 25 2003 6 8 8 15 22 1 3 26 2004 7 8 8 16 23 1 3 27 2005 7 8 8 16 23 1 3 27 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Metsänparannukseen kuuluu metsäteiden rakentamisen ja metsäojituksen työvoima. The classifications in labour force surveys were changed in 1989. For further details, see footnote in Table 7.1. Employed persons in construction of forest roads and forest drainage are included in forest improvement works. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2006 249

7 Forest sector s labour force 7.7 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla ja maataloudessa 1971 2005 Days actually worked in the forest sector and agriculture, 1971 2005 1 000 työpäiviä 1 000 working days Vuosi Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Year Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Total oman työn panos Total oman työn panos Total palkattu työ Total palkattu työ of which of which of which of which self-employed self-employed employees employees 1971 20 073 5 380 101 919 96 517.... 522 304 390 809 1972 15 716 4 422 91 982 86 821.... 518 023 398 108 1973 16 214 3 990 86 460 81 572.... 518 701 403 746 1974 14 857 2 809 91 800 87 006.... 536 984 418 007 1975 13 137 3 328 84 453 80 120.... 531 363 419 901 1976 13 106 4 396 77 933 72 298.... 509 213 408 881 1977 12 214 3 450 70 527 65 509.... 494 522 405 097 1978 11 828 3 518 67 507 62 404.... 493 108 406 453 1979 12 302 4 002 65 223 60 129.... 501 166 414 157 1980 13 423 4 798 63 722 58 516.... 514 798 427 708 1981 11 701 3 599 62 727 57 285.... 515 605 430 781 1982 11 223 2 699 63 909 58 656.... 512 793 427 954 1983 13 371 5 379 78 444 69 867.... 545 040 431 721 1984 12 279 4 491 76 138 67 989.... 548 963 439 010 1985 12 334 5 270 71 382 63 774.... 551 204 445 729 1986 10 926 4 405 67 320 60 492.... 535 578 432 734 1987 10 233 4 095 63 897 57 294.... 538 896 433 229 1988 9 367 3 447 61 152 53 907.... 544 884 439 840 1989 9 531 4 192 58 919 52 801 19 789 18 828 554 553 445 422 1990 8 838 4 037 55 181 48 934 18 852 17 926 543 539 437 830 1991 7 007 2 451 52 564 45 667 17 182 16 212 514 337 416 602 1992 6 926 2 788 50 311 43 689 16 236 15 168 484 926 390 969 1993 6 474 2 767 46 832 40 721 15 849 15 013 447 954 357 543 1994 5 775 2 243 45 695 39 959 16 154 15 313 452 744 361 927 1995 6 335 2 219 41 139 35 645 15 972 15 211 457 214 370 357 1996 5 936 2 371 39 838 34 556 15 450 14 605 469 270 381 568 1997 4 925 1 373 37 596 32 870 15 576 14 481 475 597 390 051 1998 5 244 1 654 35 125 30 093 15 347 14 456 481 271 398 134 1999 5 186 1 395 35 355 30 210 15 271 14 400 497 909 413 540 2000 5 083 1 487 33 448 28 379 14 989 13 932 492 988 412 296 2001 4 788 1 587 31 748 26 634 14 559 13 542 492 984 415 819 2002 4 608 1 577 29 675 25 001 14 406 13 497 491 893 416 258 2003 4 607 1 481 27 342 23 550 13 660 12 791 487 020 412 135 2004 5 010 1 559 25 832 21 841 13 668 12 685 493 247 419 436 2005 4 912 1 498 25 073 20 674 13 891 13 158 494 650 421 687 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, 1997 98 ja 2000. Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, joten kunkin jakson alkuperäisillä menetelmillä lasketut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983, 1997 98 and 2000. The data concerning working days have not been revised to be fully comparable. 250 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.8 Metsäteollisuuden työlliset 1980 2006 Employed persons in the forest industries, 1980 2006 1 000 henkilöä 1 000 persons Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Puusepän- Yhteensä Massan, paperin ja Paperi- ja kartonki- Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin tuotanto jalosteiden tuotanto Total industries, Sawmilling Wood-based Carpentry Production of Production of converted total panels industry pulp, paper and paper and paperboard industries paperboard products 1980 20 14 27 61 49 10 59 120 1981 19 13 27 59 49 10 59 118 1982 18 12 24 54 49 10 59 113 1983 17 11 28 57 43 9 52 109 1984 16 11 26 53 42 9 51 104 1985 16 11 21 47 40 10 50 97 1986 14 10 21 45 40 10 50 95 1987 13 10 20 43 40 9 49 92 1988 12 11 18 41 37 8 45 86 1989 12 11 24 47 39 7 46 92 1990 12 11 22 45 40 7 47 92 1991 10 8 19 37 40 7 47 83 1992 11 7 14 32 39 6 45 77 1993 12 7 10 29 39 6 45 74 1994 13 7 11 31 38 6 44 75 1995 13 7 12 32 35 7 42 74 1996 11 7 13 31 35 7 42 73 1997 12 6 15 33 33 7 40 72 1998 12 6 13 31 34 7 41 72 1999 12 6 14 32 33 7 40 72 2000 12 7 15 34 32 6 38 72 2001 10 8 15 34 32 5 37 71 2002 11 8 13 32 35 5 40 71 2003 11 7 14 31 32 5 36 68 2004 9 6 15 31 30 5 34 65 2005 10 6 17 33 31 5 36 69 2006 / 1 9 10 6 16 32 31 5 36 68 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Puusepänteollisuuteen kuuluu mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistus. Massan, paperin ja kartongin tuotannon työllisten määrä jakautui vuonna 2003 alaryhmiin seuraavasti (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto): massateollisuus n. 4 000, paperin ja kartongin valmistus n. 27 500. The classifications in labour force surveys were changed in 1989. For further details, see footnote in Table 7.1. The carpentry industry includes, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Employed persons in the production of pulp, paper and paperboard in 2003 can be divided into the following sub-groups: pulp industries approx. 4 000, paper and paperboard industries approx. 27 500 persons. Metsätilastollinen vuosikirja 2006 251

7 Forest sector s labour force 7.9 Metsäsektorin työttömyys 1980 2006 Unemployed persons in the forest sector, 1980 2006 Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki talous teollisuus yhteensä toimialat talous teollisuus keskimäärin toimialat Forestry Forest Forest sector, All Forestry Forest Forest sector, All industries total industries industries average industries 1 000 henkilöä 1 000 persons % % % % 1980 4 5 9 114 6,0 2,8 3,6 4,7 1981 4 7 11 121 6,7 3,9 4,6 4,9 1982 6 8 14 135 9,4 4,5 5,8 5,4 1983 8 12 20 138 12,5 6,8 8,3 5,5 1984 8 12 20 133 12,8 6,8 8,3 5,2 1985 7 11 18 129 12,5 6,5 8,1 5,0 1986 9 13 22 138 16,5 7,7 9,9 5,4 1987 6 7 13 130 12,2 4,2 6,1 5,1 1988 5 5 10 116 11,7 3,4 5,3 4,5 1989 2 2 4 80 5,2 2,1 3,1 3,1 1990 2 2 4 82 5,0 1,9 2,8 3,2 1991 4 5 9 169 10,4 5,9 7,2 6,6 1992 6 8 14 292 17,2 9,0 11,6 11,7 1993 8 8 16 405 21,9 9,7 13,4 16,3 1994 8 8 16 408 24,7 9,8 14,1 16,6 1995 7 8 15 382 18,6 9,8 12,4 15,4 1996 6 8 14 363 18,6 9,7 12,3 14,6 1997 5 5 10 314 18,3 6,2 9,4 12,7 1998 4 5 9 285 15,3 6,4 8,8 11,4 1999 4 4 8 261 14,7 5,8 8,1 10,2 2000 3 4 7 253 11,1 4,8 6,5 9,8 2001 2 4 7 238 9,4 5,5 6,5 9,1 2002 3 4 7 237 10,5 5,7 6,7 9,1 2003 3 4 7 235 10,4 5,6 6,8 9,0 2004 1 3 4 229 5,6 4,3 4,7 8,8 2005 2 3 5 220 6,0 4,1 4,6 8,4 2006 / 1 9 1 3 4 214 5,8.... 7,6 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina 1980 89. Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The classifications in labour force surveys were changed in 1989. For further details, see footnote in Table 7.1. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during 1980 89. The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force. An unemployed person is determined according to his/her job before unemployment. 252 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 Metsäsektorin työvoima 7.10 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja tuntiansiot 1985 2005 Average daily and hourly earnings of forestry workers, 1985 2005 Vuosi Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset tuntiansiot konetyössä Year Average daily earnings Average hourly earnings in mechanised harvesting of roundwood Moottorisahahakkuu Motor-manual felling Metsänhoitotyöt Silvicultural works Koneellinen Lähi- Urakka-, palkkio- ja osaurakkatyö Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö hakkuu kuljetus Piece rate, fee and partial piece rate Time rate ja osaurakkatyö Time rate Mechanised Forest Työvälineosuus Ilman Piece rate, fee and felling haulage mukaan lukien työvälineosuutta partial piece rate Including tool costs Exluding tool costs Ilman työvälineosuutta Exluding tool costs /päivä /day /tunti /hour 1985 43,70 32,30 40,30 39,30 32,80.... 1986 46,20 34,10 41,20 40,70 34,30.... 1987 49,20 36,30 40,70 43,40 35,10.... 1988 52,40 38,80 45,00 44,20 39,30.... 1989 59,70 44,00 50,90 46,90 41,00.... 1990 65,90 48,60 58,20 51,80 44,40.... 1991 70,00 51,80 60,00 53,10 47,20.... 1992 72,80 53,80 62,40 53,80 48,60.... 1993 78,30 57,80 57,60 56,60 48,10.... 1994 79,50 58,70 59,50 60,80 50,20.... 1995 86,40 63,70 68,40 63,50 54,60.... 1996 87,20 64,40 76,60 65,00 59,80.... 1997 89,90 66,40 67,70 65,00 61,50.... 1998 89,70 67,20 63,70 66,00 62,50.... 1999 88,90 66,60 65,50 66,60 64,20 8,90 8,20 2000 89,95 67,20 68,50 68,91 68,97 9,40 8,70 2001 93,38 69,80 73,59 66,77 71,86 9,70 9,00 2002 97,37 72,70 76,23 67,96 76,48 9,69 9,27 2003 105,77 79,34 73,75 75,89 77,18 10,14 9,29 2004 109,18 82,02 78,35 79,00 78,10 10,35 9,68 2005 113,74 86,45 79,35 84,10 81,74 10,70 10,13 Vuodesta 2000 alkaen keskimääräiset päiväansiot perustuvat kunkin vuoden 4. neljänneksen tietoihin. Konetyössä tiedot ovat marraskuun keskipalkkoja. Tiedonkeruu- ja sisältömuutosten takia 4. neljänneksestä vuonna 2003 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Since 2000, average daily earnings are based on the data refering to the 4th quarter of the year. In mechanised work, average earnings in November are presented. Due to revisions in the statistics, starting from the 4th quarter of 2003, the data are not fully comparable with earlier years. Lähteet: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto Sources: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors Metsätilastollinen vuosikirja 2006 253